Ladataan...
Pupulandia

 

Tutustuin viime kuussa Flow-festareiden soittolistaa etukäteen fiilistellessäni itselleni entuudestaan tuntemattomaan artistiin nimeltä Paul Kalkbrenner. Ilmeisesti herra on varsin suosittukin, mutta minä olin jotenkin onnistunut missaamaan tyypin täysin. Iloisena hyrräävä Plätscher-kipale sai heti hymyn huulille ja tanssijalan vipattamaan - sekä kotona Spotifyssa kuunneltuna että myöhemmin sitten Flow-festareiden teltassa nautiskeltuna. Jostain syystä tämä biisi on jäänyt soittolistoilleni sellaiseksi hyvän mielen kappaleeksi, joka aina jotenkin onnistuu nostattamaan tunnelmaa. Eli tässä vähän tiistai-iltapäivään nostatusta teille muillekin. :)

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Hohoi, kirpparihaukat sekä kirpparipöytää etsiskelevät! Vallilan helmelle, Valtterin kirpputorille ei vieläkään ole löytynyt kunnollista manttelinperijää, vaikka kivoja kirpparitapahtumia onkin Helsingissä järjestetty useita kuluneen vuoden aikana. Uusia tulokkaita ovat olleet muun muassa Kattilahallin kirppis, Kierrätystehdas ja Eiran kirppis, muutamia mainitakseni.

Ongelmana kirpputoritapahtumien kanssa on ehkä ollut juuri se, että siinä missä Valtteri oli avoinna joka viikonloppu, useimmat sen jättämää aukkoa korvaamaan perustetut tapahtumat on järjestetty melko harvakseltaan tai vain kertaluontoisesti niin, että Valtteria kaipaamaan jäänyt kansa on rynninyt paikalle vähän liiankin sankoin joukoin. Siitä taas on seurannut se, etteivät useimmat kiinnostuneet välttämättä ole mahtuneet edes sisään. 

 

 

Kattilahallin kirppis tulvi väkimäärässään tammikuussa niin yli äyräiden, etten viitsinyt lähteä edes jonottamaan sinne 100 metrin mittaisen ihmisvanan perälle. Vaikka kirppis järjestettiin käsittääkseni myöhemmin muutaman kerran uudelleenkin, ei sitten tullut yritettyä enää uudelleen. Kierrätystehtaan yhteydessä järjestetty bloggaajakirppis oli järjestelyiltään huippuluokkaa, ainakin myyjän näkökulmasta, mutta sielläkin yleisö joutui kaiketi jonottamaan melko kauan sisäänpääsyään - ja tilaisuus oli vain kertaluontoinen, joskin koko viikonlopun mittainen. Erittäin kiinnostavalta vaikuttaneen Eiran kirppiksen kurja kohtalo kantautui korviini ennen kuin ehdin edes käydä kurkkaamassa kivalta vaikuttanutta viikonloppukirppistä paikan päällä. Voi Valtteri, kuinka sinua kaivataan!

Onneksi nyt on taas tulossa uusi, ihan lupaavalta kuulostava kirpputoritapahtuma - tällä kertaa Kaapelitehtaalle. Tulossa on ilmeisesti koko Helsingin suurin kirppis, joka järjestetään ensikertaa lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Ilmeisesti jatkoa katsotaan sitten ensimmäisen kirppiksen jälkeen, mutta toivottavasti tästä tulisi jokin säännöllinen juttu. Eihän tämä nyt ihan jokaviikonloppuista Valtteria korvaa, mutta säännöllisesti järjestettävä suurkirpputori toisi edes hiukan parannusta nykytilanteeseen. Tilaa kirppiksellä on noin 180 myyjälle ja mukana on myös vintageosasto sekä bloggaajakirppis, jotka löytyvät Merikaapelihallin yläkerrasta. Varsinaisten kirppismyyjien lisäksi Kaapelitehtaalla on jonkin verran myyjinä myös käsityöläisiä, jotka kauppaavat omia tuotteitaan. Uuden kirpputorin taustalla ovat Kattilahallin kirppiksen ja Kierrätystehtaan joukot, jotka päättivät kilpailemisen sijaan yhdistää voimansa. Mainiota! :) Ainoa miinus myyjien kannalta taitaa olla se, että pöytiä tai rekkejä ei Kaapelitehtaan tiloissa ole myyjille tarjolla. Jos joku kiinnostui lukemaan lisää, niin ainakin TÄÄLTÄ löytyy lisäinfoa.

