Ladataan...
Puutalobaby

...ja mä kun en edes mitenkään erityisemmin tykkää raidoista.

Mutta jos valittavana on vaikkapa ankeaharmaa ja ankeaharmaamustaraidallinen, valitsen kyllä jälkimmäisen. Raidat kun tuntuvat antavan edes jotain eloa vaatteeseen.

Ja sit se tilanne helposti johtaakin tähän:

Sukat melkein samaa paria!

Noi muuten eivät ole ne mieskalsarit. Vaan ihan samanlaiset naiskalsarit. (ero on luonnollisesti hyvin merkittävä)

Mutta kerron ehkä tuoreen jutun niistä mieskalsareista. Vetäisin ne yksi aamu makkarin hämäryydessä jalkaani - myöhemmin päivällä kuitenkin huomasin, että kas ei näissä olekaan sitä pussihommaa edessä eli onpa sit nää naiskalsarit kuitenkin. Hyvähyvä.

Ihan salonkikelpoinen kotiäidin edustusasu siis. Siinä kävi sitten päivän mittaan Alepa-setää, lähettiä ja appiukkoa kylässä, minä pokkana kalsareissani ovea aukaisin.

Joo niin kuin jo varmaan arvasittekin: Illalla huomasin, että olivat ne sittenkin ne mieskalsarit.

Paitsi että olivat jalassa väärin päin. Munapussisysteemit olivat vaan jääneet pepun puolelle.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Puutalobaby

Nää tirpan toteamukset ovat kyllä ehtymätön tarinavarasto - tässä taas yksi tuoreimmista.

Silva leikki (kröhöm) aamupalapöydässä muumiukkeleilla.
"...ja sitten Viitta-täti antaa halin tälle Pikku-Myylle, ja..."

Olin siinä aika omissa ajatuksissani (kröhöm) ja juttelin silleen puolitietoisuustasolla:
"Aaaa, ai siellä on Riitta-täti myös leikkimässä Muumien kanssa?"

"NO EIKÄ OLE. Se on ihan eri sana. Nämähän ovat MUUMEJA eikä mitään Titi-nalleja", tirppa tokaisi ja jatkoi:
"Rrrrriitta-täti on Titi-nallessa, tämä on Vvvvviitta-täti."

Okei, okei.

Napero oli kuitenkin edelleen sitä mieltä, että äiti ei luultavasti ihan tajua. Parempi siis vääntää rautalangasta:
"Tämän koko nimi on Viitta Orvokki Teletappi Sammallahti", tirppa sanoi painokkaasti.

Hetken hiljaisuus, ja sitten:
"Vaikka oikeasti tämä on kyllä vesimuki."

Saanko esitellä: muumiperhe ja Viitta Orvokki Teletappi Sammallahti aka. Vesimuki

Share
Ladataan...

Ladataan...
Puutalobaby

En mä ollenkaan protestoisi, jos Helsingin marraskuu näyttäisi aina tältä:

Mutta kun se näyttää tältä:

Joo että lumi tuli. Ja meni.

Mutta päästiin mekin sentään parina päivänä ihan lumileikkeihin. Ja pakko myöntää: mä olin lumileikeissä vasta ensimmäistä kertaa ikinä, oman lapsen kanssa siis. Aika älytöntä.

Silvan eka talvena "leikit" jäivät vielä lähinnä hämmentyneeseen hangessaistuskeluun (hihi katsokaa tota - voi mun pikkumussukkaa. ja voi mun etutukkakokeilua - se ei sopinut mulle, nyt sen huomaan). Viime talvena puolestaan olin sen Helsingin minilyhyen lumikelijakson vuodepotilaana vauvamöhikseni kanssa. Silloin kyllä nanny-Laura veti parina päivänä Silvaa pulkassa ja teki lumiukkoja, mutta en minä.

Niisk.

Mutta nyt otettiin sekin ilo irti, tadaa:

Tirpallakin oli kivaa:

Mutta sit tää yks äiti-ihminen - oi voi:

Farkut! Ja Joelin puutarhatyökäsineet!

