Hohoi, kymmenen vuoden takainen minä!

Ladataan...
Puutalobaby

Kymmenen vuotta sitten oli vuosi 2004 ja minä olin 27-vuotias. Olin juuri pari kuukautta sitten saanut ensimmäisen kokopäiväisen oman alan työpaikkani ja olin mielestäni niiii-iiiin tärkeä ihminen.

Hohoi, sinä kymmenen vuoden takainen minä! Terveisiä täältä vuodesta 2014, että:

  • Lopeta se jatkuva vaiheilu siinä ihmissuhteessasi. Joko seurustelet tai eroat. Se ei ainakaan auta, että vedät itkukilarit kerran viikkoon etkä silti tee päätöksiä mihinkään suuntaan.
     
  • Nauti muuten siitä, että se nykyinen avomiehesi tekee sulle lattet ja vaahdottaa maidot joka aamu. Sitä ei nimittäin tule ihan ikuisesti jatkumaan.
     
  • ...ja sitä paitsi: tää ei ole se oikea. Eikä se seuraavakaan. Eikä se seuraava. Eikä sitä seuraava. Ja jumankauta sen SITÄ SEURAAVAN jätät sit kokonaan väliin, jooko? Sit sen jälkeen alkaa näyttää jo aika hyvältä.
     
  • Elämäsi mies on sitä paitsi tällä hetkellä 21-vee. Että tiedokses vaan.
  • Tee nyt jumankauta se gradu. Unohda perfektionismi äläkä nyt hemmetti vie ainakaan aihetta vaihda. Tee nyt vain jotain. Jos et nyt sitä melkeinvalmista tekelettäsi rykäise loppuun, niin et tule koskaan sitä tekemään ja unohdat kuitenkin vuonna 2013 ilmoittautua läsnäolevaksi yliopistoon ja hups se siitä.
     
  • Okei olet siis nyt oma alan töissä. Okei, hyväsinä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tiedät kaikesta kaiken. Joskus tulee aika, jolloin työ ei enää olekaan sinulle ihan kaikki kaikessa.
     
  • Sinun tapasi järjestää astiakaappi tai pestä vessanpönttö ei ole se ainoa oikea. Ja kyllä: se on nalkuttamista eikä ystävällismielistä huomauttamista.

  • Pähkäilet sitä vapaaehtoistyöhön Intiaan lähtöä. Lähde.
     
  • Tee muutenkin asioita, joita sinä haluat. Älä yritä tehdä vaikutusta muihin. (opit kyllä, että se ei onnistu kuitenkaan)
     
  • Sun ei tarvitse olla se superlatiivi. Yritä vähemmän, ole enemmän.
     
  • Älä suorita elämää, rentoudu. Elämä vie sinut hyviin paikkoihin, kunhan vaan annat sen viedä.
     
  • Ai niin ja ens syksynä lähdet ex tempore -illanistumaan kaveripariskunnalle. Älä juo sitä viimeistä minttukaakaota. Äläkä hemmetti vie ainakaan kutsu sitä hississä tapaamaasi ennustajaeukkoa jatkoille. Ja jos lähdet aamuyöllä rappuun, pliis laita muutakin päällesi kuin ne sarjakuvapikkuhousut.

 

 

 

PS. Trendin haaste: minkä neuvon antaisit kymmenen vuotta nuoremmalle itsellesi?

Share

Kommentit

MirvaK

Väsyneelle kotiäidille oiva piristys! Kiitos jälleen niin värikkäästä ja eläväisestä kirjoittamisesta!

Ja kyllä tämä saa miettimään mitä itse tein 10 vuotta sitten. Suunnilleen näihin aikoihin... muistin että hääkutsut pitää lähettää. Hups, meinasivat unohtua. Illassa piti askarrella valmiiksi.

Viimeisiä hetkiä ei-omanalan töitä edessä. Saikulle parin kuukauden sisään. Sen jälkeen vuoden tauko ja opiskelemaan.

Hääpukua teidettiin myös käydä sovittamassa näihin main. Oli vielä reilu, mutta ei mitään, kyllä tässä vielä kasvetaan.