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Olen elänyt muutaman viime vuoden ajan melko huoletonta aikaa ihoni suhteen, mutta kokonaisuudessaan meikäläisen ihohistoriaan mahtuu monenlaista vaihetta ja pulmaa. Nuoruudessa naamataulua vaivasi lievä akne, joka oli yhdessä atooppiseen ihottumaan taipuvaisen ihon kanssa melko kammottava yhdistelmä ja varsin hankala hoitaa. Atooppinen ihottuma rauhoittui teinivuosien jäätyä taakse ja epäpuhtauksistakin pääsin viimein eroon e-pillereiden avulla. 

Pitkän aikaa ehdin nauttia melko ongelmattomasta, mutta erilaisiin ärsykkeisiin todella herkästi ja arvaamattomasti reagoivasta ihosta. Varsinainen koettelemus oli nelisen vuotta sitten puhjennut suunympärysihottuma (perioraalidermatiitti), josta avauduinkin blogissa moneen otteeseen asian ollessa ajankohtainen, ja tulin siinä sivussa käsitelleeksi iho-ongelmien vaikutusta esimerkiksi itsetuntoon laajemminkin. Muiden silmiin ihoni on koko aikuisiän näyttänyt kuulemma kadehdittavan hyvältä, mutta omat kokemukset herkästä hipiästäni eivät ole olleet aivan yhtä aurinkoiset. Vaikka iho pääasiassa on voinut viime vuodet hyvin ja näyttää päällisin puolin kauniilta, kaikenlaista pikkuvaivaa, lievää atooppista ihottumaa ja muuta epämääräistä ärsytystä puskee pintaan epäsäännöllisen säännöllisesti.

 

 

Olen pitkään miettinyt, pitäisikö kokeilla elämää ilman e-pillereitä, mutta myönnän, että iho on ollut suurin syy, miksen ole uskaltanut luopua niistä. On e-pillereistä toki ollut minulle muitakin hyötyjä: kuukautiskipuja ei ole ollut niiden myötä juuri lainkaan ja kierto on säännöllinen. En ole myöskään kokenut niiden aiheuttavan minulle mielialanvaihteluita tai muutakaan outoa. Siitä huolimatta 10 vuotta on pitkä aika syödä ylimääräisiä hormoneja.

Viime vuosina, kun e-pillereiden haittavaikutukset ovat olleet paljon esillä, olen minäkin miettinyt, minkälainen tyyppi mahtaisin olla ilman pillereitä. Ihan samanlainen kuin nytkin vai muuttuisiko jokin? Enhän oikeastaan edes tiedä, kuka olen ilman pillereitä, koska koko aikuisikäni olen niitä syönyt. Useilta e-pillereistä luopuneilta tutuilta olen kuullut, että elämänlaatu on parantunut huimasti: turha itkuisuus ja herkkyys ovat jääneet kokonaan pois, haluttomuusongelmat ovat kadonneet ja olo on muutenkin ollut tasapainoisempi. Toisaalta olen kuullut myös pillereistä luopumisen jälkeen puhjenneesta aikuisiän aknesta.

