Vatsavaivat

Puolivahingossa

Kaikki alkoi laitoksella babyn ollessa vuorokauden ikäinen. Olin heikossa kunnossa synnytyksen jäljiltä, en pystynyt nostamaan vauvaa itse tai kävelemään ilman tukea ja vauva itki koko päivän, leuka väpättäen lohdutonta itkua.
Painelin tunnin välein hoitajaa kutsuvaa nappia, koska en tiennyt mistä moinen johtui ja pakkohan sitä vauvaa oli jonkun pitää sylissä, vaikka en itse pystynyt.

''Sillä on vaan nälkä'' hoki ensimmäisessä vuorossa oleva, mistä johtuen imetin nännit vereslihalla 12h putkeen, enkä pystynyt seuraavaan viikkoon millään lailla koskemaan rintoihini. Imetys tämän seuraavan viikon aikana oli niin tuskaa, että annoin perkeleiden lentää laitoksellakin, puristin patjan reunoista vauvan joka imaisulla ja silmistä valui vesi. Ja niihin vatsavaivoihin se ei tietenkään auttanut.

Toinen päivävuorossa oleva vaihtoi vaippaa, piti vauvaa sylissä ja leperteli sille pitkän aikaa mun edessä. Hoitaja lähti, vauva alkoi itkeä, nappasin vauvan syliin ja kävelin viimesillä voimillani pitkin käytäviä, naama valkosena ja veri valuen jalkojen välistä, koska mulle tuli ihan hirvee paska mutsi olo, kun en pystynyt tekeen samoja juttuja.
Heti perään tuli anoppi katsomaan vauvaa ja koska vauvan kipu on itkusta päätellen ''välillä kourasee'' -tyyppistä, pitää vauva taukoja itkusta. Yhden näistä tauoista saapuessa ja anopin silitellessä vauvaa kuulin, että ''hellyyttä se vaan halus'' ja sain pidätellä itkua oikein urakalla. 

Ensimmäinen yövuorossa oleva oli ihana. Se ei kyseenalaistanu mun puheita vatsakivuista, eikä nauranut kun kerroin, ettei vauva itke normaalisti edes nälkäänsä. Hoitaja käytti kuumemittari peppuun -kikkaa ja kertoi pystyasennon auttavan. Auttoihan se hetkeksi.

Toisessa yövuorossa oleva saapui, esitteli itsensä ja selitin jälleen tilanteen. Nainen toi korviketta tuttipullossa ja suuttui, kun en antanut sitä vauvalle. Tutin olisin voinut ottaa, kun baby roikkui edelleen tississä vaan lohdun takia.
Jossain vaiheessa sama hoitaja tuli hakemaan vauvan mitatakseen lämmön ja ihmettelin 1,5h mihin vauva jäi ja kun sain pienen takaisin viereeni, en uskaltanut painaa hoitajia kutsuvaa nappia enää kertaakaan. Vieläkin ihmetyttää miksi hoitaja ei kertonut, mitä vauvalle tehtiin. Ihan varmaan antoi sitä korviketta.
. . . .

Päästiin kotiin ja pari yötä meni hyvin. Sitten sama rumba alkoi taas.

Ensin vauva huusi 6h putkeen keskellä yötä, kunnes nukahti syliini. Rakensin ''moottorisängyn'', missä selkä nousee peittojen ja harsojen avulla vähän ja se auttoi sen verran, että vauva sai nukuttua.

Seuraavana yönä huudettiin 3h. Syöttö/vaippa/syöttö/vaippa -kuvio oli olennaisin. 

En edes laskenut kuinka kauan itku kesti taas seuraavana yönä. Pitkään. Tässä vaiheessa päätettiin miehen kanssa, että huomenna mennään apteekkiin ja käydään kaikki litkut läpi, löytyisikö niistä apua.

Ostettiin Gefilius maitohappobakteeritipat (+ D vitamiini) ja niitä annettiin pari päivää. Maha vaivasi, mutta ei hirveästi.

Unohdin muuton yhteydessä antaa edellispäivänä tippoja ja vietettiin täysin hiljanen, hyvin nukuttu yö.

Kunnes tuli eilinen.. Itku alkoi 9 illalla, annettiin ruokaa + tipat, vaihdettiin vaipat, pidettiin sylissä, sitterissä ja ennen itkuun auttaneissa asennoissa, heijasin edes takas käsivarsilla (auttaa) minkä jaksoin, annettiin tuttia, pidettiin sohvalla ja sängyssä, lisää tissiä, vaipan vaihtoa ja silittelyä, mutta ei. Ei ja ei. Yltyy vaan.

