Lempparilelut TOP4

Puutalobaby

Silva ei ole niitä vauvoja, joille olisi lastattu jo ennen syntymää valmiiksi lastenhuoneellinen sisustukseen sopivia leluja. Itse asiassa eihän meillä ole sitä lastenhuonettakaan. Vaikka puutalon huonemäärä antaisi myöten, olemme päätyneet antamaan omat huoneet isin kirjoille ja äidin vaatteille - emme lapselle. Koska jokainen huone on lasten ja aikuisten huone.

(paitsi se vaatehuone, joka on äidin kaaos)

Jossain vaiheessa ihan varmasti muutamme mielemme sen lastenhuoneeen suhteen. Luultavasti viimeistään silloin, kun Joeliln kaverilta saatu täpötäysi Ikea-kassillinen legoja valtaa maailmankaikkeuden.

Tällä hetkellä Silvan muutamille leluille on annettu banaaninlehdistä tehty iso kori olohuoneessa - hups tosin tällä hetkellä lelukorissa on näköjään tyhjä muovipussi, Silvan likaiset housut ja pariton sukka. Ne varsinaiset lelut lojuvat pitkin talon lattioita.

Okei nyt mä lavastussiivoan ne lelut sinne koriin, näin:

Joo joo on ne siellä.

*******

Silvan noin kymmenestä lelusta (plus purulelut) tämän hetken ehdoton TOP4 menee näin:

 

Ykkösistä ykkösin: rapinakirja.

Rapinakirjan kanssa on harrastettu kirjallista painia ja tunnusteltu erilaisia häntiä jo monen-monen kuukauden ajan. Rapinakirjan "OH!"-efekti ei näköjään haalistu, vaan kirjasta löytyy erilaisia leikkiominaisuuksia kehitysvaiheesta toiseen.



Joskus sitä sitten ehkä luetaankin. Ehkä.

*******

 

Kettu-kettu Kettunen.

Ystäväpariskunnalta Silva sai nimiäislahjaksi aivan mahtavan oveen laitettavan käsinukketeatterin sekä kettu- ja myyrä-käsinuket. Teatterileikkien aika tulee varmasti myöhemmin, mutta varsinkin pehmeä kettu herättää huohottavaa ihastusta jo nyt.

Välillä ihastus on jopa niin kiihkeää (ja varomme mahdollisesti irtoamisherkkiä osia), että ketulla leikitään varmuuden vuoksi ainoastaan yhdessä äidin tai isin kanssa. I-ha-na.

*******

 

Lelukaari eli vauvanhärpätin.

Musta-valkosisustajan (onneksi emme ole sellaisia) painajainen: kirkuvanvärinen huomiota huutava vauvanhärpätin! Lelukaaren valko-kelta-punainen runko-osa ilman leluja ostettiin huuto.netistä neljällä eurolla. Kaari varusteltiin Prismasta ostetulla sitteriin tarkoitetulla kaarella (sini-vihreä osa) sekä erikseen ostetulla rapinalelulla. Ja muuten toimii!

*******

 

Zzzzzz.

Ja kauniiksi lopuksi tietysti maailman PARAS unilelu, tiikerirätti, joka saatiin nimiäislahjaksi ystävältä. Olen edelleen ihan häkeltynyt: miten ikinä lapseton ystävämme osasi ostaa näin hyvän lelulahjan? Itse en ollut lapsettomana nähnyt/kuullut/ymmärtänyt mitään tällaista! Vau. Lelu on Silvan mukana nukkuessa aina.

*******



Pyrimme siis olemaan leluostoksissamme maltillisia, vaikka itselläni usein nouseekin hinku googlailla erilaisia "kehittäviä" leluja. Joel on kylläkin vahvasti sitä mieltä, että vauva ei ole valokuva: sitä ei voi kehittää. Vauva kuulemma kehittyy ihan itse, oli erikoishärpättimiä tai ei... Pöh.

Millaisilla leluilla teillä leikitään?

Saa myös vinkata "kehittävistä" (mitä-ikinä-ovatkaan) joululahjaleluideoista! Silva-vauvelimme on siis jouluna n. 8,5 kk ikäinen.

Share

Kommentit

S-S

Hei meillä on tuo sama tikru!

Niilo 4kk ei ihan vielä sen ihanuutta ymmärrä (äiti kylläkin), mutta lempparit TOP5:

1. Hymynaama (onko se lelu? No nyt on.)

2. Amppari (just se Kättärin vihreässä korruptiopakkauksessa tullut, roikkuu Newborn setin "telineessä" ja irrottaa joka aamu naurujokellukset).