 

 

Niin turhamaiselta kuin se saattaakin kuulostaa, pillereiden lopettamisessa eniten on pelottanut juuri tuo mahdollinen akne. Aikana ennen pillereitä kärsin lievästä aknesta ja sillä oli valtava vaikutus itsetuntooni. Tai oikeastaan valtava vaikutus itsetuntooni oli sillä, kun e-pillereiden myötä pääsin iho-ongelmistani eroon. Viimein tuntui, että voisin näyttää kauniilta myös ilman paksua pakkelikerrosta. Kuten olen joskus aiemmissakin ihopostauksissa todennut, kaikenlaisten ihovaivojen vaikutusta itsetuntoon ja omaan fiilikseen voi olla vaikea ymmärtää, jos niitä ei ole joutunut koskaan kokemaan henkilökohtaisesti. Olen ollut niin riemuissani hyvästä ihostani viimeiset vuodet, että pelkkä ajatus siihen näppylähelvettiin palaamisesta ahdistaa.

Yhtälailla kun en tiedä, millainen ihminen olisin ilman e-pillereitä nyt 10 vuotta niitä käytettyäni, en myöskään tiedä, millainen ihoni olisi ilman niitä. Voi hyvinkin olla, että parikymppisen ihovaivat olisivat jääneet taakse ajan kanssa ilman pillereitäkin ja pelot aikuisiän aknesta ovat aivan turhia. Siitä huolimatta myönnän, että iho-ongelmien kanssa painiskellut vuodet jättivät sellaisia traumoja, etten ihan heti koe olevani valmis käymään niitä läpi uudelleen.

 

 

Kaikesta tästä huolimatta päätin silti kesällä, että aion nyt luopua e-pillereistä ja ainakin kokeilla elämää ilman hormoneja. Lopetin pillereiden käytön noin 1,5 kuukautta sitten ja odottelen nyt tässä uteliaana, mitä kehossani mahtaa tapahtua. Kuoriutuuko herkkis-Jennistä joku ihan toinen persoona ja alkaako naamaan puskea finnejä kuin viimeistä päivää? Herkkyyteni en usko olevan pillereiden aikaansaannosta, sillä olen ollut samanlainen lapsesta asti, joten lähinnä jännitän nyt ihoni kohtaloa. Ensimmäinen kuukausi meni vailla muutoksia, mutta parin viime viikon kuluessa olen huomannut, että iho on alkanut rasvoittua aivan eri tavalla kuin ennen. Siinä missä aiemmin naama pysyi mattaisena aamusta iltaan, nyt se kiiltelee jo tunti meikkaamisen jälkeen. Näppyjä ei onneksi ainakaan vielä ole ilmaantunut.

Voi olla, että nyt hormonitasapainon tasaantuessa tämä rasvoittuminenkin on vain väliaikaista ja selviän ilman sen suurempia ihokriisejä, mutta jos jotain ihmeellistä tapahtuu, tulen varmasti raportoimaan siitä myös täällä blogin puolella, mikäli asia siis teitä kiinnostaa. Minua puolestaan kiinnostaisi kuulla teidän muiden kokemuksia? Onko joku teistä lopettanut e-pillerit ja mitä sitten tapahtui vai tapahtuiko mitään? Oletteko huomanneet merkittäviä eroja entiseen tai onko ihotyyppi muuttunut täysin toisenlaiseksi? Kiinnostaisi myös kuulla kokemuksia teiltä, jotka ette ole huomanneet e-pillereiden aiheuttavan minkäänlaisia ongelmia mihinkään suuntaan, koska nykyään mediassa puhutaan pääasiassa niistä pillereiden kielteisistä sivuvaikutuksista.

 

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Onpas ollut kiehtovaa pöyhiä muotimaailmaa uusista kulmista ja pureutua trendiajattelun kiemuroihin täällä blogin puolella. Aiheista on saatu aikaan mahtavaa keskustelua ja ajattelin, että olisi kiinnostavaa esitellä joku sellainen omaperäistä ja luovaa tyyliä edustava suunnittelija, joka ei trendejä kumarra. Ja mikäpä olisi vielä parempaa kuin se, että suunnittelija olisi vielä Suomesta. :)

Bongasin taannoin kiinnostavan artikkelin Daniel Palillosta ja se innosti minua esittelemään suunnittelijaa teillekin. Kävin joskus vuosi sitten kuuntelemassa paneelikeskustelua Suomi-muodin viennistä maailmalle. Myös kansainvälistä mainetta niittänyt Palillo oli keskustelussa mukana - ja teki räväköine näkemyksineen ainakin minuun vaikutuksen. Herran ei oman kertomansa mukaan ollut koskaan tarkoitus päätyä muotisuunnittelijaksi, mutta toisin kävi. Nykyään Palillon leikkisät luomukset ovat monille tuttuja ja erityisen suosittuja ne ovat Japanissa sekä Koreassa. 

