Käyttökokemuksia: Osprey Poco Premium -lapsenkantorinkka

Puutalobaby

Kaupallinen yhteistyö/ Partioaitta

Odotukset tämän Ospreyn lapsenkantorinkan suhteen olivat jo etukäteen tosi-tosi korkealla. Ennen valintaa huolella googlailimme, vertailimme, testailimme ja pyörimme Partioaitassa sovittamassa – ja lopulta päädyimme siihen tulokseen, että tämä Ospreyn Poco Premium on meidän käyttötarkoitukseemme yksinkertaisesti paras.

Saimme lapsenkantorinkan testiin Partioaitasta (kiitos!), ja lupasin kirjoittaa rinkasta rehellisiä käyttökokemuksia sekä tänne blogiin että heidän nettisivuilleen. Tässäpä siis tulee!

Ihan alkuun pakko todeta, että tämä koko reissu olisi logistiikaltaan todennäköisesti ollut hyvin erilainen ilman tuota lapsenkantorinkkaa. Voi ehkä jopa sanoa, että rinkka oli tämän meidäntyyppisen reissun kannalta ihan olennainen juttu. Jos tirppaa ei olisi saanut keikkumaan samaan ”kuormaan” muun selkätavaran kanssa, olisi reissaaminen ja kulkuvälineestä toiseen vaihtaminen ollut ihan huomattavan paljon vaikeampaa – ja todennäköisesti emme olisi vaivautuneet siirtämään koko poppootamme niin aktiivisesti paikasta toiseen kuin nyt.

Mutta nyt liikkuminen tuntui lähes yhtä helpolta kuin ”ennen naperoa” -aikakaudella (tirppa oli repussa niin älyttömän tyytyväisenä), ja päädyimmekin tämän kuluneen 3,5 viikon aikana vaihtamaan ”sänkyä” huikeat 13 kertaa (osa niistä oli välietappiöitä matkalla paikasta a paikkaan b). Varsinaisia ”paikallaanolopaikkojakin” reissuun kertyi, vähän laskutavasta riippuen 6-7. Jaiks, paljon enemmän kuin etukäteen olimme kuvitelleet!

Varsinaisten siirtymisten lisäksi lapsenkantorinkkaa tai jotain sen osaa käytettiin muutenkin joka ikinen päivä. Välillä tirppa oli kyydissä pienten kävely- tai ostosreissujen ajan (oh, miten hyvin rinkan alaosaan silloin sai kantamukset), ja muina päivinä käytettiin rinkan ”päiväreppuosaa” vesipullon, desinfiointiaineen, kameran ja muiden pikkutavaroiden kantamiseen. Päiväreppuosa toimi tavallaan myös hoitolaukkuna; muunlaista hoitolaukkua meillä ei muuten ollutkaan mukana.

Rinkka käytössä Koh Bulon Leh:llä ilman sitä päiväreppuosaa - tällöin siis vesipullot sun muut kannettiin tuolla rinkan alaosassa.
 

Lapsenkantorinkassa meillä ykköskriteeri ylitse muiden oli rinkan tilavuus: kun lapsenkantorinkka on Joelin selässä ja minulla vain pikkurinkka (ja reissaajia tavaroineen kuitenkin kolme), se tarkoittaa sitä, että lapsenkantorinkassa on oltava riittävästi säilytystilaa. Ja juuri tässä suhteessa Poco Premium oli ylitse muiden – tai ainakin niiden lapsenkantorinkkojen, joita me netistä/kaupoista löysimme. Poco Premiumissa säilytystilaa on 34 litraa eli lähes saman verran kuin pikkurinkassani; muissa malleissa tilaa oli vain noin puolet siitä.