Kolmen aikaan pyysin tunnin verran unta, että jaksan heijata lisää ja mies suostui. Heräsin tänään yhdeltä kahden rakkaan välistä. Mies raukka kertoi vauvan itkeneen melkein seittemään asti. Ruokin pienen ja vein koiran ulos, antaa niiden nukkua.

On maailman inhottavin tunne kun rakkaimpaan sattuu, eikä osaa auttaa.

.. Psst ehkä nyt annatte anteeks, etten oo pystyny vähään aikaan kirjotteleen, enkä kommentoimaan teidän muiden mahtaviin teksteihin, mitkä edelleen kerkeen just ja just lukeen läpi miehen vaihtaessa vaippaa..

Share

Kommentit

MirvaK

Jos teillä oli vähempi itkusempi jakso kun unohdin antaa tipat, niin pidä niissä taukoa! Aloita jokusen viikon päästä uudelleen. Toki voi kokeilla josko yötä helpottaa, että ottaa tipat sitten aamusta, en tiedä? Kakkaako teidän pienokainen?

Täällä esikoinen ei oikein kakannut. Sairaalassa hoitajat kakattivat kuumemittarilla ja kotona itse toisinaan. Jos edellisestä kakasta oli kulunut viikko, niin silloin otin kuumemittarin avuksi. Ja pojan tavara oli niin paksua, ettei saanut sitä vaippaan tehtyä jos vaippa oli kiinni. Eli ihan vauvana kakka tuli vain vaipanvaihdon yhteydessä kun "jumpautettiin" poikaa. Ja potalle hän alkoi kakkaa tekemään jo 6kk iässä, kun ei vain onnistunut vaippaan.

OIKEIN PALJON VOIMIA YÖVALVOMISIIN, lapsen kipu, jolle et oikeastaan voi mitään tehdä on ihan kamalaa.

Ja pyydä saada nähdä mitä lapsellesi on "tehty" sen 1,5h aikana. Itse luin papereista (sairaalassa ollessa), että esikoisen kohdalla oli kirjoitettu vauvalassa huomio "nälkiintynyt lapsi". Tosin oli kyllä jostain syvältä se kirjoittajakin.

Ja noin kipeät rinnat. Tätä kolmatta imetin lähes valehtelematta osastolla 48 tuntia putkeen. Välissä oli mun vessatauot sekä pienen vaipanvaihdot (ja ehkä joskus vartintauko). Kotona sitten oli rinnat verellä ja se imettämisen kipu on silloin hirveää. Mulla auttoi kaalinlehdet (vaikka yleensä niillä hoidetaan rintatulehdusta) ja rasvaus. Onneksi viikossa hellitti kipu. Jos olisi kauemmin kestänyt, niin olisin antanut periksi ja käynyt ostamassa rintakumit.

iity-
Puolivahingossa

En oikein osaa sanoa juuta enkä jaata noihin tippoihin vielä, kun niitä on kolme tai neljä kertaa annettu, mutta vauvan itkut on ollu melko ''satunnaisia''. Yöllä mies googletti jostain toisesta valmisteesta ja ajateltiin kokeilla sitä jossain vaiheessa, olettaen itkujen jatkuvan.

Oon mielestäni mahdollisesti sortunu samaan ''yliruokkimiseen'' nyt kotonakin, kun maha vaivaa ja ajattelin nyt seuraavien itkujen kohdalla kokeilla normaalia neljän tunnin välein syöttöä, mihin meillä on rytmi tullut päiväaikaan (niinä hyvinä päivinä, ilman itkua) - saa nähdä jos silläkin vähän helpottais.

Päivisin, varsinkin aamuisin kakkaa on tullu normaalisti, joku siinä iltaisin ja öisin vaan mättää aina välillä. Ja kun on niin vaikee sanoo, johtuuko kivut siitä kakan pusertamisesta vai vaan ilmavaivoista. :/ 
Viime viikolla joka toinen päivä oli ns. hyvä päivä, että kakkaa tuli kokoajan (mm. hoitopöydälle ja äitin paidalle..) ja joka toinen päivä sitten itkettiin, kun ei tullut yhtä hyvin. Yritettiin kans jalkoja jumpata ja asentojen kautta saada jotain ulospäin, mut kuumemittarilla en uskaltanu ite mennä sörkkiin.

Kiitos, tulee voimat tarpeeseen meille molemmille :) Täällä otetaan nyt käyttöön vuorovalvomiset, että jaksetaan paremmin. Ja onhan meillä mahtavat tukiverkostot, jos tuntuu voimat loppuvan.

Just :o Jossain synnytyspapereiden yhteydessä luki ''lisämaitoa annettu'' ja uskon sen liittyvän tohon, kun en keksi missä muussakaan välissä sitä olis keritty antaan. Ihmetyttää vaan, kun ei lupaa kysytty ja painon lasku (+ kasvu jälkeenpäin) oli normaali.

