Aikatauluton aikataulu

Ladataan...
Puutalobaby

Kerroin eilen meidän ihanuustyhjästä kalenterista, ja samaan aikaan Isyyspakkauksen Tommi kirjoitteli heidän taaperonsa hienosti sujuvasta matkailurytmistä. Niinpä ajattelin itsekin vielä vähän jatkaa aiheesta (lue: aiheen vierestä) kertomalla, miten meidän kalenterityhjät lomapäivämme oikein kuluvat - tekemistä nimittäin mahtuu sopivissa määrin meidänkin lomailuun, vaikka täydellisellä ex tempore -hengellä täällä elelläänkin.

Lempparileikkipuisto on sopivan varjoisa.
 

Meillä koko perheen kesäpäivän rytmittää tuon tirpan rytmi: kahdet päikkärit edelleen. Ne nukutaan vaunuissa ulkosalla, mikä tietysti vapauttaa paljon äitiä ja isiä; vaunut voivat olla paikoillaan tai liikkeessä, pääasia että ovat suunnilleen varjossa.

 

klo 8-10: Silva herää
Heräämisen aika vaihtelee siis hurjan paljon. Parhaimmillaan tirppa vetelee unia kymmeneen - ihanaa! Minä aamuimetän (muuten tulee itku) ja jatkan uniani, isäkuukautta viettävä Joel ja Silva nousevat aamupuurohommiin. Aamun hereilläoloajan Joel & Silva leikkivät usein sisällä.

noin kaksi tuntia heräämisestä (klo 10-12): nukahtaminen päiväunille
Silva alkaa hieroa silmiä väsymisen merkiksi ja nukahtaa aamupäiväpäikkäreille omalle pihalle. Unta tulee tässä vaiheessa 1,5-2 h. Sillä aikaa Joel yleensä piirtää ja minä juon rauhassa aamukahvia ja bloggailen (kuten nyt) - herään siis itse vasta siinä 10-11-aikoihin (ah). Välillä ollaan myös intouduttu rehkimään puutarhassa Silvan aamupäiväpäikkäreiden aikaan.

noin kahden tunnin unen jälkeen (klo 12-14): tirppa herää
Itkuhälyttimestä alkaa kuulua iloinen "tä! tä!" ja tirppa kurkistelee vaunuverhon alta. Okei ylös siis. Potalla käynti ja lounas - ja siinä vaiheessa käydään "hei mitäs tänään tehtäisiin" -keskustelu.  "No mennäänkö vaikka Lintsille?" "Okei!" Ja sitten mennään. Tavallaan päivä monesti alkaa vasta tästä.

Lintsi tuntui vielä ehkä vähän liian jännältä paikalta.

 

Päivän hereilläoloaika on "Silvan aikaa", silloin tehdään koko perheen voimin jotain kivaa tirpan ehdoilla. No, tai no oikeastaan kyllä muulloinkin Silvan hereillä ollessa... Usein päiväleikkiajalla lähetään leikkipuistoon, tehdään naperokavereiden kanssa leikkitreffejä tai mennään ex tempore vaikka sinne Lintsille tai Korkeasaareen.  Naperokavereita asuu aika paljon tässä lähistöllä, joten "missä ootte just nyt" -tekstiviestejä lähetellään ahkerasti.

Lapsestani tulee talonmies?

 

noin neljän tunnin hereilläolon jälkeen (klo 16-17): päikkäriaika
Välipala syödään usein liikkeellä ollessa - ja sitten vaunuun unille. Matkalla kotiin päin tulee useimmiten uni. Silvan nukkuessa vanhemmat taas puuhastelevat omiaan: viime aikoina minä olen pyllistellyt kukkapenkeissä ja Joel useimmiten lukee tai lepäilee. Joskus tämän unen aikana pyöritään kaupungilla tai vietetään kahdenkeskeistä aikaa piknikillä - useimmiten kuitenkin tässä vaiheessa alkaa tulla iltapäiväväsymys vanhemmillekin, ja kodin rauha tuntuu ihanimmalta vaihtoehdolta.

noin parin tunnin unien jälkeen (klo 18-19): hereille taas
Potalle, päivällinen ja viimeinen leikkiaika. Useimmiten leikitään kotona sisällä sekä omalla pihalla; oma keinu on jo pystytetty ja hiekkalaatikkokin tulossa. Läheisillä pienillä hiekkakäytävillä juostaan äitiä tai isiä karkuun ja kikatetaan. Sisäleikkien ykkönen on kirjojen lukeminen äidin/isin sylissä.

klo 21 aikoihin: iltapala
Nukkumaanmeno on muuttunut valoisien iltojen vuoksi vähän sekavaksi - välillä kello on jo kymmenen eikä tirppa osoita vielä mitään väsymisen merkkejä. Useimmiten uni tulee yhdentoista aikoihin.

klo 23-00
Joel nukkumaan, minä istun hetkeksi kaikessa rauhassa koneelle

klo 00-01
Minä nukkumaan

******

Reissuissa minulle yksi tärkeimmistä asioista on aina ollut pääsy totaalirentoon olotilaan, jossa päivät sekoittuvat toisiinsa ja viikonpäivät menettävät merkityksensä. Nyt se on mahdollista myös kotona.

