Normipäivä

Ladataan...
Puutalobaby

Tällaisia normipäivä-bloggauksia on täällä Lilyssä viime aikoina näkynyt useampiakin. Homman taisi aloittaa verkkarimuija-Nina, ja sen jälkeen olen bongannut ainakin Fitness Führerin hilpeän (hih?) säntäilypäivän sekä Ameriikan-tunnelmaa Onnenpäivästä. Aaa joo ja Rosannalla puolestaan on käynnissä kokonainen normiviikko.

Hei minä myös! Minä myös! Me myös!

Pidin siis kameraa mukana eilisen torstaipäivän - en ole koskaan tehnyt sellaista "Päiväni kuvina" -tyyppistä bloggaustakaan, joten tämä olkoon samalla vähän sellainenkin.

Tässäpä sitten tulokset - normitorstai, olkaa hyvä:

 

*******

Mitäs normia tässä nyt sitten on; Silva heräsi eilen jo puoli yhdeksältä! Äiti oli ihan tyrmistynyt, miten tässä jo näin aikaisin... Viime aikoina kun on usein nukuttu kymmeneen. Joo-o, tiedän - aika erikoista lapsiperheen rytmiksi. En valita :)

Sängyssä rauhassa lököily tirppa kainalossa ja kissa jaloissa = parasta.

 

Onneksi Silvakin halusi vielä käpertyä kainaloon halimaan ja supattelemaan, joten availtiin rauhassa silmiä vällyjen alla varmaan melkein puolen tunnin ajan. Aamupisut jäi tämän takia bongaamatta pottaan - mutta hei, kerrankos sitä laittaa elämän tälleen villisti risaseks :)

Tirpalle pottahommat, pesut, päivävaatteet ja hampaiden pesut.

Ja sitten uudestaan päivävaatteiden riisumiset, pesut ja puhtaat vaipat - arvaatte varmasti syyn. Huokaus. En sitten kuitenkaan malttanut odottaa tarpeeksi pitkään sillä eka pottaistunnolla, pöhkö äiti.

Uninen aamunaama. Meinasin sanoa, että meikitön - mutta sitten tajusin, että melkein kaikki kuvathan täällä blogissa ovat meikittömiä. Hups.

 

Omiksi aamutoimiksi riitti kasvojen pesu ja AqualanL. Sitten hampaiden pesu ja massiivinen Weledan öljyllä lotraus. En en en halua saada raskausarpia tälläkään kertaa. Viimeksi niitä ei tullut - nyt saa taas jännittää...

Suosittelen.

 

Alakertaan päästiin vasta puoli kymmenen jälkeen - ja sitten aamupalalle! Silvalle saaristolaisleipää, puuroa ja jugurttia. Minulle kauraleipää (nam), chococinoa pingviinimasiinasta ja kivennäisvettä. Perus.

Tikrukin taitaa haluta ruokaa.

 

Alkuperäisiin aamupäiväsuunnitelmiin olisi kuuulunut rauhallista piirtelyä kotosalla, mutta puhelimen pirahtamisen jälkeet suunnitelmat muuttuivat. Iltapäiväksi sovittu tapaaminen aikaistui, joten aamupalan jälkeen vaatteet niskaan ja ulos:

Äidin ja tirpan "pihapalaveri"-look.

 

Pian puutalon pihaan kaarsi äänetön auto. Facebookin ja Instagramin seuraajat tästä jo tietävätkin: me saatiin viikoksi testiin Mitsubishin sähköauto MiEV! Jea!

Mitsubishin edustaja toi auton siis meille ihan kotipihaan asti.
"Oooo onpa mageen värinen!", oli minun spontaani ensireaktioni ennen kuin edes käsipäivää ehdittiin sanoa.

Ammattitestaaja siis täällä taas liikkeellä, heko heko.

Lataus näyttäisi olevan yllättävänkin näppärää - kunhan ne yleiset latauspisteet vielä löytäisi...

 

Testaamisesta myöhemmin lisää, mutta en malta olla jo tässä vaiheessa kertomatta vähän ensioletuksiani. En siis tiedä yhtään, miten lataamiset tulevat käytännössä sujumaan. Käykö kaikki helposti vai jääkö auto parkkiin. Mahtuvatko vaunut auton peräboksiin jne. Mutta siksipä onkin ihan huippukivaa päästä ihan oikeasti testaamaan - että olisiko tuollaisesta jo nykyisin käyttöautoksi. Jännää!

Mutta joo, myöhemmin testaamisesta siis enemmän. Tältä se kuitenkin näyttää:

Uuuuu.