 Joo, lueskelin kans kaalinlehdistä ja kaikesta, kun kotiin pääsin. Tissit paljaana painelin kotona sitten ensimmäiset päivät ja välillä laitoin laitokselta saatua ''lammasrasvaa'', muuta sitten en pystynykkään. Kivasti se maitokin laskeutu samaan aikaan ja voi sitä tuskan määrää.. Mulla rintakumit oli jo valmiina, mut en uskaltanu käyttää niitäkään. Korviketta oli kaapissa ja se kummitteli joka syötön yhteydessä takaraivossa, mutta kestinpä silti :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ootteko allergioita miettinyt? Meillä vauvalla alkoi vatsavaivat kanssa aika alussa ja itkua jatkui kahteen kuukauteen saakka, kunnes jouduttiin osastolle ja todettiin kananmuna-allergia.

Itkiessä vauva meni ihan kaarelle ja rinta kelpasi, mutta aina alkoi huuto sen jälkeen. Myös pulautukset olivat sellaisia kaaressa lentäviä ja niitä oli todella paljon. Nukkui lähinnä vain olkapäällä pystyasennossa tai vaunuissa, kun laittoi pystympään asentoon tyynyn avulla.

Cuplaton oli toinen, mikä myöhemmin auttoi koliikkiongelmaan. Kannattaa kokeilla, jos vaan jaksaa aina ennen syöttöjä antaa tipat.

iity-
Puolivahingossa

Mietitty ollaan, en vaan yhtään tiedä mikä niitäkin laukasis. Pari päivää oon menny ilman ruokaa koemielessä (lue; unohtanut syödä), samaten kahvia, sipulia sun muuta ite vähentänyt/ollut käyttämättä ja mitä näitä muita sitten onkaan, mistä oon lukenut pahentavan vaivoja.

Puklua on tullu vaan pari kertaa ja syytän tästä tissejä, kun maitoa tulee aikas runsaasti, mutta joo rinta kelpaa meilläkin (lohtu?) vaikka sattuukin ja nukahtaakin siihen useasti, herää vaan heti kun otan tissin pois. Tutti on kipujen aikana ollut nyt käytössä, että sais pieni edes vähän unta itkujen välissä - harmi vaan, että herää heti tutin tippuessa eli n. 5-10 min välein.

Mitä oon koliikista opiskellu, se ilmeisesti (?) on itkua, mikä ei lopu millään eli sellasta, mikä nyt ensimmäistä kertaa koettiin vasta viime yönä. Tosin, vauva itki sen 10h putkeen, eli oli sen verran ylikierroksilla ja yliväsynyt, että tais sen takia vaan jatkaa itkemistä - en tiedä. Joka tapauksessa, en uskalla ihan vielä kutsua koliikiksi. 
En yhtään muista mikä niiden tippojen nimi oli, mitä ajateltiin kokeilla seuraavaks, mutta ne oli vesipohjasia, kun muiden pohjalla - ainakin noiden Gefiliusten pohjana tais olla auringonkukkauute.

Seregi
Sekaisin Seregistä

Älä koe huonoa omaatuntoa siitä, ettet ehdi kirjoittaa/kommentoida! Kyllä ymmärrystä ehtimättömyydestä löytyy, varsinkin tuossa tilanteessa. 

Hoitohenkilökunta on viimeinen joka saisi arvostella äitiä. Ottaa päähän, kun varsinkin nämä äitinä olo keskustelut on niin paljon sitä kuka tekee oikein. 

Onneksi sulla on tuollainen ihana mies, joka antaa sulle taukoja <3 Jaksamista ja voimia sinne!

iity-
Puolivahingossa

Yritän. :)

Niinpä. Ja kun ne hormoonit heittelee synnytyksen jälkeen melko rajusti, eikä kaikki hoitajat ottanu sitä huomioon.. Ensin tuli onnen kyyneleet, sen jälkeen paska mutsi itkut ja vielä perään itkin, kun en ymmärtänyt minkä takia itkin.

Huonetoverin vastasyntynyt oli keltasuuden takia lamppujen alla keskolassa, eikä tää tuore äiti pystynyt meneen sinne, kun edellinen lapsi oli kokenut saman ja parin päivän päästä menehtyny. Kuuntelin kuinka joka hoitaja tivas siltä äidiltä minkä takia se ei halua mennä sinne ja ''kyllä nyt kannattais, kun on ihan kahden oven päässä ja että maito laskeutuis''.  Pisti vihaks.  

Samaa minäkin mietin joka päivä, että onneks on. Olisin täysin hukassa ilman sitä. :) Hirveästi kiitos!

