11 päivää tv-elämää

Ladataan...
Puutalobaby

Tähän asti meillä ei ole ollut telkkaria.

Tai on ollut se laite, jolla on katsottu leffoja ja sarjoja. Mutta ei sitä piuhaa, joka olisi kytkenyt meidät normaaliin tv-ohjelmavirtaan.

*******

Mutta ennen kuin joku luulee, että meillä tehtäisiin telkkarivapaana aikana jotain hyödyllistä... Jotain kehittävää. Ha ha! Tältä meillä näytti esimerkiksi väliaikaisavoliitossa Punavuoressa, kun Joel oli paossa oman talonsa julkisivuremonttia:

Nörtti ja nörtimpi.

 

*******

No, ennen joulua tämä tilanne siis muuttui niin kuin Puutalobabyn Facebookissa jo hihkuinkin: jouluaaton aattona tämä perhe vaunuili itsensä Clas Ohlsonille digipiuhaostoksille. "Täytyyhän Silvan nyt ensimmäinen Lumiukkonsa nähdä", minä perustelin.

Nyt takana on 11 päivää televisiollista elämää, ja tähän mennessä tapahtunutta.

Joel:

  • Jumittui jo asennusvaiheessa telkkarin eteen kaukosäädin kädessä (kalsareissa) katsomaan jotain random-historiallista pukudraamaa. Katsoi niin pitkään, että minä sain "eiiiiih, haluan lyödä noita kaikkia näyttelijöitä avokämmenellä kasvoihin" -kohtauksen. Otti kerrasta opikseen eikä ole vilkaissut televisioon sen jälkeen.

Silva:

  • Missasi Lumiukon päikkäriteknisistä syistä melkein kokonaan, mutta hihkui innoissaan nähdessään sen jälkeisessä mainoksessa nuoria hevipoikia joululauluja joikaamassa. (Apua, vauvani on perinyt heviurpoviehtymykseni)
  • Tykkää mainoslauluista ja tunnusmusiikeista, muutoin ei osoita telkkariin kovinkaan suurta kiinnostusta.

Minä puolestani olen kuluneiden 11 tv-päivän aikana kanavarallannut kanavat läpi arviolta 183 kertaa ja katsonut:

  • kolme vanhaa Frendit-jaksoa
  • 10 minuuttia Fear Factor -ohjelmaa noin kymmenen vuoden takaa. Siinä oli Coolio ja David Hasselhoff, muita en tunnistanut.
  • 5 minuuttia South Parkia ja väläyksen Simpsoneita
  • tosi-tv-ohjelman, jossa joku pomo meni "under cover" töihin omistamaansa pikaruokapaikkaan
  • 10 minuuttia tosi-tv-ohjelmaa, jossa ystävät tekivät jollekin pomottelevalle ystävälleen "friend intervention"
  • vajaan minuutin pätkiä jotain tatuointi-tosi-tv-sarjaa, joka ilmeisesti tulee tv:stä koko ajan
  • muutamia minuutteja ostos-tv:tä (ihmerintsikat ja jumppaohjelma ruumistyypin mukaan)
  • puolet amerikkalaisesta tanssikouluohjelmasta, jossa oli ilkeä tanssikoulunopettaja, hulluja "dance mom":eja ja itkeviä Broadwaylle haluavia pikkutyttöjä

Silti joku maaginen voima saa minut ottamaan kaukosäätimen taas käteeni. Jos sieltä nyt tulisi jotain jännää.

Aaaaaaaargh. En haluakaan tuota telkkaria!

Ottaisikohan Clas Ohlson vielä sen piuhan takaisin...? Vähän käytettynä.

 

 

ps. Neljän telkkarittoman vuoden aikana sitä on aika lailla irronnut etenkin suomalaisesta tv-viihteestä. (sarjoja ja leffoja meillä katsotaan netin kautta paljon). En ole vieläkään koskaan nähnyt munamiestä, enkä katsonut yhtään jaksoa tanssii-minkä-vaan-kanssoja. Tai sitä lauluohjelmaa, jota kaikki ovat viime syksyn ajan nyyhkyttäen katsoneet.