Joo ois varmaan aika hankkia itsellekin vähän sopivammat talvileikkivarusteet.

 

PS. Sarjassamme "missä he ovat nyt?": lumiukot:

Oikeanpuolimmainen hymyilee edelleen.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Puutalobaby

Yhteistyössä: Prisma Kauppakassi

Olen jo tuossa vuosi sitten kirjoitellut, kuinka me ollaan ihan täysin ihastuneita Alepan Kauppakassi -palveluun (kokemuksia täällä). Silloin kirjoitin, että "Alepa-setä" tuo meille ruokaa kotiovelle pari kertaa kuukaudessa; nykyisin oikeastaan ihan joka viikko. Ihan rutiininomaisesti siis. Arjen luksusta, todella.

Nyt vähän vajaa kuukausi sitten Kannelmäen Prisma avasi uudenlaisen lisän tähän Kauppakassi-palveluun: drive in -kaistan, josta Prisma-ostokset on helppo noutaa. Eli että ne tilataan ensin netissä Foodie.fi:n kautta ja sitten vaan huristellaan ajokaistalle noutamaan.

Olin kuullut kehuja myös tästä Prisma Kauppakassista niin muilta bloggaajilta (erityisesti Emmiltä) kuin Instagramistakin (mm. täällä), joten testaajaksi oli helppo ryhtyä, kun tuolta Kauppakassista tällaista ehdotettiin.

Siispä testaamaan!

Klikkailimme tilauksemme Foodieen myöhään torstai-iltana. Homma kävi (kröhöm Joelilta) näppärästi, koska siellä on jo valmiina meidän tavalliset Alepa Kauppakassin puolella käytetyt ostoslistat. Itse kävin tutkailemassa vähän käyttötavaran puolta: mm. vaatteita ja leluja, koska niitähän Alepasta ei normaalisti saa.

Ehdotonta isoa plussaa siis siitä, että Prisman Kauppakassista pystyy tilaamaan laajemmin Prisman valikoimaa (ja Prisman hinnoilla) - esimerkiksi just vaikkapa leluja ja pelejä. Pientä miinusta sen sijaan siitä, että kaikista tuotteista ei löydy sieltä (vielä?) kuvaa. Olisin nimittäin halunnut ostaa tirpalle kuvajoulukalenterin. Mutta ööö "joulukalenteri Joulupukki", "joulukalenteri Jouluyö" vai "joulukalenteri Kuusenkori"...? Ja onko niissä sisällä kuvia vai jotain muuta...? Ääääh, kalenteri jäi siis ostamatta.

Aika isossa osassa leluja ja muita käyttötavaratuotteita kuvat olivat jo olemassa, eli ehkä osuin joulukalenteriostoksineni vain johonkin pahaan (kuvattomaan) sesonkisaumaan.

Nooh, joka tapauksessa tilaus kävi muuten aika klik klik klik -helposti ja rutiinilla. Sitten oikeasta kulmasta löytyi kohta "toimitusikkunat", josta voi valita ostoksille sopivan hakuajan. Tilatessamme silloin torstai-iltana meille parhaana aikana (perjantai-illlalla) oli vielä vapaata, mutta esimerkiksi perjantai-iltapäivän noutoaika olisi jo ollut täynnä.

Hyvä vinkki käyttöön kuuluukin (testattu on - sama toimii nimittäin myös Alepan puolella):
Kannattaa tehdä tilaus jo vähän aikaisemmin "raakileena" ja sitten vaan myöhemmin täydennellä/muutella sitä. Silloin saa varmimmin itselle sen just sopivan toimitusajan valittua. Saa sen kyllä usein muutenkin, mutta jos haluaa olla ihan varma ja jos vain tietty aika käy. Noita muutoksia voi tehdä omaan tilaukseen ihan niin kauan, että tuotteiden keräily myymälässä aloitetaan.

Pikanakin homman voi hoitaa: tilata voi samana päivänä klo 12 asti ja lauantaina klo 9 asti. Silloin pitää vaan maksaa 5 euron pikatilauslisä.