Ehkä paras kesä ikinä.

Share

Kommentit

Vau mikä vauva!

Ooh! Ihan JUST äsken koneelle istahtaessa mietin, että miks kaikilla muilla tuntuu olevan rytmi ja aikataulu. Siis niin että lapsi herää samaan aikaan, tiedetään tarkkaan moneltako se syö ja moneltako voidaan lähteä kotoo kun lapsi herää päiväunilta. Meillä kun rytmi menee kyllä muuten suht säännöllisesti, mutta riippuu aina siitä moneltako tyttö herää. Jos noustaan seittemältä, on päikkärit luonnollisesti eri aikaan kun yhdeksältä herätessä. Päivän aikataulun tietää siis "tarkasti" aina vasta saman päivän aamuna. Jos ratkasu tähän on se, että sitten joka päivä herää herätyskellon avustamana sillon seittemältä, niin on selvää etten niin innolla kaipaa kellontarkkaa päivää :D

Meillä mennään muutenkin tosi samassa rytmissä kun teillä :) heräämisen jälkeen 2h hereillä, 2h unta, 4h hereillä, 1h unta, 3-4h hereillä ja yöunille. Ja mustakin on tuntunut että "päivä alkaa" vasta noitten ekojen unien jälkeen, sillon on kaikki omatkin jutut saanu tehtyä ja voi miettiä lähtiskö johonkin vai mitä puuhais. Ja kappas, heräilemisen äänet kuuluu just nyt :D

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, meilläkin on rytmissä ihan selkeästi parin tunnin heittoja - just heräämisajasta riippuen. Ja kyllä: "ei" herätyskellolle täälläkin, kun kerran ei ole pakko!

Tsihihi ja täälläkin just herättiin eli samalla rytmillä mennään :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Just joo!
Terveisin,
Kateellinen klo 5.30 herävä äiti

Kristaliina
Puutalobaby

Uijuijui, toivottavasti tuo 5.30 on vaan joku niistä tutuista vaiheista - meillä sellainen oli viime syksynä, uhh sentään. Tai toivottavasti saat tasattua nukkumisia jossain väleissä!

Meillä tosiaan tirppa menee vastaavasti "normaalia" (?) myöhemmin nukkumaan. Mutta ollaan ajateltu, että meidän perheen kannalta parempi näin, kun ollaan molemmat aamu-unisia... Yöt ovat kuitenkin edelleen katkonaisia eli 3-4 kertaa herätään kyllä per yö.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei kyllä tän edessä on jo neuvolatätikin joutunut nöyrtymään, ettei ole the vaihe, kun 1 v 8kk aikana ollaan herätty kaksi kertaa klo 8. Muutoin tuo ikiihana klo 6... (nukkumaan klo 20)
No en valita! Päinvastoin ei esim. ikinä olla vielä mistään myöhästytty :)
Mä kans imetän vielä kerran yössä.
Ainoa mitä totean on, etä luojan kiitos saa olla vielä kotona!! :)

Kristaliina
Puutalobaby

Tuolle viimeiselle lauseelle: no niinpä!!! Jos olisi töihin lähtö edessä, niin meilläkin tuohon heräilyhommaan olisi varmasti pakko puuttua jotenkin tiukemmin ottein - pakko myöntää, että kaikkina päivinä en ole ihan siinä kunnossa, että mulle palkkaa kannattaisi maksaa :)

Aarukka (Ei varmistettu)

Meilläkin heräiltiin vielä reilu parivuotisena puoli kuusi, mutta nyt vajaa kolmevuotiaani nukkuu päikkäreitten lisäksi aamu yhdeksään. Voin sanoa, että vaikka nyt tuntuu hurjalta, niin se fiilis kun on pari kuukautta saanut nukkua on kuin olis kuolleista herännyt! Ei saa luopua toivosta ;)

Miuku80 (Ei varmistettu)

Kiitos, tämä oli paras ikinä lukemani kommentti. Meillä on tyttö 1 v ja 5 kk ja hän on viimeisen vuoden ajan herännyt aina viiden ja kuuden välillä aamulla. Jossain vaiheessa hän meni vielä kahdeksan aikoihin nukkumaan, mutta nykyään uni tulee vasta kymmenen pintaa. Päivällä nukutaan normaalisti noin tunnin päikkärit. Mä oon aivan sekaisin väsymyksestä ja parin viikon päästä alkaa työt. mulla meinaa loppua usko siihen, että opitaanko meillä koskaan nukkumaan hyvin, mutta tämä kommentti antoi taas toivoa paremmista unista.