3. Sophie the Giraffe (kaverilla on alkanut hillitön kuolaus ja kaiken mahdollisen järsintä, joten Sohvia on mukava nakertaa).

4. Lelukaari (Pingu) ja siinä oikeastaan itse kaareen kuulumaton vihreä perinnejingleä kilkuttava elefantti

5. Rapinakirja (vähän erilainen kuin teillä, näyttäisi olevan samaa merkkiä kuin korruptioamppari).

Bonussektorina hauskin tuijotettava (okei Hymynaaman lisäksi) on äitini 30 vuotta sitten tekemä seinävaate, jossa on juna, satuomenapuu ja AURINKO.

 

Silkkitassu

Tuollainen unirätti onkin yleensä tosi suosittu lasten keskuudessa.

Ostin pupurätin ensimmäiselle täditettävälle (isoveljen esikoispojalle) nimiäislahjaksi ja siitähän sitten tulikin oikein iso hitti. Sillä on nimi (en muista tähän hätään nimeä, joku Nenonenhan se nyt varmaan oli) sekä ainakin kolme täsmälleen samanlaista varakappaletta. Yksi kun menee pesuun tai jää kyydistä johonkin vieraspaikkaan niin on aina vähintään yksi mukana.

Ilman sitä ei menty nukkumaan.

Viimeksi kun näin lapset (nyt kaksin kappalein, ikää 4 ja 6 vuotta) niin he edelleen omistivat pupurätit, eivät tosin ehkä enää tarvitse niitä nukkuakseen... Ja isoveikka lainasi pupurätit pikkusiskolleen, kun pikkusisko oli vauva.

Suttura

Voi käsittämätöntä, että Silva on niin iso jo!

vierailija (Ei varmistettu)

Oi huippuja noi unirätit tai "rädät" niin kuin meillä kutsutaan!
Tyttärelle hankittiin argumenteilla "tää on niiiiiiiin pehmoinen ja tällei ihanan hellunen, ja ja ja. Mun on ostettava tällainen." Ja on nyt 2,5v. Ehdoton lemppari ja on sitä ollutkin. Olessaan vauva matkattiin paljon autolla ja lentäenkin niin toi unirätti oli aivan ehdoton ku likka veti sen naamalleen ja nukahti oitis! Ja nyt puolivuotiaalle pikkuveljellekin ostettiin oma ja tykkää! Ja muuten pakko todeta teillä hurjan suloinen tyttö ja ihana tämä blogisi! Yhtä aurinkoa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihan pakko kysyä että kenelle meinasit siitä lelukuvastosta tilata leluja? ;)

Salla & J (Ei varmistettu)

Mä oon sitä mieltä, että vauvoja voi kehittää :D Siis varsinkin, jos jollain vauvalla on erityistarpeita, esim. haasteita motorisessa kehityksessä, niin mennään fysioterapiaan ja tehdään tiettyjä jumppia jne. Ja vauva oppii vuorovaikutuksessa, eikö se ole sama asia kuin vauvan kehittäminen, jos vauva on yksin, niin se ei kehity ollenkaan.

Tietty me puhutaan varmaan vähän eri asiasta nyt, tiettyjen asioiden kehittymistä/oppimista ei voi nopeuttaa jne.

Mutta joo ostaisin erilaisia palikoita, joita vauva voisi tutkia ja mahdollisesti jossain vaiheessa kasata. Se kehittää motoriikkaa, mutta myös hahmottamista. Ja sellainen lelu, jossa palikoita tiputetaan sinne rasiaan niistä erilaisista koloista voisi olla kanssa kiva :) Vauvakirjoja kannattaa lukea vauvalle vaikka se ei mitään näytä ymmärtävänkään, niin vauva tottuu kirjaan ja oppii sitäkin kautta hahmottamaan eri asioita kuvista.

Meillä on aivan liikaa leluja, sukulaiset tuoneet. Meidän vauva on nyt 5kk:tta. Ja kiitos vatsavinkeistä, jotka sain sähköpostiin taannoin. Saatiin viime viikolla maitoallergiadiagnoosi ja todennäköisesti lapsellamme on joitain muitakin allergioita :( Kiinteitä yritetään aloittaa parin viikon sisällä, niin näkee mitä reaktioita niistä tulee.

Vierailija (Ei varmistettu)

Moikka!

