Joelin terveiset Sellosta

Ladataan...
Puutalobaby

Sinulle, lukija, joka mahdollisesti tunnistit meidät eilen kauppakeskus Sellossa:

Tahtoisin sanoa, että näkemäsi ei ole meille tyypillistä.

Että lapsemme ovat yleensä hyväntuulisia ja tottelevaisia ja me puolestamme lempeitä ja rakentavia, neuvottelevia ja äärettömän pitkäpinnaisia.

Mutta tosiasiassa olemme juuri tuollaisia aina kun unohdamme, ettei meidän pitäisi koskaan lähteä lasten kanssa mihinkään. Ei Selloon. Ei mihinkään. Mutta ei ainakaan Selloon.

Jos näet meidät uudelleen jossakin, tule rohkeasti tervehtimään. Kunhan siinä samassa yhteydessä muistutat: "menkää kotiin, menkää kotiin, menkää kotiin."

(ei kuvia tänään)

PS. Silva sai Sellosta peräti kaksi kerhoreppua. Isi sai alennusmyyntishortsit. Äiti sai pissat päälleen. Seela sai hermoromahduksen.

Share

Kommentit

Jokaiselle jotakin :).

Kristaliina
Puutalobaby

Jep :)

Oli muuten mahtava fiilis, kun Joel oli urheilukaupan sovituskopissa, Silva haluaa lähteä ajamaan mallipolkupyörällä (akuutti kaatumisvaara), Seela haluaa leväyttää kaikki myynnissä olleet sata palloa pitkin lattioita, omissa käsissä pitsalaatikko ja kauppakassit - ja sitten se perheen pienin kyykistyy, ähkäisee ja... ...no, vaipan imukyky < ähkäisyn tulos. Siinä sitten kaikkine kantamuksineen ja lapset kainaloissa kohti sovituskoppia sillä huutavalla (tietysti: mälsä äiti riuhtoo irti just, kun kiinnostava juttu oli käynnissä) lapsiduolla huhuilemaan Joelille, että "kuule missä kopissa sä oot kun tuli täs just yks tilanne päälle" :D OMG :D

paulahelena
ALUAP

Höh, oisin halunnut bongata teidät! Me tosin oltiin vasta ilta-aikaan siellä poitsun kanssa. Joka käyttäytyi hämmästyttävän hyvin siihen nähden, ettei ollut nukkunut päikkäreitä laisinkaan. Tosin päästiin koko Selloon vasta illalla, vaikka yritystä oli varmaan kahdesta alkaen.

Kristaliina
Puutalobaby

Hei mekin oltiin siellä illalla! Joskus kuuden jälkeen mentiin kerhoreppua etsimään, ja sitten moninaisten sekoiluvaiheiden jälkeen puoli ysin aikoihin oltiin laitettu kauppakeskus sellaiseen järjestykseen, että oli parempi paeta jo kohti kotia. Jos ollaan oltu yhtä aikaa, niin todennäköisesti olette ainakin kuulleet meidät :D

Mä olin muuten poislähtiessö pissassa JA mulla oli pissahätä - suht epäreilua, väittäisin.

paulahelena
ALUAP

Me oltiin ehkä 17.30-19! Ja käytiin vielä potentiaalisissa reppukaupoissa (ettimässä pyöränkoria), Prismassa, Intersportissa, Stadiumissa, Top Sportissa ja Clasulla! Eli ollaan menty just ristiin tai sit ette oo ollu niin huomiota herättävän äänekkäitä kuitenkaan. (Tai sit oon keskittyny täysillä siihen et toi oma hönö ei ota puolta kauppaa mukaansa ja paisko toista puolta pitkin lattioita. Clasulla kädet kävi huolestuttavan lähellä eräitä lasisia vuokia...)

Kristaliina
Puutalobaby

Hahaa, me käytiin Intersportissa, Vauvatalo Johannassa, siinä Classic Pizzeriassa, Partioaitassa ja mä Heseltä hakemassa frappea. Ja joku Halonen Sport? Niin ja about kaikissa Sellon vessoissa ja lastenhoitohuoneissa. Juostiin kaikki käytävät ja lapset istuivat kaikki sohvat ja Seela yritti punkea vaarallisesti läpi niistä lasikaiteista kaikkialla. Niin ja käytiin myös eksymässä ihan väärällä suunnalla autoa etsimässä :D Suht kattava Sello-kierros siis :D

Kristaliina
Puutalobaby

...ja Stadiumissakin.