Miimus (Ei varmistettu) http://likeadrift.blogspot.fi/

Kuulostaa hyvin samanlaiselta, kuin meillä. :) Tosin mennään vain yksillä päiväunilla (tyttö on 2,5v), joita ennen ollaan hereillä neljästä viiteen tuntiin ja vaunuissa ei ole nukuttu enää reippaaseen vuoteen. Mutta periaate sama, ei turhan tarkkaa rytmiä vaan fiiliksen ja heräämisen mukaan. :)

Kristaliina
Puutalobaby

Kuulostaa oikein hyvältä, toivottavasti meilläkin elellään sitten samassa iässä (reilun vuoden päästä) just noin :)

Melina G

Vähäunisten lasten äiti täällä, terve. Silmäpussit ovat jo isommat kuin tissit. Kateellisena mäkin luen näitä kahdet päikkärit -juttuja. :-) 

 

iitukka

Niinpä. Esikoinen ei oo nukkunu päikkäreitä täytettyään kaksi (eli vuoteen) ja kuopus 1 vee vetelee normipäivänä yhdet 1,5 h päiväunet. Että mikä oma aika? Mitkä omat jutut? Mikä oma lepo? No, ehkä se jo kahdentoista vuoden päästä helpottaa kun unisia teinejä saa kiskoa ylös sängystä :D

Kristaliina
Puutalobaby

Tää päikkärirytmi on edelleen niitä mummin aikaansaannoksia, ja siitä tosiaan meillä pidetään kynsinhampain kiinni :) Mut hei - nuo muissa kommenteissa mainitsemani yöheräämiset ja imettämiset... Että vaikka unta on aamulla näennäisesti pitkään, niin kyllä niiden silmäpussien kuppikoko on rintoja isompi täälläkin :D

Mutta tuo oma aika kyllä on luksusta!

mirkku (Ei varmistettu)

Täälläkin on yksi kateellinen, siis saat nukkua aamu kymmeneen!!!! Täällä herätään kuudelta, eikä ole mikään vaihe, vaan herätty jo vuoden verran :D
Ootteko kokeillu siirtää päikkärit yhteen kertaan, vai onko se silvalle vielä liian aikaista? Siirtyminen yksiin uniin meni niin että ne unet ajoittui kahden päikkäreiden keskelle (meillä se oli 14-17) Ja annettiin nukkua se 3-4 tuntia, tai miten nyt nukutti. Kun oli se eka päikkäriaika niin mentiinkin ulos leikkimään tai puuhailtiin sisällä. Meillä poika siirtyi yksiin päikkäreihin 10kk iässä, juurikin sen takia että valvoi melkein puoleen yöhön kun sai liikaa unta päivällä, ja kun meilläkin nuo yöt oli katkonaisia niin täällä oli hyvin väsynyt äiti! Poika nyt 1v10kk ja vasta tuossa kaksi kuukautta sitten rupesi nukkumaan yöt kokonaan. Satunnaisia yöheräämisiä on, mutta pääsääntöisesti nukkuu yöt katkottomasti. Jeij! Vielä kun äiti osaisi mennä hyvissä ajoin nukkumaan (yleensä menen siinä puolen yön jälkeen)

Ihan uteliaisuuttani kysyn, että eikö silva pure kun imetät? :D

Kristaliina
Puutalobaby

Me halutaan vielä pitää kynsin ja hampain kiinni tästä kaksien päikkäreiden elosta :) Eikä yhdet päikkärit vielä varmaan Silvan juttu olisikaan - se kahden ensimmäisen hereilläolotunnin jälkeinen väsymys kun on niin ilmiselvää: silmien hieromista ja unitiikerin etsimistä, vaunuun itse kapuamista jne. Silva siirtyi kolmista päikkäreistä kaksiin ihan luonnollisesti itsestään, eli odotellaan että jos se yksiin siirtyminenkin tapahtuu joskus samaan tapaan, kiirettä sille ei vielä ole :)

Yöheräämisille ei olla nyt alettu mihinkään radikaaleihin toimenpiteisiin, kun Silva saa unen kuitenkin (imetyksen jälkeen) aina saman tien ja minä voin koomata siinä imettäessäni. Eli kyllä: yöimetän edelleen :) Apua ja tällä paljastuksella saan kohta unikoulufanaatikot liikkeelle :D Mutta joo, pitkään nukkuminen aamulla on meidän perheessä (kun ollaan aamu-unisia) niin iso plussa, että sitä ei kovin helposti lähdetä vaarantamaan :)

Pari kertaa Silva on vähän puraissut, mutta onneksi ei ole ottanut tavaksi! Auts :)