Ja miksi kaikki tämä hajamielisyys (eli unohdan häävalmistelut yms.), puvussa kasvunvaraa ja saikkua tulossa -> Odotan esikoista. <3

ebe

Ei kyllä liity tähän mitenkään, mutta näin viime yönä unta, että sinä kävit minun vanhempien luona lasten kanssa :D Äiti tuli kotia ja minä mukamas syykyttelin Seelaa sohvalla ja Silva juoksi taloa ympäri. Esittelin teidät äitille " tässä ( sylissä ) on Seela, tuo tuolla on Silva ja Krista tuolla just järjestelee kenkäkaappia " :D Sitten otitte ja häippäsitte johonkin!

Pingale

Aivan mainio ja viihdyttävä postaus! Itse olin kymmenen vuotta sitten parikymppinen, asunut vuoden omillani (600 kilometrin päässä vanhemmistani), opiskelin maailman tärkeimpään ammattiin. Ensimmäisen opiskelukesän alun vietin kotikaupungissa ja lopun opiskelukaupungissa. Paluu oli raastava! Silti olin silloin valmis jäämään kyseiseen kaupunkiin. Enpä olisi arvannut, että parin vuoden päästä pakkaan muuttoauton kohti oikeaa kotikaupunkiani samana päivänä, kun valmiin sosionomin paperit on kädessä. Voi niitä aikoja.

Ja ne kesä- ja festarikuvat...

 

tsinnia (Ei varmistettu)

Oi, miten hauska ja rehellinen kirjoitus!

Itselleni sanoisin:

-Onnea ekasta työpaikasta! Olet ansainnut sen ihan itsenäsi, joten sun ei tarvi koulun penkiltä tullessa osata enempää kuin koulun penkiltä tullessa. Uskalla kysyä, sä joudut kysymään kuitenkin, jos et tiedä, ja enemmin on vähemmän noloa kuin myöhemmin.

-Älä pelkää virheitä, monesta niistä opit kovasti.

-Älä ole ehdoton. Moni ei koskaan juttu muuttuu jooksi. Myös se lastenteko, vaikka nyt ei siltä tunnukaan.

-Nauti sun kauniista ja toimivasta kropasta. (En halua pelotella, mutta se edellisen kohdan lapsenteko saattaa jättää jälkensä. Mutta haluat sä niitä silti).

-Jos mahdollista, älä opettele juomaan niitä shotteja jos baari-illan aikana väsyttää. Silloin on ihan ok mennä nukkumaan.

-Sitten kun sua tulee baarissa iskemään semmoinen aika känninen ääliö, se ihan kivannäköinen, jolla paita repsottaa, niin pliis oo sille vähän kohteliaampi. Painu *#ttuun ei oo oikein kohtelias kannanotto ihan viattomaan tulevan pomon lähestymisyritykseen. Silleen viileän kohtelias ois kato hyvä, niin sun ei tarvi vaipua maan alle seuraavan kerran tyypin tavatessas.

-Älä stressaa niin paljon. Maailma ei tuu valmiiksi.

-Nuku paljon. Lue paljon. Naura paljon.

Seppo (Ei varmistettu)

Oi mikä mahtava idea ja niin hyvä kirjoitus, taas kerran. Täytyy kyllä alkaa miettiä mitä sitä sanoisi itselleen kymmenen vuotta sitten...

EevaE (Ei varmistettu)

:D:D:D you made my day!

EevaE (Ei varmistettu)

:D:D:D you made my day!

inspirations (Ei varmistettu) http://favouriteinspirations.blogspot.fi

Ihan huippupostaus! Vaikka apua, kymmenessä vuodessa on tapahtunut niin paljon kaikkea, että neuvojen määrä olisi aika loputon - ja menisinkö sittenkin ojasta allikkoon ; ) Tämä oli hauskaa luettavaa ja pisti tosiaan ajattelemaan!! Kivaa viikkoa!

Kummelikopplan
Kummelikopplan

Aivan mahtavia muisteloita ja arkistokuvia!