Käytössä ihan yllätyimme siitä, että Poco Premium oli naperonkanto-ominaisuutensa lisäksi kuin ihan oikea rinkka. Sinne todella mahtui tavaraa. Ai niin, ja silloin kun tirppana syystä tai toisesta ei ollut kyydissä, sinne ”istuinosaan” pystyi hyvin sujauttamaan vaikkapa vaippapaketin ja kiristämään sen ”turvavöillä” kiinni; ja tadaa, taas lisää kantotilaa.

Joo, olimme siis kokonaisuudessaan ihan todella-todella tyytyväisiä rinkkaan!

Itse en rinkkaa kantanut, mutta Joel oli sitä mieltä, että sen kanto-ominaisuudet muihin naperonkantovälineisiin verrrattuna ovat ihan ylivoimaiset (meillä käytössä ollut aiemmin Manduca ja Stokke sekä alkuaikoina erilaiset kantoliinaviritelmät). Samoin tirppa viihtyi siis repussa ihan hurjan hyvin; ilmeisesti siellä oli mukava istua ja maisemat ylhäältä olivat hyvät. Päikkäreitä rinkassa ei nukuttu – ”tienpäällä-päikkärit” maistuivat parhaiten sylissä bussin/minivanin/speedboatin/veneen huminassa.

Käyttämättä (ihme kyllä) jäi myös lapsenkantorinkan aurinkovarjo. Sille oli rinkassa oma lokeronsa, mutta samanaikaisesti se vei jonkin verran tilaa myös rinkan ”päälokerosta”, tai ainakin se olisi vaikeuttanut pakkaamista töröttäen siinä kaiken keskellä. Niinpä otimme sen jo kotona rinkasta irti ja siirsimme sen kuljetukseen toisen rinkan selkäosaa vasten – emmekä sitten missään vaiheessa saaneet aikaiseksi siirtää sitä lapsenkantorinkkaan takaisin. Sille ei meillä oikein ollut tarvettakaan; keskipäivän kuumimmassa auringossa ei ollut haluja kävellä muutenkaan, silloin oltiin varjossa ja sisällä. Myöskään vaipanvaihtoalustaa ei käytetty, koska tirpan vaippa-asiat hoidetaan jo pöntöllä ja seisaaltaan.

Mutta muuten rinkka oli siis meidän käytössämme varsinaisessa tulikokeessa. Sitä ylitäytettiin ja täyskäytettiin – ja heiteltiin veneissä ja nosteltiin, pinottiin kuormiin ja kohdeltiin varmasti kovakouraisesti lennoillakin. Silti rinkassa ei näy yhtään kulumia, hiertymiä ja rikkoontumisia. Täydet pisteet tämän reipasotteisen porukan kulutustestissä siis.

Pullolleen pakattuna. (tässä näkyy nyt hyvin myös se päiväreppuosa, joka edellisessä kuvassa oli otettu pois)

 

Pari ekstranäppärää juttua ansaitsee vielä erikoismaininnan. Ensinnäkin siis se päiväreppu: oli tosi-tosi näppärää, että sen sai tarvittaessa rinkasta irti. Muuta päiväreppua ei siis tarvinnut olla mukana. Päiväreppua siis käytettiin erikseen paljon, ja toisaalta rinkkaa käytettiin myös paljon ilman päiväreppua – silloin siitä tuli pienempi.

Toiseksekin rinkan ”jalusta” oli ihan huippu. Kun se oli perustilassaan ”päällä”, rinkka seisoi tosi tukevasti pystyssä. Ja siis niin tukevasti, että tirppa pystyi siinä hyvin istuskelemaan ilman, että joku olisi ollut koko ajan vieressä ”varmistelemassa”. Pari kertaa rinkkaa käytettiin muuten syöttötuolinakin. Ja sitten taas tarvittaessa jalustan pystyi napsauttamaan pois päältä (jos rinkan alalokerossa ei ollut tavaraa), jolloin rinkka ei vienyt niin paljon tilaa esimerkiksi night marketilla pyöriessä.

Rinkka syöttötuolina; Krabin Tesco-kauppareissulla käytiin myös KFC:ssä, kröhöm.