Mammara

Tiiän että valtaosa(?) suosittelee jonkinmoista unikoulua (oli se sitten lempeää tassuttelua tai ei niin lempeää huudattamista), mutta en mäkään oo ajatellut ihan heti ryhtyä niihin. Ne varmasti toimii, mutta kuten sanoit noista teidän päikkäreistä, meilläkin on juttujen kanssa jäänyt luonnostaan pois asioita. Vaikkapa yösyötön ovat itsestään vähentynyt nollaan (paitsi nyt hampaita tehdessä, on turvauduttu taas kerran yössä maitoon). Mä ajattelin ottaa ihan rennosti ja katsoa, josko nuo kaikki hommat menisi luonnostaan. Jollei mene, niin katsotaan sitten kouluja! (Laiska äiti, ei jaksa ryhtyä toimeen?) :D

Ainii ja peeässää ja mitänäitänyon! Mun kaverin vauva alkoi itse vieroittamaan itseään tissistä reilun vuoden ikäisenä, aika jees? :)

Kristaliina
Puutalobaby

Hih samanlaista laisk.... luonnollisuutta kannatetaan täälläkin! Mä oon kans paljon kuullut noita "itsestäänvierotustarinoita", parhaassa tapauksessa voi käydä niin. Ja jos ei käy, niin tosi-tosi lempein keinoin sitten yritetään ohjata toivottuun suuntaan. Se meidän yksi unikoulukokeilu riitti :)

Hei hienoa, että teidän yösyötöt loppuivat itsestään! Sitä toivotaan tännekin!

Miitu (Ei varmistettu)

Meidän pullolapsi on nyt n. 2-vuotiaana alkanu vierottumaan yöpullostaan ja nukkumaan jopa öitään läpi. Muutaman kerran yritin talven mittaan vierottaa, mutta heikolla menestyksellä. Ekalla kertaa nostatti (protestiksi) 40 asteen kuumeen, ja raukka joutui itkemään maitoaan varmaan puoli tuntia, ennen kuin tajusin tilanteen vakavuuden. Toisetkaan kerrat ei sujunu paljon sen paremmin, vaikka kuumeelta vältyttiin, joten koomattuani töissä riittävän monta päivää, päätin odottaa sitä kuuluisaa "parempaa hetkeä". Edelleen muutamina öinä viikossa pyytää maitoa aamuyöllä, mitä en ole raaskinut vielä kieltääkään. Lapsi kun hikoilee reilusti unissaan, joten varsinkin lämpimpinä päivinä/öinä voi oikeasti olla janoinen. Nykyään sentään onneksi nukahtaa heti maidon saatuaan, eikä eroahdistele seuraavaa paria tuntia, mitä teki vielä keväällä.

Kristaliina
Puutalobaby

Voi pikkuista! Just tuota mäkin olen miettinyt - jos on oikesti jano/nälkä/hätä, niin en raaski kieltää lohtua. Kun se on kuitenkin hetkessä ohi se maitotilkan juominen ja sitten tulee taas uni... Eri asia varmaan olisi, jos siinä alettaisiin valvomaan ja pyörimään vielä sen maidon jälkeenkin.

Nykyään mun perushokema on tämä "yritetään luonnollisella tavalla, yritetään luonnollisella tavalla" - saa nähdä, miten pitkälle se kantaa :) Mutta hih edelleenkin pidätän aina oikeuden kääntää takkiani tilanteen niin vaatiessa; sen kun on ainakin näissä hommissa oppinut, että takinkääntöjä on oltava valmis tekemään :)

Mäkin olin pitkään "mutta kun kyllä sillä on nälkä/jano/mikälie" -linjalla. Sitten kun äiti (ja vauva) oli valmiita löydettiin just tälle vauvalle sopiva yötissivieroituskeino. Esikoisella se oli vesipullo ja kuopuksella se oli iltapalapuuron jälkeen tarjottu bananaani tai leipä (minkä yllättäen jaksoi syödä, vaikka puuroa ei olisi uponnut enää lusikallistakaan...).

Eli kyllä se on mahdollista ilman sen suurempia itkuja!

ps. esikoinen lopetti sitten myös päiväimuttelut omatoimisesti, kuopuksen luonnollista vieroittumisikää odotellessa ;) 

Kristaliina
Puutalobaby

Hei tuota banskukikkaa voitais kokeilla meilläkin - jee, saattais toimia! Puuron kanssa kun väsymysitku usein vie voiton syömiseltä...

Piipo79

Mäkin imetin yöt (ja päivät) läpeensä (itse asiassa neiti saattoi syödä niin etten edes herännyt) siihen saakka kun täytti vuoden. Kun 1v-neuvolassa ei ollut oikein tullut painoa tarpeeksi, jätettiin yöimuttelut pois (yksi isohuutoinen yö ja joitain kitinäöitä, itse kuuntelin toisesta huoneesta sitä). Sen jälkeen tapahtui hokkuspokkus-taikuus ja tytö alkoi syömään valtavia määriä ruokaa. Nyt 1v2kk ollaan lopetettu imetys kokonaan (aamuimetyksen lopetuksessa piti olla pari aamua poissa kotoa). Meillä imetys jotenkin teki sen, että tyttö ei syönyt oikein kiinteitä kun olisi halunnut lussotella maitoa koko ajan. Mut teidän tirppahan syö hyvin kiinteitä, joten jatka niin kauan kun susta tuntuu ok:lle!