Joululahjavinkiksi annan ihan minkä vaan Brion leluista. Mun kuopuskin on jo 12 v, mutta kaikki Briot on säästetty lapsenlapsille <3

-riika

M-M

Hih, meidän neitin lempilelu on Silva-tädin tekemän hoitolaukun lelu, jossa on tosi pitkä naru. Siis se naruhan siinä parasta on :D Vaikka yksin ei sillä saa leikkiä. (ja koiran lelut on ihania, mutta ku niillä ei anneta leikkiä)

Mutta tosiaan tuommoinen rasia mihin niitä palikoita tiputetaan on kiva. Palikoita on kiva jyrsiä ja hakata lattiaan ja laatikossa kivasti kolisevat. Milla tykkää kovasti ainaki.

Siiri (Ei varmistettu)

Meillä lelujen ykköspaikan on vienyt tyhjät limsapullot, pakasterasiat ja erilaiset purkkien kannet. Nyt 1,5v keksi eräänä iltana, että nukkumaan mennessä on vieressä oltava nalle. Ja se on siellä aina! Yölläkin jos sattuu heräämään kesken unien, niin ensimmäisenä kysytään nallea. Leluja ei olla ostettu yhtään (lukuun ottamatta muutamaa retrohelistintä), mutta serkut ovat huolehtineet siitä, että olohuoneen lattia tulvii kaikenmaailman härpäkettä. Niillä ei leikitä, vaan niiden funktiona on olla lelulaatikossa, josta ne pari kertaa päivässä levitettän ympäri taloa. Ja äiti kiittää...joulupukille ja sukulaisille ollaan aina esitetty toive, että ei leluja.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kehittävä lelu: pallo!

Se kehittää käden kordinaatiota, sitä voi tavoitella ja pyöritellä ja sitten kun sen aika on, niin lähteä ryömimään sen perään.

Miitu (Ei varmistettu)

Komppaan kyllä Joelia siinä, että varsinaiset "kehittävät" lelut (ts. sellaset, joita nimen omaan markkinoidaan erityisen kehittävinä) voi useasti jättää suosiolla vähemmälle huomiolle. Tai lähinnä mä moitin niissä sitä, että siinä kaikessa opettavuudessaan ne on niin kömpelöitä mini-ihmisen käyttää tai niin ahdettu täyteen niitä eri ominaisuuksia, että lapsen oma luovuus ja keksiminen häviää. Esim. mitä tekee purulelulla, joka on niin täynnä härpäkkeitä, ettei siitä saa otetta, ja niin raskas, ettei sitä kauaa jaksa kannatella. Tai yritäpä löytää nukke, jossa ei oo mitään lisätoimintoja. Hyvin yksinkertainenkin lelu voi olla kehittävä, ja jos nyt oletetaan, että lapsella ei ole erityisvaikeuksia ja normivuorovaikutus pelaa, niin lapsi oppii (lähes) kaikesta, minkä kanssa on tekemisissä. Ja toisaalta Jari Sinkkoselta oli hyvä kommentti jossain haastattelus "lapsuuteen kuuluu se, että juostaan metsässä räkä poskella ilman suurempaa tavoitetta".

Mä luulen/muistelen, että meillä oli just tuos 8-12 kk iäs melkoinen lelusuvantokausi, kun viimein päästiin liikkeelle ja piti tutkia kotoa kaikki, mihin vaan ylettyi. Eli laatikot ja kaapit alkoi suht näpsäkkäästi tyhjentyä lattialle... Aarteet, kuten tyhjät pullot, mittalusikat ja salaatinottimet, siirtyi samalla näppärästi leluiksi. Ihan ykkös"lelu" meillä on pitkään ollut mikä tahansa nauha, jota on kiva pyöritellä käsissä, vetää "hartiahuiviksi" ja hinkata ikeniä. Ensimmäisen nuken taisi saada 9kk lahjaksi, mutta enemmän noiden kanssa on alettu leikkiä vasta reilu puoli vuotta myöhemmin.

Enpä siis oikein osaa mitään uutta kivaa neuvoa, kun teiltä jo löytyy kaikki meidänkin kestohitit ja tosiaan vasta myöhemmin alkoi varsinaiset lelut kiinnostaa.

jennilina
auringon noustessa

Meidän pienoinen sai nimiäislahjaksi myös unirätin ja siitä tuli hetkessä suosikki kunnes tajusin mitä vauva sen kanssa puuhaa. Vauvani vetää rätin päälleen ja alkaa haukkoa henkeään sen alla, kädet vispaa vimmatusti ympärillä ja kaiken kukkuraksi vauvani nauttii siitä. Näin käy kyllä kaiken kanssa minkä saa vaan vedettyä naamalle, minua tapa jokseenkin huolettaa.  Ei kai mitään sen kanssa voisi sattua, mutta hyperventiloinnista kiksien saaminen onkin jo toinen juttu. 

Liisa
Osasin!