Tiedän aina kuitenkin suunnilleen, että mistä "isoimmissa tv-ilmiöissä" on kyse - kiitos Facebookin Newsfeedin. Aika jännää.

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on telkkari, ja sieltä tulee lastenohjelmia. Joskus satunnainen elokuva, ja sunnuntai-iltaisin yksi sarja. Mies jumittaa huutakaupanmetsästäjiin aina silloin tällöin. Muuten se, tota, on. Tossa nurkassa. No DVD:tä tulee katsottua lähinnä lasten kanssa, mutta siinä se onkin sitten.

Kristaliina
Puutalobaby

Mullekin oli yks digipiuhanhankkimissyy just se, jos sieltä tulisi Silvalle jotain kivaa... Mutta jostain syystä en onnistunut oikein bongaamaan mitään sellaista - ehkä en ole vaan tottunut siihen, että omaa rytmiä pitäis sovittaa tv:n rytmiin :) Eli kun vaan randomisti aukaisin sen, niin eihän sieltä tietysti silloin tullut mitään :)

Mutta sellainen kanava, josta tulisi non-stoppina joitain värikkäitä lastenmusiikkivideoita, ois meille tosi tervetullut! Joo: lasten Musiikki-tv! (josta ei tulisi pelkkää tosi-tv:tä niin kuin perinteiseltä MTV:ltä taitaa nykyisin vaan tulla...)

HelloAochi

Mekin halutaan lastenmusiikki-tv! Tosin meillä ei ole telkkariakaan, Kain katsoo pikku kakkosen iPhonen YLE-areena-sovelluksesta, minä Gleen ja pari muuta juttua netistä (koneelta, harvemmin puhelimesta, vaikka kyllä sitäkin tulee joskus laiskana tehtyä, jos en viitsi pistää konetta päälle). Kainin isän kanssa asuessani huomasin kyllä, kuinka kamalan helppoa on jumittua katsomaan p*skaa paremman puutteessa (ja inhosin itsessäni sitä jumiutuvaa piirettä, kun en itse ole aiemmin koskaan televisiota omistanut).

 

P.S. Tänään tein soijarouhe-sinihomejuusto-makaronilaatikkoa (suolatonta, eli myös vauvoille sopivaa), tervetuloa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Suolaton ja sinihomejuusto samassa lauseessa - heh! Itsestä tuntui joulun aikaan että kaikki se juustonsyönti janotti aina vielä öisinkin. Herkuttelin siis juustoilla kun en niin jouluruokia diggaa.

Tuo tv:n eteen jumittuminen on tuttua meilläkin ja loppui tyystin kun tv siirrettiin pois olohuoneesta syrjään niin, että sitä mennään katsomaan vain kun sieltä oikeasti tulee jotain katsomisen arvoista. Meillä tämä tarkoittaa lasten kohdalla pikkukakkosta (ovat jo leikki-ikäisiä), isän kohdalla satunnaisia uutisia (nekin luetaan yleensä netistä) ja urheilua harvakseltaan ja omalla kohdallani uutisia kerran pari viikossa sekä yhtä sarjaa. Joskus viikonloppuisin aloitan elokuvaa, mutta en muista koska olisin viimeksi nähnyt niistä jonkun loppuun asti eli joko nukahdan sohvalle tai siirryn suosiolla sänkyyn kesken leffaa.

HelloAochi

No siis en lisännyt laatikkoon enempää suolaa kun mitä juustossa on. Toi nuori herra on siinä iässä, että pitäisi alkaa juustoihin totuttelemaan, joten yritän ujuttaa niitä ruoan sekaan kun ei esim. leivän päällä vielä maistu.

Amma
Why you little!!