Piipo79

Helpottavaa tietää ettei meidän piiperöinen ole ainoa 1v2kk joka nukkuu kahdet päikyt!

Kristaliina
Puutalobaby

Joo jännä on ollut huomata, että aika monet tän ikäiset ovat jo siirtyneet yksiin. Mä kyselin sitä omalta äidiltä, joka oli sitä mieltä että Silva on aivan liian nuori sellaiseen :) Hih, niin ne aikakaudet ja suositukset vaihtelevat, oman äitini suositukset siis ajalta ennen kuin hän jäi neuvolasta eläkkeelle 13 vuotta sitten :)

Mutta: tänään Silva ei muuten nukahtanutkaan toisella kerralla ollenkaan! Hui, ehkä se yksipäikkärisyys on tulossa... Ei sitä varmaan mitenkään voi vastustellakaan, jos tirppa luontevasti sen itse valitsee. Sitten eletään sen mukaan seuraavaksi, jos niin käy - mutta ehkä tämä oli vaan tämä yksi kerta näin :)

Piipo79

Joo, samaa mieltä minäkin eli jos se luontevasti jättää unet väiin tai ei mene illalla nukkumaan niin sitten voi jättää toiset päikyt pois. Meillä on yritetty yksiä päikkyjä ja ei se vielä näy toimivan, koska valvotuksen seurauksena katoaa ruokarytmi ja sitten ei maistu se unikaan. Syksyllä (apua, siihen ei enää montaa viikkoa!) neiti menee päiväkotiin joten silloin kait se yksiin päikkyihin siirtyminen tapahtuu viimeistään. Tosin meidän lähipäiväkoti sanoi, että antavat pienten nukkua ennen ruokailua "torkkuvartin" jos näyttää että tarvetta on.

Liisa
Osasin!

Meidän perheeseen tuo etukäteen kammottu ja sittemmin hyväksi havaittu päivärutiini astui Ilon ollessa puolivuotias. Nyt muutama kuukausi 1-vuotissynttäreiden jälkeen ollaan vähän hellitetty kuria. Ja näköjään nyt "kesälomalla" ollaan kuin sen yhden kuuluisan Ellun siipikarja. Eli lapsi on nukkunut koska sattuu ja syönyt koska ja mitä sattuu. (Tänään lounaaksi oli mansikkajäätelöä... mutta olikin supererityispäivä kun ajettiin Lapista mummoloimasta kotiin Helsinkiin.) Onneksi meille lähetettiin joustavan oloinen kääpiö.

Viime aikoina (paitsi siis nyt "lomalla") ollaan pidetty kunnolla kiinni ainoastaan iltarutiinista ja -nukkumaanmenoajasta. Eli täsmälleen päinvastoin kuin teillä, Krista! :D Se tarkoittaa sitä, että iltapuuro kypsyy mikroaaltojen syleilyssä klo 2000 ja tuntia myöhemmin kaltereiden takaa kuuluu kuorsaus. Mulle oma rauhallinen iltahetki on tärkeä, joten herään mielelläni 7.30-8.30 välillä aamulla saadakseni sen itselleni. Ja kyllähän me miehen kanssa vuorotellaan aamuheräämistä mahdollisuuksien mukaan, joten välillä saa nukkua pidempäänkin.

Tuohon heräämisen ja iltapuuron väliin mahtuu tällä hetkellä yhdet 1-2 tunnin päiväunet. Toisista päikkäreistä luovuttiin juuri siksi, että saatiin säilytettyä tuo yöunille nukahtaminen kello 21 mennessä. Yhteensä unta tulee suunnilleen 12 tuntia vuorokaudessa.

Kristaliina
Puutalobaby

Tuo kokonaisunimäärä meillä taitaakin olla suht samoissa - meillä ehkä 12-13 tuntia...

Lomien jälkeen meidänkin täytyy ehkä vähän yrittää laittaa ruotua tähän iltavalvomisasiaan: Joelin herätyskello soi kuudelta, joten sille unet jäisivät ihan liian lyhyiksi tällä tekniikalla. Hrr, okei nyt en ajattele vielä ollenkaan tuollaisia :)

8.30-aamu menisi hyvin vielä mullekin. Kaikki lähempänä yhdeksää on hyvä :)

Mua kun kiinnostaa imetys niin vallan paljon, niin kysynpäs (ei tietenkään ole pakko kertoa jos et tahdo) että kuinka monta kertaa päivässä imetät Silvaa? Osaako hän itse pyytää maitoa? Onko lähipiiri (tai ei-niin-läheiset-ihmiset) kommentoineen imetystä mitenkään kurjasti?