Pieniä mutta hyvin mietitttyjä yksityiskohtia oli myös pikkutasku olkahihnassa (täydellinen paikka käsidesi-pullon säilyttämiselle), vyötäröhihnan hyvänkokoiset taskut molemmin puolin (siellä mm. sopiva määrä rahaa vaikkapa tuk-tuk-matkan maksamiseen) sekä "joustavat verkkotaskut" molemmilla sivuilla (niissä säilytettiin kenkiä, jotka sai sieltä näppärästi tarvittaessa jalkaan). Tirppa tykkäsi myös "jalustimista" joiden avulla pystyi leikkimään vieläkin paremmin ratsastamista.

Hih ja sitten vielä vähän kyseenalainen niksi, joka ei kyllä millään tavalla täytä suomalaisia liikenneturvallisuusmääräyksiä. Mutta hei - parempi kuin ei mitää!. Lapsenkantorinkka oli nimittäin meillä mukana aina tuk-tukilla matkustettaessa. Kun sen köytti hihnoilla tuk-tukin ”kädensijoihin” ja piti tietysti vielä itsekin kiinni, tuloksena oli (tavalllaan jonkinlainen) oma turvaistuin tirpalle. No okei siis turvallisuudeltaan hyvin kyseenalainen turvaistuin, mutta turvallisempi varmasti kuin jos tirppana olisi pelkästään keikkunut tuk-tukin takalavalla meidän sylissämme. Onneksi nopeudet noilla vekottimilla eivät ole kovinkaan suuret ja kuskit olivat selvästi huippuvarovaisia, kun kyydissä oli mukana sekä napero että raskaana oleva nainen :)

"Tuku tuku lampaitani", tirppa laulaa.


Yritin reissun päällä painaa mieleeni myös mahdollisia pikkumiinuksia käytön suhteen. Ja mieleen tuli nämä muutamat:

Alalokeron vetoketju on kaarevan muotoinen, ja vaikka se on tukevaa tekoa, niin muotonsa vuoksi se ei sulkeudu ihan niin hyvin kuin tämän rinkkaperfektionistin mielestä pitäisi. Pari kertaa myös se vetoketjun ”suojalärpäke” jäi vetoketjun väliin –voi miten ärsyttävää, niin ei saisi muuten näin älyttömän loppuun asti ajatellussa rinkassa tapahtua!

Silva mahtui liikkumaan istumaosassaan ehkä vähän liikaa – tai no liikkumismahdollisuushan on tietysti hyvä, mutta välillä tuntui, että tirppa saattaa ikään kuin liukua toiselle puolelle liikaa. Tämä tietysti johtuu siitä, että tuo meidän kannettava on tuo alle 9-kiloinen minitirppa; veikkaamme, että vähän isommalle lapselle istumaosa on vielä sopivampi. Joel olisi joka tapauksessa kaivannut istumaosaan jonkinlaista lisäturvavyötä, joka olisi estänyt liukumisen ja jonka voisi kiinnittää jotenkin lapsen vyötärön ympärille – itse asiassa Joel aikoi macqyveroida sellaisen itse hihnoista ja irtopehmusteista seuraavaa reissua varten.

Istuinosa ei ole irrotettavissa pesua varten. Se olisi kyllä aika hyvä ominaisuus, jos kröhöm kyydissä sattuu sanotaan nyt vaikkapa sellainen keskisuuri kakkakatastrofi :)

*******

Joel tuosta vierestä vielä huutelee, että muista nyt sitten varmasti kirjoittaa, että se oli ihan älyttömän hyvä rinkka. Joo joo, muistan muistan: ihan älyttömän hyvä rinkka.

Itse asiassa suunnitelmissamme on nyt seuraavaksi myydä Joelin oma rinkka pois turhaa kaapista tilaa viemästä – todennäköisesti lähivuosina joka tapauksessa Joelin rinkkakuormassa keikkuu napero mukana :)

 

PS. Tämä rinkka on muuten myös voittanut Retki-lehden lapsenkantorinkkavertailun (7/2012). En yhtään ihmettele.