Hei Jenniliina, meillä Ilo on muuten kanssa alkanut tehdä tuota, että vetää jonkun käsiinsä saamansa tekstiilin (usein juuri riisuttu pyjama) naamalleen ja alkaa haukkoa henkeään ja heiluttaa raajojaan kovasti. Sitten ottaa sen pois. Ja toistaa taas. En kyllä ole osannut olla asiasta huolissani, mutta katson kuitenkin ettei sänkyyn jää mitään muuta tuohon sopivaa kuin peitto silloin kun hän on nukkumassa.

Ja niistä lempileluista. Kehtaanko kertoakaan? No voin kertoa. Sininen Polly-karkkipussi (minun tyhjentämä). Ruskea paksusta paperista tehty kirjepussi (isän nettikauppatilauksesta tullut). Valkoinen oksennuspussi (Flyben koneesta). Muumi-kuvioinen postin laatikko (mummo lähetti lahjan siinä). Muita lemppareita on Brion puuhelistin ja se punavalkoinen klassinen hymynaamahelistin joka tuli ennen äitiyspakkauksessa. :) On tuolla lattioilla muitakin leluja, mutta nuo on ne innostavimmat, jotka kirvoittaa nopeimmat ryömimisvauhdit.

Olen ihan Brio-fani, joten Ilon ensimmäiseen joulupukin kirjeeseen kirjataan ainakin Brion junarataa, rakennuspalikoita ja niitä ihania puueläimiä.

Liisa
Osasin!

Ai niin, tein Ilolle jokin aika sitten pehmolelun, josta toivoisin tietysti pojan lemppariunikaveria ajan myötä. Toistaiseksi leijona on saanut hyväksyvän vastaanoton, mutta ei näytä vielä saavan mitään muita erikoisempaa kohtelua. (Yksi miinus on selkeästi se, että siitä puuttuu pesulappu, tuo jokaisen lelun kiinnostavin osa.)

Jossu (Ei varmistettu)

Meidän neito täytti juuri vuoden ja lelut ei juuri kiinnosta. Kaikki muu kylläkin. Eli meidän neidon lemppari "lelut" ovat.

1. Koira. Se on iso, pehmeä, sen päällä voi kiivetä ja se pussaa takaisin. Tuo myös pallon takaisin kunhan se on ensin viskattu jonnekkin.
2. Soppakauha. Vihreä ja en ymmärrä mikä siinä viehättää.
3. Kaukosäädin. On kohta muuten rikki. Aina löydetään vaikka sitä niin yritetään piilottaa.
4. Koiran vesikuppi. On oven takana ja auta armas kun ovi jää raolleen on vettä ympäri taloa.

Tosin siinä kehityksestä Joel taitaa olla oikeassa.. Neito puhuu ja kävelee ja lelut ei vaikuta kovin kehittäviltä.

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, sellaiset erikokoiset ja -materiaaliset pallot ovat meilläkin lähitulevaisuuden hankintalistalla! Niillä voi kivasti myös leikkiä "vauvaflipperiä" hulahulavanteen kanssa - sellaista on testattu vauvasirkuksessa :)

En ole nyt ihan varma, mikä se Joelin lelunkehittämättömyys-teesin ydin oli (ehkä en kuunnellut tarpeeksi tarkasti :D ), mutta muistaakseni se meni jotenkin niin, että vauva joka tapauksessa kehittyy sen, minkä kehittyy - eli että jos vaikka jokin taito "kehittymisleikkien" takia tulisikin viikkoa aikaisemmin kuin ilman niitä, niin mitä sillä on väliä. Vai meniköhän se niin...? Eri asia sitten on se, että jos leikki on kivaa ihan sinänsä, niin sitten se taisi saada Joelinkin hyväksynnän. Eli että nämä muskarit, vauvajumpat sun muut on hyviä nimenomaan siksi, että vauva (ja äiti) niistä tykkää jz siellä on kivaa, ei siksi, että sillä jotenkin kasvatettaisiin lapsesta tietynlaista.

Eri asia sitten tietysti se, jos esim. fysioterapialla/jumpilla vaikutetaan johonkin, missä muuten tultaisiin kehityksessä jäljessä... Ja sitten eri asia tietysti leikki-ikäiset, jotka tykkää askarrella käsillään jotain.

Mut joo, oon saattanut ymmärtää (kuulla/olla kuuntelematta) väärinkin :) Itseäni nuo kaikenlaiset härpättimet vaan kiinnostaa niin kovasti, että muhun kaikki "kehittävät" lelut osuu ja upppaa ihan täysillä :D Ja joo, sen lelukuvastonkin olisin varmaan shopannut kannesta kanteen, jos tuo yks hemmetin realisti ei ois ollut estämässä :D

Täytyy kyllä myös testata noita "epäleluja". Keittiövälineet ja ennen kaikkia leivinpaperi on kuulemma tosiaan super-super hyvä vauvanleluja!