Oma lapsukaiseni on vasta kahdeksan kuukautta (jo niin iso! Mun pieni!) mutta muutaman kerran on sukulaiset kysyneet että eikö sen imetyksen vois jo lopettaa... ja oma äitini sanoi, kun aloin vauvaa imettämään viime viikolla, että eihän niistä rinnoista enää voi mitään tulla :( Onneksi on sen verran itseluottamusta että jätän nämä kommentit oman onnensa nojaan ja imetän tasan niin kauan kuin me lapsen kanssa halutaan!

Tuosta rytmistä vielä - meillä on tarkka rytmi, tyyppi herää 7-8 aamulla, nukkuu kahdet päikkärit ja menee nukkumaan 20-21. Itse saatan herätä jo ennen kuutta aamulla - ihan omasta tahdostani. Menen illalla nukkumaan vauvan kanssa yhtäaikaa, joten aamusta on niin ihanaa olla hetken aikaa yksin ja juoda kahvit rauhassa!

Kristaliina
Puutalobaby

Tästä vois ehkä blogatakin kokonaisen postauksen joskus...

Joo, eli imetysten määrä vaihtelee nykyisin tosi-tosi paljon - joskus koko päiväsaika menee ilman, joskus maidontarve iskee ennen päikkäreitä tai sitten illalla, jonkin verran ennen iltapala-aikaa. Joskus imetys toimii myös "viimeisenä keinona" lohduttajana, jos Silva kolhii itseään vipeltäessään. Silva viestittää maitohaluistaan, itse en enää koskaan "tarjoa" erikseen. Se tulee syliin ja hakeutuu kohti rintoja. Tai osoittelee kohti sohvaa, jossa päiväimetys usein tapahtuu ja huutelee "to! to!"

Eli päivällä ehkä sen yhden kerran keskiarvona. Illalla sitten imetän ennen nukkumaanmenoa sängyssä (plus pullomaitoa päälle, jos haluaa). Yöllä imetän eka heräämisellä yhden rinnan, sitten parin tunnin päästä heräämisellä toisen, ja kolmannella heräämisellä annetaan pullomaitoa. Ja niillä Silva nukkuu sitten aamuun asti, eli 9-10 tuntia yhteensä. Niin, ja aamumaito on Silvalle tärkeä vielä.

Tuleekohan tästä nyt yhteensä keskimäärin 5 kertaa vuorokaudessa...?

Hih meillä lähipiiri (perhe siis) on tällaista imetysväkeä itsekin - meitä Joelin kanssa on molempia imetetty 2-vuotiaiksi asti. Kun itse olin lapsi, noin pitkä imetys ei ollut ollenkaan tapana ja oma äitini (neuvolantäti siis itsekin) ei edes neuvolassa kertonut, että imettää edelleen :) Imetti kuulemma salaa :)

Oon itse tosi vahvasti just tuota mieltä, että niin pitkään kuin lapselle ja äidille hyvältä tuntuu! Parhaassa tapauksessa lapsi voi alkaa itsestään vähentää imetystarvetta. Odottelen itse sellaista - tai jos sitä ei tule, niin sitten siinä kahden vuoden tietämillä alan pohtia, että pitääkö jotenkin tehdä asialle jotain :)

Vaikka sanotaan, että lapsi ei ravinnon takia imetystä enää välttämättä tarvitsekaan, niin itse ainakin tunnen ihan selvästi, että läheisyyden takia Silva sitä edelleen tarvitsee. Enkä halua sitä Silvalta tieten tahtoen "kieltää", kun kerran mitään varsinaista syytä ei ole. Onhan se läheisyyskin tarve (ja vieläpä tärkeä tarve!) se läheisyyden tankkaaminenkin. Toki läheisyyttä voi tankata muillakin tavoilla, jos ei imetä.

Oho, tulipa pitkä vastaus :)

Kristaliina
Puutalobaby

...ja näköjään ajatus katkeili joissain kohdissa, sori kökkölauseet :)

Melina G

Ai niin Krista, mun piti vielä lisätä: Sä hämäät. Oikeesti teillä on vaikka mitä ohjelmaa! :-)

Kristaliina
Puutalobaby

Eijeijei ku ohjelmaa meillä ei ole, mutta tekemisiä kyllä tehdään :) Hih eli vaikka kalenteri on tyhjä, esimerkiksi tänään vietettiin päivä maauimalassa - lähdettiin sinne ehkä viiden minuutin varoitusajalla; sillä, minkä kamojen kasaaminen kesti :) Ennalta tehtyjen suunnitelmien puuttuminen aiheuttaa meille sellaisen vapauden illuusion, saman tosiaan kuin reissuilla; että voi oikeastaan tehdä ihan mitä vaan :) ...vaikka sitten päätyisikin tekemään ihan niitä tavallisia asioita :)

S-S

Kiva kuulla teidän "rytmistä"! Pääpiirteissään meillä mennään suht samalla lailla, paitsi että ollaan kaikessa vähintään kaksi tuntia aikaisemmassa :D

Niilo siis herää kuuden tienoilla, mutta koska otamme hänet vielä kainaloon (kaveri nukkuu pinniksessä joka on kiinni meidän sängyssä) & imetykseen, joskus tosi hyvällä tuurilla saattaa käydä niin että hän vielä hetkeksi nukahtaa. Universumille kiitos siitä, että viiden heräämiset ovat ohi, se oli onneksi vain (hirvittävä) kausi.

