Valmennustuputus

Ladataan...
Puolivahingossa

''Ilmota ajoissa, jos et pääse tulemaan.'' - Sanoi neuvolantäti ja lykkäs perhevalmennuksen esitteen kellonaikoineen käteeni. 
''Itseasiassa perun sen jo nyt.''  
''Ai, säkö tiedät jo kaikesta kaiken?'' - Mitä seurasi ivallinen hymy.

Ei, en tiedä, enkä haluakkaan tietää vaan edetä tilanteen mukaan, kun se tulee. Tiedän, että synnytys sattuu ja pirusti - mutta samalla en kuitenkaan osaa sanoa, kuinka kovaa kipu on ja hyvä niin. Eipähän ainakaan pelota etukäteen.
Tiedän muutaman keinon, mitkä lievittää supistuskipuja.
Tiedän synnytyksen vaiheet, vaikka oon viimeseen asti yrittäny olla näkemättä sitä tuskaa telkkarista ja neuvolasta saadun dvd:nkin katoin vaan hutasten. 
Tiedän missä vaiheessa lähdetään sairaalaan. Ja tiedän mitä sinne otetaan mukaan. Koiran vien äidille kyllä ensin. 
Tiedän mikä reitti on nopein ja millä reitillä on vähiten hidastetöyssyjä. Tiedän mille ovelle ajetaan ja minne ilmoittaudutaan. Siitä en tiedä, saako autoa jättää siihen paikkaan, tuskin.

Haluan h-hetkellä kuunnella kroppaani ja sen mukaan tehdä päätökseni mahdollisesta kivunlievityksestä. En halua tässä vaiheessa päättää haluavani epiduraalia ja sitten pettyä, jos en sitä kerkeäkkään saamaan. Pyrin saamaan vauvan terveenä ulos ja kätilöt aivan varmasti kertovat sillä hetkellä, mikä on vauvalle paras tapa tulla ulos. 

Jokainen synnytys on erilainen, niin myös minunkin - miksi suunnitella se etukäteen?

Ryhmähössötys ei taida muutenkaan olla se mun juttu. Valmennuksessa käytäisiin asioita ryhmässä läpi ja aina löytyy niitä hysteerisiä ihmisiä, jotka on lukenu kaikki synnytykseen ja vauvanhoitoon liittyvät kirjat ja sitten ryhmässä pääsisivät pätemään asioista tai vaihtoehtoisesti tartuttamaan pelkonsa minuunkin. 

Valmennuksessa käytäisiin läpi myös parisuhteeseen, imetykseen, vauvan hoitoon ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Ei, ei ja ei. Imetys aivan varmasti opetellaan synnärillä ja jos sen kanssa myöhemmin ilmenee ongelmia, äiti ja google auttavat. Vauvanhoidosta tiedän omasta mielestäni perus jutut, millä pärjää pitkälle ja lisävinkkejä saan mm. täältäkin. Olen jo ennemmin maininnut, että uskon tekeväni oikeat ratkasut äitinä, mitä vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen tulee.
Parisuhde on jatkuvaa työtä, oli vauvaa tai ei - parisuhdetta pyritään miehen kanssa parantamaan aina, kun parantamisen varaa ilmenee ilman valmennuksiakin ja hormoniheittelyt on meille jo arkea, ne vaan otetaan vastaan. 

Satuin katsomaan pari päivää sitten dokumentin, jossa pohdittiin minkä ikäisenä on liian nuori/vanha äidiksi. Dokumentissa törmättiin samassa tilanteessa olevaan 15-vuotiaaseen, joka kieltäytyi valmennuksesta ja haastattelija haukkui tytön lapselliseksi. Olenko nyt lapsellinen? Ja olisiko tilanne eri, jos olisin 10 vuotta vanhempi?

Tarkotukseni ei ole solvata valmennuksen käyneitä/siitä pitäviä ihmisiä, en vain koe sen olevan minulle suunnattu ja ihmetyttää neuvolantädin suhtautuminen kieltäytymiseeni. 
Joten, kysynpä nyt teiltä äiti/isä -henkilöiltä; Kävit(te)kö perhevalmennuksessa? Ja te muut voitte myös kertoa oman kantanne asiaan. 