 

Tavallisesti tähän aikaan olisi alkanut olla jo päikkäriaika (n. 2 - 2,5 tuntia heräämisestä), mutta torstai on meillä aina vähän poikkeuksellinen päivä - silloin täytyy tehdä pieniä päiväunikikkailuja. Muskari nimittäin on juuri siihen aikaan, kun Silva tavallisesti nukkuu toiset päiväunensa. Niinpä ensimmäisille päikkäreille menoa yritetään vähän venyttää, jotta muskarissa ei musisoisi väsynyt taapero.

Siispä mentiin vielä hetkeksi omalle pihalle keinumaan.

Kii-kaaa!

 

Keinumisten jälkeen käytiin vielä vähän jututtamassa naapurintätiä (pyytämässä heidän vapaata parkkipaikkaansa lainaan) ja syötiin poikkeuksellisen päikkärirytmin takia pieni ylimääräinen välipala: aamupalalla kesken jäänyt jugurtti loppuun ja vähän maitoa. Ja xylitol-pastilli.

Tiikerirätin halailu oli välipalan jälkeen jo niin antaumuksellista, että huomasi heti, että edessä on pikanukahtaminen. Potalle, puhdas vaippa, lämpimät nukkumavaatteet ja tirppa vaunuun...

...ja itkuhälytin päälle, ovi kiinni - eikä häläristä kuulunut pihahdustakaan. Uni taisi tulla välittömästi.

 

Sitten pikapikaa äidin oman ajan pariin!

Lämmitin mikrossa edellispäivän Kotipizzan jämät, ja sitten pitsan ja kivennäisveden kanssa koneelle päivän bloggausta tekemään. Tällä kertaa bloggaus oli aika pieni "väläys" edellisen päivän kauppareissusta - sen tekemiseen meni alle puoli tuntia. Joskus bloggaukset ovat paljon laajempia ja saattavat viedä koko päikkäriajan lähes sekunnilleen; kun itkuhälyttimestä kuuluu ääntä, painan pikaiset "lähetä"-klikkaukset ja toivon, että tekstistä tuli edes suht luettavaa.

Ja jos joku joskus kysyy, että käsittelenkö kuviani... HA! Millä ajalla? En todellakaan. Kuvat tulevat näihin bloggauksiin ihan sellaisinaan, joskus vähän rajailen. Ei ehkä ihan valokuvataidetta, mutta pysyypä arjen maku suussa. Ja pitsan.

Möhömahan kotiasu.

 

Bloggaamisen julkaisun jälkeen sähköpostien kimppuun - sekä blogin meilin että oman henkilökohtaisen sähköpostini. Niissä onkin aina melkoinen suma, kun aika on niin rajallinen... Tällä kertaa taisin kuitenkin ehtiä vastailla päivän akuuteimmat, ja lisäksi menin vielä ihmettelemään Bloglovinin ja Blogilistan ihmeitä; että miten nuo Puutalobabyt sieltä saisi omaan haltuunsa... Tämä onkin ollut minulla työn alla jo... Oho, aiempi aiheeseen liittynyt viesti oli lähetetty Blogilistan ylläpitoon syyskuussa 2012. Eli yli vuosi tuossakin taisi mennä, hupsis..

Kahden tunnin koneennaputtelun jälkeen tunsin olevani valmis nostamaan pepun ylös työtuolina toimivalta jumppapallolta - mutta tirppa se edelleen vaan veteli sikeitä. Tein rauhallisella leposykkeellä muutamia kotipuuhasteluita: laitoin pyykkikoneellisen pyörimään, tyhjensin astianpesukoneen ja siivosin keittiöstä aamupalasotkut.

Puoli kolmelta piti jo käydä kurkkaamassa, että toimiihan se itkuhälytin. Kyllä, siellä se tirppa vielä vaan uinui. Kaksi ja puoli tuntia jo.

Päätin harrastaa ylimääräisen ajan kunniaksi kokkausta ja laitoin riisit kiehumaan. Sellaisessa valmiissa annospussissa, oh miten näppärää. Mun mielestä kaikkien maailman ruokien pitäisi tulla pusseissa ja purkeissa. Kiitos. Riisinkeitto onkin ehkä suurimpia kokkausteknisiä urotöitäni, wohoo.

Kolmelta tirppa heräsi hyvätuulisena. Käytiin potalla ja sitten myöhäiselle lounaalle!

Tarjolla oli äidin kokkaaman basmatiriisin (wohoo! wohoo!) lisäksi isin eilen tekemää herkkuherkkua: tofu-kasviskastiketta kookoksella ja luumulla, mmm... Omaan annokseeni lorautin lisäksi chilikastiketta.