Kristaliina
Puutalobaby

Ai niin ja tuo unirätti tosiaan menee kasvoille meilläkin, mutta oon ollut katsovinani, että kyllä sinne alle happea saa kuitenkin. Naiivisti olen ajatellut, että ei kai ne vaarallisia voi olla, kun ovat niin suosittuja - kai niistä olisi kuullut varoituksia...? Vai olisiko? :)

Koska Silvakin tykkää kovasti kiskoa kaikkea muutakin kasvoilleen nukahtaessaan, me ollaan varalta annettu sille esim. peitoksi sellainen itseneulottu peite, josta ilma kulkee läpi - ei siis ollenkaan sellaista oikeaa täkkipeitettä.

Miitu (Ei varmistettu)

Mä oon sanonu - ja sanon - aika sanatarkasti ton, mitä kuvailit Joelin sanoneen, joten mä uskon ton :D Kuitenki vaa kuunnellu mun jupinaa (joka siis on ilmeisesti kantanu sen muutaman sata km...) vuos sitten :P Kun siis oikeasti se lapsi oppii ihan kaikesta uudesta. Sit lapsikohtaisesti toki osa tarvii enemmän virikkeitä ja aktivointia ku toiset, mutta eiköhän tässäkin saa lapsentahtisesti mennä. Kylläpä ne persoonallisuuserot alkaa jo pienenä näkyä, kuka kaipaa enemmän äksöniä ja kuka haluaa tutkia pitkään ja rauhassa yhtä asiaa kerralla.

Vierailija (Ei varmistettu)

Pidä kantasi, se on nimittäin todella hyvä.

Mä itse olen ostanut näiden 5v aikana tosi vähän leluja, mutta jostain niitä kuitenkin tänne on rantautunut tasaiseen tahtiin niin paljon että kellarikerroksesta raivattiin tilaa erilliselle leikkihuoneelle.

Arvaa vaan onko se leikkihuone ollut kertaakaan käytössä. No ei ole ei. Ne tsiljoonat ja miljoonat muoviset härpäkkeet ja lapsenkehittimet makaa siellä pitkin pituuttaan eikä kiinnosta ketään. Toisaalta nykyajan lelut ei myöskään juuri kestä leikkejä hajoamatta, vaikka omatkaan muksut ei mistään pahimmasta päästä reuhaajia ole. Siivosin tuolta leikkitilasta toissapäivänä 3 ikeankassillista roinaa suoraan ROSKIIN. Ja samalla lähti tekstarit mummuille ja kummeille, ei kiitos leluja tänä jouluna.

Niiden sijaan meillä on ahkerassa käytössä kausittain duplot, ajoittain erilaiset pelit, ja päivittäin mun vanha posliiniastiasto sekä puinen keinuhevonen. Kahdelle tytölle riittää mainiosti.

Vierailija Laura (Ei varmistettu)

Kurkkaapa leikkien.fi.sivut. Uskoisin että sieltä saattaisit löytää. Itsellä ei ole lapsia, mutta kaveri vinkkasi sivusta ja olen aivan ihastunut noiden leluihin!

Ananas
Ananas ja Kookos

Meillä yksi pitkäaikaisimmista suosikkileluista on ollut Brion puinen kärry. Onkohan sen nimi joku taaperokärry tai kävelykärry? Kookoksella on sellainen mustavalkoinen, koska äiti sai valita. Mutta kai ne Plaston muovisetkin on kivoja. Kookos sai kärrynsä just joskus n. 8 kk ikäisenä ja on siitä asti ollut kovassa käytössä. Sen kanssa opeteltiin seisomaan ja kävelemään ja nyt vielä kaksivuotiaanakin kärryssä on tosi kiva työnnellä ihan kaikkea.  Kärry siis saattaa jopa kehittää, mutta ei hätää, se on silti kiva lelu! :)

Muutkin Brion lelut on kyllä olleet hittejä. Sellainen narussa vedettävä mäyräkoira on kans tosi kiva. Ja näistä siis äitikin tykkää, vaikka lojuisivat jossain olohuoneessa, kun kaikki on puisia ja kivan värisiä.

