Ensimmäinen naurunhepuli

Puutalobaby

Myönnettäköön, juuri muutamaa tuntia aikaisemmin olin päästänyt ilmoille pienenpienen itkun. Rankka päivä. No, näistä syövereistä lisää joskus, ehkä.

*******

Myöhemmin illalla Joel heitteli Silvalle sellaista rantapallotyyppistä puhallettavaa maapalloa - ja Silva läppäisi palloa aina takaisin. Boing. Boing.

Mutta hei, apua - mitä Seelalle just äsken tapahtui, miksi se nykii noin kummallisesti? Tuliko sille hikka? Ei kai se oo jotenkin tukehtumassa?
"Kjäh kjäh kjäh!"

Joel heitti pallon Silvalle. Ja tirppa läppäsi sen taas lentopalloilijanottein takaisin. Boing!
"KJÄÄÄÄH kjäh kjäh!"

Boing.
"KJÄÄÄÄÄÄH HÄ HÄ HÄ HÄÄ!

Boing.
"HÄHÄHÄHÄ HÄÄÄÄÄÄ!!!"

Sehän nauraa ääneen!!!!

Boing.
"HÄHÄHÄHÄ HÄÄÄÄÄÄ!!!"

Boing.
"HÄHÄHÄHÄHÄ HÄÄÄÄÄ!"

*******

Lopulta ulvoimme naurusta koko porukka. Seela, Silva, minä, Joel, ämmi.

Voihan sisarukset sentään. Ehkä tästä selvitään.

Kuvanottohetki ei liity tapahtumiin. Mutta tyyppi on sama kuitenkin.

Share

Kommentit

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Meidän tytön ensimmäinen nauruhepuli silloin aikanaan oli, kun hoitopöydällä kissa käveli vauvan masun päältä. Kutitti ilmeisesti hyvin. :D Itse en koskaan saanut sellaista kikattelua aikaan, vaikka yritin mitä :D

TerhiF (Ei varmistettu)

Mun tyttö nauroi ekaa kertaa myös pallon pomputtamiselle :D

Någon Annan (Ei varmistettu)

Onpa siinä kaunis vauva! Onko Seelalla muuten ruskeat silmät vai "vauvansiniset" (mulla on se käsitys, että kaikilla vauvoilla on syntyessään siniset silmät)?

Itku voi välillä tirahtaa. Mäkin oon suht tuore kahden lapsen äiti, ja joinain päivinä on… haastavaa. Nytkin, kun mulla nousi aivan yllättäen kuume ja esikoinen on kiukkuinen puhkeavan poskihampaan takia.. Mutta onneksi on Pikku kakkonen!

Vau mikä vauva!

Oih :) eka nauruhepuli on ihana, meidän vauvalla niin ihana että se sai aikaan päätöksen perustaa blogin :D

Lilleri78
Tuttitango

Oi, tuo on ihan parasta! Ja kylläpä Seela tiesi hyvin, milloin kannattaa ilahduttaa perhettä ❤ Oli kiva tavata tänään, ensi kerralla toivottavasti paremmalla...ööö...rauhalla?

MM
Maijan matkassa

I-ha-naa! ♥︎ Meilläkin isoveli oli aina se, joka sain vauvan kikattamaan hervottomimmin. Mun piti ihan kaivella äsken puhelimesta vanhoja videoita, jotta sain kuulla sen hekotuksen.

paulahelena
ALUAP

oh, parasta! jipon ekat hepulit oli körökörökirkkoon-leikissä mun jalkojen päällä niin et makasin selällään lattialla ja köröö!-kohassa hyppäytin tyypin ilmaan :)

poppaliini (Ei varmistettu)

Ihana! <3

Hei, mun on pitänytkin esittää sulle postaustoiveita jo pitkän aikaa sit, mut en koskaan muista tai mukamas ehdi :) Eli mua kiinnostais kuulla ensinnäkin miten teillä toteutetaan ja on toiminut perhepeti koko perheelle. Jonkun verran oletkin asiaa täällä avannut, mutta kuulisin mielelläni lisää :) Itse olen nimittäin jo pohdiskellut aivan liian etukäteen sitä, että miten sitten joskus kun on taapero/pieni lapsi ja vauva, niin miten ihmeessä heidän voi antaa turvallisesti nukkua samassa sängyssä ja tuleeko siitä yhtään mitään..! :D Ja tämän lisäksi kuulisin mielelläni myös lisää siitä, minkälaiseksi koette tuon teidän 2v ikäeron :) Plussat ja miinukset rehellisesti! :D

Laurakaisa (Ei varmistettu)

Minä kommentoin tähän nyt kun on omakohtaista kokemusta: Meidän kuopus oli niin pienenä selvillä siitä, että yöllä pääsääntöisesti nukutaan ja päivällä sitten kukutaan, että muistaakseni parikuisen vauvan kanssa siirryttiin vauva+äiti -petistä perhepetiin. Vauva nukkui sivuvaunussa, minä vauvan vieressä, vajaa puolitoistavuotias esikoinen seuraavana ja isähahmo sängyn toisella laidalla. Näin nukuttiin ihan tähän loppukesään asti. 3,5-vuotias esikoinen halusi itse siirtyä kerrossänkyyn, 2,5-vuotias kuopus kasvoi ulos pinniksestä, joten nyt lapset nukkuvat omassa kerrossängyssään ja me ihmetellään omassa sängyssämme että onpas jotenkin tyhjää ja autiota :) Meillä siis toimi oikein hyvin tuo perhepetikuvio noin.

Jeba
Tuuliajolla

Ihanaa! :)

Meidän tytteli nauroi tänään ekaa kertaa ääneen kun oli menossa miehen kanssa kylpyyn ja body jäi jumiin kainaloihin! :D samaa juttua poikakin joskus nauroi kun oli yhtä pieni, huoh.

pire (Ei varmistettu)

Aaaw <3 täällä äiti on ihan haltioissaan kun poika 2kk hymyilee ja juttelee ihanalla hennolla vauvan ääntelyllään äidille (ja yleensäkin vielä vain naisille, miehille ei vielä :). Jos nyt sydän välillä pakahtuu ja välillä naurattaa nuo juttelut niin voin vain kuvitella mitä sitten kun nauraa ensimmäistä kertaa ääneen :)

Kommentoi