Silva söi jopa ihan jonkun verran - tässä sitä opetellaan... Vaikka isommat palat ovatkin vielä:
"Vaikee! Vaikee!"
Tirppa siis edelleen mieluiten imeskelisi ruokansa. Hmm.

Jo lounaan loppupuolella tirppa bongasi olohuoneen keinutuolista äidin siihen unohtamat:
"Biki-bikii! Biki-bikii!"
...eli kun lounas saatiin syötyä, suu ja kädet pestyä ja xylitol-pastilli suuhun, alkoi tirpan villi spontaani bikinitanssi:

Biki-bikii!

 

Joel sai poikkeuksellisesti töistä kotiin kyydin ystävältä - eli ei tunnin kykkimistä bussissa vaan puoli tuntia autossa, jea! Niinpä isi ehti kerrankin kotiin ennen tirpan muskaria.

Mutta hitsi. Muskari on tirpan viikon kohokohta - en minäkään sieltä malta olla pois. Niinpä päätettiin eka kertaa lähteä muskaroimaan ihan koko perheen voimin. Vaunut jätettiin poikkeuksellisesti kotiin ja lähdettiin uudella Ospreyn kantorinkalla. Silva tykkää!

"Eppu! Eppu!"

 

Muskarissa oli ihan yhtä kivaa kuin aina. Tirppa on oikea muskarin ihanneoppilas: hymy korvissa mukana ihan kaikessa. Muskarissa käynnistä puhutaan aina koko viikko:
"Sivva soittaa! Rumpuu! Bassoo! Täti laulaa! Kivaa!"

Suunnilleen tältä näyttää pieni rumpalityttö:

Muskareilla muuten on väliä. Me käydään PopJazzilla. Lisää muskarikokemuksia varmaan tulossa blogiin lähiaikoina.

 

Hupsis. Muskarin aikana oli tullut jo pimeä ja satoi. Joel ja Silva reippailivat rinkan kanssa edeltä kotiin - minä jäin lyllertämään rauhassa omaa tahtiani kotia kohti.

Viime talvena Partioaitan outlet-myymälästä hankitut äitiuskottavat kumisaapas-toppakenkä-Crocsit. Voi apua.

 

Kotona Silva ja isi olivat alkaneet jo välipalalle. Minä istahdin koneelle ja tein päivän toisen bloggauksen - nyt kun tosiaan nuo Bloglovin ja Blogilista-asiat ehkä ovat alkaneet vähän selkiytyä...

Tässä vaiheessa todettiin, että ehkä me jätetään Silvan toiset päikkärit kokonaan väliin. Muskarin jälkeen Silva oli vaikuttanut väsyneeltä ja sanonut useasti "aaa aaaa" nukkumisen merkiksi; jos oltaisiin oltu liikkeellä vaunulla, niin uni olisi tullut jo kotimatkalla ihan varmasti. Mutta nyt tirppa näyttikin taas ihan pirteältä ja kellokin oli jo vähän liikaa päiväunia ajatellen.

Välipalan jälkeen Joel ja Silva viettivät siis yhteistä iltaleikkiaikaa - minä taisin jumittaa koneella ja välillä leikkiä mukana. Jossain vaiheessa Joel alkoi tehdä minulle salaattia, ja Silvan pyynnöstä me aloimme...
"Suita räppiä!"
...tanssia Ipanapan tahtiin.

Päivällinen syötiin joskus puoli kahdeksan aikoihin. Minulle salaattia, Silvalle tällä kertaa ihan purkkiherkkua - ja Joelilla itsellään on tapana syödä vasta myöhään illalla, kun me Silvan kanssa ollaan jo nukkumahommissa.

Mitäs tässä salaatissa nyt olikaan...? No ainakin oliivia, avocadoa, päärynää, tomaattia, pinjansiemeniä, kurkkua, fetaa ja... ehkä jotain muutakin. Nam.

 

Salaattipäivällisen jälkeen minä en malttanut olla lähtemättä sähköautoa testaamaan! Koska pitäähän se siirtää oikeaan parkkiruutuun ja Silvan istuinkin nostaa sinne ja ja ja... Viuh ovesta ulos tihkusateeseen!

Hitsi, että jännitti!

Alku ei lähtenyt kyllä kovin hyvin.
"Voi PASKA, mä en osaa edes käynnistää tätä laitetta!", ähisin jo melkein tippa linssissä.
Avain virtalukkoon, vääntö - valot kojelautaan syttyvät ja ready-valo, mutta ei: ei j*mankauta lähde käyntiin. Yritin uudestaan ja uudestaan. Paska!

