Ladataan...
Pupulandia

 

Kääk, miten nopeasti liki 10 päivää on täällä reissun päällä hujahtanut. Tänään on siis viimeinen päivämme Japanissa, sillä huomenna aamulla koittaa lähdön hetki takaisin Suomeen. Maksimoin siis viimeisen päivän mahdollisuuteni nauttia Tokiosta ja aion hylätä tietokoneeni täksi päiväksi. Niinpä toivotan teille vain aivan ihanaa perjantaipäivää tällä viime aikoina ahkeraan kuulokkeissani soineelta levyltä löytyvillä biiseillä, jotka takaavat viikon viimeiselle arkipäivälle takuulla lennokkaan hyväntuulisen tunnelman sekä hyvän startin viikonlopulle. :)

Translation: Have a happy and energetic Friday - these songs will help with that! ;)

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Tiedätkös mikä päivä on huomenna? Jos et, niin pian tiedät: pe 24.4. on taas vastuullisen vaateteollisuuden puolesta kampanjoivan Vaatevallankumouksen aika. Briteistä alkunsa saanut kansainvälinen kampanja järjestetään huomenna historiansa toista kertaa ja mukana on tänä vuonna jo peräti 70 maata. Kun minuun alkuvuodesta otettiin yhteyttä ja kysyttiin, lähtisinkö mukaan kampanjoimaan hyvän asian puolesta, oli ilmiselvää, että halusin osallistua. Ja haluan innostaa mukaan myös teidät kysymään kuka on tehnyt vaatteenne?

Vaatevallankumuksen idea yksinkertaisuudessaan on se, että kampanjapäivänä 24. huhtikuuta sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa pukevat vaatteen päiväksi nurinpäin ja kysyvät vaateyrityksiltä #whomademyclothes. Tarkoituksena on näyttää, että me kuluttajat haluamme vaateteollisuudelta lisää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä: haluamme tietää, missä ja kuka vaatteemme tekee.

 

 

Haluan haastaa teidät kysymään omilta lempimerkeiltänne, kestävätkö niiden tuotanto-olosuhteet päivänvaloa? Toivon, että jonakin päivänä (ja pian) elämme maailmassa, jolloin yhdenkään vaatemerkin ei tarvitse kaunistella, peitellä tai hävetä tuotantoketjuaan. Siinäpä onkin tavoitetta itse kullekin yritykselle: valmistaa tuotteensa niin, että tuotantoprosessin jokaisesta vaiheesta voi kertoa avoimesti ja ylpeänä. Vaatevallankumous on hyvä tapa viedä viestiä joukolla myönteisessä hengessä eteenpäin ja kertoa, että meitä kuluttajia oikeasti kiinnostaa vaatteidemme alkuperä ja haluamme kunnollisissa oloissa valmistettuja tuotteita.

Vaatevallankumoukseen osallistuminen on helppoa ja siihen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuminen tapahtuu näin: 

1) Pue 24.4. jokin vaate päällesi nurinpäin.
2) Ota itsestäsi selfie.
3) Jaa kuva sosiaalisessa mediassa. Tägää kuvaan myös vaatteen valmistaja ja käytä hashtagia #whomademyclothes. Voit käyttää myös kampanjan virallisia hashtageja #vaatevallankumous ja #fashrev.

 

 

Kampanjan tarkoituksena on tätä kautta herätellä vaateteollisuutta huolehtimaan paremmin siitä, että vaatteita valmistavien ompelijoiden työolot ovat turvalliset ja heille maksetaan työstä elämiseen riittävää palkkaa. Vaatevallankumous haluaa positiivisessa hengessä kannustaa tekstiili- ja vaateteollisuutta kertomaan kuluttajille omista tuotantoprosesseistaan, materiaaliensa alkuperistä ja työntekijöidensä työolosuhteista. Sen tarkoitus ei ole piikitellä yksittäisiä toimijoita tai osoitella huonoja esimerkkejä, vaan nimenomaan tarjota vaatebrändeille mahdollisuus kertoa omista tekemisistään: edistysaskeleista, joita on jo tehty sekä päätöksistä ja linjauksista, joilla pyritään parempaan. 

Kimmokkeena Vaatevallankumoukselle on toiminut bangladeshilaisen Rana Plaza -tehdasrakennuksen romahdus vuonna 2013, jonka vuosipäivänä 24. huhtikuuta tempaus järjestetään. Tehtaassa valmistettiin vaatteita monille kansainvälisille vaatemerkeille ja onnettomuudessa kuoli yli 1 100 ihmistä ja noin 2 500 loukkaantui. Kampanja toteutetaan vapaaehtoisvoimin ympäri maailman eikä sen taustalla ole virallisia organisaatioita tai yrityksiä, vaan ihan yksittäisiä ihmisiä

 

 

Tule mukaan taistelemaan reilumman vaateteollisuuden puolesta ja rohkaise vaikka koko työ- tai kaveriporukkasikin mukaan. Eipähän tarvitsisi ihmetellä, kun kaikilla on koulussa tai palaverissa vaatteita nurin päin päällä. ;) Kuka on messissä? 