Omat testikerran ostoksemme maksoimme saman tien netissä ja saimme tilaustunnuksen.
(etukäteen maksaminen ei ole pakollista, mutta se nopeuttaa noutoa)

 

Perjantaina Joelin töiden jälkeen huristelimme siis Kannelmäen Kaaren Prismaan. Drive in -kaista löytyi Prisman takaa (olin tsekannut kartan etukäteen). 

Täytyypä kyllä sanoa, että oli nopeaa ja näppärää. Todella.

Drive in -kaistan ovella oli kaiutin, johon sanoin tilausnumeron. Sitten ajoimme sisään halliin ja parkkiruutuun. Ehdin suunnilleen vain etsiä autosta sen nappulan, josta takaboksi aukeaa, kun myyjä jo saapui tilauksemme kanssa - ja nosteli kassit suoraan auton takakonttiin.

Oho, kiitos! Aikaa meni (kun oltiin siis maksettukin jo) ehkäpä alle minuutti.

Vaikka oli perjantai-ilta, ruuhkaa ei juuri silloin ollut. Meidän edellämme meni yksi auto, ja seuraava saapui juuri, kun lähdimme. Eli ihan esimerkillisen sujuvasti meni. Vilpittömästi yhteen ääneen kotimatkalla ihmettelimme, että "hitsi voiko tää tosiaan olla näin helppoa". Tirppa vaan oli vähän ihmeissään, että miksi ei mentykään kauppaan sisään.

Kannelmäen Kaaren Prisma on meitä toiseksi lähinnä oleva Prisma - Viikki olisi vielä tuossa lähempänä. Normaaliin Prisma-reissuumme kuluu matkoineen noin 1 h 20 minuuttia: tunti perillä plus matkat. Tsekkasin kellosta ajan drive in -testailuumme: aikaa koko reissuun meni yhteensä 45 minuuttia. Meidän testikäynti sattui juuri sille perjantain lumimyräkkäpäivälle ja olen aika (lue: tosi-tosi) varovainen kuski - normaalikeleillä koko reissun olisi luultavasti tehnyt reilussa puolessa tunnissa. Google Maps sanoo, että ajo kestää 13 minuuttia per suunta plus sen muutaman minuutin siellä paikan päällä.

Aikasäästö oli siis 35-50 minuuttia - huomattavasti enemmän se tietysti olisi ollut, jos asuisimme lähempänä Kannelmäkeä tai jos autoilisimme "automaattisesti" siitä ohi. TAI jos tuo palvelu olisi tuossa meidän lähi-Prismassa, ooooh... Sinne ajaa noin 5 minuuttia, eli koko Prisma-keikan saisi tehtyä alle viidentoista minuutin. Huh huh. Aika huikea ajatus.

Oli siis hyvä juttu. Joo, todella. Ainoana vaan, että PLIIS nyt äkkiä tällainen drive in -kaista myös tuohon meidän "koti-Prismaan" Viikkiin! Käyttäisimme ihan ehdottomasti.

*******

Ai joo niin kustannuksista:
Prisma Kauppakassin keräily- ja noutohinta on alkaen 3,90 euroa (meidän nouto perjantai-iltana oli 4,90e), ja Alepa Kauppakassin keräily ja kotiinkuljetushinta puolestaan on ollut tavallisesti alkaen noin 6,90 e (ja "noin" siksi, että joskus on jotain kamppiksia näissä - kröhöm ja pakko sanoa, että Alepan kanssa en ole paljon tuota kustannusta tuijottanut, kun se vaan on niin älyttömän näppärä tyyliin "maksoi mitä maksoi"). Prismasta noudetuissa tuotteissa on ihan normaalit Prisman hinnat ja Alepan tuotteissa vastaavasti Alepan hinnat. Tällä tekniikalla me ollaan muuten laskettu, että monissa tapauksissa Alepasta tilaaminen tulee kuljetuskustannusten kanssakin halvemmaksi kuin tuossa kalliimman hintatason lähikaupassa käyminen - etenkin jos (kun!) ostaa siinä yhteydessä vaippoja ja talouspapereita ja pesuaineita ja niin edelleen.