Meidän telkkarista näkyy pääasiassa pleikkari, netflix, tietokone ja satunnaisesti itse telkkari. Suoraan telkkarista ohjelmia katsotaan nevör, ne laitetaan boksille tallennukseen ja tuijotetaan sieltä. Boxi taitaa olla viittä vaille täynnä Canalin (eikun mikä siimoor se nyt onkaan) leffoja. Mutta meillä leffoja ja sarjoja kulutetaankin yhtä paljon, kun keskivertoperheessä ruokaa.

(Ei varmistettu)

Meillä on käynyt samalla tavalla. Vuosien digiboxittomuuden jälkeen hankittiin sellainen ennen mun äitiyslomaa. Eipä tule katsottua kuin aamuteeveetä ja uutiset, suurin osa telkkarisarjoista on ihan uskomatonta skeidaa nykyään. Jos tosi-tv ei kiinnosta niin saa hakemalla hakea mitään katsottavaa, ja sekin sitten tullee aina vauvan nukutusajan kanssa päällekkäin (tai voi katsoa Areenasta kuitenkin). Noh, löydettiin sitten tuo yks nimeltä mainitsematon palvelin jossa on telkkariohjelmia ja elokuvia, nyt sitten tv on piuhalla kiinni tietokoneessa ja katsotaan putkeen jotain sarjaa. Kätsyä sinänsä jos vauva keskeyttää katsomisen.
-Salla

SonjaKookoo (Ei varmistettu) http://sonjasly.blogspot.fi/

Meillä on elämäni ensimmäistä kertaa eletty myös telkkaritonta elämää. (Jo yli 2 kuukautta - WOW! Ensin olin itkeä kun digiboksi meni rikki...loppu hyvin kaikki hyvin kuitenkin.) Meilläkin katsotaan edelleen paljon ohjelmia ja elokuvia. Katson dvd:ltä tai netistä ne, jotka tekee mieli ja en enää käytä yhtään ns. turhaa aikaa katsoen niitä Frendejä uudelleen (joskus pitää youtubettaa jotkut klassikkokohtaukset ja toistaa itse vuorosanat samaan tahtiin) tai katsoa mitään lapsimissi"dokkareita", joista tulee vain paha olo. Toisin sanoen laatusarjoja siis...niin joihin mukaan luen myös Gossip Girlin. :---D

Vierailija (Ei varmistettu)

Ulkomailla asuessani kehittelin itselleni isot kuvitelmat siitä miten ihanaa on taas päästä suomalaisten ohjelmien pariin ja kuvittelinpa jopa että "ainahan sieltä telkkarista jotain tulee".. Voi sitä pettymyksen määrää! En osaa oikein enää alkaa seurata mitään ohjelmia, koska en ole niitä niin pitkään aikaan nähnyt.. :D Ja tuntuu ettei tuolta töllöstä oikeasti tule mitään.

Pitää myös tässä samalla antaa positiivista palautetta sun blogista! Vaikka oma elämäntilanteeni on täysin erilainen kuin sinun, olen jäänyt niiiiiin koukkuun tähän palstaan. Saan täältä aina ihan hullun paljon voimia arkeen! Sun jutut jaksaa aina piristää vaikka miten synkkä päivä olisi. Ja jotenkin sen piristysruiskeen avulla sitä taas jaksaa hetken uskoa että kaikki vielä järjestyy :D Sun teksteistä huokuu sellanen upea elämänasenne, jota kadehdin suuresti. Tsemppiä jatkoon ja keep on the good work!

Jyviä ja ohdakkeita

Ei muuta kuin kirjastoon lasten DVD-hyllylle ja Fröbelin palikat pyörimään. Tai Titi-nalle. Näitähän riittää, joissa leikitään ja lauletaan, saa vanhemmatkin jumppaa samalla! Ehkä näissä musiikkijutuissa voi vähän tinkiä siitä 3-vuoden iästä ennen kuin saa telkkarin suuntaan vilkaistakaan, vaikka viralliset suositukset toisenlaiset onkin.