Aamupäikkärit on meillä nykyisellään 3-4h heräämisen jälkeen, siinä jossakin välissä vetäistään välipalasmoothie ja herätään yleensä sopivasti lounaalle. Sitten rallatellaan muutama tunti, ja nukutaan taas tunti-pari. Nukkumaanmenoaika on nykyisellään saatu aika vakioksi puoli kahdeksan ja kahdeksan väliin illalla. Kaikki muut ajat sitten vaihtelevatkin just sen aamuheräämisen mukaan.

Meillä ehkä eletään kuin pellossa, mutta ei olla taidettu ikinä tulla ajatelleeksi että päivä jotenkin jaksottuisi sisä- tai ulkoleikkiaikaan tms. - mennään siis totaalifiiliksellä ja tehdään mitä huvittaa tai jaksetaan. Ja ei, meillä ei todellakaan joka päivä mennä leikkipuistoon. Niilo on tainnut käydä hiekkalaatikolla tähän mennessä tasan kerran :D Syy tähän ehkä on se, että oman pihan (kiitos taloyhtiö!) laatikossa on hiekat edelleen ahkerasta lobbaamisesta huolimatta ajalta ennen Tsernobyliä, ja koska kaikki menee suuhun... you get the point.

Helteen ja superaurinkoisen terden vuoksi jouduttiin muuten siirtymään vaunupäikkäreistä sisäpäikkäreihin. Oltiin varmoja että siitä nousee itku ja hammasten (joita ei muuten vieläkään ole!) kiristys, mutta se menikin hyvin.

Ja unikoulusta vielä, se täällä käytiin silloin ehkä 7kk iässä, mutta opit on kirkkaasti unohdettu. Nukutan Nipsulaisen illalla viereen imetyksen kera, päikkärit samoin (tai sitten vaunuihin jos ollaan reissussa). Yöllä täällä ei enää heräillä juuri lainkaan, joten olemme valinneet nukutukseen pienimmän riesan tien. 10 minuutin höpöttely, kikattelu, nenien vaihtelu, pusuttelu ja päristely yleensä riittää, sitten kaveri nukahtaa maitobaariinsa :)

 

S-S

Ja kirjoitin sitten novellin. Sorry. Ehkä alitajuisesti yritin kompensoida viimeaikaista kommentointilaiskuutta kertomalla nyt sit kerralla kaiken :D

Kristaliina
Puutalobaby

Hyvä, että kirjoitit novellin :) Mä nimittäin ihan ahmin näitä kuulumisia, että mitä-noille-kuuluu-mitä-noille-kuuluu - ihan oikeasti olin jo ehtinyt ajatella, että mitäköhän teille oikein kuuluu, kun en ole susta vähään aikaan kuullut :) Jännää tämä virtuaalielämä!

Silvalle tuo leikkipuiston ihanuus on auennut tässä viimeisen parin kuukauden aikana, ei mekään siellä ennen sitä oleiltu :) Mutta nyt siellä on niin huisin kivaa (tirpan lisäksi myös vanhemmat viihtyy), että käydään siellä oikeastaan melkein joka päivä. Silvalle kyllä leikeiksi riittäisi hyvin oikeastaan mikä tahansa nurtsi ja siellä vipeltäminen - tänään esimerkiksi vipellettiin Kumpulan uimalalla :) (uitu ei, koska joku oli kakannut altaaseen ja lastenallas oli kiinni...)

Silvallakaan ei muuten yksvuotissynttäreilläkään ollut kuin yksi pieni hampaannysä kurkkimassa :)

Tsihihi ja nyt mäkin vastasin sekavasti monesta aiheesta :)

S-S

No joo arvaa onko huono omatunto ;D Johtuu siitä, että nykyään kun enimmäkseen luen blogeja puhelimella/padilla, on kommentointi vaan niin paljon hitaampaa. Vaikka lähes joka kerta tekisi mieli jotakin sanoa...

Mä luulen että toi meidän leikkipuistottomuus johtuu enimmäkseen siitä, ettei Niilo vielä kävele. Hän kyllä mieluusti keinuu puistossa ja hönttäilee ulkosalla nurmikolla, mutta siihen ei oikein vielä leikkipuistoa tarvita. Niin ja siis nurmikko on nykyään pop. Keväästä/alkukesästä se vielä pelotti kaupunkilaisvauvaa - ja äidin maalaissydän itki verta :D

Edellistä kommenttia kirjoittaessani mieheni muuten tuli kurkkaamaan selän taakse. Kerroin, että tää on se mun lemppariblogi, jonka bloggaajan mies on muuten ihan sun näköinen. Kommentti oli että "ohoh!" kun näytin ton teidän kimppakuvan. :)

Ja hei - sekavuus on just parasta!