Ja nuo eläinrätit! Ihania! Kookoksella on ollut vauvasta asti Hirvi. Sitten isoveli sai valita pikkusiskoille syntymälahjaksi vastaavanlaiset ja nyt Untuvalla on Norsu ja Höyhenellä Lehmä. Ihan parhaita. Ja naamalla ne meilläkin lojuu. :)

 

Kristaliina
Puutalobaby

Omasta lapsuudestani muistan kyllä yhden huippuhauskan paikan: meidän talon perähuone! Onko lapsuustuttuja kuulolla, muistatteko meidän kotoa sen? :)

Perähuone oli puoliksi varasto ja puoliksi minun leikkiuniversumini; keinu (sisällä! vau!) ja paljon paljon paljon erilaista tavaraa, niin leluja kuin muutakin sälää. Maailman hauskin leikki oli "lattiaan ei saa koskea" ja sitä leikittiin kiipeilemällä pitkin perähuoneen hyllyjä ja levällään olevia vanhoja huonekaluja.

Vähän isommalle lapselle tuollainen leikkihuone voi olla siis todellakin hieno juttu (ehkä nykyinen tavaranhamstrausluonteenikin johtuu perähuoneen vaikutuksesta), mutta tosiaan vauva tuskin vielä omaa huonetta tarvitsee. Silva kun nukkuukin siis meidän sängyssämme. Mutta leikkihuoneen aika tulee siis varmasti vasta vuosien päästä.

Kiitos noista leluvinkeistä! Jotkut tuollaiset palikkajututkin on varmasti hankittava - tai vinkattava jollekulle lahjavinkkejä kyselevälle :)

Meille toistaiseksi lelut ovat olleet tosi-tosi tervetulleita lahjoja - johtuu juuri siitä, että niitä emme ole itse etukäteen ostelleet. Esim. vaatteita tulee ostettua kirpputoreilta aika paljonkin, mutta leluja jostain syystä tosiaan ei... Nimiäislahjavinkkinäkin sanottiin, että leluja ja kirjoja mieluummin kuin vaatteita, ja sieltä tulikin tosi kivoja lelulahjoja! Sitä ennen meillä oli siis vain ihan pari lelua, nyt kymmenkunta.

Saa nähdä, koska meilläkin ollaan tuossa "ei kiitos leluja" -vaiheessa. Ei ainakaan vielä siis :)

Kristaliina
Puutalobaby

Jee kiitos vinkistä, Vierailija Laura - tuollahan sattuu olemaan just noita monen mainitsemia Brioja alennuksessa, ja jopa tuota Ananaksen juuri mainitsemaa taaperokärryäkin! Hmmm. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Brion ja kotimaiset Jukka-puulelut on kestohittejä, esim. Hakka ja Askare. Ennen pitkää tarvitsette varmaan myös keinuhevosen? Kenties myös leikkihellan.

Myös duplot alkavat olla ajankohtaisia. Ja Brion junaradalla on aikuisten kiva leikkiä jo tänä jouluna... Nuo duplot ja junaradanpätkät on siitä helppoja, että ei tarvitse keksiä joka sukulaiselle ja kummille erikseen, mitä voisivat ostaa. Toimii myös synttäreiden suhteen.

Onko teillä pulkkaa? Vauvanpulkat on kökköjä kulkemaan, mutta isomman pulkan kyydissä Silva voi istua jo tänä talvena vanhemman kanssa ja sitten vuoden päästä jo yksinkin.

Tämän joulun leluihin voi ostaa suosiolla vähän "kasvunvaraa", koska vauvalelujen käyttöaika on kuitenkin niin lyhyt ja tänä vuonna se puinen puurokauha tai vessapaperirulla saattaa kuitenkin olla joulun hitti. Mutta seuraava joulu kuvastoineen on vasta vuoden päästä...

Vierailija (Ei varmistettu)

Lisään vielä: nuppipalapelit!

Miitu (Ei varmistettu)

Taaperokärry on kyllä hyvä. Tosin meillä sitä ei työnnetä, vaan se täytetään leluilla ja tungetaan ite perässä lelukasan päälle istumaan :P Merkin puolesta me päädyttiin kaverien suosituksella tuohon Plaston versioon (olivat ite hommanneet briot), kun ne on hitusen tukevammat. Plaston versiossa tuo työntöaisa on hieman taivutettu eteenpäin, minkä vuoksi eivät kippaa nii helposti taaksepäin. Ikean taaperokärryssä sai muistaakseni myös kiristettyä renkaita, jolloin ei luiskahtaisi niin nopeasti karkuun ylös könyävän lapsen alta, mutta noita en oo ite koeajanu.