Kunnes tajusin:
"Tämähän ON käynnissä! Tästä ei vaan lähde ääntä!!!!"
Ammattitestaaja, osa kaksi.

Huristel... eipäs kun ajelin äänettömästi ensin korttelin ympäri. Jalkakäytävällä pyöräili kolmen nuoren kundin joukko suht holtittomaan tyyliin. Arvasin, että he eivät kuule minua, joten lähestyin varovasti.
"WOHOO!", ensimmäinen kundeista hihkaisi, kun olin melkein kohdalla.
"Toi oli SÄHKÖAUTO!", toinen huusi vielä perään.

Hehe.

Ajelin vielä melkein Prismalla asti - ja ajaminen oli itse asiassa yllättävänkin paljon samanlaista kuin tuolla mun ihan normaalilla pikkuautolla. Käännyin kuitenkin jossain vaiheessa takaisin, koska halusin säästää akkua. En ole vielä ihan varma, missä saan sen seuraavan kerran ladattua.

Mutta tosi-tosi positiivinen ensikokemus!

No hitsi: munhan piti kirjoittaa tästä myöhemmin erikseen. En näköjään malta. Damn. Mutta huokaus, sähköautosta tulossa siis oma erillinen bloggaus joskus noin viikon päästä, kunhan kokemuksiakin alkaa olla vähän enemmän...

*******

Kotona alkoi olla jo aika iltapuuhiin rauhoittumisen. Joel sai vuorostaan oman hetkensä koneella, ja minä lueskelin lintukirjaa Silvan kanssa kirjaston lattialla:

Etualalla taas yksi keskeneräinen neulontaprojekti.

 

Yhdeksältä alkoi olla iltapala-aika - ja iltapuuron ja avocadon jälkeen yläkertaan nukkumaanmenohommiin.

Hampaiden pesu...

...jonka jälkeen Joel ja Silva kävivät vielä suihkussa. Tavallisesti tirppa käy kylvyssä (pari kertaa viikossa), mutta nyt testattiin suihkua ja hyvin meni. Silva tykkää vedellä lotraamisesta!

Minä ripustelin pyykkejä. Perus.

Iltarutiineihin kuului vielä kirjan lukeminen isin kanssa:

Iltalukemisina meillä on... matematiikkakirja! En oikein tajua, miten juuri tämä on vakiintunut iltasatukirjaksi, se on tarkoitetu kyllä isommille lapsille - mutta Tirpan mielestä se on hurjan kiinnostava. Heh, ja nörtti-isi on mielissään...

Viisitoista yli kymmenen kellistyttiin sänkyyn - Joel meni vielä alakertaan syömään ja laittamaan astianpesukoneen pyörimään. Ja istumaan koneella todennäköisesti :) Silva nukahti kohtuullisen ajan jälkeen; katsoin kelloa ja se näytti 22.40. Itse klikkailin kännykkänettiä sängyssä vielä puolen tunnin ajan, ja aloin itsekin nukkua yhdentoista aikoihin.

Olin ollut kerrankin jo täydessä unessa, kun Joel oli tullut meidän kanssa sänkyyn <3

 

 

Sellainen torstai. Hyvin perus. Aika onnellista.

 

Share

Kommentit

Taaperopaapero (Ei varmistettu)

Tosi kiva lukea teidän normipäivästä! Kuulostaa nimenomaan onnelliselta. :) Silva on tosi reipas ja puhelias tyttö, varmasti mahtavaa seuraa. :) Uskomatonta, että saat räpsittyä noin hyviä kuvia ilman kuvankäsittelyä! Hyvä Krista, jatka samaan malliin!

Kristaliina
Puutalobaby

Kiitos! <3

Hih ja kiitos erityisesti noista kuvakehuista - mä aina joskus saan ystäviltä naljailuja mun blogin kuvien "laadusta"... :) Mä kun pokkana saatan laittaa mukaan epätarkkoja kuviakin, jos niissä fiilis on hyvä. Ne on toisenlaiset blogit, jossa kaikki on vimpan päälle kaunista :)

Mä käytin ihan alussa tuota Weledan öljyä oikein tyytyväisenä, mutta nyt sen haju ällöttää niin paljon, että en pysty sitä käyttämään. Sen ajatteleminenkin tekee pahaa. Yh. Jos jollain on suositella jotain neutraalin tuoksuista tököttiä raskausarpien ehkäisyyn, otan vinkkejä ilolla vastaan.