Tällä kokemuksella siis isot plussat ja suosittelut tuolle Prisman noutopalvelulle ja erityisesti tuollaiselle drive in -kaistalle (tää on käsittääkseni Suomen ensimmäinen), josta homma käy noin nopeasti. Ja etenkin siinä tapauksessa, jos asuu suht lähellä ko. Prismaa tai jos autoilee sen ohi. Muissa tapauksissa kuitenkin vannon edelleen tuon Alepa Kauppakassin kotiinkuljetuksen nimiin niillä alueilla, jossa tällainen kuljetus on mahdollista.

Pakko myöntää, että joskus aikoinaan kuullessani eka kertaa tuosta Kauppakassi-kotiinkuljetuksesta (silloin lapsettomana) vähän ihmettelin, että kuka tuollaista käyttää, kun se kerran maksaakin...?

No: me käytämme. Kerran kun sitä testasi, niin koukkuun jäi.

*******

Oletteko testanneet näitä? Millaisin kokemuksin?

Share
Ladataan...

Ladataan...
Puutalobaby

"Miten se menikään se teidän ruokalaulu?", kysyi ämmi viimeksi meillä ollessaan.

Mik...? Ai niin!

Kun Silvan soseruokailut aikoinaan aloitettiin, päädyin täällä mökkihöperöisenä spontaanisti keksimään omatekoisen laulun, jonka luikautin aina sosehommien päätteeksi. Ikään kuin merkiksi, että nyt tämä ruokailu on ohi. Laulu kuului kaikessa yksinkertaisuudessaan sen vanhan Nooan arkki -laulun sävelellä ja samanaikaisesti käsiä taputtaen näin:

"Valmista on, valmista on,
Silva, Silva, valmista on.
Koko lounas syöty on."
(loppuun vapaat innostuneet aplodit: "Hyvä Silvaaaaa!")

(tai: aamupala syöty on/välipala syöty on/päivällinen syöty on/iltapala syöty on)

Tämä itseimprovisoitu ruokailulaulu oli meiltä kokonaan unohtunut, mutta nyt se otettiin uudestaan käyttöön. Eikä pelkästään vauvansosehommiin vaan myös naperolle. Periaate on, että ruokaa ei mitenkään painosteta syömään loppuun - mutta jos syö, niin sitten saa ikioman laulun! Aplodeilla! Ja kuulkaas arvatkaa vaan, miten tyhjää ruokalautasta meidän talossa tämän jälkeen on ollut!

Myös Seela on valmis - kaikki on NAM.

Vastavuoroisesti myös äiti saa naperolta aina laulun ruokailun päätteeksi - hieman tiivistetyin sanoin toki:
"Valmiiiista - äiti - ON!"

*******

Luin (muistaakseni) Mindekan Ma-material Girl -blogista varmaan jo 1,5 vuotta sitten vinkin, jonka he puolestaan olivat saaneet joltain muulta. Hitsi toivottavasti muistan nyt oikein - en nimittäin yrityksistäni huolimatta löytänyt suoraa linkkiä ko. postaukseen...

No mutta niksi meni kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että jos naperolle tuottaa vaikeuksia esimerkiksi lähteä kodin leikeistä ulkoleikkeihin, sanotaan leluille "hei hei". Asia ei ollut meille silloin vielä yhtään ajankohtainen, mutta jäi silti mieleen. Ehkä siksi, että se oli niin pieni juttu. Ja nyt sitä toteutetaan meillä ihan jatkuvasti.

Kerrassaan nerokasta.

Myös esimerkiksi leikkipuiston lelut aina hyvästellään ja toivotetaan, että "hei hei, nähdään pian, leikitään taas ensi kerralla lisää!". Toimii.

*******

Näitä kahta tapausta ajatellessani tajusin, että meidän koko elämähän on jonkinasteista naperoniksipirkkaa. Tosi-tosi moni asia meillä tehdään leikin tai jonkun yhteisen höpöhöpörutiinin kanssa.