 

 

Daniel Palillolla on taustallaan sekä taiteen että muodin opintoja, jotka hän on molemmat jättänyt kesken. Oikeastaan koko hänen suunnittelijauransa alkoi vasta muotiopintojen jäätyä taakse. Palillo nimittäin perusti Helsinkiin oman vaateputiikin, jonka pyörittäminen osoittautuikin kalliimmaksi puuhaksi kuin hän olisi alkuun osannut arvata. Koska rahaa ei myytävien vaatteiden hankkimiseen lopulta ollut ja jotain oli pakko kaupata, hän päätyi tehtailemaan vaatteita myyntiin itse. Paniikkiratkaisuna syntyneistä vaatteista tulikin suosittuja ja pikkuhiljaa muutkin putiikit halusivat ottaa niitä valikoimiinsa. Ja niin Palillosta tuli vaatesuunnittelija, vähän kuin vahingossa. 

Palillon ensi kevääksi suunniteltu "Paintings about the fashion world" -mallisto on syntynyt aika mielenkiintoisella tavalla. Suunnittelija aloitti viime joulun aikaan maalausprojektin, jonka töihin hän ikuisti tunnelmiaan suunnittelijan uransa alkuvaiheilta. Maalausten pohjalta syntyi myös uusi vaatemallisto, joka muotinäytöksen sijaan esiteltiin yleisölle taidegalleriassa. 

 

 

Daniel Palillon värikkäät ja lapsekkaat vaatteet ovat siinä määrin omaleimaisia, että on ne on helppo tunnistaa maailmalta ikuistetuista katumuotikuvista, vaikkei suunnittelijan töitä yksityiskohtaisesti tuntisikaan. Olen bongannut esimerkiksi italialaisbloggaaja Eleonora Carisin kotoisan Daniel Palillomme hauskassa paidassa. Samanhenkistä oversize-tyyliä on sittemmin suosinut myös hypetetty suomalaissuunnittelija Sasu Kauppi, joka on maineikkaan Central Saint Martins -muotikoulun kasvatteja. Voisipa Palillon veikeässä tyylissä nähdä jotain samanhenkistä kuin tanskalaistaituri Henrik Vibskovinkin suunnittelussa.

Vaikka samankaltaista väri-ilottelua ja leikkisyyttä on nähtävissä muutaman muunkin suunnittelijan töissä, Palillolla on omanlaisensa tapa lähestyä muotimaailmaa - tai pikemminkin vältellä sitä. Muotinäytöksiä hän ei ole aiemmin mainitun artikkelin mukaan tehnyt mallistonsa tiimoilta kuuteen vuoteen, sillä ei pidä niistä. Viimeisten seitsemän vuoden aikana hän ei ole seurannut muotia lainkaan eikä lue muotilehtiä. Palillon vaatteiden voisi siis ajatella olevan melko puhtaasti juuri hänen oman inspiraationsa tulosta - heijastus siitä, mikä suunnittelijaa aidosti kiinnostaa eikä niinkään siitä, mitä trendeissä ja muualla muodissa tapahtuu. Artikkelissa Palillo tokaiseekin, ettei hänellä oikeastaan ole aavistustakaan, mitä muualla muotimaailmassa tapahtuu. Jotenkin virkistävää!

