Ladataan...
Puolivahingossa

Päätin ihan vaan kaikkien kiusaksi jälleen kerran avata suuni jostain, mikä koskettaa jokaista pienen tyypin mutsia. Meinaan ruoasta. 
Kaikki mielensäpahoittajat nyt kuulolle!

Jostain luin joskus, ettei kerkeä syömään tai laittamaan ruokaa enää mutsiutumisen jälkeen. Täh? Kynsiäkö kaikki muut sitten syö?
Ja samaan syssyyn osui silmään ne veriset taistot, missä itse vauvansa sapuskat kokkailevat haukkuvat kaupasta ostetut muksu -ruoat. Ja yhtälailla toisinpäin. 

Vauvanruokia itse tekevä ei saa ylpeänä ilmoittaa tekevänsä kaikkea itse. Se ei saa kyseenalaistaa purkitettujen ruokien sisältöä tai kysyä keneltäkään mistä muiden vauvanruoat tulevat. Koska se on ihme hippi, joka vaan hifistelee torilta ostetuilla porkkanoilla ja arvostelee salakavalasti toista puoluetta. 

Mutta minäpä ilmoitan ja kyseenalaistan. Yritän pitää ne kaikista kärkkäimmät lauseet näissä hyppysissäni, enkä julkaista niitä. En kuitenkaan lupaa, että se onnistuu. 

''Olympiavuonna 1952 kilisivät ensimmäiset suomalaiset lastenruokapurkit tehtaan liukuhihnoilla. Viidessäkymmenessä vuodessa on Piltti-purkkien tahti kiihtynyt ja tölkkijonoilla on hurja kiire suomalaiseen ruokapöytään, jossa lastenruokaa kulutetaan suhteessa väkilukuun eniten maailmassa.''

Ymmärrän satunnaiset Bonan välipalat ja reissuruoat, mutta pakko se on myöntää, etten ihan täysin ymmärrä ihmistä, joka kiikuttaa kakstoista purkkia tehdasvalmisteista safkaa päivässä kotiin. 

Ehkä kuuluisin syy on ajanpuute. On kolme lasta, mies töissä ja yks kersoista koliikkityyppiä. Mutta kun me eletään niinkin hienolla aikakaudella, kuin pakastinkaudella. Jos löytyy tilava pakastin, niin ruoanlaitto vie tunnin viikossa.
Sekin mua mietityttää, että minkä takia kersoja täytyy hommata, jos resurssit ei riitä tekemään ruokaa? Ruokkiminen kun nyt kuitenkin sattuu olemaan siellä To Do -listan alkupäässä.

Toisena tekosyynä Bonan ja Piltin laatu. Ne valmistetaan tarkkaan, eikä niihin lisätä mitään ylimääräistä. 
Mutta kun;

''Ainekset:
Luumusose (65%), vesi ja tapiokatärkkelys.
Raaka-aineet eivät sisällä gluteenia.''

Tässäkin Bonan luumusoseessa on vaan 65% sitä itse luumua. Joissain soseessa vettä saattaa olla puoletkin koko purkin sisällöstä. Samalla sivulla tuli vastaan hedelmäsose, missä yks hedelmistä oli korvattu kokonaan tiivisteellä. 
Minkä takia en syöttäisi mangososetta, mikä on kokonaan mangoa, eikä vaan 65 prosenttia?

Kolmantena syynä hinta.
Kun ne hedelmät maksaa niin kauheesti, mitkä ei satu oleen sesongissa. Mutta esimerkiks peruna, banaani ja omena on suurimman osan ajasta halpaa. Jos vertaa niiden kilohintaa purkitettujen kilohintaan, niin siinä on melkonen ero.
 

 KASVIS-BROILERIATERIAT 1-3 V 200g (Teollisten lastenruokien hinnat ovat Vantaan Citymarket Jumbon 8.5.2003 voimassa olleita hintoja)
KOTIRUOKA 0,29 €
BONA ateria 1,13 €
PILTTI ateria 1,16 €
SEMPER ateria 1,16 €
PIRKKA NAPERO ateria 1,18 €

Tästä nyt kuitenkin muutakin, kuin pelkkää hypoteesia. Kyseessä siis kotiruoan ja kaupan soseiden hintavertailu kasvis-broikkuateriasta. 

Hintojen vertailu niinkin tärkeässä asiassa, kuin ruoassa on mun mielestä kyllä muutenkin vähän hölmöä. Tulis se halvemmaks syödä itsekin pelkkiä pakastepizzoja, mutta kun en halua. Mä tahdon ihan oikeeta ruokaa.

Ja sitten vielä uusavuttomuus. On niin kovin hankalaa keittää perunat suolattomassa vedessä ja muussata niistä yks perheen pienimmälle. 
Kauheen hankalaa kuoria ja keittää hedelmää ja lukea vähän netistä neuvoja. Tai vaikka ihan neuvolasta. 