Vierailija (Ei varmistettu)

Heissan!

Kannattee jättää ne kaikenmaailman tipat pois, ei niitä saisi kun 3viikkosesta lähtien antaakkaan :) jos massu on kovalla, lämmitä pikkusen maitoo pulloon (vaikka omaa) ja sekoita siihen apteekista saatavaa mallasuutetta ohjeen mukaan. ei ole vaarallista suolistolle eikä vauvalle. kannattee myös kokeilla jumppaa,vauva selälleen pötkölleen ja "pumppaat" jalkoja :) mun oma lapsi masuvaivanen ollu alusta asti kans, ja tosiaa mitään tippoja en antanu kun ne vaan pahensi oloa. hyvä kantoasento on kans sellanen että vauva lepää sun kättä ja kylkee vasten ja ikäänku roikotat toisesta jalasta :D siis eise laps mihkää roiku,vaan jalka :D
ylisyöttö kans tekee masuvaivaa...kannattee kokeilla siis noita jumppia jne. ja koittaa vähentää sitä syöttämistä..ja muista olla ite tarkkana oman ruuan kans,sipulit,ruisleipä kaikki voimakas voi aiheuttaa vauvalle kipuja jos täysimetät. :)

oma tyttönen jo 4wee,ja noi on auttanu meillä,mallasuute edelleen käytös :)

Saanuska (Ei varmistettu)

Meillä nelosella vaan paheni huudot, kun koitettiin rela-tippoja antaa huutamiseen (ovat öljypohjaisia). myöskään d-vitamiinia ei kestänyt, minään valmisteena. jätettiinkin kaikki tauolle, nyt vasta aloitellaan d-vitskuja uudestaan (tyttö 4kk). neuvolan natsille valehdellaan vaan että joo joo, saa tippoja. meillä ei kolmonenkaan kestänyt niitä ennen kiinteiden aloitusta. :/ meillä vauva ei myöskään tykkännyt, jos söin ruisleipää, sipulia, suklaata, maitoa. onneksi nyt jo kestää paremmin. Koliikki meillä on ollut kolmella neljästä lapsesta, ovat huutaneet yleensä iltakuudesta eteenpäin, vaihtelevasti klo 21-02 asti. Kantoliina helpotti olemista jonkin verran, kuten myös käsivarren päällä mahallaan kantelu. vatsakivut voi tosiaan lisääntyä myös siitä liiasta syömisestä, siitä tulee helposti kehä... maha sattuu - lisää ruokaa (lohtuun) - maha sattuu enemmän - vielä lisää lohturuokaa. meillä tää kehä välillä on jatkunut siihen lattialle oksentamiseen asti, jonka jälkeen kivut helpottaneet hetkeksi. :D kannattaa koittaa myös nukuttaa aiemmin, ennen kuin se yliväsy ehtii iskemään, sen jälkeen meillä on ollut piru irti. niin ja sitä kuumemittaria voi ihan hyvin käyttää ilmaa poistamaan, ei se satu vauvaa. jaloista kunnolla kiinni vaan (yläviistoon kintut), vähän rasvaa mittarin päähän ja hissukseen sisään. meillä on sitäkin käytetty. :D

Tsemppiä ja jaksamisia! :) T. Saanuska (saman kylän tyttöjä...tunnistat varmaan jos googlaat blogin Saanuskan maailma) :)

ps. bepanthen on parasta rasvaa kipeisiin tisseihin. ;D

Vierailija (Ei varmistettu)

Neuvoja on tosiaan monenlaisia, meillä keskosvauva, jolla oli kovat ummetukset (rautalisän takia) ja vatsavaivat ainakin 4 kk ikäseksi asti. Sanoivat keskolasta että missään nimessä ei saa antaa tuota mallasuutetta, aiheuttaa vilja-allergiaa ja altistaa muille allergioille. Mutta tää tais olla ainoastaan keskosille, meillä syötiin kovaan mahaan luumua 2 kk ikäsestä lähtien ja vatsavaivat loppu itestään kiinteisiin siirtymisen myötä 4 kk ikäisenä. Sillon kun niitä oli, hoidettiin ihan mahallaan pitämisellä (ei tainnut sulla ainakaan siitä lukea?) ja välillä jopa nukutettiin mahalleen ja siitä sit käännettiin kyljelleen, kun ei millään meinannu saada masuvaivoilta unta. Se autto hyvin ainakin meillä, varsinkin kun kyseessä ei ollut allergia tms. kun sai korviketta melkein alusta asti. Cuplatonia suosittelivat myös, jos ois menny pahemmaksi, mutta ei ehditty sitä kokeilemaan sitten, kun masuvaivat vaivas aina vaan välillä, niin pärjättiin ihan sillä masullaan pitämisellä.