Peuran päivä

Mutku sieltä tulee liikkuvaa kuvaa! Se on se syy miksi telkkarin eteen jumittaa. Tai ainakin minä, sieltä voi tulla mitä vaan eikä aina tarvitse edes olla hyvää tai kiinnostavaa. Oma varsinainen TV:n katseluni loppui, kun Suomessa siirryttiin pelkkään digitelkkariin ja äitini ei jaksanut ostaa digiboksia. No, seuraavan kerran telkkaria tulikin katseltua joskus mieheni kanssa yhteen muutettuamme ja pieneen kerrostalokaksioomme muutti myös valtavan pelitelkkarini(siis ikivanhan laatikon) lisäksi herran digiboksi. Sittenkin sitä katseltiin _hyvin_satunnaisesti_.

Nykyään meillä katsellaan vain lastenohjelmia netistä, sillä telkkari sijaitsee sotkuisen omakotitalomme ylimmässä kerroksessa ja sinne en jaksa raahata kahta pientä lasta sopivaan aikaan katsomaan piirrettyjä. Aamulla lastenohjelmat tulee siihen aikaan, että meillä joko nukutaan tai laitetaan aamupalaa ja illemmalla siihen aikaan, että pitäisi alkaa jo keittelemään iltapuuroa. En siis itsekään halua sovittaa mukavaa rytmiämme telkkarin mukaan. :) Itse en varsinaisesti telkkarista mitään katso, en enää osaa. Ei ole vähään aikaan ollut aikaa, ja olen tullut niin kovin kriittiseksi siitä miten kulutan aikaani. Mutta teenkö huimana vapaa-aikanani mitään hyödyllistä? No en.

Naks (Ei varmistettu)

Niin no, ehkä se on vaan parempi, ettei sitä nonstop-lastenmusakanavaa ole: http://www.radiocity.fi/uutiset/vapaalla/brittitutkijat-television-katse...

Meillä on telkkari, ja piuhatkin on tietääkseni seinässä. Viimeksi sitä on katsottu öö... Syyskuun alkupuolella vissiin, kun olin sairaslomalla. :) Normaalisti sillä katsotaan vaan leffoja/sarjoja netistä. Niin ja Playstationin näyttönä se toimii toki myös.

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, meilläkin on pikkukone tavallisesti telkkariin kytkettynä ja siitä me siis katsellaan sarjoja ja leffoja, useimmiten Silvan nukkumaanmenon . Varsinkin tv-sarjoja katsellaan maraton-henkisesti - tosin "maraton" tarkoittaa nykyisin about kahta jaksoa putkeen eikä koko yötä niin kuin ennen :D Kaikkien aikojen ykkössarjalemppareita ovat BB (ei Big Brother vaan Breaking Bad!), The Wire ja Dexterin alkukaudet.

Niin, ja silloin tällöin mä katson sarjoja yksinkin - viimeksi kylläkin raskausaikana, silloin tuijotin kaikki Täydellisten naisten jaksot alusta tähän päivään asti. Ja salaa mä ra-kas-tan Huippumalleja sekä (tsihihii) Unelmien poikamiestä ja Unelmien poikamiestyttöä :D Ne ovat niin iiiiiihanaa tuotettua jenkkihöttöä, että ai ai ai! :)

Tilia, jee kiitos noista vinkeistä! Täytyypä tsekkaa, josko niitä löytyis jostain Youtubesta tai jostain. Just tuollaisesta yhdessä jumppaamisesta Silva tykkää, sitä me tehdään tavallisesti lastenmusiikin tahtiin, mutta ois kiva kokeilla telkkariakin. Ja joo, ei se telkkarin tuijottaminen tietysti niin hyväksi varmaan lapselle ole... Mutta varmaan se lähinnä tarkoittaa sellaista "istuta lapsi telkkarin eteen tuntikaupalla", tuskin sellaisesta kymmenen minuutin äidin kanssa musiikkivideojumppailusta mitään kovin suurta haittaa on :)

HelloAochi, oooo, taas kuulostaa hyvältä! Meidän vauveli ei vielä ihan tuollaisia syö, mutta äiskän korvaan kuulostaa mmmmm.... ihanalta! Pitäisköhän munkin oikeasti tehdä joskus jotain ruokaa....? (tää on vaan haaveajattelua; ei oikeasti - en kuitenkaan tee :D )

Ihana palaute, kiitos Vierailija (13.03)!