Maininki (Ei varmistettu)

Kävit siis Sellon jokaisessa vessassa ja tulit hätäpissaisena (kuten tyttöni joskus sanoi) kotiin :)?

Kristaliina
Puutalobaby

Hihi, joo. Enhän siellä veskissä tietenkään ehtinyt asioida :)

tuttujuttu (Ei varmistettu)

No niin, meillähän oli tällainen kokemus just sunnuntaina. Oltiin siellä ihanilla Lasten festareilla. Ja sit Ravintolapäivässä. Ja päikkärit oli tietysti lyhyet ja mitä vielä. Mentiin sitten kuitenkin ruokakaupan kautta kotiin. Tytär oli vähän perustyytymätön, vanhemmat varmaan peruskireitä, kassasetäkin vaikutti ihmeen ärtyneeltä meihin. Sinne kauppaan oli sitten sattunut myös (onneksi maailman ihanin) naapuri, joka tuli ulkona kertomaan, kuinka ihanaa on, kun joskus jonkun muun lapsi pitää kovempaa ääntä kuin omat. Me taisimme olla muiden silmissä aika häiriköitä siellä kaupassa, ja mä en edes tajunnut, kun oli vaan niin perusmeininki päällä. Eli ihan naapurin sanoin: hyvä vain, jos joskus muillakin on tällaista.

Kristaliina
Puutalobaby

Meillä kans "pohjat" vaikuttivat: Silvalla ensimmäinen kerhopäivä (ja sen tuoma jännitys) purkaantui riehakkuutena, ja me vanhemmatkin taidettiin olla vaan ihan poikki. Jos oltaisiin oltu levänneitä ja hyväntuulisia, luultavasti oltaisiin vaan ihastelleet, että onpa meillä ihanan toimeliaat tytöt. Mutta nyt, kun muutenkin väsytti, oli sellainen "ääääääh eiks nää vois olla joskus vaan ihan hiljaa ja rauhassa" :)

Rokkimamma (Ei varmistettu)

Tähän vois todeta kuten joskus takavuosina mieheni vastaavissa tilanteissa lakonisesti totesi : " Tänään tämän shown teille tarjosi _______ perhe!"
Onneksi joskus on niitäkin tilanteita jolloin omat lapset käyttäytyvät kunnolla ja toisella perheellä on tarjoamisvuoro... ;)

Kristaliina
Puutalobaby

Hahahaa, mä pystyn kuvittelemaan tuohon äänensävyn! :D

Mä just yks päivä mietin, että oletko onnistunut olla huutamatta? Mä luulen että kaikin puolin tää on vasta alkua.  Muutaman vuoden sisällä tulee varmasti tapahtumaan kaikenlaista...

Kristaliina
Puutalobaby

En mä tainnut kyllä huutaa kuitenkaan :) Ehkä :) Enemmänkin tuo jälkikasvu vastasi tästä volyymipitoisesta toiminnasta :D

Dalmikirjautumatta (Ei varmistettu)

No worries, me käydään siellä aiheuttamassa pahennusta ja kaaosta useamman kerran viikossa. Vakihullut. (Meidän lähikauppa siis tuo Sello) Sen lasten leikkipaikan voisin kyllä kirota alimpaan helvettiin aina kun on vähänkin kiire: "Mennään äiti jookooo?" :D

Kristaliina
Puutalobaby

Hitsi mikäköhän tuossa Sellossa on; toi on jo kolmas kerta, kun meidän porukat vetää fliparit tuolla. Kolmas kerta kolmesta siis :D Muissa kauppakeskuksissa ei ole ollut ihan tällainen saldo :)

Dalmikirjautumatta (Ei varmistettu)

Ollaan langetettu sinne huono karma! :D
Meillä nää tuskanhikikohtaukset voi kyllä ilmestyä kuin tyhjästä ihan missä vain, viimeksi kolmevuotiaan väsymysvitutusraivosta sai nauttia stockamummot. Ahh. (Mulle ei tule enää edes kyllä tuskanhiki, eikä nolous. Oon turta ja täysin ZEN kun laps' huutaa nuppipunasena: "Mutta kun minä haluan ostaa polakoneeeee-eeeen!! Ymmällätkö sinä äitiiiii-iiiiih!!")

