Yökötys

Ladataan...
Puolivahingossa

Eilen se iski ja kovaa. 
Siis yök! Näyttääkö mun kroppa oikeesti tältä?

Synnytyksestä on 3 kuukautta, enkä pysty vieläkään astuun ovesta ulos ilman mun äitiyshousuja. Kesän helteillä ostetut mustat caprilegginssit, missä kangasta ulottuu melkein kainaloihin asti. Niistä on tullu mun luottohousut ja ilman niitä maha vaan löllyy.
Yök, yök ja yök.

Ennen eilistä tyttöjeniltaa huomasin, että housut on pyykkikorissa. Perhana. 
Kävin koko vaatehuoneen vaatteet läpi, puhisin ja ängin päälleni, mut ei. Mikään ei tuntunu samalta. Kaikkien muiden housujen päälle mun vyölaukkumaha vaan tipahti roikkumaan, vaikka kuinka vetelin vatsaa sisään. Superyök!

Lopulta löysin yhdet kivat pöksyt ja niihin sopivan (lue: puhtaan) paidan ja rojahdin sohvalle odotteleen kyytiä.
Sattumoisin olin jättäny meikkipeilin edessä olevalle pöydälle ja se osotti mun mahaan. Peilistä heijastu pelkkiä makkaroita. Mun vyölaukkumahani. Yök, yök ja taas yök. 

Se oli se hetki kun päätin, että enää en vaan mieti pitäiskö alkaa tekeen jotain. Nyt on pakko. Hain muuten ne äitiyshousut sieltä pyykkikorista..

Kristaliina oli mun onnekseni pähkäilly täysin samoja asioita ja vinkannu blogiinsa kiloklubin sivut. Klik klik ja siellä mäkin nyt oon.
Tän päivän ruokasaldona superhiilihydraattinen smoothie ja pari siivua pizzaa, mut huomennahan tää vasta alkaa. Jokainen tarttee yhden sokeripommipäivän ennen rankkaa sokerittomuusdieettiä ja lumihangissa juoksemista. 

Rekisteröinnin yhteydessä kävin muuten vaa'alla. Oon lihonu synnytyksen jälkeen NELJÄ kiloa. Järkyttävää ja tosi-tosi noloa. 
 

Share
Ladataan...

Kommentit

Vieläkö imetät?

Olen kuullut että 50/50 imettäjistä joko laihtuu imetyksen aikana tai ei laihdu laisinkaan. Ja laihtuu vasta imetyksen lopettelun jälkeen. Kroppa joutuu kovalle raskaudesta minkä johdosta nahkapussiksikin haukuttu vatsasi otti hallaa.

Laihduin ennen raskautta 15kg ja voin sanoa että ihoni löystyi, mutta jotain tapahtui puolenvuoden päästä siitä. Iho venyy ja paukkuu x kokoon ja nuorella se iho vetäytyy myös x määrän takaisin. Olin juuri saanut turhan tupakkapaperiksikin haukutun ihoni sileäksi niin olin raskaana.

Nyt olen lihonut TURVONNUT laihduttamani kilot ja vähän extraa. Navan sivuille on tullut raskausarpia, ja minä rukoilen jo takaisin omaan vartalooni! 

Voisiko ne extrakilot tulla herkusta johon jäit jumiin raskausaikana? Suosittelen itse laihdutukseen karppaamista (en täyskarppia kuten bodarit) ja vaunulenkkejä. Itse en tekisi vatsalihaksillani mitään ennenkun lääkäri on tutkinut vatsalihakseni kunnon ja antanut luvan niitten treenaamiseen. Vatsalihakset usein palautuu 3-6kk synnytyksen jälkeen :)

ja vaihda se yökyökyök mode yami-mami modeen! Sillä jos joku kommentoi mahaasi niin voit aina kehottaa häntäkin venyttämään nahkaansa 9kk ajan ;) tsemppiä!

MirvaK

Toisen lapsen jälkeen sain kilot pois, mutta lihoin sitten lähes 10kg. Mies kun toi töitä kotiin... rosson pitsaa, hesen hamppareita jne. Viimeinen pysäyttäjä oli isäni ottama valokuva. Hui kamala millainen olin. Siitä alkoi sitten laihtuminen ja menikin ihan hyvin. Nyt kolmannen lapsen jälkeen kuukauden ajan paino laski hyvin, mutta seuraavat 2 kuukautta onkin seilannut kahden kilon välillä. Täällä myös otettu tosissaan niskasta kiinni. Salikortti hommattu jolla päsee myös jumppiin. Sitä on pakko käyttää, kun on 3kk kortti. Mitä enemmän käyttää, sitä halvemmaksi tulee. ;) Ja ruokavalion suhteen paluu vhh-ruokavalioon. Ja tämä on tärkeää vauvankin takia. Huomasin, että minun hiilarimässäilyjen jälkeen vauva puklaa kaaressa, karppina ei puklaa läheskään yhtä paljoa. Tottuikohan tuohon ruokavalioon niin mahassa ollessa. ;) Vauva on tässä tapauksessa ruokailuihin paras motivaattori.