Kristaliina
Puutalobaby

Roudantoivo: Joo, mulle tuo liikkuva kuva kans taitaa olla aika magneetti - ja sit tosiaan sellainen omituinen optimismi, että jos sieltä nyt tulisi jotain kiinnostavaa. No, aika harvoin näköjään tulee :)

Vierailija (Ei varmistettu)

se lauluohjelma tulee taas 20min. kuluttua!

Evis (Vierailija) (Ei varmistettu) http://kaunistajarumaa.wordpress.com/

Meiän taloudessa ei kanssa ole tuo tv kytkettynä suureen tvmaailmaan, elikkäs täälläkin ollaan aika pihalla kaikista Tanssii kenenkin kanssa ja muista ihmeohjelmista. Meillä katson kyllä tietokoneen kauitta joitain ohjelmia, ko oikein kova tylsyys iskee. Mutta nekin rajoittuu ikivanhoihin komediasarjoihin ja lastenohjelmiin.

Mekin harkittiin tvmaailmaan siirtymistä, mutta taitaa meiltä jäähä. Tulee tuota tv:tä katsottua niin vähän ja kaikki ees vähänkin miellyttävät ohjelmat tulee pääosin silloin, ko niitä ei voi katsoa.

Niin ja ei, emme mekään käytä tvtöntä aikaa mitenkään tehokkaasti, fiksusti, hyödyllisesti eikä kehittävästi. Tuo kuva näyttää aika tutulle, ikävä kyllä :D

Miitu (Ei varmistettu)

Meillä ollaan Ti-Ti nallen pauloissa, mutta sitä ei onneks kotoa löydy. Riittää, kun isovanhemmilla joskus näkee. Melkoisia koreografioita näinki pieni on jo oppinu, taputtamaan rytmissä jne. Luulen, että vaikka kuinka olisi ite näyttäny mallia, nii tuskin näin paljon osais. Lasten ja satuhahmojen mallin voimakkuus vaan on käsittämättömän suuri näis asiois, ku voi vaa seurata eikä tarvi alkaa taistella samoista leluista. Ainaki meillä. Tai sanotaan, että ne rikastaa (rajatuis määris) leikkejä. Leikkikeittiö ja siellä puuhailu meillä on nyt suurinta hupia (saa muuten jämälangat käyttöön, ku virkkaa perunoita, pinaattilättyjä, punajuuria, lihapullia jne.), mutta aina välis voi sitten tanssia tai esitellä rytmituntemustaan vanhemmille.

Kristaliina
Puutalobaby

Hih Joel just tuossa aiemmin totesi, että eiiiiii Ti-Ti-nallea meille :D Nojoo, kyllä mäkin muistan joskus ammoisilta ajoilta, että se oli lähinnä ärsyttävä - mutta se oli ajalta ennen vauvaa ja aika moni asia on sittemmin muuttunut, kun asioita osaa katsoa paremmin lapsen kannalta :) Silva nii-iiin tykkää sellaisesta yhdessä leikkilauleskelusta. Ja HA - mepä Silvan kaa voidaankin titinalletella täällä salaa silloin, kun isi on töissä :) Ti-Ti-nalle lähtee kirjastovaraukseen siis kyllä!