Kristaliina
Puutalobaby

Polakoneen :D :D :D

Dalmikirjautumatta (Ei varmistettu)

Jos ei polakonetta niin Citymarketissa (kyllä, Sellon!) voi itkeä vuolaasti (sekä hakata päätä betonilattiaan jotta dramaattinen efekti olisi tarpeeksi vakuuttava) kun äiti on julma eikä anna viedä kassalle "kaunista laatikkoa" (Pirkka tampooneja) tai jos puolituntia rapualtaalla ei ole tarpeeksi. Pienen miehen mieli, se on herkkä.

Eli mun vinkki: Ihan rennosti vaan ja zen-asenne mukaan kun vie uhmaikäisen kauppaan. :D

KaroliinaN (Ei varmistettu)

Ihanaa kuulla että muillakin on ihan helvettiä joku perusasioiden hoitaminen :D Aina kamalaa huutoo,venkoilua ja tyytymättömyyttä ja aina kauhee kiire hoitaa asioita ja ihmiset kattoo pahasti ja huokailee ja sit viel pitää ahtautuu täyteen bussiin huutavan lapsen jaa ja rukoilla ettei bussi pysähdy yhdelläkään pysäkillä ja ajais vaan ambulanssivauhtia kotiin. Pahinta ei oo se että vauva on tyytymätön, vaan se että ihmiset ympärillä huokailee ja tuhahtelee ja katsoo pahasti.. On sellanen olo ettei lasten kaa saa lähtee mihinkään ettei ne vaan pidä mitään ääntä. Onko sulla kokemusta tällaisesta? Mua ihan aina stressaa lähtee mihinkään.. :( Tuntuu kyllä siltä että suomalaiset vihaa lapsia.

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, hiki pukkaa päälle ja tuntee muiden ihmisten nauliintuneet katseet niskassaan... Uhh. Mutta mä oon lujasti päättänyt, että se tunne on ennen kaikkea siellä oman pään sisällä. Että se on vaan oikeasti joku murto-osa, joka oikeasti paheksuu (ja heillä ehkä jotain omiakin ongelmia, jos asia niin paljon häiritsee) ja suurin osa ihmisistä oikeasti ajattelee empaattisia ajatuksia. Että ehkä niillä on vaikka itselläkin lapsia ja ne ajattelevat, että "apua just tuollaista se voi olla" ja lähettävät henkisiä tsemppejä. Mä haluan ajatella näin.

Itse en ole tainnut törmätä sellaiseen tilanteeseen (heh tai sitten oma muisti on armeliaan valikoiva; näin voi toki olla), että joku oikeasti olisi tuollaisessa tilanteessa kommentoinut mulle jotain paheksuvaa. Joskus olen luullut, että jotain paheksuntaa on tulossa - mutta kun sitten henkilö on avannut suunsa, sieltä on tullutkin jotain "mulla itsellä on just samanikäisiä lastenlapsia"-tyyppistä eli paheksunta on ollut ihan mun kuvitelmaa :)

Ester-i (Ei varmistettu)

Joo, ja onneksi vanhempien välinen solidaarisuus on joskus mahtavaa. Olin Stockan Hulluilla Päivillä viime keväänä vauvan kanssa, ja hississä vertailtiin toisen äidin kanssa huutokokemuksia, ja naurettiin että kyllä mummot sai nyt Herkussa paheksua. Tuli tosi hyvä mieli siitä!

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Meillä on tullut aika uutena ilmiönä sellainen kaupoissa yms. julkisissa tiloissa venkoilu, ennen oli paljon helpompaa. Mutta tänään todistettiin ensimmäisiä ruokakaupparaivareita: mä valitsin esikoisen mielestä väärän banaaninipun ja sitä raivokasta huutoa MÄ EN HALUA NÄITÄ BANAANEJA PISTÄ TAKAISIN NÄMÄ BANAANIT MÄ HALUAN NUO BANAANIT BYÄÄH kesti varmaan viisi minuuttia. Eräs vanhempi nainen totesi hymyillen, että voi kunpa hänelläkin olisi noin voimakas tahto. Ja muutenkin olin huomaavinani, että saimme osaksemme enemmän hymyjä ja sympatiaa kuin mitään kielteistä. 