Nappaatko kopin turhanpäiväsestä kesähöpöhöpöstä?http://kummelikopplan.wordpress.com/2014/06/23/kesatempo-2014/

Silli (Ei varmistettu)

En tiedä onko tässä järkeä, koska mä olin niiiin pentu ja olen edelleenkin varmaan tän blogin lukioiden joukossa, mutta itselle kymmenen vuoden taakse:

- Lakkaa please haaveilemasta ja ala elämään enemmän
- Olet oikeasti kaunis ja hauska, ole vain rohkeampi, kyllä ne susta tykkää
- Sun ei tarvii kantaa kaiken maailman huolia harteillasi. Äitisi selviää kyllä itsekin
- Älä missään nimessä sekaannu niihin seurakuntanuoriin, ahdistut vaan enemmän ja tunnet olosi lopulta ulkopuolisemmaksi kuin koskaan
- Ruotsi on oikeesti tosi kool kieli, aloita sen opiskelu NYT älä vasta 1,5 vuoden kuluttua.
- Kyllä se helpottaa, kun pääset muuttamaan isompaan kaupunkiin ja opiskelemaan yliopistoon
- Keksi joku toinen suunnitelma tulevaisuutesi varalle, se sun nykyinen saattaa olla vähän liian iso pala, ihan mitä vaan, mutta jotain, jotta ei tarvi hakata päätä seinään seitsemää vuotta.
- ps. Nää tyypit jotka on nyt sun ystäviä, on sitä myös kymmenen vuoden kuluttua ja se on parasta.

maryjane
freestylemeikit

"Elämä vie sinut hyviin paikkoihin, kunhan vaan annat sen viedä."

Mahtava ajatus. Mulla on liian usein tapana yrittää ylisuorittaa kaikki heti kerralla. Työpaikka, mies, lapset, häät, kaikki mahdollinen pitäis saada mielellään heti. Pitäis samaan aikaan tehdä hyvää tiliä työpaikassa, mutta samalla pitäisi olla uskollinen itselleen ja muistaa relata välillä. Sit pitäis olla hyvä ihminen, mennä Goalle mietiskelemään ja taipua joogassa mihin tahansa asentoon.

Oon niin kyllästynyt tuohon stressiin, että päätin N-Y-T NYT irrottaa hetkeksi otteen ja antaa elämän viedä. Kyllä se vie.

JeJ (Ei varmistettu)

Kymmenen vuotta sitten olin kahdeksantoista, edellisenä vuonna olin tavannut ensimmäistä kertaa nykyisen avomieheni ja syntymäpäiväni aikoihin seurustelumme vakiintui (eli 10 vuotta yhdessä. Onko siitä jo niin kauan?).

Sanoisin itselleni että älä jää sinne kouluun roikkumaan vaan rykäise se opinnäytetyö loppuun, ei odottaminen paranna työn laatua.

Toisaalta en muuttaisi mitään, vaikka välillä on ollut raskasta ja useastikin rahasta tiukkaa. Juuri nyt vieressäni tuhisee pieni tyttöni, joka kolmen huonosti nukutun yön ja kolmen erittäin kiukkuisen päivän jälkeen nukkui kunnon yöunet ja halaa nyt hauista. ♥

Rankat kokemukset ovat ne jotka meitä muokkaavat eniten ja ilman niitä en olisi tässä.

paulahelena
ALUAP

Paula 17 vee, se saksalainen kesäheila ei oo sun elämäsi mies, älä suotta vollota sen perään päiväkaupalla. äläkä ainakaan kirjota sille sitä noloa rakkauskirjettä. äläkä sitä dissauskirjettäkään.

Toimitus
Toimitus

Hahaa, upeaa, sun panokseen voi kyllä aina luottaa! Kiitos osallistumisesta!

zintsarella (Ei varmistettu)

Oih, tämä olikin kiva kirjoitus :)

19-vuotiaalle itselleni antaisin nämä ohjeet:
- PANOSTA niihin kirjoituksiin enemmän ja UNOHDA se yötyö (yötyö ei johda mihinkään...)
- JÄTÄ se idiootti (naapurin poika odottelee ihan kulman takana...)
- mieti TARKEMMIN tulevaisuuttasi ja alaa mille haluat hakea. HAE sinne yliopistoon niin kuin suunnitelmissasi oli. (Ei tarvitsisi nyt töiden ohella lukea ylempää AMK-tutkintoa...)