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Kristaliina
Puutalobaby

Me käytiin kaksi valmennuskertaa kolmesta - kolmas jätettiin käymättä, kun todettiin, että hyödyllisempää on nukkua aamulla tunti pidempään :)

Perhevalmennusten taso varmasti vaihtelee, mutta meille se oli iso pettymys. Eka kerralla lähinnä tutustuttiin ja keskusteltiin parisuhdeasioita ("mihin parisuhteenne perustuu", "miten raskaus muuttaa elämää", "mitä odotat vauva-arjelta" jne.) Jollekin ehkä hyödyllistä, mutta me ainakin osataan keskustella ihan keskenämmekin :)

Toka kerralla katsottiin imetysvideo ja joku lastenhoitovideo, jotka periaatteessa olivat ihan hyviä - mutta ei mitään järisyttäviä ahaa-elämyksiä. Varmasti samat tiedot saa muualtakin. Imetykseen tosiaan saa parhaat neuvot "kädestä pitäen" synnytyssairaalassa.

Kolmas kerta siis tosiaan jätetiin väliin.

Sen sijaan Haikaranpesän oma synnytysvalmennus oli ihan loistava! Jos olette sinne menossa synnyttämään, sitä valmennusta suosittelen lämpimästi. Siellä oli ensimmäistä kertaa jotain hyödyllistäkin - ja huippuasiantuntevat kätilöt toivat sellaista varmuutta, että hitsi noi kyllä osaavat hoitaa homman :)

...tosin mehän ei sitten synnytettykään siellä, kun vauveli tuli niin etuajassa.

Tärkeimmät tiedot mun mielestä on varmaan tuo milloin lähteä sairaalaan ja sitten kivunlievitys (suosittelen ilokaasua siinä vaiheessa, kun epiduraalia ei vielä saa!) - ja nämäkin tiedot löytyvät varmasti netistä.

iity-
Puolivahingossa

Taso kuulemma vaihtelee joo, unohdin siitä mainita - mut silti, idea on sama eikä se sovi kaikille ihmistyypeille. 

Kiitos paljon vastauksesta ja huojentavaa kuulla, etten oo yksin näiden mielipiteideni kanssa, jotka osa 'alan ammattilaisista' laittaa hormonien tai iän piikkiin, kun sanon pärjääväni ilmankin. 

Haikaranpesä kiinnostais, mutta asutaan Turussa eli ei ihan realistinen toive :)
Jes, oon aina ajatellu, että just noi tiedot ois ne tärkeimmät ja osuin oikeeseen. Ilokaasua en ole lyönyt lukkoon vielä (kuulemma voi aiheuttaa pahoinvointia?), uskon kyllä että otan kaiken mahdollisen lievityksen vastaan, kun se tilanne tulee. 
Suihkuun oon jo tässä vaiheessa juossut aina, kun on tehnyt vähänkin kipeää esim. ihon venyminen, ni uskon suihkussa viettäväni pitkänkin tovin supistellessa :)

Kaverit ja äiti on ne, joilta hirveesti kyselen ja uskon, etten uskaltais suutani edes avata jossain ryhmäpalaverissa.

Mindeka
Ma-material Girl

Ei tuon päätöksen perusteella voi mielestäni ketään kutsua lapselliseksi. SE olisi lapsellista, jos kieltäytyisi ajattelemasta, että synnytys sattuu tai että lapsen saaminen muuttaa elämää, mutta ei perhevalmennuksesta kieltäytyminen.

Valmennuksen tarkoitushan on luoda turvallisuuden tunnetta omiin valmiuksiin ja antaa tietoa, sitä haluaville. Jos/kun tiedät jo noin paljon, etkä nauti ryhmätyöskentelystä -Miksi menisit?

Me olimme kaikissa kolmessa ja me tykkäsimme, että se oli hyödyllistä. Minä olen ollut odottaessa sellainen, ettei kaverit ole saaneet minua neuvoa MISSÄÄN, joten tietoa oli hyvä saada ns. puolueettomalta ja tuntemattomalta taholta. Meidän valmennusta myös veti oma neuvolatätimme, joka on aivan huippu! Olen kuullut kuitenkin noin 90%:sti, etteivät perhevalmennukset ole yltäneet toivotulle tasolle. Meillä oli siis hyvä tuuri?

Kristaliinan tavoin yhdyn tuohon milloin lähteä sairaalaan, koska se taisi olla itsellenikin se konkreettisin väärä tieto tai siis luulo.

Nettiä (tai siis varsinaisia keskustelupalstoja) suosittelen välttämään. Jos et tahdo perhevalmennukseen, niin saat kaiken tiedon (äidin ja kaverien lisäksi) myös kirjallisessa muodossa neuvolasta ja mikä parhainta: ilman mielipiteitä ;)

iity-
Puolivahingossa

Näinpä juuri :) 

Keskustelupalstoja olen välttänyt melkeinpä koko raskauden ajan, mutta neuvolasta saadut esitteet luettiin miehen kanssa läpi. 