Share

Kommentit

Liisa
Osasin!

Huomenta! Joko te olette kotona?

Kristaliina
Puutalobaby

Huomenta vaan - tai iltapäivää :) Eli vielä ei olla kotona vaan Khao Lakissa vähän levähtämässä kesken paluumatkan (eilen matkattiin ekat 6 h Changilta tänne, ja illalla siirrytään Phuketiin lentokenttähotelliin). Silva tuossa konkreettisesti levähtää: nukkuu x-asennossa päikkäreitä, Joel jumppaa ja minä bloggaan - perus :D

Huomenna iltasella ollaan kotona - iyyyyh, onkohan siellä kamalan märkää ja pimeää...? :) Hitsi, että meni tämä aika nopeasti, ei voi tajuta!

Liisa
Osasin!

Pimeää on, koska lumet sulivat, mutta Seija-myrsky puhalsi eilen paikat kuiviksi joten märkää ei ole. Itse kyllä toivoisin vähän lunta.

Tervetuloa takaisin! :)

suksi (Ei varmistettu)

Hei! Ollaan lähdössä Thaimaahan helmikuussa 5kk ikäisen vauvelin kanssa. Ollaan kyllä kokeneita reissaajia, mutta yksi asia vähän mietityttää lapsen kanssa matkustaessa: liikenneturvallisuus! En ole koskaan nähnyt Thaimaassa minkäänlaisia turvakaukaloita tai -istuimia esim. takseissa, ja kuitenkin jonkin verran on "pakko" liikenteessä kulkea, mm. lentokentältä taksilla hotelliin jne. Ennen ajeltiin aina mopolla, mutta nyt sellainen ei tietenkään tule mieleenkään! Ehkä tuktukilla, mutta sekin mietityttää.. Toki maassa maan tavalla, mutta silti eri asia kun ei ole pelkästään itsestään vastuussa. Millainen olo teille jäi, pelottiko missään vaiheessa liikenteessä? Tai lapsen turvallisuuden puolesta? Vauva on onneksi siitä helppo, ettei se vielä pääse pakoon ja katoamaan ihmisvilinään :)

Kristaliina
Puutalobaby

Tämä mietitytti minuakin kovasti ennen reissua - esim. Italiaanhan me silloin roudattiin oma turvakaukalo mukaan jne. Mutta tänne ei tietenkään voinut... Lopulta todettiin, että tässä asiassa on kai vaan pakko mennä "maan tavalla"  ja yrittää itse tehdä mahdollisimman järkeviä valintoja. Tyyliin pokkana pyytää hidastamaan (tai vaatia päästä ulos kulkuneuvosta), jos kuski ajaa päättömästi jne. Sellaisia tilanteita ei kuitenkaan onneksi (toistaiseksi - vielä on jäljellä matka lentokentälle, kop kop puuta) tullut vastaan vaan tuntui, että kuskit ajoivat hyvinkin varovaisesti tosiaan silloin, kun lapsi on kyydissä.

Tuk-tukissa Silva tosiaan oli kantorinkassa, ja takseissa (useimmissa) omissa turvavöissään. En tiedä yhtään, onko se turvallisin tapa, mutta niin me ajateltiin. Muutamaan kertaan mini-vanissa ei saatu Silvalle omaa istumapaikkaa ja silloin tirppa oli Joelin sylissä niin, että Joel oli turvavyössä ja Silva lujasti siinä sylissä. "Samaan vyöhön" änkeäminen on meidän käsittääksemme kaikkein vaarallisinta, koska siinä aikuisen paino voi litistää pikkuisen.

Busseissa ei ollut turvavöitä. Siellä kyyti oli kaikkein "vauhdikkainta", mutta ei varsinaisesti pelottanut niissäkään.