Kristaliina
Puutalobaby

Tuossa tosiaan on ihan hurja haju! Mun hyvä ystävä sitä mulle Silvaa odottaessani suositteli, mutta vähän sanoi suositteluiden lomassa, että "jos vaan pystyt sitä raskauspahoinvoinniltasi haistelemaan"... :) Mutta mulle tuo haju ei onneksi ole tuottanut mitään yökötyksiä!

Trendihän etsi jossain vaiheessa mun blogin kautta lukijoita testailemaan näitä erilaisia voiteta. Jos joillain on sen perusteella kokemuksia niistä, niin ovat varmasti tervetulleita tänne blogiinkin!

riistahurjastelijamamma (Ei varmistettu)

Mistä sä ostat tota öljyä?
Onko kukaan kokeillut Madaran sikakallista mutta ylellisen oloista mahaöljyä?

Kristaliina
Puutalobaby

Eka pullon ostin Kampin Bebe'sistä, sitten sen jälkeen keskustan Sokoksella. 2,5 pulloa taisi mennä viime raskaudella, jos oikein muistan - nyt käytän siis vielä niitä sieltä jääneitä jämiä...

Heidi_S (Ei varmistettu)

Ihanan selkeältä ja kivalta teidän päivä vaikuttaa. Ihailen tuota selkeää rytmiä, jonka olette saaneet Silvan kanssa luotua. Itse kun ei välillä saa edes itseään mihinkään rytmiin...

Tutulla on myös sähköauto ja sitä kautta tiedän, että ainakin Stoccan parkkihallissa keskustassa sekä sähkötalon luona on latauspisteet.

Lisäksi tulit mieleen kun selailin Lähiömutsin vanhoja päivityksiä. He näyttävät olleen kuukauden Thaimassa Minimen ollessa noin vuoden ikäinen. Ehkä sieltä löytyisi teidänkin reissuun jotain vinkkejä.

Hyviä vointeja kaikille ja kiitos kivasta blogista!

Kristaliina
Puutalobaby

Hih tuo rytmi on jotain sellaista, jota etukäteen kuvittelin, että me ei olla siihen kykeneväisiä... Mutta kummasti se on sitten kyllä elämää helpottanut, kun se on syntynyt - ja siksi siitä ollaan pyritty pitämään kiinni! Thaimaa ne kyllä viimeistään sekoittaa :)

Ja juu, Lähiömutsin Thaimaa-jutut lueskeltu! Silloin kyllä jo viime keväänä... Täytyy varmaan nyt käydä uusin silmin kurkkimassa, kun aihe on nyt itsellekin ajankohtainen!

Kiitos myös latausvinkeistä! Itsellänihän on pienoinen kammo keskustan parkkihalleja kohtaan, mutta tuon Sähkötalon pisteen olen bongannut itsekin - sitä voisi testata! Kohta ollaan lähdössä SnadiStadiin, ja siellä kulmilla pitäiskin jossain varmaan saada töpseli jo seinään...

Mona P (Ei varmistettu)

Moikka!

Käypä ajelemassa ABC Nihtisiltaan, Pohjois-Tapiolaan, Ilolaan tai Hyvinkäälle, sieltä löytyy pikalatauspisteet jotka käy tuollekin autolle. Eikä mene kuin puoli tuntia ja akku on täynnä! :)

t. Mona HOKilta :)

Kristaliina
Puutalobaby

Ooo, kiitos vinkistä - Ilola näyttäis olevan meitä lähinnä, mutta sinnekin on kyllä näköjään lähes 20 km... Heeeeei saako antaa palautetta: Käpylän ABC Deliin sellainen pikalatauspiste pliiiiiiz! :)

Mona P (Ei varmistettu)

Kiitti, toivottavasti sinnekin saadaan joskus. Deleissä on se pulma, kun ovat pienempiä yksiköitä, niin parkkipaikkoja on vähän ja näin ollen latauspisteelle ei välttämättä voida "uhrata" muutenkin vähäisiä parkkiruutuja. Ainakaan vielä tässä kohtaa, kun niitä ladattavia sähköautoja on Suomessa vasta alle 400. Mutta varmasti joskus! Prismoihin koitamme saada nopeammalla aikataululla :)

Kristaliina
Puutalobaby

No Prismahan olisi jopa vieläkin parempi :) Viikissä ei ilmeisesti ole (?), mutta sen huomasin googlailemalla, että Kannelmäessä pitäisi olla. Siellä varmasti käydään nyt viikonloppuna tai jo tänään! ...jos virta enää riittää sinne asti :)

Mona P (Ei varmistettu)

Viikissä ei vielä ole, mutta suunnitellaan kyllä kovasti sinnekin. Kaaresta löytyy jopa seitsemän kappaletta eli Kannelmäkeä kohti vaan Mitsun nokka! :) Ne on sitten sellaisia hitaampia pisteitä eli ihan koko auton akkua ette välttämättä saa täyteen. Ellette shoppaile tooooosi pitkään :)

Alva (Ei varmistettu)

Huomasin Viikin Prisman hallissa kyllä tällä viikolla maalatut latauspaikat, mutta en oo varma, oliko siinä jo ne ite laturit...