Aika helpottunut on kyllä fiilis taas, kun viikon ruokaostokset on hoidettu. 

Kristaliina
Puutalobaby

Nää kuulostaa tarinoina aina niin huvittavilta, mutta samanaikaisesti tietää hyvin, että varsinainen tilanne on kaikkea muuta kuin hauskaa :D KOP KOP KOP PUUTA meillä ei ole tainnut koskaan tulla "haluan"-kaupparaivareita. Tai edelleen tää sama: en ainakaan muista :D

MiituOriginal (Ei varmistettu)

Multa kyllä irtoaa tollasissa tilanteissa sympatiahymyt aina niinä harvoina kertoina, kun oon kaupassa ilman omia äänitorvia. Niiden mukana ollessa ei kieltämättä juuri ehdi muiden lapsia havainnoimaan.

Ehkä voittopuolisesti on selvitetty kauppareissuista suht vähäisillä tappeluilla. Noilla reissuilla karkailu on ollu isompi ongelma, kun taas raivarit on liittyny enemmän leikkipuisto- tms. käynteihin ja etenkin sieltä poislähtemiseen.

Saas nyt sitten nähdä, miten tän toisen kanssa käy. Kiitettävästi kajahteli vakkari-Prismassa, kun tää yks olis halunnu vattuja HETI eikä viiden minuutin päästä, kun oli päästy kassan läpi. Väsyksissä tuo nyt varmasti oli, mut nälkä ei olisi pitänyt kyllä olla, kun oli hetkeä aiemmin ahtanu itteensä soseen ja kolme leipäviipaletta.

Kristaliina
Puutalobaby

Totta! Kun on omat mukana, siinä ei paljon muita havainnoida :D

Meillä kans ihan varsinaisia raivareita tulee onneksi tältä vanhemmalta typyltä tosi harvoin - tää oli just enemmän sellaista venkoilua, juoksemista ja yleistä enolehetkeäkäänpaikoillaniväkkäräkäkkärää :) Herttaista tosiaan jossain mielentilassa, mutta... joskus vois edes yksi lapsi kerrallaan olla sekunnin paikoillaan :D

Mäkin olisin eilen tarttenu kahvilan terassilla kylttiä, et anteeks, meillä on ollut lapsilla tänään eka päivä päiväkodissa ilman vanhempia, siks nää itkuraivarit. Nyt ei ollu, ja jouduttiin poistumaan paikalta tilaamatta nöyristellen.

Kristaliina
Puutalobaby

Hahaha ja meiltä tuli tarjoilija ystävällisesti kysymään, että "onko täällä syöty jo?", kun koko porukka säntäili ympäri ravintolaa. Pöydällä about koskemattomat lautaset - piti vastata, että "no ei olla päästy edes aloittamaan" :D Pitsat lähtivät sitten sujuvasti mukaan :D

Työn puolesta oon niin tottunut OIKEISIIN raivareihin julkisilla paikoilla, että omien lasten hepulit harvoin tuntuu missään :) ja jos oon yksin liikenteessä ja jonkun muun lapset huutaa, en varsinaisesti edes kuule sitä koska trallallaa, ei tarvi tehdä mitään! 

Asikaine
Asikaine

Hahaha! I feel u!! :D

Just kävin pojan kanssa kaksin ruokakaupassa ja ostin kaiken, mitä hän vimmaisena laittoi kärryhin, koska en ehtiny viemään niitä takas paikoilleen ja oli kiire vessaan ja rautakauppaan ja kotiin imettään..huuh..ollu erikoisruokia tarjolla sen reissun jälkeen..

mieoonmaalta (Ei varmistettu)