Olo liikenteessä ei kuitenkaan (toistaiseksi - kop kop puuta) ollut kertaakaan mitenkään turvaton; tosi rauhallisia kuskeja meille onneksi sattui. Vaikka tietysti joku muu törppö voi törmätä missä vaan, liikenne on tietysti aina riski... Meille itselle venematkat olivat niitä, jotka jotenkin eniten pelottivat. Silloin tirppa oli aina sellaisessa "kellukeuimapuvussa" - se ei ole pelastusväline, mutta parempi kuin ei mitään. Ja joissain speedboateissa me ihan pokkana otimme pelastusliivit lähelle (ei sentään päälle) itsellekin ja käytiin aina läpi, että hätätilanteen sattuessa kuka tekee mitä, missä järjestyksessä ja minne päin lähdetään pelastautumaan jne.

Se iso plussa kyllä tässä maassa on, että lapsista pidetään niin paljon ja heistä huolehditaan. Kaikkialla pääsi istumaan/parhaille paikoille (paitsi jotkut länkkärituristijuntit, jotka pyörittelivät silmiään jos pyysi siirtymään niin, että päästään istumaan tms.). Joten ainakin voisi toivoa, että myös hätätilassa lapset huomioitaisiin ihan ensimmäiseksi. Tietenkään tiukan paikan tullen ei voi tietää, miten ihmisluonto toimii...

Törmättiin muuten suomalaiseen perheeseen, joka reissasi juuri tuonikäisen vauvan kanssa kuin tekin - ja oikein onnellisilta matkaajilta vaikuttivat :) Hekin kokeneita reissaajia :) Ihanaa reissua teillekin, nautitte varmasti kovasti koko porukka! Lapsen kanssa reissaaminen on kyllä ollut jotenkin tosi ihanaa, kun näkee myös oman lapsen ilon - vähän niin kuin ihana lisämauste omiin aiempiin reissuihin <3

phocahispida

Hei onko Silvan kellukeuimapuku tällaisen samanlainen / samankaltainen?

http://kideblogi.fi/ilmansinuaolenlyijya/2013/10/31/videopostaus-uintiharjoituksia/

Vierailija (Ei varmistettu)

Minä kävin ostamassa Manducan lastentarvikeliikkeestä todetakseni kotona että se on kauhea. Siinä on kovat ylileveät olkahihnat ja sen pukeminen vaikeaa, pikkuisen jalat myös oudon levällään. Yllätys oli että kaupassa eivät ottaneet sitä takaisin koska se on " henkilökohtainen" tuote. Harmittaa koska olin ostanut matkaa varten arsenaalin matkatavaroita ja rattaatkin..ja ollaan siis ilman kanto"systeemiäkin"...

Kristaliina
Puutalobaby

Oi ei! Ihme, että eivät ottaneet takaisin, eihän se nyt mikään alusvaate ole... Mun käsittääkseni kyllä ihan kuluttajasuojan mukaan pitäisi ottaa! 14 päiväähän se kai pitäisi olla se peruspalautusoikeus, jos tuote on edelleen myyntikunnossa...

Meilläkin Manducan käyttö jäi tosi vähäiseksi, kun tirppa ei siinä viihtynyt yhtään. Tai ihan vauvana kyllä, mutta vähän isompana ei enää. Ei olla kuitenkaan vielä raaskittu myydä pois, että jos-jos-jos siinä tuo seuraava vauveli viihtyisi paremmin. Joel olisi kyllä sen myynyt jo ajat sitten pois kaappia täyttämästä :)

Meillä on myös se Stokken vastaava kantoväline, siinä tirppa viihtyy tosi hyvin! Mutta sitä ei harmi kyllä myöskään ole pidemmän päälle hyvä kantaa. Pari kilometriä menee (tyyliin lyhyen kauppareissun ajan) mutta sitten alkaa sattua selkään - niin minulla kuin Joelillakin...