JA täten myös ilmoitettakoon, että mun asenne telkkaria kohtaan just muuttui: kuulin, että mun tosi-tosi läheisen ystävän mies on Voice of Finlandissa! (hih tästäkin jo hihkuin Facebookin puolella) En siis ollut ikinä katsonut ko. ohjelmaa, nyt katsoin melkein koko kaksituntisen ohjelman (imetin välissä), ja sehän oli itse asiassa ihan kiva. Paras noista mun aiemmin listaamista ainakin :)

Ja iiiiik, nyt piti sitten alkaa jänskättää, että koska se on esiintymisvuorossa ja miten sen käy. Jos MULTA kysytään, sen pitäis voittaa koko homma ja saada joku superhyvä levytyssopimus niin, että mun ihana ystävä voi palata takaisin hoitovapaalle olemaan lastensa kanssa! Hmm, onkohan siinä joku yleisöäänestys...? Mä niii-iiin käynnistän jonkun "äänestä mun ystävä hoitovapaalle" -kampanjan! :D

Jyviä ja ohdakkeita

Joo, tuo kirjastojuttu on siis vanhempien mielenterveyden kannalta olennaista, että lastenlaulu-DVD ei ole oma, vaan se voidaan viikon päästä palauttaa takaisin kirjastoon ja vaihtaa johonkin toiseen. Fröbelin palikat tulee jo toisella katselulla/kuuntelulla aikuisella korvista ulos, mutta mitä pahemmin musiikki ärsyttää vanhempia, sitä varmemmin lapset tykkää. Kun esikoinen oli 4 v, hän jaksoi yhden talven jumpata ja laulaa joka ikinen päivä Fröbelien tahdissa (oma levy, paha virhe!). Mutta mitäpä äiti ei kestäisi kuunnella, jos saa samalla sen tunnin omaa nettiaikaa... Sutsi-satsi-sutsi-satsi-sutsi-satsaa!

Miitu (Ei varmistettu)

Alkaa muisti palata pätkittäin... Tuo Ti-Ti Nalle astui meidän elämään reilusti päälle vuoden vanhana, sitä ennen ei juuri muuta katottu ku Pikku Kakkosen tunnari tai tv-uutisten tunnari, jos tv sattui olemaan päällä. Eikä toi nytkään kattomalla kato (edes silloin, kun annetaan pyöriä vähän kauemmin) kuin jotkut max puolen minuutin lempparikohtansa.

Silvan ikäsestä ihan tähän päivään ollaan katottu aina silloin tällöin YouTubesta Baby Einsteinia, pääasias Mozart-versiota http://www.youtube.com/watch?v=YFzwtsknZB8. Disney-tuotantoa käsittääkseni, ja opetusmieles tehty (tää on sit kaiketi ainut pedagoginen juttu, mitä suosittelen ;) ). Tuolla suosikkipätkällä kestoa 13 min, joka sisältää eri Mozartin kappaleita ja lyhyitä pätkiä pääosin eri leluista (käsinukkeja, liikkuvia leluja, valoja jne.). Varoin varsinkin ton ekan vuoden aikana kyllä, ettei hirveesti liikkuvaa kuvaa näe (lisäks aika hyvänä tv:n töllötysehkäsynä oli se, ettei esimerkiksi uutisia pystyny kuuntelemaan, ku pieni kommenttiraita oli koko ajan päällä), mutta tuolla Baby Einsteinin Mozartilla on muutamat kerrat saatu kiukku katkeamaan, jos vaikka nälkä on yllättäny pahoin, ku äiti luuli ruokailuun vielä olevan aikaa tai unille menoa on ollu pakko syystä tai toisesta vielä hieman venyttää.

Kristaliina
Puutalobaby

Ooo Baby Einstein :D Hei KIITOS vinkistä, menee ehdottomasti testaukseen - ja jo huomenna! :)

Miitu (Ei varmistettu)

Joo, nimensä puolesta olis kyllä varmaan jääny kattomatta, ellen olisi saanu suosituksia yheltä kaverilta, kun edelleen periaattees oon vastaan kaikkea "opettavaa", ellei sille oo jotain suoranaista perustetta.

Kommentoi

Ladataan...