Jos olet kiinnostunut lukemaan asiasta lisää, löydät tietoa Vaatevallankumouksen virallisista kanavista netissä:

 

 

Kuvat: Riitta Supperi, Suvi-Tuuli Kankaanpää ja Mikael Ahlfors (Keksi)
Meikki ja hiukset: Leila Mäkynen, Meghna Mukherjee, Iia Mast ja Mari Elina
Stylistit: Miia Ojala ja Sohvi Nyman
Kuvan taitto: Hanna Linkola

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Kyllä, niinkin voi todella käydä! :D Voin suositella Tokyo Metropolitan -taidemuseota lämmöllä jo sen mahtavan kissanpään takia, mikä onkin ollut yksi reissun hauskimmista jutuista. Meillä kävi kuitenkin aivan uskomattoman mahtava tuuri tuolla museovisiitillämme ja saimme kokea jotain todella erityistä ihan sattumalta. Satuimme nimittäin vahingossa saapumaan paikalle yhteen huoneeseen juuri sellaisella hetkellä, kun siellä oli alkamassa taidekurssi.

Olimme juuri hetkeä aiemmin ihastelleet kauniita japanilaismaalauksia näyttelysalissa, kun kurkistimme huoneeseen, jossa oli alkamassa oppitunti perinteisen mustemaalauksen saloihin. Kurssin vetäjä huomasi meidän kuikkivan oviaukossa ja viittilöi innoissaan mukaan osallistumaan oppitunnille, sillä pöydän ympärillä oli vielä muutama paikka jäljellä. En ollut uskoa tuuriamme - pääsimme siis ihan vahingossa mukaan japanilaiselle maalauskurssille, ja vieläpä ilmaiseksi!

 

 

Mustemaalauksen taitoja meille opastivat ihanat japanilaisnaiset eikä yhteisen kielen puuttuminen haitannut tippaakaan. Kädestä pitäen näyttämällä ja elekielellä homma toimi vallan mainiosti. Maalaus tehtiin paksulla pensselillä ohuelle kreppipaperille ja ensikertalaiset saivat avuksi kuvamallin, joka näkyi kreppipaperin läpi. Mustemaalaus oli kokemattomissa käsissä aika vaikea laji ja naurua riitti sekä oppilailla että opettajilla, kun kieli keskellä suuta yritettiin saada oppeja kohdalleen. Ihan ei vielä sujunut, mutta kiinnostus meille opetettuja tekniikoita kohtaan heräsi heti, joten ehkäpä kokeilen tätä vielä uudemman kerran kotona. 

Tästä tuokiosta jäi kyllä aivan korvaamattoman mahtava muisto reissultamme ja saimmepa vielä nuo omat työmmekin kotiinviemisiksi - aikamoisia räpellyksiä kyllä, mutta hauska ja persoonallinen tuliainen joka tapauksessa. Ilmeisesti museossa järjestetään tämän tyyppistä ohjelmaa aina silloin tällöin, joten kannattaa tsekata nettisivuilta, sattuisiko joku workshop matchaamaan juuri sopivasti oman reissun aikatauluihin. :)

 

Translation: A few days back when we were visiting the Tokyo Metropolitan Art Museum, we accidentally ended up joining an ink painting workshop. :D We just happened to enter a room where they were just starting this art class and some Japanese lady invited us to join the class, since they had a few free seats. So this is what happened! We didn't really have a common language but it didn't matter: we were able to communicate just perfectly with gestures. Great laughs, wonderful memories and a sneak peek to the world of Japanese ink painting - just perfect! And some gawky paintings to take home with us. ;)

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Vaikka upein kirsikankukkaloisto on täällä Japanissa jo ehtinyt hujahtaa ohi, vieläkin voi bongailla sieltä täältä vaaleanpunaisia väriläikkiä. Erityisen suloisilta vaaleanpunaisina hehkuvat kirsikkapuut näyttivät muuten vehreän maiseman keskellä, kun tiirailimme näkymiä luotijunan kyydistä matkalla Kiotosta takaisin Tokioon. Muutenkin on ollut hauskaa huomata, kuinka moniväristä metsä täällä on: kaikenlaisia vihreän sävyjä rinta rinnan sekä ripaus vielä sitä vaaleanpunaistakin - Suomessa metsä on huomattavasti tasaisemman väristä.