Hei, nyt ihan ohi aiheen (tai voi tästäkin olla luvassa äidin tai lapsen raivarit, jos ei ihan onnistu..), mutta voisitko hiukan valaista rattailla liikkumisen "sääntöjä"/käytänteitä pkseudulla?:) viikon päästä olisi tarkoitus suunnistaa sinne suunnilĺe, missä liikun ehkä kerta kolmeen vuoteen (koska sori vaan, en yhtään tykkää pkseudusta:).. Tämän selvennyksen myötä ehkä ymmärtänet tulevat aika tyhmän kuuloiset kysymykset, nolostelen ruudun tällä puolella jo.. Olenko ymmärtäny oikein, että rattaiden kanssa kaikkiin julkisiin pääsee ilmaiseksi? siis bussit ja ratikat ja metrot ja mitä niitä nyt on? ja tarkoittaako se siis käytännössä sitä, että voin vaan puskea bussiin sisälle keskiovista (missä ei varmaankaan ole kynnystä ja keskipaikkeilla on tilaa Emmaljungan hyökkäyvaunuille - voi nyt kaipaisin niitä kääntyviä etupyöriä!)?
Iloista loppukesää teille!&lt;3

Tommi K
Isyyspakkaus

Rattaiden kanssa pääsee todella ilmaiseksi kaikissa HSL:n kulkuvälineissä (bussi, metro, raitiovaunu, paikallisjunat, Suomenlinnan lautta) pääkaupunkiseudulla ja myös lähiseudulla (Kirkkonummi, Sipoo, Kerava). Sinne vaan sisään ilman lippua.

Busseissa kyytiin pääsee keskiovista, mutta sisään saa tulla vain jos on tilaa eikä käytävää tai uloskäyntiä saa tukkia. Yleensä busseihin mahtuu kahdet vaunut, mutta toisissa busseissa tilaa on enemmän.

Ratikoita on useamman tyyppisiä, ja kaikissa ei ole matalalattiaosaa, mutta useimmissa on. Ja jos joku seisoskelee tai istuskelee lastenvaunuille tarkoitetussa tilassa, häntä voi pyytää siirtymään. Vaikka hänellä olisi matkalaukku. Tai Tallinnan-lautan kaljakärry :) 

Muissa välineissä ei ole mitään ihmeellistä, ja kaikilla juna- ja metroasemilla on hissit. 

Tervetuloa! Lupaan että liikkuminen on helppoa :)

Kristaliina
Puutalobaby

Mahtavaa, Tommi ehtikin antaa jo tosi hyvän vastauksen! Kannattaa kysyä eikä nolostella; eihän sitä voi tietää, jos paikka ei ole tuttu. Ei helsinkiläisetkään osaa vaikkapa Oulussa, jos eivät ole siellä liikkuneet :)

Mutta joo, allekirjoitan Tommin ohjeet. Ratikoista suurimmassa osassa on tosiaan matalalattiaosuus keskellä, mutta ei ihan kaikissa. Jos sattuu käymään niin huono tsägä, että ratikka on vanhanmallinen (ainakin joskus nämä tunnisti jo aikatalulusta kirjaimesta e= ei matalalattia) eikä matalaa keskiosaa ole, itse odottelen suosiolla seuraavaa enkä lähde nostelemaan vaunuja niitä korkeita portaita. Vuoroväli kun on pieni. Se vaunuille (ja pyörätuoleille) tarkoitettu matala kohta on siis tosiaan ratikassa (ja tietty bussissa) siinä keskellä. Uusiin ratikoihin mahtuu lisäksi myös yksi vaunuilija etuovesta siihen eteen. Ja niin kuin Tommikin sanoo, jos (kun) siinä joku seisoskelee, niin sitten vaan megaystävällisesti "sori hei anteeksi mä tulisin vaunuilla tähän" ja niin edelleen - ihmiset kyllä väistävät. Usein eivät vaan hoksaa asiaa ennen kuin siitä sanoo.

Busseille kannattaa vilkutella näkyvästi pysäkillä, että on tulossa. Moni kuski pystyy laskemaan vähän bussin reunaa, niin tulo bussiin on helpompi.

Aaa ja sitten aina vaan bussissa ja ratikassa muistaa painaa sisään/ulosmennessä sitä sinistä vaunu/invanappia, niin kuski tietää pitää ovia pidempään auki.

Hissit tosiaan löytyy kaikkialta ja vaunuilla on helppo liikkua!

Tommi K
Isyyspakkaus

Heh, tuli mieleen tuosta vilkuttelusta, että kulkuvälineen pysäyttämisessä on myös oma jännä etikettinsä. Bussille ei kuulu heilutella tai vilkutella, vaan käsi vaan ojennetaan suoraksi eteen :D Vaikka joku toinen kulkija olisi pysäyttänyt bussin, pitää vaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvan antaa aina oma merkkinsä kuskille, jotta hän avaa keskioven.