MiinaM (Ei varmistettu)

Tuo 14 päivän palautusoikeus koskee lain mukaan vain etä- ja postimyyntiä eli esim. nettikauppoja. Tavallisilla kivijalkakaupoilla ei ole velvollisuutta ottaa mitään (muuta kuin jo myytäessä viallisia) tuotteita takaisin, elleivät he erikseen tarjoa tällaista vaihto- tai palautusoikeutta. Monet isot kaupat toki tarjoavat mutta eivät kaikki, etenkään pienet putiikit.

Ja siten alkuperäiselle kommentoijalle: Manduca on ergonominen kantoväline, jossa lapsen jalkojen kuuluu olla leveässä sammakkoasennossa eikä roikkua tikkusuorana kuten esim. Baby Brjörneissä. Muita ergonomisia kantoreppuja ovat mm. Egro, Tula, Wompat ja Patapum. Kannattaa antaa repullinen vielä mahdollisuus ja vaikka googlailla ohjeita tai sitten vaikka koettaa myydä se huutiksessa tms. Kannattaa myös lukaista Lähiömutsin kokemuksia Thaimaan-reissusta pelkän kantorepun (tai itse asiassa kahden) kanssa. http://www.mutsiavautuu.com/search/label/Perhekuukausi%20Thaimaassa

Me myös ollaan lähdössä vähän päälle vuosikkaan lapsen kanssa reppureissuun taapero-kokoisen kantorepun kanssa, todennäköisesti ilman rattaita tai muuta kuljetusvälinettä. Lapsi toki on jo tottunut repussamatkaaja. Meille kantoreppu on ihan ykkösväline! Mutta siis: antakaa sille Manducalle vielä mahdollisuus.

Piipo79

Muniin mielestä manduca oli alkuun tosi ison oloinen ja lapsen jalat tuntuivat olevan hassusti, mutta kun lapsi oli vajaa 5kk niin hän alkoi viihtymään siinä eikä asentokaan tuntunut pahalta ja minä, reilu puolitoistametrinenkin nainen, sain viritykset kohdilleen niin että oli hyvä kannella pidempiäkin matkoja!

Raissi
RetroPrinsessa

Tervetuloa kotiin, kohta. Täällä on tänään pikkupakkanen ja aurinko yrittää epätoivoisesti pilkahtaa pimeyden keskellä. Lunta ei ole, mutta ei onneksi loskaakaan. Ihan mukava keli. Toivottavasti satais edes vähän sitä lunta jouluksi. 

Kiva täällä on oleskella. Ja kohtahan nuo päivätkin pitenee. 

Kristaliina
Puutalobaby

Kiitos, kiitos - pian täältä tullaan! Kohta pitäisi alkaa ahtaa tavaroita taas rinkkoihin ja miettiä, että mitä tarvitaan käsimatkatavaraan koneeseen. Huokaus :)

Raissi
RetroPrinsessa

Huokaus tosiaan :) Tässä ollaan just parina päivänä pohdittu tuolla Katien blogissa kotiinpaluu ahdistusta. Onhan se aina vähän perseestä, mutta äkkiä sitä taas muistaa miten kotona elettiinkään.

phocahispida

Ja oli tosi kiva lukea rinkkakokemuksia! Ollaan toistaiseksi pärjätty Tula+75l rinkka-kombolla, mutta lapsenkantorinkka hankitaan todennäköisesti jossain vaiheessa, joten tämä merkki+malli menee kyllä korvan taakse!