Yksittäisiä kirsikkapuita voi täällä kaupungissakin nähdä teiden varsilla, kadunkulmissa ja talojen pihoissa, mutta parhaat paikat kukkien bongailuun ovat ympäri kaupunkia ripotellut puistot. Yksi parhaista paikoista kirsikankukkien metsästykseen on Shinjuku Gyoen -puisto, jossa mekin siis viime viikolla vierailimme. Vaaleanpunaisina loistavat puut ovat tietysti upea lisä maisemaan, mutta puisto on kaunis kyllä sakura-ajan ulkopuolellakin. Veikkaan muuten, että myös syksy on upeaa aikaa vierailla Japanissa, sillä ruska on varmasti täällä huikaisevan kaunis.

 

 

Nappaan teidät mukaani pienelle virtuaalimatkalle tänne Shinjuku Gyoenin kauniisin maisemiin eli tästä siis kuvapläjäyksen kautta kirsikankukkaloistoa myös sinne kotisohville Suomeen. :) Voitaisiinko aloittaa jokin kansanliike, että myös Suomen puistoihin istutettaisiin urakalla kirsikkapuita? <3 Toki kirsikankukkia näkee paikoin Suomessakin (tsekatkaa etenkin Roihuvuori huhti-toukokuun vaihteessa!), mutta I WANT MORE! 

 

Translation: Amazing sakura season at Shinjuku Gyoen park in Tokyo. Please, let's get some (meaning A LOT) cherry trees in Finland too!

 

 

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Sujautetaan kaikkien Japanin reissujuttujen lomaan välillä taas vähän muutakin, sillä tietokoneella on ollut jemmassa odottelemassa julkaisuaan yksi päivän asu, jonka kuvat napattiin juuri ennen reissuun lähtöä. Olen vähän jännityksellä seurannut ruotsalaisilta katumuotisivustoilta tätä bootcut-lahkeen vahvaa nostetta ja paluuta, sillä on jokseenkin tuntunut siltä, että omista edellisistä bootcut-ajoista on vielä aivan liian lyhyt aika, jotta olisin valmis lähtemään tuohon trendiin uudelleen. Jos jotain olen kuitenkin oppinut niin se, että silmä tottuu ties millaisiin trendeihin ja harvasta villityksestä on muutaman kuukauden jälkeen enää samaa mieltä kuin ensi kertaa sen nähdessään.

Tämän pohjustuksen siivittämänä kerrottakoon, että olen jälleen ottanut varovaisen askeleen kohti bootcutin paluuta. Pääsin muutama viikko sitten viettämään päivää Dieselin kanssa farkkujen tuunauksen merkeissä ja ennen tuunausprojektia saimme valita liikkeestä mieleisemme farkut. Sovittelin kaikenlaisia ja -värisiä malleja, ja uskaltauduin sitten lopulta kokeilemaan ihan uteliaisuudesta myös kapeaa bootcut-mallia. Ja kuinkas ollakaan, se näyttikin yllättävän kivalta vaihtelulta 10 vuoden pillikauden jälkeen. Ja päätin, että juuri siksi valitsen tuon mallin, koska itse en sitä tulisi varmasti tässä vaiheessa ostaneeksi. Kyselin jo Instagramin puolella tuolloin lukijaraadin mietteitä bootcutin paluusta ja farkkukuva sai niin yksimielisen myönteisen vastaanoton, että päätös oli sillä sinetöity.

 

 

Tässä sitä nyt siis pikkuhiljaa kokeillaan elämää jälleen himpun verran leveämpien lahkeiden kera. Myönnettävä se on: bootcut on kyllä jalalle etenkin korkojen kanssa hyvin imarteleva malli ja saa sääret näyttämään huiman pitkiltä - tämän totesin jo joulukuun Trendin kuvauksissa, kun pääsin pukeutumaan Filippa K:n bootcut-lahkeilla varustettuun housupukuun. Näiden nimenomaisten Diesel-farkkujen lahje on boocut-leikkauksestaan huolimatta melko kapea, joten malli pääsee oikeuksiinsa vain hyvin sirojen kenkien kanssa - jykevämpien kenkien kanssa lahje näyttää edestä vain omituiselta pötkylältä. :D

Sovittelutuokion jälkeen pääsimme tosiaan tuunaamaan farkkujamme Helsingin Stockmannin Diesel-osastolla, missä vielä tämän viikon aikana (lauantaina!) on kenellä tahansa mahdollisuus päästä kokeilemaan samaa. Stockalle on siis tuotu sellaisia laitteita, joilla voi käsin lisätä farkkuihin erilaisia koristeniittejä ja jokainen Stockalta Dieselin farkut ostanut saa siis tuunata farkkunsa ilmaiseksi. Minä pysyttäydyin tuunaukseni kanssa hillityllä linjalla ja niittasin vain tuohon taskun liepeille kolme pientä tähteä. Hauska pikku-twisti muuten tavallisissa farkuissa. :) Vesa Silver puolestaan niittasi vyötärönauhaan pistekirjoituksella sanan Silver ja kampaajani Mikko Vainio koristeli omien farkkujensa lahkeet villisti kaikenlaisilla niiteillä.