Mainitsen tässä vaiheessa, että kun vajaa 2 vuotta sitten muutin omilleni, niin en osannu keittää edes sitä perunaa. Kummasti sitä vaan oppii, kun haluaa.

 

Loppuun vielä eilisen terveellinen aikuistenruoka;

Onhan siinä tomaattia. 

Eikä ole pakastettu. Pohjankin tein ihan itse.

//Lähteet täältä ja täältä.
Share
Ladataan...

Ladataan...
Puolivahingossa

Vihdoinkin! Kiitos muistuttamisista - sain vihdoinkin itteeni niskasta kiinni ja tässä ne nyt tulee. Jaiks, 34 kuvaa - kaikki täytyy tottakai pienentää Paintilla.

Koska  ''3.krs: Virkkaa jokaiseen silmukkaan 2 kiinteää silmukkaa. 4.krs: virkkaa joka toiseen silmukkaan 1 kiinteä silmukka ja joka toiseen 2 ks. 5.krs: välikerros ilman lisäyksiä 6.krs: kaksi kiinteää silmukka joka kolmanteen ja yksi muihin.'' on mulle täysin utopia -tekstiä, teen ohjeen omalla kielellä. Saatan käyttää sanaa silmukka, minkä tajusin tarkoittavan jotain. 

Työvälineinä mattokangas (vai naru? lanka? kude?) ja 9mm-10mm puikko (koukku?) - blaah tulipas tästä jo nyt vaikeeta. No enivei, mulla on tässä melko ohut kangas ja 10mm puikko tai siis mikä lie. 

1. Tehdään yksi tämmöinen. Mun heppatytön pää huutaa, että vetosolmu.

2. Se pidempi naru sormien väliin näin.

3. Ja naru kiepautetaan aina ensin puikkoon näin. Sitten se vedetään ton ''vetosolmun'' läpi. 

4. Katsos näin. Noi mun kynnet muuten oli paljon paremmassa kunnossa niissä ohjeissa, mitkä tein synnytyspäivänä. Oikein manikyyri ja kaikki, snif.

5. Siinä nyt on se valmis silmukka. 

6. Niitä tehdään 5-7. Tein tähän seitsemän. 

7. Puikko pysyy edelleen samassa silmukassa, mutta samalla pistetään läpi tuolta ihan ensimmäisestä silmukasta ja HUOM ''kerän'' ulommainen reuna (naru) tulee tohon koukkuun. Olisin voinu vähän paremman kuvan ottaa tähän.

8. Sitten kun ne molemmat lenksut on siinä puikossa, niin sormien välissä oleva naru taas puikon päälle.

9. Ja vedetään molempien lenksujen läpi. 

10. Kas näin ja vähän kiristetään.

11. Pistetään puikko täysin samasta reiästä läpi.

12. Näin.

13. Ja taas lanka päälle + vedetään noiden kahden lenksun läpi. 

14. Volá! Näin tehtiin tuplasilmukka. Teen tätä pohjaa aina niin, että joka toinen on tuplasilmukka (puikko kaks kertaa samasta kolosta) ja joka toinen on yks silmukka (puikko yhden kerran/kolo läpi). 

15. Koska viime kuvassa oli tupla, nyt tulee yks silmukka. Eli taas seuraava, ulommainen tohon puikkoon.

16. Nääin ja kuka arvaa jo seuraavan vaiheen..? No lanka sormien välistä tietenkin puikkoon ja vedetään lenksujen läpi. Sitten taas seuraava tupla, sitä seuraava yks silmukka ja niin edelleen. 

17. Pikku hiljaa se alkaa näyttää tämmöseltä tötteröltä.

Tähän väliin vähän vinkkejä; Venyttämällä tätä taideteosta eli nostamalla tötterön näköistä pohjaa ylöspäin näkee paremmin mihin koloon puikon seuraavaksi tunkee. Toisena vinkkinä, jos kärsit samanlaisesta äitiyden syövyttämästä päästä ja unohdat, teitkö viimeksi yhden vai tuplasilmukan, tee varmuuden vuoksi tupla. Liian monta tuplasilmukkaa ei haittaa, koska jotkut tekee pohjaan pelkkää tuplasilmukkaa, mutta mun mielestä sillä tekniikalla tulee äkkiä liian tönkkö kori. Meinasin muuten monta kertaa tehdä triplasilmukankin..

18. Näillä tienoilla aloin tekemään reunoja. Isompaa koria tehdessä tietenkin jatketaan tähän astisella 1 tupla/1 yksittäinen silmukka -tekniikalla niin kauan, kun pohja on omaan silmään sopivan kokoinen. 

Reunaa aletaan tekemään niin, että jätetään ne tuplasilmukat kokonaan pois ja tehdään vaan yhtä silmukkaa.

19. Mun minikorin reunat oli tässä vaiheessa tämmöset ja päätin, että nyt riittää. Huomaa kuinka epätasaset reunat suhteessa toisiinsa ovat. Siitä syystä tehdäät seuraavat vaiheet. 