TSEMPPIÄ!

Kristaliina
Puutalobaby

Mullakin on äitysfarkut edelleen käytössä... :D

Mut hei tästä se lähtee! Tai siis huomisesta :)

iity-
Puolivahingossa

Ajattelin laittaa huomenna vähän lisäinfoa näistä painojutuista sun muista, mutta vastailen nyt tähänkin jo :) Eli raskauskilot lähti kahdessa viikossa pois, mutta toi roikkuva maha jäi ja sitä nyt lähden kiinteyttään + haluaisin sitä painoa pois muutenkin max. 10kg plus ne hir-veet lisäkilot, mitkä nyt on ilmestyny..
Ja jätän hiilihydraatit nyt kokonaan pois (aamukahvi ilman sokeria - apua), kunnes lähden lisäämään niitä vähitellen.  Eli näistä nyt on kyse :)

Mustaa pitsiä En oo enää kuukauteen imettäny ollenkaan. Siitä syystä uskallan vetästä ruokavalion täysin uuteen uskoon ja voin käydä juoksemassa ilman imetysaikatauluja, mikä helpottaa ihan pirusti. :)
Joo, ei tää iho vielä oo palautunu täysin, mut alan tunteen itteni malttamattomaks tän asian kanssa. Ja oon melko varma, että ainakin osa tästä ihosta jäis roikkuun, jos en jotain asialle tekis.

Empatiat sinne suuntaan tosta mahan kuntoon laittamisesta ja raskautumisesta heti perään. Osaatpa sitten laittaa toisenkin kerran synnytyksen jälkeen! ;)

Herkuista ei oo kiinni, vaan oikeestaan ihan kaikesta muusta. Ateriarytmit, annoskoot ja sokerin käyttö on ihan pielessä tällä hetkellä. Näiden lisäks paheeks on tullu energiajuoma taisteluun väsymystä vastaan, minkä avulla helposti nousee pari kiloa paino kuukaudessa. 
Jälkitarkastuksessa kysäsin tästä treenaamisen alottamisesta ja sanottiin olevan ok. Siitäkin johtuu tää alottamisen viivästyminen (laiskuuden lisäks tietty..) 

Kiitos ihan hirveesti! Joo, varmasti sanoisinkin, harmi vaan että oman pään äänille niin on hankalempi sanoa :-D

MirvaK Oi, meillä kans mies on heseaddikti, eikä mikään oo mulle yhtä tuskallisempaa (no, okei se synnytys), ku kattoo vieressä toisen syödessä niitä herkkuja samalla puputtaen salaattia ite. 
Ja noi valokuvat on munkin pahin vihollinen! Niistä näkee ittensä toisten silmin ihan oikeesti.

Mua niiin paljon kiinnostais ne ryhmäjumpat kans, mut pelkään nolaavani itteni siellä väsymällä heti viiden minuutin jälkeen. Onks siellä kaikilla ihan superhyvä kunto?
Tosta pulauttelun vähenemisestä + vhh:sta on lukenu muuallakin, hyvä et teilläkin toimii! :) Ja isot kiitokset, tulee meinaan tarpeeseen! 

Ruusu Joo, hitaasti nimenomaan! Elämäntapamuutos, ei pikadieetti :) Niinhän se muuttaa. Kiitos paljon ja tsempit sinnekin päin! :) Yritän vähän löyhätä tätä itsekritiikin määrää..

iity-
Puolivahingossa

Kristaliina Haa, meillä on kokoajan vaan enemmän yhteistä :D Joo, hyvä me!

Minulle laihdutuksen aikana ei tehnyt pahaa seurata toisen herkutteluja. Toisinpäin. Kannoin herkkuja kaupasta ihan riittämiin, leivoin monta kertaa viikossa ja lähes pakkosyötin ukolle herkkuja. Sain nautintoa katsomalla toisen herkuttelua, niin sairaalta kun se kuulostaakin! Ukolle tästä kiertyi kivasti lisäkiloja ja keväällä mies kyllä painoin hieman enemmän kun tavallisesti. Sori hänelle.

Tämän saman herkuttelu-tavan harrasti myös ystäväni joka sairasti pitkään, vuosiakin anoreksiaa. Hänen mukaansa ajatuksena ei ole lihottaa muita, tai tehdä muille hallaa. Vaan kun nautinnon kohteena ei ole minä itse, joudun nauttimaan siitä kun näen muun syövän. 