Vierailija (Ei varmistettu)

siis kääk! Miten pieni Silva oikein on, alle 9kg?! MInkä pituinen neito? Pikkuruinen :)

Vierailija (Ei varmistettu)

On kyllä ihan hurjan pikkuinen, kuvissakin niin heiveröinen.. &lt;3 No onhan äitikin pieni, ootko Krista kattonut omat mittasi vauvana? olitko yhtä pikkuinen? :)
Oma michelinukkoni painoi 8,7 kg 6 kk iässä ja siihen päästiin pelkällä rintamaidolla, sitten kiinteiden aloittamisen jälkeen paino nousi vieläkin reippaammin :D No en itekään mikään pienikokoinen niin taitaa meillä olla geeneissä ;)

PiP (Ei varmistettu)

Mä myös jaksan aina ihailla Tirppaa, kun toinen on niin siro. :)
Meiän mörsseri pisti kymmenen kiloa rikki jo ennen puolta vuotta ja nyt 8-kuisena painoa on 12,5 kiloa.

Meillä ei siis myöskään tolla Manducalla kannella yhtään mihinkään, ei jolppi siinä tosin viihdykään.

Kiitos Krista tästä kirjoituksesta! Mä sielä Instan puolella tätä hihkuinkin, kun sama rinkka, tosin se kevyempi versio, on meillä harkintalistalla ensi kesä Keski-Euroopan reissua ajatellen. Kuvittelen ainakin, että pienissä Italialais kylissä kulkisi kätevämmin siinä, kuin matkarattaissa portaissa ja mukulakivikaduilla.
...ellei tuo nyt itteään sitten syö parikymmenkiloiseksi siihen mennessä. :D

Kristaliina
Puutalobaby

Hih nämä on kyllä niin huikeita nämä naperoiden kokoerot! Monesti oon törmännyt just puolivuotiaisiin, jotka on yhtä isoja kuin tuo meidän tirppana :)

Ja joo, tosiaankin suosittelen tuollaista kantorinkkaa! Ei tuolla Thaimaassakaan (niissä paikoissa, joissa me oltiin) olisi mitään rattailla tehnyt - paitsi jos päikkärinukuttamiseen sellaisia tarvitsee. Joel ainakin oli vakuuttunut, että tuolla olisi hyvä kantaa isompaakin naperoa, kuulemma oli niin tukevat kantosysteemit. No just niin kuin oikeissa rinkoissakin; painopisteet tulee oikein jne. Mutta kannattaa sitten käydä vaikka just Partioaitassa sovittelemassa sitten lähempänä naperon kanssa, niin varmasti tulee hyvä hankinta!

Kristaliina
Puutalobaby

Hitsi kun tuota pituutta en nyt ulkoa muista ja kun se neuvolakorttikin oli hukassa viime neuvolakäynnillä... Mutta jossain 80 cm:n tietämillä se taisi olla :)

Ja joo, mä olin itsekin pieni tuolloin. Hih ja olen tietty vieläkin :D Mutta Silva on koko ajan ollut vielä vähän pienempi kuin minä - tietysti alussa siitä keskosuudestakin johtuen. Kasvu on kuitenkin ollut tasaista (sillä omalla kohdallaan kaikkien käyrien alla) ja kehitys on ollut muuten normaalia, joten siltä osin en ole osannut olla yhtään huolissaan. Mutta pieni ihminen hänestä(kin) aika varmasti tulee "isonakin" :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Seuraavaksi vaan toinen samanlainen kun kohta on kaksi kannettavaa.. ;)

Kristaliina
Puutalobaby

Hih, se voi tosiaan olla edessä! :) Mutta tuon tilavuus ei tosiaan ole paljon mun pikkurinkkaa pienempi (34 l vs 40 l) eli hyvinkin voisin kuvitella, että jossain vaiheessa ollaan liikkeellä pelkästään kahden lapsenkantorinkan kanssa! Toisella selässä toinen ja toisella toinen :) Mun pitää vaan huolehtia, että en ole taas raskaana silloin :D

Reissuroope (Ei varmistettu)

Liikuitte siis speed boateilla? Itse kun olin 6. kuulla Thaimaassa, kukaan ei ottanut pikaveneen kyytiin keskenmenoriskin vuoksi. Ja se harmitti!!

Kommentoi