Voimia! Kyllä se siitä helpottuu! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

On kurjaa kun hoitohenkilökunta ei osaa tai ymmärrä luottaa äidin vaistoihin ja tuntemuksiin. Toisaalta jo opinnoissa painotetaan tiettyjä "terveyssuosituksia" ja kuinka vain näitä suosituksia ja näyttöön perustuvia tutkimuksia saa suositella. Varsinkin tässä vaiheessa opintoja on vaikea tehdä eroa sille, mikä on näyttöön perustuvaa ja mitä saa edes puhua joutumatta ongelmiin. Omia mielipiteitä tai "kansanuskomuksia" tai -tapoja ei siis periaatteessa edes saisi suositella (omasta mielestäni hölmöä.. Eihän kaikkea edes ehditä tutkimaan).

Omasta mielestäni äiti tietää yleensä parhaiten, mikä omalle lapselle sopii. Lisämaidon antaminen ilman suostumusta on vastoin hoitoperiaatteita ja eettisestikin väärin, ellei lapsi nyt aivan kuihtumaisillaan ole.

Onnea ja jaksamista teille. Luota vaistoihin, yleensä ne ovat oikeassa. Ja tosiaan, hyvin ollaan Suomessakin pärjätty ilman esim. d-vitamiini tippoja tms. tähänkin asti. Jos niistä tulee ongelmia jätä suosiolla antamatta, äidinmaito on paras tuote vauvalle ja sillä vauva pärjää täysin! Huomioi kuitenkin oma D-vitamiinin saantisi, silloin sitä riittää maitoonkin.

T. kätilöpiskelija

iity-
Puolivahingossa

Vierailijalle Ai, apteekissa mainitsin kyllä moneen otteeseen babyn olevan alle 2 vko ensin vartin verran odoteltuani, että pääsen asioista tietävälle apteekkarille :o Kuulemma oli omia kokemuksia vatsavaivaisesta ja otti oikein asiakseen valaistakseen mua MLL:n hoitajakaartista (taitaa nää mun silmäpussit antaa väärän kuvan musta :D). 
Kiitti vinkistä, pistän ton mallasuutteen korvan taakse! :)
Jumppailtu on ja juurikin toi sun kuvailema kantotekniikka todettiin taas eilen kullanarvoseks.

Saanuska Haa, tunnistin! :) Neuvolan natsi - tirsk :'D 
Okei, no me nyt mietitään noita tippoja vielä, oon kyllä alusta asti kallistunu vähän sille suunnalle, että ei taida auttaa. Mutta sen ylisyötön uskallan nyt jättää ainakin. Tähän asti kun on kummitellu päässä se synnärin jatkuva ''SYÖTÄ, SYÖTÄ'' -mantra, mitä neljä päivää kuulin ja toteutin, vaikka maalaisjärki sano ihan muuta.

Kiitos kuumemittarineuvoista ja muistuttamisesta, että ainiin mullahan on se kantoliinakin tuolla kaapissa :)

iity-
Puolivahingossa

Vierailija 9:18 Oolrait, kiitos :) Unohdin mainita, että mies pitää babya mahallaan aina, kun lykkään sille ja ilmaa pääsee suun kautta ulos sillon eli toimii sekin. :) Ei ole siihen kyllä nukahtanut, kun kipuja on - korkeintaan väsähtää hetkeks, kun nostelee ja kannattelee päätään jo sen verran kovalla innolla. 

Vierailija 19:34 Niinpä, eikä rohkaista meitä täysin kokemattomia äitejä kuunteleen niitä omia vaistoja. Mulla esimerkiks imettäminen tuli niin luonnollisesti, et jos olisin liikoja neuvoja ottanu vastaan, olis varmaan sekin loppujen lopuks menny päin honkia. 
Jep ja kiitoksia! :)

minikaktus (Ei varmistettu)

Meidän pikkuisella on harvoin vatsavaivoja (koputa puuta), mutta se on varsin kiukkuinen väsyneenä, ja silloin nukahtaminen on tuhottoman hankalaa. Liikkuvat vaunut ulkona ovat hyvät. Tuota voisi kokeilla vatsavaivaisellekin (joskin vaunut saattavat vaatia tottumista), kun kuitenkin jonkun tunnin nukkuneen lapsen kanssa on paljon helpompaa. (Ilmeisesti liike rauhoittaa.)