Kannattaa kirjastosta lainata maanantai soturit kirjan! Nimikin jo kertoo kaiken ;)

iity-
Puolivahingossa

Ai kauhee, mulle tekee! :D 
Ei karkit tai sipsit mitään, mut roskaruoka on se, mitä voisin syödä vaikka joka päivä ja niiden mässäämisen kattominen oikein sattuu :D

Parashan olis, jos saisin miehenkin innostuun kattoon mitä sinne suuhun tunkee, sille kun tuli ne samat +15kg mun raskausaikana..

MirvaK

Meillä on hyvä lattariryhmä. Siellä saa olla oma itsensä. Hyväkuntoinen tai huonokuntoinen. Rytmitajuinen tai rytmitajuton. Vetäjä mahtava ja pitää yllä tanssimisen riemua.

Mul kävi vähän toi sama. Olin tässä yks päivä shoppailemassa itselleni uusia farkkuja. Jos ne oli hyvät pepusta ja jaloista ei menny kiinni, jos ne meni kiinni ne oli liian isot jaloista ja pepusta ja tuntus et ne roikkus mun päällä. Siispä jäi housut kauppaan ja ostin legginsejä ja kollarit, niillä nyt sit oon menny synnytyksen jälkeen ja äitiysfarkuilla.

Mua hävettää aina kun joku kysyy "no paljonko sul on painoa lähteny synnytyksen jälkeen?" niin se on niin nöyryyttävää sanoa et ei yhtään, mut nykyään vastaan et en oo ehtiny vaa'alle en tiedä. Ja toinen mitä kammoksun vielläkin on tiukat paidat, käytän vielläkin äitiyspaitoja ettei kukaan nää mun vatsamakkaroita.. :) 

minu (Ei varmistettu)

Vaikka en olekkaan itse paksuna niin monta kertaa oon haaveillu ostavani äitiysfarkut, että sais mahan kivasti piiloon ja ois mukavampi olo. Äitiysfarkut on ihan unelmat! :D Vielä en oo kehannu ostaa mutta katotaan joulun jälkeen...

Niin ja noista ryhmäliikuntatunneista sen verran, että ite alotin noin vuos sitte erinäisillä tunneilla käymisen ja sama pelko oli mulla kun sullakin on nyt. En siis todellakaan ollu mitenkään hyvässä kunnossa koska oon luonnostani tooooosi laiska :D
Se kynnys lähteä sinne ekaa kertaa on tosi iso, tiedän, mut sit kun sinne on ruhonsa muutaman kerran saanu raahattua niin huomaa ettei ne muutkaan siellä oo mitään superihmisiä ja nekin hikoilee eikä aina jaksa. ;P
Eikä siellä kukaan ehi kattoo jos joku pitää tauon tai ei tee ihan täysillä. Ite pidän ainaki aina just sillon tauon kun siltä tuntuu ja se on ihan sallittua. Kuitenki kun löytää sen oman "lajin" ja ne jutut mistä tykkää niin tulee tosi hyvä fiilis siitä kun huomaa että jaksaa paremmin siellä tunneilla ja muutenkin. Varsinkin näin talvella pimeessä on kyllä tosi vaikeeta ottaa itteensä niskasta kiinni ja raahautua sinne jumppaan rehkimään mutta se tunne sit kun se on ohi...<3 Suosittelen muuten kokeilemaan vaikka niitä ryhmäliikuntatunteja sillon kun on joku avoimien ovien päivä kun silloin siellä on usein muitakin eka kertalaisia :) Täällä päin ainakin usein on loppiaisena avoimien ovien päivät useimmilla saleilla. Niin ja aina parempi jos joku kaveri käy samassa paikassa niin sopii aina sen kanssa treffit jumpalle ni on ns. "pakko" lähteä sinne ;)

Apua ei tästä pitäny tulla tällasta"saarnaa" :D jotenki kuulosti vaan niin tutulta toi sun tilanne....:P Mutta siis rohkeesti vaan sinne jumppaan, jokainenhan siellä on joskus ekaa kertaa ollu! :)

iity-
Puolivahingossa

heiddii Juurikin näin! Löysät paidat täälläkin käytössä :)

minu Osta ihmeessä! :) Farkuista mulla ei oo kokemusta, kun tuntu et niissä sitä kangasta riittää ihan hirveesti, niin jäi aikoinaan kauppaan, mut äitiyslegginssit on ihan parasta! :D 
Ja kiitos ''saarnasta'' :) Kerkesinkin jo aamulla selaileen hintoja ja ryhmiä. Ens kuussa sitten viimeistään kokeileen.

 

Kommentoi

Ladataan...