Kristaliina
Puutalobaby

Hitsi mua alkoi tää kiinnostaa jo niin paljon, että tänään jo hurist... eiku äänettömästi liu'uin sinne - en muistanut, että kaupathan on kiinni :) Mä kyllä soitan sinne huomenna ja kysyn! :)

Vierailija H (Ei varmistettu)

Kiva päivä teillä :) Mielenkiinnolla jään odottamaan sekä muskari- että sähköautopostausta! Täältä muuten löytyy sähköautojen julkiset latauspisteet: http://sahkoinenliikenne.fi/latauspisteet/

Kristaliina
Puutalobaby

Kiitos! Tuota mäkin jo kävin vähän opiskelemassa - ihan tässä lähistöllä ei näyttäisi olevan, mutta jos kauppareissujen yhteydessä tuollaisen saisi hoidettua, niin se olisi ihan huippua!

Miitu (Ei varmistettu)

Hih, normipäivä - kelpais kyllä mulleki ;) Käytän iteki paljon "normi"-etuliitettä normaalia kuvaamassa, mutta hemmetin keskusteluohjelma, jossa muistutettiin normi-sanan oikeasta merkityksestä. Tulee nykyään aina mieleen. Hemmetti uudestaan. Olis vaa pitäny pysyä ylex:n tai nrj:n taajuuksilla.

Kristaliina
Puutalobaby

Hihii onneksi mä en ollut tuon ohjelman kuulolla :D Mun mielestä tuo on jotenkin just hauska sana - ja nimenomaan siksi, että se on oikeasti jotain ihan muuta. Ja se ikään kuin lainaa merkitystä jostain muualta. Sellaista sanojen uudiskäyttöä :)

Miitu (Ei varmistettu)

Joo, ei se omasta kielenkäytöstä mihinkään oo poistunu - tuleepahan nykyään vaan aina mieleen. Varsinki, kun tuossa ohjelmassa sanan väärinkäytöstä oli esimerkkinä "normiseksi"... Mitä se sitten ikinä onkaan.

Voi olla, että muistini pettää pahasti, mutta oliskohan toi "normi(päivä)" lähtösin Kummelista tms. ohjelmasta, ja yleistynyt tässä vuosien mittaan.

Kristaliina
Puutalobaby

Eikä! :D Voi ei, mun sanasto on peräisin Kummelista :D

kao kao
Kao Kao

sori mä vähän kuolasin sun miehen käsivarsia.. ei mulla muuta :)

Kristaliina
Puutalobaby

Tsihihi! Joel ei ole ehtinyt kuntosalille varmaan puoleen vuoteen, mutta se kahvakuulatreenaa kotona 2 kertaa viikossa 45min :)

kao kao
Kao Kao

kai sä kuolaat vieressä kun se treenaa? :)

Kristaliina
Puutalobaby

Heh heh mä veikkaan, että Joel ois sellaisessa aika ihmeissään :D

Kävi muuten tosi hauska/nolo juttu ihan vasta. Mä myin paikallisella kierrätyssivustolla Silvan tossuja, ja ostajan tuli niitä hakemaan juuri, kun Joel oli yläkerrassa jumppaamassa. Joelin jumpan äänet ovat vähän... ...no, se kuulostaa siltä, että kuvataan keskitasoa huonompaa pornovideota :D Mä yritin olla alussa niin kuin mitään ääniä mistään ei kuuluisikaan, mutta ostajan ilmeistä päättelin, että ehkä on parempi selittää. En ole ihan varma, menikö selitys ollenkaan läpi :D

kao kao
Kao Kao

voi eiii, repeilen täällä niin pahasti :) hii, mä voin niin kuvitella ne äänet!! salilla kundit kuulostaa just niin siltä.. ha haa, ostajaparka ei tiennyt mistä tuli tossut hakemaan. 

maaritanneli
Mekkoselma

Moi!

Jumbossa on parkkiksen katutasossa sähköauton latauspaikat.

Ihana muskari-rumpali. Pitää meidänkin kaivaa varastosta bongot ja sadesoitin käyttöön. :)

Kristaliina
Puutalobaby

Kiitos vinkistä! Tuokin voisi olla meille ihan sopiva latauspaikka...