Älä missään nimessä syötä kaikkeen huutoon, vaan röyhtäytä, käännä vatsalleen sylissä, yritä saada nukahtamaan, tsekkaa vaippa, jne. Minäkin alkuun imetin älyttömän paljon, kun en tajunnut kansalaisen pitävän minua tuttina. Onneksi tytön ollessa puolentoista viikon ikäinen äitini puhui järkeä. Lapsi ei siis saanut vatsavaivoja, mutta minä väsyin. Ryhdyin irrottautumaan lapsen lopetettua aktiivisyömisen. Lopputulos oli pirteämpi minä, ja pirteämpi vauva, koska se ei leikkinyt äititutilla kaikkia syömistaukoja, vaan myös nukkui.

Vierailija (Ei varmistettu)

Voi jaksamista teille! Meilläkin oli alkuun kamalaa yön yli jatkuvaa kitinää ja mahan kipristelyä... Se onneksi näyttää helpottuvan ajan kanssa, pidä siis toivoa yllä...

Meillä on auttanut prutkutteluun liikkeet tällaisesta youtuben videosta, sairaalassa kun vaan neuvottiin pumppaamaan jalkoja mahan päälle muttei muita liikkeitä : http://www.youtube.com/watch?v=xESfgrGIfPk

Mahtaakohan auttaa noin pienellä- itse keksin vasta vauvan 2kk täytettyä että aamuöinen ähinä ja rähinä pierujen ja kakan pykäämisestä laantuu, kun otin jampan oman peittoni alle viereen nukkumaan yön viimeiset tunnit.

Muutaman kerran havahdun kääntämään tyyppiä kyljeltä toiselle jos ähinäon jatkuvaa (en tiiä saako näin tehdä kun selällään pitäisi makuuttaa- mutta jos maha on täynnä maitoa, jamppa nukahtaa vain vasemmalla kyljellä maaten kun mahalaukku ei paina muita elimiä!)

Vierailija (Ei varmistettu)

Etkö tupakoinut koko raskausajan? En sano pahalla, mutta mietin vaan voisko siinä tapauksessa olla mahdollista että vieroitusoireita vauvalla.
D-vitamiinitipatkin tosin voi aiheuttaa vatsavaivoja mitkä itkettää. Toivottavasti nyt helpottaisi pienellä olo, ei varmasti ole mukavaa tuollainen :(

MirvaK

Vierailija 21:01. 5-8 vuotta sitten oli ohje että vain kyljellään nukuttaminen. Tänään kuulin muuta kautta, että nykyään pitäisi sitten taas makuuttaa selällään. Kyllä nämä ohjeistukset muuttuvat koko ajan. Täällä mennään isompien lasten ohjeiden mukaan ja pikkuinen nukkuu kyljellään. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Oliko sulla se kantoliina...? Suosittelen mahavaivaisen kanssa. Sinne kun saat sen vauvan hyvään sykkyrään niin se asento auttoo vauvan massuun ja saat itse kädet vapaaksi.. Itse nukuin jopa lapsi liinassa, puoli-istuvassa asennossa. Meillä tosin ongelma ei ollut masussa vaan refluksissa, mutta moni koliikkivauva on saanut tuosta avun joten kannattaa kokeilla! Lisäksi kantoliinasta voi tehdä "riippukeinun" eli sidot kantoliinan pinnasängyn nurkasta toiseen melko tiukalle ja sujautat vauvan sinne "pussiin", siinä on helppo heijata ja vauvalla on suojaisa "pesä". Tuolla on kuvakin itseasiassa: http://www.babyidea.fi/kantoliinoista/niksit.html Me nukutettiin myös sitterissä ja vaunuissa selkänoja nostettuna vaikkei kai noin pientä edes saisi, mutta neuvolan sanoin mielummin vähänkin unta ei niin hyvässä asennossa kun ei unta ollenkaan. :)

Mä en antaisi myöskään mitään ylimääräistä ja karsisin omasta ruokavaliosta ainakin ruisleivän, paprikan, sipulin, herneet, suklaan (jep, tiedän..), kahvin niin ja sen tupakan mikäli sitä vielä menee.

Kovasti jaksamista - vaikka tuntuu typerälle niin muista ulkoilla päivisin! Oikeasti se ulkoilma ja kotoa lähteminen auttaa jaksamaan edes pikkuisen.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei!

Olen mielenkiinnolla lueskellut blogiasi, ja tuli kuvaamistasi vatsakivuista mieleen siskoni vauva, jolla myös oli pahoja vatsakipuja lähes 1-vuotiaaksi saakka. Tällöin paljastui, että vauva oli pahasti allerginen maidolle - näin ollen siis myös äidinmaidolle, ja sai siitä vatsavaivoja, myöhemmin myös ihottumaa. Vatsakivut loppuivat, kun tytön ruokavaliosta poistettiin kaikki maito ja myös kananmuna, jolle myös löydettiin allergia. Ei ihme, että oli pienellä ollut masu kipeä!