20. Puikko kolosta ja lanka mukaan. Mutta! Eipäs otetakaan näille kahdelle, puikossa olevalle lenksulle uutta lankaa, niinkun oikeeta silmukkaa tehdessä, vaan toi kuvassa kolosta tuleva silmukka vedetää puikossa lepäävästä lenksusta läpi.

Kas näin.

21. Ja tässä vielä piilosilmukka valmiina. Piilosilmukoita tehdään niin monta, kuin haluaa, mutta jonkun näköinen minimi vois olla 7 kpl. Tein tähän muistaakseni kymmenen. 

22. Puikko pois.

23. Kori lankakerästä irti saksilla. Jätetään kuitenkin jonkun verran lankaa mukaan, että pystyy päättelemään.

24. Päätellään jemmaamalla lankaa sieltä sun täältä ja solmitaan johonkin huomaamattomasti.

25. Valmiin korin tykkään aina kääntää. Tässä se nyt sitten on käännettynä.

Ja vielä sivulta.

Jos ensimmäistä tekee, kannattaa tehdä tosi löysää. Tää, minkä nyt tein oli tosi-tosi löysä, että kuvista sais edes jotain selvää. Lanka vaikuttaa paljon. Mulla on muutama tosi kivan värinen rulla vaatehuoneessa, mutta niiden kangas on niin paksua ja venymätöntä, ettei niistä saa tehtyä mitään. Ja näitä harjotellessa usein syytin itseäni, vaikka todellisuudessa se oli sen narun vika. 
Kannattaa valita rulla, minkä kangas on suht venyvää, mutta ei mitään benjiköyttä kuitenkaan.
Kaikki on ostettu Jätti-rätistä.

Niitähän nyt tietenkin voi sitten koristella ihan miten vaan. Voi tehdä kaksvärisen korin, voi taiteilla valmiiseen rusetin ja reunan voi taittaa. Ihan mitä vaan keksii. 
Alla inspiraatioks kuvia muista mun tekemistä koreista, mitä tästä huushollista löytyy.


 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Puolivahingossa

.. No ei se eka kerta, vaan soseiden väsäämisen kanssa. 

En pystyny enää hillitsemään intoani, vaan mun oli ihan pakko koeajaa noi jääpalakuutiolokerot (hmm, oliskohan niille jotain simppelimpää sanaa?) ja tyyppikin veteli päikkäreitä, siispä kattilat kiehumaan! 

Laitoin perunat kuorineen, ilman suolaa kiehumaan minkä jälkeen vietin tovin Googlen parissa. 
Selvis, että kovinkaan moni minityyppi ei suostukaan syömään pakastettua perunaa (no en kyllä itsekään söisi pakastettua kotiperunaa) ja peruna muuttaa muotoaan pakastimen uumenissa. Voi paska. 

Mitäs nyt sitten? Vesikin jo kiehuu. Eikä niitä ihan vielä voi syöttää tolle. 

Päätin pistää koemielessä edes jonkun verran potuista pakkasen kautta tytön suuhun ja jos ei maita, niin olenpahan ainakin yrittänyt, enkä suoraa viskellyt roskiin. Siitä sitten tulossa lisää myöhemmin. 

Samaan syssyyn, eri kattilaan laitoin muutaman kuoritun ja pilkotun porkkanan.
Kuinkas sitten kävikään?

Porkkanoita olis voinu ihan minuutin-kaks keittää kauemmin, minkä tajusin survoessani haarukkaa pyöreiden kappaleiden läpi. Seurauksena oranssia vihannesta pitkin poikin lattioita ja tasoja. 

(huomaa taaimmaisessa pistojäljet)

Kunnes muistin, että ai joo, mullahan on toi blenderi tossa ihan käden ulottuvilla. Sinne!

Yhtä kömpelösti kävi niiden perunoiden kanssa. Minä, joka päivittäin teen jos jonkinmoista perunasafkaa, unohdin ihan puskista perunankeittotaidon. Paska.

Kaksi menehtynyttä. Onneks kaks onnistunutta riitti vallan mainiosti tähän soossiin.

Siinä ne nyt sitten on melkein valmiina. Perunaan en käyttäny keittolientä ollenkaan, koska kuorineen keitettyjen vettä ei kuulemma kannata käyttää. Ja tämänkin luin vasta, kun potut oli jo vedessä, kuorineen päivineen.
Mutta tuleehan tohon sitä korviketta joukkoon ennen itse tarjoilua. 

Sitten vaan tungetaan pakkaseen, kun on jäähtyny tarpeeks.

Näyttääkö noi teidänkin mielestä huolestuttavan paljon Paavo Pesusienen kaverilta, Patrickilta?

Psst. Kolmesta porkkanasta sai vähän vajaa kaks muottipellillistä ja kahdesta keskikokosesta perunasta yhden pellillisen.
Porkkanat taiteilin kärsivällisesti pikkulusikan avulla, mutta perunoiden kohdalla painelin vaan sormin. 

EDIT// Kuva täältä

Share
Ladataan...

Pages