Ja sit, jos näitä isomman lapsen leluja nyt myös luetellaan, niin toi plaston mopo - Citymarketin mainoksen kuvaamana "väsymättömällä muksumoottorilla toimiva" - on kans kestosuosikki. Ikäsuositus 2v-, mutta taitaa aika mones taloudes olla käytös jo huomattavan paljon aiemmin. Muita suosikkeja ovat nyt olleet tornit, nuket, pehmolelut, autot, duplot, kirjat (ja niitä on paaaaaljon), lelupuhelimet jne. Mutta nää tosiaan meillä tullu vasta korjatu 1v jälkeen. Sitä ennen keskityttiin pääasias liikkumisen treenaamiseen ja epäleluihin. Omista leluista kiinnosti just noi, mitä teilläki on tällä hetkellä jo käytössä.

Meillä muuten unilelu löytyi vasta, ku tajusin sitoa pupun kaulaan satiininauhan. Vähä semmonen huono äiti -fiilis tuosta, ku kyllähän tuo tytön nauhahulluus oli tiedossa jo aiemmin, ja mulla itelläki turvalelun tärkeimpiä ominaisuuksia aikanaan oli just se nauha...

anseli (Ei varmistettu)

Vinkiksi, että brionkin taaperokärryn renkaat saa kiristettyä niin ettei kärry lähde alta. Hyvin on vauva sen kanssa kulkenut jo 9 kk iästä Lisäks etuna plaston vastaavaan on se, ettei sisätiloihin tule niin paljoa muovirojua :) plaston kärry on hyvä ulkokärry!

FFFifi
Fitness Führer

Tässä on tullut paljon leluja, jotka on myös meillä olleet hittejä: Brion taaperokärry, Plaston mopo, Duplot ja Jukka palikkalaatikko. Sekä hiekkalelut tietysti, mutta talvella niitä ei oikein pääse käyttämään.

Itse suosittelen Rody pomppuheppaa, täältä uutena halvimmalla, liikuntalelut on aina hyviä enkä ole tavannut yhtään lasta, joka ei tästä tykkäisi! Tosin varsinaiseen käyttöönsä sopii vasta hiukan vanhemmalle, mutta kyllä jo vauvat haluaa noita halailla :)

Kaikki ääntä pitävät ovat olleet myös suosiossa, esim. tästä pidetään kovasti.

Tämä "Katselukirja hiukan hienommille lapsille" on pakko vinkata vaan siksi, että se on minusta hulvaton. Kuvissa esim. samppanjapulloja ja luksuslaukkuja ääntämisohjeineen. Netin lisäksi tän saa Suomesta saa kiskurihintaan Espan enkeleistä ja Ruotsissa löytyy mm. Desing Torgetilta.

Liisa
Osasin!

Yhden "kehittävän" lelun olen muuten varannut kaappiin. Se on Rodyn puhallettava Pony. Suositusikä on sillekin muistaakseni 2 vuotta, mutta otetaan se varmaan esiin 1-vuotissynttärin tienoilla. Ainakin Ilon serkkutyttö (jolle ostin sen myös 1-vuotislahjaksi) osaa jo hienosti ratsastaa sillä.

Liisa
Osasin!

Oho, lähes yhtäaikaiset Rody-kommentit. :)

FFFifi
Fitness Führer

:D

Rodyynhan saa muuten myös jalakset, jolloin siitä tulee keinuheppa: http://www.sannas.fi/product/4047/rody-ponyn-alusta

anseli (Ei varmistettu)

rodyponi jalaksilla edullisesti: http://www.salsales.fi/contents/fi/d12.html#p545#p73 (yht. 55,80e)

Vierailija (Ei varmistettu)

Leluhittejä meillä ovat olleet

*silikoninen pullasuti (sitä on vaan niin ihan syödä ja isompana ottaa hampailla kiinni, venyttää ja näyttää aina yhtä loukkaantuneelta kun silikoni"jouhi" venyttyään napsahtaa huulille. Ja silti samaa toistetaan satoja kertoja... Ihan normaalit noista tenavista on kehitykseltään tullut kuitenkin.) ja muut keittiöhärpäkkeet
*pallot, mukaanlukien joulukuusenkoristepallot juurikin tuossa iässä mitä Silva on jouluna (irrotimme suosiolla yhdestä pallosatsista irtoavat osat ja annoimme leluiksi)
*nuppipalapelit ja pian niiden jälkeen muutkin kunnolliset palapelit joissa palat sopivat vain oikeille paikoilleen ja ovat riittävän paksuja.
*Tupperwaren palikkalaatikko (vähän haastavampi kuin monet muut joten kiinnostaa pidempään)
*Jukka Hakka (vanhempien inhokki ja sillä puuvasaralla on hakattu myös lattiat ja ovenpielet) ja perus palikat
*dublot
*Päältäistuttava potkuauto äänitehosteineen (sillä ajelee kotileikeissä vielä 5v)
*kirjat kirjat ja kirjat, joita toki saa kirjastostakin. Kunnon pitkät satukirjat (esim Astrid Lindgren) eivät vanhene koskaan. Niitä on luettu 2-3 v alkaen ja niiden lukemisesta nauttii äitikin. Arvaan että kouluiässä lapset lukevat niitä vielä itsekin.
*musiikki - jota toki saa kirjastosta myös.