Itselläni ei ole omia lapsia, enkä siten osaa toivottaa vaikeaan tilanteeseen kuin jaksamisia! Tuli vaan tällainen vaihtoehtokin mieleen mainita, kun siskoni tapaus nousi mieleen!

Vierailija (Ei varmistettu)

Moi!

Jaksamista. Varmasti lapsen kipuitku on yksi pahimmista kestettävistä. Itse sairastin koliikkia lähes 1,5-vuotiaaksi asti, mikä tarkoitti aikamoista univajetta vanhemmilleni, varsinkin kun vuotta vanhempi veljeni oli jo ihan normaalissa rytmissä. Mutta ihan normaaliksi olen kehittynyt. Tai ainakin suht.

Olisin kyllä kuullut, että vuoroöin pitäisi eri kyljellä nukuttaa edelleen. Mistähän toi selällään nukuttaminen on taas tullut? No, nää on varmaan semmosia ei niin kovin tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvia (tai tulokset vaihtelee niin paljon, että suositukset uusiutuu?)

Koliikkiinhan suositellaan kaikenlaista. On masun hierontaa, muuta hierontaa, jumppaa, heijaamista (joka kuulemma itselläni auttoi ja olin sitterissä paljon suositeltua enemmän).

Dimmi (Ei varmistettu)

Nukuttamisohjeissa pointti on kai siinä, ettei nukuta mahallaan, koska siihen liittyy se kätkytkuoleman riski. Kaikki muut asennot ovat siis ok. Hengailu mahallaan kai on ihan suositeltavaakin, muttei siis nukkuminen.

Meidän vauva pulautteli alkuun reippaasti ja silloin synnärillä nimenomaan suositeltiin kyljellään nukuttamista puolta vaihdellen, puklu löytää tiensä paremmin ulos ilmeisesti. Nyt vaavi jo kääntyilee itse enemmän, joten kyljelleen nukutetun vaavin löytää usein selällään nukkumassa. Meillä on myös sängyn pääty korotettu samasta syystä, vaikka pulauttelu onkin jo vähentynyt.

Jaksamista koko perheelle, toivotaan että tilanne helpottuu!

Kristaliina
Puutalobaby

Voih, tunnistan nuo tunteet - tuntui niin kamalalta, kun pikkuiseen sattui, eikä voinut millään auttaa...

Oletkin jo saanut hyviä vinkkejä, mutta en malta olla kirjoittelematta tiiviistetysti vielä "meidän tapauksesta". Vaikka kuulostaakin joiltain osin erilaiselta kuin teillä, niin meillä ainakin testattiin monenlaiset keinot :) Tulossa siis pitkä viesti, sori, mutta toivottavasti sieltä löytyy jotain vinkkejä :)

Meillä vatsavaivat alkoivat vasta n. kolmiviikkoisena (erona siis teidän tapaukseen) jolloin yritin ensin jättää pois mainitsemiani (linkissä) ruoka-aineita. Lääkärin ohjeesta kokeilin myös maidotonta ruokavaliota, viikossa pitäisi nähdä ero jos se on syynä. Tällöin syömisten pitäisi olla kokonaan maidottomia, eli tsekata myös että esim. leivässä ym. ei ole maitoa.

Pitkään meillä oli käytössä Cuplaton-tipat, joita pruutattiin vauvan suuhun ennen jokaista imetystä. Ja Rela-tipat myös. Näiden kummankaan tehosta en osaa sanoa varmasti, mutta ainakin auttoi äitiä, kun tiesi että jotain vauvan hyväksi yrittää tehdä.

Silti vaivat vain jatkuivat ja jatkuivat. Koliikkia se (onneksi!) ei siis ollut, koska huuto ei ollut suoraa huutoa iltaisin niin kuin koliikissa. Mutta sellaista kitinää ja kouristusvääntelehtimistä jatkuvasti.

Vajaa kolmen kuukauden ikäisenä alkoi helpottaa, kun lääkäri (siinä vaiheessa meidät oli lähetetty jo neuvolan ja neuvolalääkärin kautta lisätutkimuksiin) kirjoitti reseptin Gavisconista. (ks. linkki. sitä saa myös ilman reseptiä, mutta pientä ei varmaan kannata alkaa itselääkitsemään.) Siinä vaiheessa suurimmat kivut aiheutuivat siis siitä, että vauva puklaili paljon ja puklut/oksennukset polttelivat ruokatorvea. Siihen tuli tuolla lääkkeellä selvä helpotus. Meidän vauvalta myös ultrattiin vatsa mahaportin ahtauman varalta. Näihin siis kuitenkin liittyy tuo voimakas puklauttelu/oksentelu, mistä (ilmeisesti) teillä ei kuitenkaan ole ongelmaa.