 

 

Mitäs tuumitte Daniel Palillon tyylistä? Innostaako tällainen kreisi printeillä leikittely? Ja onko suunnittelijan aidosti mahdollista pysytellä tyystin irrallaan muusta muotimaailmasta? Itse tykkään Palillon hassuttelevasta suunnittelutyylistä ja olen monet kerrat ihastellut hänen hauskoja luomuksiaan esimerkiksi Acolythin rekeillä. Kyllähän nämä mielipiteitä jakavat ja moni ei pidä tällaisesta telttamaisesta oversize-tyylistä, mutta itse tykkään erityisesti tuosta värienkäytöstä ja ideasta vaatteiden taustalla. Malliston inspiroineita maalauksia sekä itse vaatteita voi tutkailla tarkemmin Daniel Palillon Facebook-sivuilta

PS. Jos muuten joku ei tiennyt, niin ihan tällaisena tarpeettomana knoppitietona, että Daniel Palillo ja monille teistäkin tuttu, palkittu muotikuvittaja Laura Laine ovat muuten pariskunta. ;)

 

 

Translation: Creative Finnish designer Daniel Palillo likes to do things a bit differently. The designer doesn't really care about traditional fashion shows (or the fashion world in general), so he recently showcased his new SS15 collection in an art gallery. The upcoming "Paintings about the fashion world" collection was inspired by his own artwork - the resemblance is easy to tell by looking at the pictures of this post. :) You can check out more pictures and information of the upcoming collection on his Facebook page.

 

 

Paintings and photos: Daniel Palillo

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Yhteistyössä: Rakkautta & Anarkiaa

Pääsin juuri huutelemasta jokunen viikko sitten, että kunpa jonnekin kotimaisille elokuvafestareille hoksattaisiin ottaa valikoimiin Advanced Style -blogin iäkkäistä tyylitaitureista kertova dokumenttielokuva, kun sain viestiä ensi viikolla starttaavilta Rakkautta & Anarkiaa -festareilta. Great minds think alike, selvästikin. R&A-festareiden ohjelmistoon nimittäin kuuluu juuri tuo nimenomainen dokumenttiuutuus, joka saa pian ensi-iltansa. Advanced Style -dokumentin lisäksi leffafestareiden ohjelmistossa nähdään Dior and I -niminen muotidokumentti, joka sukeltaa legendaarisen muotitalon kulisseihin Raf Simonsin asutessa pääsunnittelijan saappaisiin. 

Sain tilaisuuden katsoa molemmat muotidokumentit ennakkoon, jotta voisin vinkata niistä teillekin. Ja mikä parasta: saan arpoa kummankin elokuvan näytöksiin kaksi kahden hengen lippupakettia ensi viikolla starttaaville elokuvafestareille. :) Kannattaa siis lukea ohjeet postauksen lopusta ja osallistua kisaan, mutta sitä ennen muutama sananen noista leffoista!

 

 

Advanced Style

Olin aivan innoissani, kun jokin aika sitten kuulin, että lemppariblogehini kuuluvasta Advanced Stylesta on tehty dokumenttielokuva. Olen ihaillut rohkeiden, luovien ja persoonallisten leidien pukeutumista sekä elämänasennetta blogin kautta, mutta oli mielenkiintoista päästä näkemään blogin kautta tutuiksi tulleita kasvoja myös liikkuvassa kuvassa. Dokumenttiin on valittu mukaan 7 blogin puolella esiintynyttä 60-90-vuotiasta tyylikästä leidiä, jotka paitsi esittelevät kameralle upeita tyylejään, myös jakavat siinä sivussa mietteitään ja viisauttaan.

Ihmisen ei tarvitse ikääntyessään muuttua näkymättömäksi eikä ikä ole mikään syy hylätä persoonallista tyyliään - nämä naiset ovat hurmaavuudessaan siitä mainio osoitus. Dokumentti antaa tyylillisen ilotulituksen ja hauskan dialogin lomassa myös avartavaa näkökulmaa vanhenemiseen: näille leideille jokainen päivä todellakin voi olla se viimeinen, joten on parasta mennä, tehdä, nauttia ja pukeutua kauneimmilleen joka päivä. Heidän energisyydestään ja positiivisuudestaan saa ottaa oppia moni nuorempikin.