Plaston potkumopoa taas en ole koskaan ymmärtänyt. Tiedän että se on hitti, mutta en ymmärrä miksi. 1v istuu näppärästi sen päällä toki mutta potkutteluun se on sanalla sanoen huono: jos alusta on epätasainen, mopo kippaa ja tenava on naamallaan sorassa, nurmikolla se ei juuri kulje, 1-2 v ylettyi meillä potkimaan vain etu- ja takapyörien välissä, joka on niin pieni ettei vauhtia juurikaan saa ja joka potkulla takapyörä tulee kantapäille. Vasta 3+v ylettyi potkimaan niin kaukaa sivusta ettei pyörät olleet tiellä mutta silloin mopo olikin jo oikeastaan pieni ja potkupyörä paljon parempi (kehittävämpi jos sitä sanaa uskaltaa käyttää) vaihtoehto. Tai sitten meidän tytöistä ei vaan ole mopoilijoiksi.

Vauvanuket ovat tosiaan lähes kaikki äänillä. Patterit kun poistaa nopeasti niin kolmessa vuodessa ei vielä ole hoksattu, että ne voisivat ääntä pitääkään... Perusmolla on ehkä pienelle kivampi.

minna

Legot!!! Oman lapsuuteni lempparilelu, ja mun kummityttö-parka ei  juuri muuta höperöltä tädiltään ole lahjaksi saanut, kun Legoja. "Yllättävä" joulupaketti tänäkin vuonna tiedossa... (:

Kohta neiti tosin siirtynee pikkulegoihin Duplojen sijaan, voi apua kun se on jo iso!

Elkku
Elkku-Kelkku

Meillä on tuollainen samanlainen lelukaarihärpäke. Sain sen työkaverilta (3 lasta) evästyksellä, että "aivan järkyttävän ruma, mutta TOIMII, ymmärrät sitten ;)". Molemmat määreet ovat pitäneet paikkansa :D. Kaaresta roikkuu vuorotellen joko barbababa killutin tai skiphop pöllö helistin.  Kaari alkaa nyt olla kyllä jo vähän ohi, kun se on vaan tiellä liikkumisharjoituksissa.

Muita suosikkeja ovat rapiseva kirja ja värikäs ritari+heppa (Molemmat Lamaze merkkisiä), sophie purulelu kirahvi (ei siis se vinkuva) sekä unirätti pöllö.

Pahvikirjojen lukeminen (ja syöminen) sekä marakasseilla soittelu (sekä niiden syöminen) ovst myös lempparijuttuja.

Kristaliina
Puutalobaby

Apua olikohan tää leluvinkkien kysyminen sittenkään ihan fiksua :D Nyt on PAKKO saada ainakin tuo pomppuponi!
"Se kestää jopa sata kiloa!!!!!", hehkutin Joelille.
"Kuitenkin aiot itse pomppia sillä", Joel vastasi.
"NIIN AIONKIN!!!!"

Ja pulkka, ehdottomasti! Ja sellaisia palikkasysteemejä. Ja nuppipalapelejä. Legoja meillä jo onkin ehkä-maailman-eniten, mutta Duploja varmasti tarvitaan! Tulis jo se joulu :)

FFFifi
Fitness Führer

Se pomppiminen on hyvää reisitreeniä :D Niitä on olemassa myös isompi koko...jos haluat oman :D

Meillä on pop (Ei varmistettu)

Brion helistin! Se helisee. Se pyörii. Se on punainen. Siitä saa hyvin kiinni. Sitä on kiva järsiä (toivottavasti maalit ovat testattuja).

t. Alman äiti

Liisa
Osasin!

Ja se Roxy Maxhan on väriltään - TA-DAA! - oranssi! :D

Kristaliina
Puutalobaby

Arvaa vaan huomasinko jo :D ...ja niitä on myös KIRAHVEJA, woo.

Joo, Brion helistimetkin on kyllä kivoja. Mulla oli itselläni kuulemma ollut puinen helistin pienenä ja olin muksinut sillä itseäni päähän. Ehkä siks musta tuli tällainen :)

anseli (Ei varmistettu)

pupujakin on!

Kommentoi