Kapusha (Ei varmistettu)

Täällä myös yksi kateellinen aamuvirkun lapsen Äiti!:D Meillä herätään joka aamu 6:lta ja jos oikein tuuri käy saa nukkua 7!
Meillä taas on tosi tarkka rytmi josta pidän kynsin ja hampain kiinni. Ja kun sain opetettua tyypin nukkumaan sängyssään päikkärit niin en anna enää nukkua rattaissa!:) Meillä siis päiväunet on ollu aikamoista taistoa,kun ekaan 2,5kk ei nukkunut 20min pidempiä torkkuja päivisin.Sitten oppi nukkumaan vaunuissa ulkona 2-3h unia ja sitten oli opeteltava siitä pois. 3viikon opettelun jälkeen oppi nukkumaan sisällä :D WUHUU!
Meille rytmi tuli huomaamatta sellaseks mitä hoidossa "noudattavat" mikä taas helpottaa hoitoon lähtöä,kun nukkuu syö aamupuuron 8,ulkoillaan pari tuntia,lounas 11:30,päikkärit 12-14,välipala ja taas ulkoillaan. Viideltä syödään ruoka ja 19:30 iltapuuro ja muksu on valmis sänkyyn kasin jälkeen :)
Mä ajoitan mun menot aina lapsen aikataulun mukaan.. :D Ja jos on joku tapaaminen tms niin hankin hoitajan ettei rytmi mene sekaisin.... Oon kuullu tästä eriäviä mielipiteitä kun meen lapsen ehdoilla. Toiset on sitä mieltä että hienoa että lapsella on selkeä rytmi ja toiset taas sitä mieltä ettei saa omistautua liikaa lapselle,täytyy olla omakin elämä... :o
Ja vielä sen sanon,että veljenpoika 2v nukkuu vieläkin kahdet unet. Hoidossa ne 12-14 ja kotona viiden aikaan vielä 30min torkut. Mä olen sitä mieltä että lapsen pitää antaa nukkua kun väsyttää!:) Kyllä mua korpeis kun ei annettas nukkua vaikka haluais.. Mikä on tosin tullut tutuksi tässä reilun 11kk aikana ;)

Ps. Silva on ihana!!:)

Devika Rani (Ei varmistettu) http://bollywoodista.blogspot.fi/

Meidän 7kk ikäinen tyttö herää ensimmäisen kerran 6 maissa (tosin nyt viikon ajan on herännyt vasta puoli 8!) ja silloin joko mies tai minä syötetään maitoa. Tyttö nukahtaa pian ja herää seuraavan kerran puoli 8- 9 (riippuu siitä ekasta heräämisestä). Nyt sitten mies syöttää aamupuurot ja maidot. Tämän jälkeen tyttö jumppailee lattialla kunnes huomataan että häntä alkaa väsyttää. Päikkärit ovat parhaimmillaan parin tunnin pituiset ja tyttö herää 12-13 välillä. Lounas + maito ja jumppailua. Päikkärit 1-2 h yleensä 3 maissa. Päivällinen + maito siinä 6 maissa. Jossain välissä riippuen miten tyttö on hereillä syötän välipalan. Välistä välipala jää kokonaan, välistä sille on tosi tarve. Iltapuuro 9ltä. Nukkumaan 10 maissa.

Mä en itse hirveästi seuraile kelloa vaan katson milloin tyttö alkaa hieroa silmiään tai muuten touhu muuttuu levottomaksi, niin laitan hänet sitten nukkumaan. Menot muuttavat päivärytmiä jonkin verran, mutta nukkumaan menosta yritetään pitää kiinni. Oon ajatellut että tyttö on sen verran nuori ettei sillä tarvitse olla vielä orjallista aikataulua, vaan mennään fiiliksen mukaan. Kun kuumat ilmat aloivat, niin siitä lähtien tyttö on nukkunut päikkärit aina sisällä. Ei suostunut nukkuu enää ulkona. Paitsi tietty jos ollaan vaunuilemassa eikä ole liian kuuma. :)

Miten te nukutatte lapset ulkona? Siis kun ei ole enää vaunukoppaa vaan vaunut ovat muuttuneet rattaiksi (meillä on yhdistelmävaunut). Ja miten noi hyttyssuojat jne voi ripustaa rattaisiin? Nukutetaanko lapsia rattaissa ollenkaan? :D Oon siis miettinyt että kun ilmat syksyllä taas viilentyvät, voisin laittaa tytön jälleen ulos nukkumaan, mutta miten se on mahdollista rattaissa? Pitääkö mun virittää päikkäreitä varten koppa takaisin vaunuihin?

Kommentoi

Ladataan...