 

 

Tajusin jokin aika sitten, että minulla on itse asiassa vielä tallessa muutamat bootcut-farkut siltä edelliseltä leveämpien lahkeiden kultakaudelta. Olen hillonnut ne varastoon tunnearvonsa tähden, mutta saapa nähdä - ehkä minun pitää kaivaa ne vielä esiin ihan käyttöäkin varten. En kyllä tiedä, olisiko näin kolmekymppisenä enää pokkaa vetää jalkaan legendaarisia Miss Sixtyjä. :D Tai mahtaisivatko enää edes mahtua päälle... Käsi ylös kaikki, jotka muistavat vielä Miss Sixtyn? Ja oliko monella teistä sellaiset itselläkin? Mihinköhän sekin merkki katosi supersuosionsa kultakauden jälkeen?

Yhdistin bootcut-farkkuni tässä lookissa ihan vain simppelisti valkoiseen t-paitaan, sillä mikäpä olisikaan toimivampi pari kuin farkut ja valkoinen t-paita. Olen muuten huomannut, että täydellisen valkoisen t-paidan löytäminen on lähes mahdoton tehtävä! Nyt uskon kuitenkin löytäneeni Sen Oikean. Jotta tekin voisitte tehdä saman iloisen löydön, niin paljastan, että täydellinen t-paita tuli vastaan Arelan liikkeessä: superhyvä ja sopivan lyhyt malli nimenomaan housujen tai korkeavyötäröisten hameiden kanssa puettavaksi (ei tarvitse sulloa pitkää helmaa muhkuroille vyörärönauhan alle), kivan rento leikkaus, unelmanpehmeä ja samettisen tuntuinen materiaali ja napakka puuvillakangas. :)

Mutta mitäs mietteitä herättää bootcut? Näytättekö bootcutille yhtä yksimielisesti peukkua kuin instaraati vai epäröikö siellä joukossa vielä moni? Ja kuinkas moni on jo itse lämmennyt tälle trendille uudelleen (tai edelleen)? 

 

Translation: So are you ready for the return of bootcut? I thought I wasn't but I'm starting to change my mind... ;)

 

Takki // coat H&M*, farkut // jeans Diesel*, t-paita // t-shirt Arela, korkokengät // heels Marc by Marc Jacobs, aurinkolasit // sunglasses Monki*

* saatu blogin kautta / gifted

 

Photos: Vesa Silver

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pupulandia

 

Huvittavaa kyllä, yksi eniten odottamistani ohjelmanumeroista tällä Japanin reissulla näkyy näissä kuvissa: jättimäinen kissan pää. Olin nähnyt netissä kuvia, joissa ihmiset poseeraavat kissana jossain Japanissa ja selvitin, mistä on kyse. Japanilainen taideopettaja Housetu Sato on valmistanut huovuttamalla tällaisen jättimäisen ja hyvin realistiselta näyttävän kissan pään, josta on tullut nopeassa ajassa suoranainen nettisensaatio. Tällä hetkellä katti on nähtävillä Tokyo Metropolitan Art Museumissa, missä sen kanssa pääsee poseeraamaan ihan itsekin. Ja minähän tietysti halusin kokeilla. Mau! :D Museoiden ei todellakaan tarvitse olla tylsiä!

Museo oli muutenkin tosi hieno kokemus, joten voin lämmöllä suositella sitä. Erityisen mukavaa on, että suuri osa näyttelyistä on yleisölle aivan ilmaisia (kuten tämä kissa-projektikin). Museossa on myös joitakin maksullisia näyttelyitä, mutta niidenkään hinnat eivät päätä huimaa - lippu kustansi noin 4 euroa/henkilö. Tokyo Metropolitan Art Museum sijaitsee Uenossa näppärästi JR-radan varrella eli sinne pääsee helposti junalla. Samoilla kulmilla on muutakin kiinnostavaa nähtävää, sillä Uenon kauniin kirsikkapuita täynnä olevan puiston liepeillä sijaitsee muun muassa myös Tokion kansallismuseo, länsimaisen taiteen museo ja luonnontieteellinen museo.

 

Translation: Meow! It's me, don't you see! :D A lovely day at the Tokyo Metropolitan Art Museum - I warmly recommend. 

 

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Share
Ladataan...

Pages