Voih, just viime viikolla mietittiin puolisoni (naapurin poika) kanssa missä oltaisiin, jos ei seurusteltaisi. Kummatkin oltiin yhtä mieltä, että tuskin näin onnellisia ainakaan :)

Aurinkoista kesää Krista, kiitos kivasta blogistasi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Vuonna 2004 olin 21 v. ja opinnot yliopistolla loppusuoralla. Kyseinen vuosi oli yksi elämäni rankimmista, siksipä sanoisinkin itselleni että:

- hae apua syömishäiriöösi. Heti. Ilman hoitoa olosi pahenee vain entisestään ja opintojen loppuunsaattaminen on vaakalaudalla. Avun saaminen helpottaa oloasi.
- vaikka lihoisit kymmenenkin kiloa, olet silti edelleen kaunis ja hyväkroppainen. Olet kaunis vielä kymmenen vuoden ja kahden raskaudenkin jälkeen.
- muut ihmiset eivät vihaa sinua. Olet mukava ja hauska tyyppi. Ystäväsi pitävät sinusta vaikka suurin osa asuukin kaukana.
- pidä kiinni kavereista joita olet yliopistolla löytänyt ja yritä etsiä niitä lisää. Tämäkin helpottaa opintojen loppurutistusta.
- myönnä itsellesi, että olet oikeasti rakastunut siihen tyyppiin, vaikka hän ei vastaakaan kaikkia poikaystäväkriteerejäsi. Edessäsi on suuri rakkaus, sellaista et luultavasti toista kertaa enää kohtaa.
- älä ole niin ehdoton.
- rakasta itseäsi, usko itseesi, ole rohkea.

<3 (Ei varmistettu)

Älä muuta mitään, kaikki (kämmäilykin) kuuluu elämään. p.s. i love u

Lasia (Ei varmistettu)

16-vuotiaalle neidille. Valitse tarkkaan minkä ammattikoulun/lukion käyt ja käy se loppuun. Kiitos.
4 yritys meni vasta loppuun asti ja siinä vaiheessa oli esikoinenkin jo maailmassa.

Vierailija (Ei varmistettu)

No nyt kyllä tekis mieli tietää, että mitä sen ennustajaeukon kanssa tapahtui ja miksi olit pelkät alkkarit jalassa rapussa :D

S

Tf (Ei varmistettu)

22-vuotias minä, opiskeli ja oli myymälässä töissä. Erosi neljän vuoden seurustelun jälkeen vain palatakseen pian taas yhteen ja muuttaakseen ekaan yhteisen kotiin nykyisen ex-avomiehen kanssa. Juhli liikaa ja sekoili huolella.

Hänelle sanoisin:
-Älä tuhlaa seuraavaa kolmea vuotta tuohon mieheen, johon tuhlasit jo neljä vuotta. Suhde ei johda mihinkään. (Ellei siihen että välittömästi tokan eromme jälkeen tapasin nykyisen aviomieheni).

-Sinkkunakaan ei tarvitse sekoilla jokaisen vastaantulevan miehen kanssa!

-Joka ilta ei tarvi dokata (ihme että edes valmistuit ja vielä ihan kiitettävillä arvosanoilla).

-Pidä parempaa huolta ihmissuhteistasi.

-Älä lopeta sitä liikkumista, varsinkaan minkään dokaamisen takia.

Mutta kliseisesti kaiken tapahtuneen vuoksi olen juuri tällainen tänä päivänä. Naimisissa, äiti ja kaikin puolin onnellinen. En kaipaa noita aikoja. Ja kaverin kanssa aina naureskellaan noita vanhoja toilailuja ja sitä miten paljon elämä on muuttunut :)

p.s. Piti kirjottaa eri nimimerkillä kuin yleensä :)

27v nyt, silloin 17 (Ei varmistettu)

hei minä just tasan 10 vuotta sitten, MUISTA EHKÄISY!!! vaikka ei käykään huono tuuri, asia jää vaivaamaan. Muuten tee just niinkun aiotkin. Äläkä vaivu epätoivoon, kun luulet ettet pääse opiskelemaan, pääset kuitenkin.

Kommentoi

Ladataan...