Näytökset:

pe 20.9.2014 klo 14

ti 23.9.2014 klo 16.15

ke 24.9.2014 klo 18.30

 

 

 

Dior and I

Diorin muotitalo oli suuren muutoksen edessä, kun John Galliano sai varomattomien lausuntojensa takia kenkää pääsuunnittelijan paikalta pari vuotta sitten. Lopulta uudeksi pääsuunnittelijaksi nousi minimalistisena tunnetun muotitalo Jil Sanderin leivissä ennen työskennellyt belgialaissuunnittelija Raf Simons, joka astui uudessa pestissään edeltäjiensä suuriin saappaisiin ja joutui loihtimaan malliston tyhjästä ennätysajassa (normaalin 4-5 kuukauden sijaan vain kahdessa kuukaudessa). Dior and I -dokumentissa seurataan tuoreen pääsuunnittelijan jännittävää matkaa ensimmäisestä työpäivästä hänen ensimmäisen Diorille tekemänsä haute couture -malliston näytökseen asti. 

Aiemmin varsin vähäeleistä tyyliä suosineen Raf Simonsin valinta ylellisen runsaasta ja naisellisesta suunnittelustaan tunnetun Diorin johtoon yllätti monet ja tästä syystä koko muotimaailma odotti uteliaisuudesta kihisten, miten uusi pääsuunnittelija tästä näytön paikasta selviytyisi. Dokumentti tarjoaa kiehtovan sukelluksen haute couture -muodin syntyprosessiin suunnitteluvaiheesta viimeisiin näytöksen takahuoneessa tehtyihin viimeistelyihin. Kiinnostavaa on, että dokumentti paljastaa myös yleensä nimettömiksi jäävien ompelijoiden kasvot - siinä missä pääsuunnittelija paistattelee huomion valokeilassa, visioiden viemisestä käytäntöön vastaavat kymmenet (elleivät jopa sadat) käsiparit jäävät vaille julkista tunnustusta. On siis mielenkiintoista päästä poikkeuksellisesti näkemään pelkän näytöksen sijaan myös koko prosessin kaari alusta loppuun. Itse Raf Simons tosin ei tunnu saamastaan huomiosta nauttivan, vaan on ajoittain projektin edetessä siitä hyvinkin ahdistunut.

Kuten nyt jo tiedämme, kesällä 2012 esitelty couture-mallisto oli menestys ja Simons lunasti valtaisat odotukset hienosti. Dior and I -dokumentti antaa mielenkiintoisen sukelluksen legendaariseen muotitaloon hiukan pintaa syvemmältä ja peilaa käsinkosketeltavasti sitä innostuksen ja ahdistuksen ristiriitaa, joka tällaiseen huippupestiin liittyy: lopputulos voi parhaimmillaan joko nostaa suunnittelijan maineen ennennäkemättömiin sfääreihin - tai pahimmillaan tuhota tämän uran. Ja onpa elokuva myös upea läpileikkaus Diorin hienoimpiin luomuksiin kautta aikojen. Suosittelen!

Näytökset:

su 21.9.2014 klo 14

ke 24.9.2014 klo 18.45

to 25.9.2014 klo 18.45

 

 

Rakkautta ja Anarkiaa -leffafestareita vietetään siis Helsingissä 18.-28.9.2014 ja koko ohjelmiston voi tsekata festareiden nettisivuilta. Ja nyt on aika pyöräyttää käyntiin kisa, jossa 4 onnekasta kavereineen voittaa siis liput jompaan kumpaan näistä esitellyistä elokuvista. Jaossa on siis kaksi lippupakettia kummankin elokuvan vapaavalintaiseen näytökseen. Osallistu kisaan seuraavasti: kerro postauksen kommenttiosiossa, kumpaa elokuvaa haluaisit katsomaan ja miksi. Kerro myös, mihin näytökseen toivot ensisijaisesti saavasi liput. Kilpailu on voimassa ke 17.9.2014 klo 24 asti ja muistathan jättää kommenttisi yhteyteen myös toimivan sähköpostiosoitteen. Onnea kisaan! :)

 

Share
Ladataan...

Pages