Hei onko se sadesoitin sellainen pitkä putki, joka rahisee? Meillä oli kerran muskarissa sellainen, mutta en muista sen nimeä :)

maaritanneli
Mekkoselma

Just Sellanen. Olen tehnyt sen opiskeluaikana. Pahviputki, minkä sisällä on kanaverkkoa ja herneitä/riisiä. Sit päältäpäin on hakattu sikin sokin nauloja. Ja lopuksi päällystetty itsekuviodulla paperilla ja lakkaa päällä.

maaritanneli
Mekkoselma

Asian vierestä, mutta.. Oletteko käyneet Flamingon Aarresaari puistossa? On ilmainen alle 2-vuotiailta. Tosin ei oo paljon kyllä sen ikäisillekään, mut on siellä liukumäki ja kiva juosta ympäriinsä..

 

Niin, et jos siellä treffattais?

 

 

Kristaliina
Puutalobaby

Ei olla käyty - ja joo, treffataan siellä! Laitetaan viestiä Facebookissa!

maaritanneli
Mekkoselma

Jep, näin tehdään.

ekoemo
ekoemo

täälläkin ootellaan sähköauto-postausta! meillä on nyt etanolilla kulkeva flexifuel, mutta on pohdittu vaihtoa.. oon lähinnä perehtyny siihen, mistä saa etanolia, joten on menny ohi että noin monessa paikassa ois latauspisteitä.

Kristaliina
Puutalobaby

JA jossain sanottiin, että Helsinkiin olisi tulossa niitä ihan lähiaikoina (tämän vuoden aikana) 30 kpl lisää! Laitoin just meiliä kaupunkisuunnitteluvirastoon :D

hia (Ei varmistettu)

Tuo lintukirja on tosi kiva. Harmi vaan että meillä ei käki päästä enää pihaustakaan :(

Kristaliina
Puutalobaby

Mekin tykätään - saatiin se 1-vuotislahjaksi, ja paljon on linnut meillä lauleskelleet :) Käkikin vielä kukkuu :)

MrsMuffin (Ei varmistettu)

Muskaripostausta odotellessa... Tosi paljon meilläkin tykätty. Yksi miinus tosin tilasta, joka on reilusti liian iso tarkoitukseen ja kolkko. Kaipaisin värejä, mattoja ja jonkinlaista muskarimaista rekvisiittaa!?

Kristaliina
Puutalobaby

Se on muuten totta... Hih itse en ole vaan siihen kiinnittänyt ollenkaan huomiota (tätä ennen), koska ne meidän kaksi aiempaa oli vielä niii-iiin paljon kehnommissa tiloissa :D Mutta joo ekstaplussaa olisi, jos tila olisi jotenkin kotoisampi! Käytetäänköhän sitä samaa tilaa johonkin muuhunkin, vai miksiköhän sitä ei ole sisustettu...?

Nina Enroth

Hei hauskaa että innostuit tekemään tästä postauksen :) Jännityksellä odottelen omia normipäiviä sitten, kun verkkarisikiöstä tulee verkkarivauva ja -taapero. Kääk. Hyvin tuo näyttää teillä arki sujuvan, on aina lupaavaa lukea tällaisia kivoja juttuja. Kiitos K!

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, naperoarki on kyllä aika kivaa (hih ainakin välillä) - tervetuloa vaan sitten "tähän tilaan" muutamien kuukausien kuluttua, täällä on ihan mukavaa! :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Hihii, olipas hauska lukea lapsiperheen normipäivästä :) "Vähän" erilainen kuin omani ;D

Kristaliina
Puutalobaby

Hih! Tajusin muuten vasta tästä sun kommentista, että mun arkipäivän ainoa "oma aika" koostuu näköjään tuon  päivän aikana pelkästä tietokoneella kökkimisestä - ja että huh koko ajatus saattaa olla lapsettoman silmään aika karseaa :D

Eli pakko vielä lisätä, että kyllä sitä tässäkin elämässä omaa harrastusaikaakin kalenteriin mahtuu, jos järjestelyt perheen toisen aikuisen kanssa sen sallivat :) Itse käyn nykyisin tanssimassa kaksi kertaa viikossa - viime keväänä liikuntakertoja viikolle taisi parhaimmillaan tulla se kaksitoista, kun naperon kanssa liikunnatkin mukaan laskettiin :D Nyt raskaana ollessa on tehnyt mieli vähän hidastaa, mutta viime keväänä taisi olla päällä jonkinasteinen liikuntamania :)

Arya80 (Ei varmistettu) http://elamanivuosi.blogspot.com

Näitä on tosi kiva lukea, kiitos! Ihanan paljon Silva puhuu jo :)

Arya

Ps. Tein itse samanlaisen postauksen reilu viikko sitten, jos arkipäivä Jenkeissä kiinnostaa, niin löytyy täältä: http://elamanivuosi.blogspot.com/2013/10/eras-aika-tavallinen-maanantai....