Suurin elämän helpottaja näiden kolmen kitinäkuukauden aikana oli jumppapallo, jonka pomputteluliike (vauva siis sylissä ja vanhempi istumassa pallolla) oli jossain vaiheessa ainoa vähän helpotusta tuova asia. Myös toisella palstalla (Kahdet rillit huurussa) kerrottiin pomputtelun auttaneen - joten lämmin suositteluni teillekin.

Ja tärkeimpänä tosiaan tuo, josta mainitsitkin: on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta! Vuorotellen kitinäntyynnyttelyvuoroja, ja sillä aikaa toiselle korvatulpat ja pari tuntia keskeytymätöntä unta helpottaa elämää ihmeesti.

TOIVOTTAVASTI teidän kitinät menevät pian ohi - niitäkin tapauksia on, joissa kyse on vain ihan parin päivän tai viikon vaiheesta! Jaksamisia ja ihan kaikki mahdolliset sympatiani! <3

ps. Jos vauvan kivut vaikuttavat kovilta, menkää vaan reippaasti lääkäriin, soitelkaa neuvolaan jne. Jopa se saattaa auttaa (henkisesti siis vanhempia), että lääkäri toteaa kaiken olevan normaalia. Teidän vaivathan alkoivat kuitenkin (käsittääkseni) poikkeuksellisen aikaisin, olen ymmärtänyt että useimmiten (tai ainakin meillä) ne alkavat vasta parin viikon iässä. Lääkäri varmasti osaa sanoa, tarvitseeko ultrausta tms. vai onko kaikki ns. tavallista vauvan vatsavaivaa.

 

iity-
Puolivahingossa

Iso kiitos kaikille kommenteista, kokemuksien jakamisista ja vinkeistä :)

Eilinen meni jo huomattavasti helpommin. Yliruokkimiseen ei sorruttu, kitinän alkaessa tutti rauhoitti sylin lisäksi ja kylpykin meidän mielestä tuntui auttavan. Vauva nukkui ja me nukuttiin. :) Valvomisvuorot on päätetty jo valmiiks seuraavaa unetonta yötä varten.

Tohon nukuttamisasentokeskusteluun viitaten meillä nukutaan kylkiasennossa, kun sitä synnärillä suositeltiin. Pukluja ei hirveesti tuu, pitkän syötön jälkeen saattaa pulauttaa - mut ravaisin makuuhuoneessa minuutin välein, jos baby nukkuis selällään (''mitä jos se nyt onkin pulauttanut, hengittääköhän se vielä'').

Tippoja ei annettu eilen ja taidan jättää ne jääkapin nurkkiin toistaseks.

Siitä ollaan samaa mieltä miehen kanssa, että koliikkia tämä tuskin on. Ja ite kallistun ilmavaivojen puolelle.  Jos vaivat ei lopu, lähden karsiin omaa ruokavaliota radikaalisti (se helkkarin aamukahvi ja suklaa imettäessä - snif) jo tällä viikolla. 

Mainitsen tästä neuvolassa huomenna, ehkä hoitaja osaa kertoa jatkotoimenpiteistä ja mahd. tutkimuksista :) 

Jätti-iso kiitos vielä!

mussukka (Ei varmistettu)

Moikkis! Meillä perheessä kaikki on olleet vauvoina mega-allergisia. Eräs ei pystynyt syömään mitään teollisesti tuotettua lihaa, sillä esim. kanat ja lehmät syövät viljaa. Allergiat voivat siis olla todella pienestä kii.

Allergioista yleisimpiä ovat tietty maito, kananmuna, vilja ja soija. Allergiatestaus kannattaa siis tehdä tiputtamalla omasta ruokavaliosta kaikki em. pois viikoksi tai kahdeksi. Kuulostaa aivan kamalan vaikealta, mutta riisistä ) ja tuoda sitten hiljalleen yleensä vähemmän allergisoivia tuotteita, kuten kauraa takaisin ja katsoa parin päivän aikajänteellä, miten käy. Vauvalle myös maitoproteinin sulattaminen voi olla vaikeaa (itse en aikuisenakaan pysty syömään Valio ProFeel -tuotteita, sillä niissä on niin hurjat määrät tiivistettyä maitoproteinia).

Vauvan vatsan normalisoituminen kestää hetken, samoin kuin allergiareaktion käynnistyminen, joten testauksessa kannattaa olla kärsivällinen :) Kannattaa myös kokeilla kahvilaadun vaihtamista johonkin, joka on hellempää vatsalle, jos kokonaan kahvista luopuminen tuntuu pahalta!

Kommentoi