Ja ratikoille ei yleensä näytetä mitään merkkiä, sillä oletus on että ne pysähtyvät joka pysäkille. Mutta myöhään illalla, kun kulkijoita on vähemmän, varsinkin pysäkeillä joilta kulkee useampi linja kannattaa kuitenkin antaa kuskille signaali, että haluaa sisään. Ihan vaikka askel kohti laiturin reunaa. Onpa joskus illalla joku ratikka kulkenut ohikin, kun en ole ottanut kuskiin mitään kontaktia.

Kristaliina
Puutalobaby

Hehe mulle on käynyt ratikkaoharit niin monesti, että näytän kyllä aina niillekin! Plus että vaunujen kanssa näytän aina, vaikka muutkin (vaunuttomat) näyttäisivät; joskus kuski on jopa niin huomaavainen, että pysäyttää ruuhkapysäkillä keskioven vaunujen eteen, niin ei tarvitse lähteä tungoksessa luovimaan tietä kohti sitä keskioven koloa :)

Mutta joo, käden ojennus kuvaa paremmin kuin vilkuttelu :D

mieoonmaalta (Ei varmistettu)

Hei ihan tosi iso kiitos teille Krista ja Tommi!:) ohjeista on varmasti apua! nyt vaan jänskäämään kuinka onnistuu:)

Silli (Ei varmistettu)

KIITOS. Oon nyt kevään aikana monesti miettinyt tarviiko ratikalle huitoa vai ei, kun muutettiin sellaiseen paikkaan, että ratikka on nykyään meidän eniten käyttämä kulkumuoto, mutta ennen ei ole tullut käytettyä.

Sellaisen lisäisin vielä noihin korkeisiin ratikoihin liittyen, että jos niihin punkee sisään niin takana keskipuomin ja ovenkarmin väli on suurimmillaan siis kuskista katsottuna kaukaisin ovi ja siitäkin tekee tiukkaa saada leveät vanhat hyökkäysvaunut sisään. Bugabooilla ja Emmaljunga Vikingeillä ei varmaan ole tätä ongelmaa...

Elmeri (Ei varmistettu)

Sellainen tuli mieleen vielä että jos olet ainoa bussipysäkillä, näytät selvän merkin ja kuski vain hidastaa eikä pysähdy näyttäen "peace"-merkkiä niin hän ei vi***ile vaan kyydissä on jo kahdet vaunut eikä sinne mahdu. Näin ainakin täällä lähiöissä kuskit usein tekee :).

Vierailija (Ei varmistettu)

Heh, meillä on yksi vain, mutta aika voimakastahtoinen ja kovaääninen. Pääosin kauppareissut on kivoja (päiväkotipäivän jälkeen tehdään ruokaostokset lähikaupassa, jossa on on pikkukärryjä ja sehän on kivaa), mutta välillä pieni nyt vaan vetää pultit jostakin. Se sit ilmenee joko märinänä ja narinana (äiti mä haluun sitä tätä ja tuota, äiti miksei) joka on ihan ä-lyt-tö-män rasittavaa (ja se saa mut herkemmin hajoamaan)...mut joo, sit on tää kun lapsi vetää huutoraivarit kiihtyen nollasta sataan. Sen kanssa en oo enää yhtään herkkänahkainen, siinähän huutaa (sit kun on rauhoituttu, niin keskustellaan taas että miksi se ei ole kiva juttu, että muillekin kaupassakävijöille olisi kiva taata ostosrauha)...kun käydään tuolla parisen kertaa viikossa, niin hlökuntakin vaan hymyilee, kun ne tietää että yleensä minityyppi on lunkisti käyttäytyvä pääosin.

Ja ainahan sitä voi päättää hermoja raastaneen kauppareissun lähikaupan vieressä avautuneessa Alkossa :D (tyttöseni kun kovasti pettyy kun äiti ei aina suostu pyyntöön "äiti, mennäänkö vielä pullokauppaan").

Antsku (Ei varmistettu)

Taannoin metrossa lapsi karjui koko matkan, että "MÄ HALUUN JOTAIN!!!" Kaikki matkustajat tirskuivat ja hymyilivät.

Kommentoi

Ladataan...