Kristaliina
Puutalobaby

Ooo kiitos vinkistä, minäpäs käyn kurkkaamassa! Oon sun blogissa kyllä käynyt aikaisemminkin, mutta hitsi mun pitäis saada joku järkevä seuraamissysteemi aikaiseksi näille Lilyn ulkopuolisille blogeille - aktiivisimmin kun tulee lueskeltua vaan näitä "Seuratut"-lehdelle tulevia täällä... Ehkä mun täytyy ottaa opiksi siitä omasta "Näin seuraat"-bloggauksestani :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Asiasta kolmanteen! Mikäli ne raskausarpiöljyt hajuineen alkaa tökkimään, voin suositella Dermosilin Extra voidetta. Vähän tönkköähän se on mutta hinta ei päätä huimaa eikä se haise miltään. Ite selvisin raskausarvista tällä, yhtä pientä arpea lukuunottamatta.

t.Nina

ps. Tätä sun blogia on aina niin kiva lukea. Ihanaa perus arkea kuvineen :)

Kristaliina
Puutalobaby

Kiitos! :)

Ja kiitos myös "kolmannen asian" vinkistä - juuri bloggasin lisää aiheesta, mutta en ollut vielä huomannut tätä kommenttiasi! Lisään tämän vinkin tämän päivän juttuun! :)
...eli tänne: http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/ne-arvet-ja-parit-pillerit

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin, ja kyllä täältä on bongattu myös pieniä vauvaelämää helpottavia vinkkejä!! Että arvaa vain mitä talouspaperia meillä käytetään :) ja mikä roikkuu puolivuotiaalla kaulassa kun harjoitellaan syömistä. Kyllä ne kaupan hienot ruokalaput on arkistoituna kaapissa kun ruoka hulahtaa kaula-aukosta sisään.

Nina

pimi (Ei varmistettu)

Varsin mukavan kuuloinen päivä, mutta nyt vähän kritisoin kun sattui tästä postauksesta silmään..

Oletko ihan varma että on Tirpalle hyväksi myöhemmin lukea, ja jo nyt kotona kokea kuinka hirveetä on jos tulee raskausarpia? Mikä niissä on niin hirveää? Monelle syntyy jo teini-iässä kropan muuttuessa vähän joka puolelle raitaa, eikä se ainakaan omalla kohdallani ole elämänlaatua huonontanut. Eikö kohta nelikymppisen kahden lapsen äidin kropassa saa elämä näkyä yhtään?

Samoin tuntuu aika pahalta miten sanot että kyllä muut saa painaa miten paljon vaan mutta selvästi ahdistut jos painat yli 50 kg, jopa raskaana ollessa se tuntuu olevan niin tiukka paikka että pitää todistella että mammahousut on kuitenkin XXS, että varmasti ymmärretään että olet hoikka? Sellaisenko asenteen haluat opettaa lapsillesi? Vain hoikkana on hyvä? Koska ei se auta että SANOT että all good, jos teot puhuu vastaan.

Sun tukka on komee ja erilainen tässä liinatukkien luvatussa maassa, mutta mitäpä sitten jos Tirpalla onkin isänsä ohut tukka, jota aina jaksat verrata omaasi, kun sulla on NIIIIIIN paljon paksumpi tukka ja se on se melkein tärkein juttu. Miltäs se sitten tuntuu?

Näitä paino-, tukka-, arpi- ym postauksia on täällä aika paljon, eli ne ovat sulle selvästi tärkeitä. Itse en haluiaisi omalle lapselleni ihan heti pienestä pitäen tällaisia asenteita opettaa...kun ei se hoikkuus itsessään tee onnellista, tukka on päästä puskevaa proteiinia ja elämä jättää merkkejä.

Kristaliina
Puutalobaby

Hmm. Voisin toki myös keskittyä tässä blogissa valittamaan niistä asioista, joista en pidä itsessäni. Vaikkapa purentavikaani, jonka takia olen jossain vaiheessa menossa massiiviseen leikkaukseen. Mutta omassa ajatusmaailmassani mieluummin yritän nähdä ne hyvät asiat kuin nurista huonoista.

Uskon, että se vaikuttaa tirppaan.

PiP (Ei varmistettu)

Voi, olethan joku erittäin huono trolli, olethan?

Pages

Kommentoi

Ladataan...