Itsesanoitut laulut ovat tosi yleisiä. Joelin mielestä on esimerkiksi aina yhtä huvittavaa, kun minä laulan iltapalaa laittaessani rempseästi:
"Hei Karrrrrjalasta piirakan mä löysin!"

Ja vaikkapa laulu "R-A-K-A-S - kulta kultasein" toimii itsekeksityillä jatkosanoituksilla lähes tilanteessa kuin tilanteessa.

Myös naperoharrastuksissa tutuiksi tulleita loruja käytetään meillä paljon. Muskariopen viikoittain laulama "Marakassit pussiin, marakassit pussiin, marakassit pussiin - kiitos!" toimii kotonakin omilla sanoilla paitsi leluja kerätessä myös vaikkapa sellaisessa tilanteessa, kun napero on lähtötohinassa levittänyt äidin käsilaukun tavarat pitkin eteisen lattiaa. Leikin avulla ne löytävät usein tiensä nätisti takaisin paikoilleen laukkuun.

Tanssitunneilta puolestaan on lainattu mm. loru:
"Kiva oli mulla, hauska oli tulla,
kiitokseksi vilkutan, uutta kertaa odotan"

Tämäkin siis tietysti lähtemisiä helpottamaan.

*******

Lähtemisten lisäksi myös esimerkiksi päikkäreille meno on synnyttänyt meille useita tee-se-itse -rutiineja. Jos tirppa alkaa vastustella nukkumaanmenohommia ja ilmoittaa haluavansa vielä leikkiä, "hei nyt onkin sitten aika leikkiä sitä leikkiä, että mikä lelu lähtee sun kanssa nukkumaan" auttaa meillä noin 99,9:n onnistumisprosentilla.

Ja mitäs siitä, vaikka valituksi tuleekin (perinpohjaisen pohdinnan jälkeen) lopulta aina se sama unitiikeri. Onpahan ainakin itse valittu.

Päikkärivaatteiden pukemisen jälkeen tirppa haluaa, että hänet "kannetaan niin kuin vauva" olohuoneesta eteiseen - ja aina kirjaston kautta.
"Muista mennä varovasti, täällä on paljon autoja ja moottoripyöriä ja polkupyöriä", tirppa muistuttaa, ja kirjastossa sitten väistellään huonekaluja niin kuin ne olisivat kulkuneuvoja.

Ei mitään käsitystä, mistä Silva on tämän keksinyt, mutta silti: tätä on noudatetttu jo pitkään.
"Muistitko olla varovainen?", tirppa vielä varmistaa, kun päästään eteisen puolelle.
"Muistin olla varovainen. Olipa paljon autoja."

*******

Tällaisia vastaavia hassuja itsekeksittyjä pikkurutiineja löytyy varmaan joka perheestä - eikö niin?

Onko teillä joitain itsekeksittyjä/jostain kuultuja omia pikkuniksejä naperon kanssa toimimiseen? Sellaisia siis, jotka teillä helpottavat tiettyjä tilanteita. Vinkit jakoon!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Puutalobaby

Oh, on se vaan aina ihana tunne, kun on käynyt kampaajalla - on hehkuva väri ja skarpattu leikkaus:

(no okei mä oon jo pitänyt tuota yön nutturalla, joten sellainen kampaajansileys ei ole enää näkyvillä)

Kotiäidillä onkin aina hyvä olla tukka kunnossa:

Mätsää sit kato niin hyvin tuohon kaverilta saatuun imetyspaitaan, Joelin Snoopy-pyjamahousuihin ja kodin peruskaaokseen.

Ja kyllä, tuo housuissa näkyvä juttu on reikä.

*******

Aaa joo tulipa muuten vielä mieleen yksi naperon lausahdus, jota eiliseen kuittailupostaukseen en muistanut laittaa.

Tulin suihkun jälkeen noissa Snoopy-housuissa alakertaan.
"Onko tuo naamiaisasu?", Silva kysyi.
"Ei ole, kulta - nämä ovat isin pyjamahousut."
"Ota ne pois. Minä en tykkää niistä."

Jaahas. Jollain meistä taitaa olla tyylitaju.

Share
Ladataan...

Pages