En nyt saa tähän sen enempää järkevää tekstiä kirjoitettua (kahvit vielä juomatta), mutta kiitos paljon tästä(kin) kommentistasi :)

Black Velvet
Työyhteisö

Meidän valmennuksen taso oli varmaan jotain Kristaliinan ja Mindekan välimaastosta. Aluksi koin ilmapiirin hieman teennäiseksi, mutta se lämpeni pienessä ryhmässä tosi nopeasti.

Parasta kuitenkin valmennuksessa oli tutustuminen toisiin perheisiin. Omilla kavereillani ei ollut vielä lapsia ja perhevalmennuksessa olleiden äitien + muutaman muun äidin kanssa sitten äitiyslomalla aina tavattiin kerran viikossa ja jaettiin äitiyden ilot ja riemut. Se oli mulle kyllä erittäin tärkeätä, etenkin kun meidän vanhimmainen valvoi yöt ja vaati hirveän tsempin lähteä unitokkuroissa hakemaan sosiaalisia kontakteja päivisin. Toisten samassa tilanteessa olevien luokse pystyi menemään hiukset harjaamattakin.

En koe kuitenkaan kieltäytymistä lapselliseksi. Kieltäydyin itse ekasta ultrasta ja mut haukuttiin siitä vastuuntunnottomaksi, kun menin suoraan tokaan ultraan.

iity-
Puolivahingossa

Kiva kuulla, että teillä on käynyt tuuri :) En tullutkaan ajatelleeksi, että sais noinkin hyviä kontakteja, mitkä seurais syntymän jälkeisenäkin aikana.

Älytöntä, että ultrasta kieltäytyminen olis vastuutonta, vapaaehtoistahan sekin lysti on :)

Kiitoksia kommentista, kiva kuulla muiden kokemuksia, vaikka suunnitelmissa ei olekkaan valmennus omalla kohdalla. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla onneksi jäi synnytysvalmennus kokonaan väliin. En tajua miksi, mutta meidän kaupungissa sinne oltais menty muutenkin vasta rv 35 paikkeilla. No, se oli meille turhaa, poika kun syntyi rv 33+2. Eipä siitä hirveästi olisi ollut apuakaan, kun synnytys tapahtui sektiolla n. kolme tuntia sen jälkeen, kun kuulin lääkärin suusta sanat "vauva on otettava tänään pois tai sille käy huonosti". Miten sellaiseen pystyy valmistautua? No eipä mitenkään.
Jotenkin tökki ajatuskin siitä synnytysvalmennuksesta, jos seuraava raskaus menee normaalisti, luultavasti kieltäydyn. Koska nimenomaan, kaikkeen ei voi valmistautua. Siitä on varmasti hyötyä monille, mutta itselleni näen sen turhana, vaivaannuttavana ja ahdistavana.

iity-
Puolivahingossa

Oho, melko myöhään olisi ollut. Tarkalleen en muista, millä viikoilla olisi meillä ollut, mutta huomattavasti aiemmin kuitenkin.
Niinpä, tuskin olisi auttanut sektiota ennen ''Meillä kyllä valmennuksessa sovittiin näin ja näin'' -selittelyt.

Kiitos kommentista ja samoilla linjoilla ollaan täällä - edelleen :) 

N86 (Ei varmistettu)

Hauskaa, kun eksyin lukemaan tätäkin blogia. :) Meidän ekalla on päivälleen samana päivänä laskettu aika kuin teillä.

Me käytiin miehen kanssa kaikki valmennukset läpi. Itselleni se oli lähinnä keino saada miehelle jonkinnäköinen käsitys tulevasta väkisin päähän. Vaikka ukko onkin tulevasta vauvasta ja isyydestä ihan mega-innoissaan, ei nuo oppaat oikeen näytä siltikään uppoavan. Ja Mulle on hirmu tärkeää, että sille tukihenkilölle siellä synnytyksessä ei tule tapahtumat ihan yllärinä.

Tsemppiä loppuodotukseen! Mä en oikeen jaksas enää odottaa. Haluun vauvan syliin ja nää kolotukset pois. :)

iity-
Puolivahingossa

Hah, noniin :D

Niinpä, kuulostaa vähän tutulta täälläkin :) Meillä mies menee paniikkiin jo pelkistä harjotussupistuksistakin.. Kiitos paljon ja sitä samaa :)

Kommentoi

Ladataan...