Oi Sophie, oi miksi?

Puutalobaby

Me tykätään villieläimistä, etenkin kirahveista. Oikein todella-todella tykätään. Tansanian-safarilla juuri kirahvit hätkähdyttivät aina eniten. Miten ne voivatkin olla noin pitkäkaulaisen kummallisia. Korkeita. Hoikkia. Kauniita. Rauhallisia. Esihistoriallisia.

Silvalla on paljon eläinvaatteita ja -leluja: tiikeriä, leijonaa, seepraa ja totta kai myös kirahvia. Siksipä olimme aivan innoissamme, kun saimme nimiäislahjaksi Sophie-kirahvin - olin sitä itsekin lastentarvikekaupoissa hypistellyt. Ai tää on se kirahvi...

Iik ei kai tuo tiikeri syö näitä kolmea kirahvia?

Mutta hmm. Olen täydellisen trendimerkkiummikko etenkin näissä lastentrendiasioissa, joten esitän kysymyksen: miksi? Sophie on toki ihana, mutta miksi miksi miksi juuri Se esiintyy joka ikisessä vauvablogissa ja -lehdessä? Käsi ylös, kenellä ei ole Sophieta?

Tuntuu, että jokaisella on.

Miksi?

Se on suloinen. No niin on moni muukin lelu.

Se on myrkytön. No niin on moni muukin lelu.

Se on klassikko. Täh? Vauvaklassikko? No just...

Sellainen on monilla julkkiksillakin. No just...

Miksi juuri tämä? Voi minua trendimoukkaäitiä.

Trendilelu poseerasi Joelille.

Share

Kommentit

Sandels
Sandels seuraa

Käsi pystyssä! Tämä kolmen lapsen junttiäiti ei ollut edes kuullut Sophiesta ennen sinun ja Isyyspakkauksen Tommin blogeja :) Enkä suoraan sanottuna oikein ymmärrä vieläkään mistä on kysymys... Mutta nuorin lapseni viihdyttääkin itseään esim. tyhjillä juomapulloilla, koiran vesikupilla ja lempilelullaan spagettikauhalla. Ehkä meidänkin olisi pitänyt hankkia Sophie..

Tessa ja Kain (Ei varmistettu)

Oi, Sophie on iiiiiiihana! Meilläkin se on -eli en nosta kättä pystyyn- ja Kain tykkää siitä tosi paljon. Sophie taitaa olla ainoita sanoja mitä se tunnistaa tuon perus-setin (äiti-isi-tissi) lisäksi. En minäkään kyllä tiedä MIKSI se on just niin paras. Kerrotko muuten miten teillä meni muskari? Kain ei ole siitä pahemmin innostunut vielä ainakaan parin kerran jälkeen.

Vierailija (Ei varmistettu)

*huitoo* täälläkään ei oo edes kuultu moisesta ennen kun täällä tuon näin. Tosin täälläkin ne parhaat lelut on niitä mitkä ei ole leluja laisinkaan, kuten keittiön kupit ja kipot ja kauhat :D

N86 (Ei varmistettu)

Kai se on vähän niinkuin Ainu-pupu: söpö, kuten muutkin pehmot, mutta jostain syystä semmoinen täytyyjoka vauvalla olla..(?) TOSIN sillä erotuksella, että Ainu on suomalainen brändi...

Meilläkin (toivottavasti) viikon sisään syntyvää esikoista odottaa molemmat "klassikot", miksi? No miksipä ei. :) Ihania lahjoja molemmat!

M-M

Nostaa käden pystyyn, ei meillä vaan Sophieta ole, eikä mekään oltu kuultu ennen siitä. (Ei meiltä kyllä Ainu-pupuakaan löydy)
Me haluttiin virtahepoja, ku sukunimi on Virta :D

Ihana imetys (Ei varmistettu)

No siksi kun se on paras! Luonnonkumia (turvallinen), elintarvikepohjaisilla väreillä maalattu. Ja ennenkaikkea koska meidän poika rakastaa sitä! Auttaa kutiseviin ikeniin ja sitä on kiva paukuttaa lattiaan (mm). Jopa isäni on 60-luvulla sitä paukuttanut ja muistaa sen vieläkin. Ei siis ihan mikään huono lelu.

Kyllä Sophie on maineensa ja hehkutuksensa ansainnut. Tästä todisteena monien lasten iloiset nassut sen nähdessään ja sitä narskutellessaan.:)

Ja se on niin söpökin...;)

Angela (Ei varmistettu)

Hankin ensimmäisen Sophien pari vuotta ennen lapseni syntymää. Toinen Sophie muutti meille puoli vuotta ennen vauvan saapumista siskon kokoaman vaippakakun koristeena. Sophie on suloinen ja vauvalle mieleinen. Ja suosittu, kyllä. Jos haluaa vähemmän suositun, uniikin vauvalelun, kehotan tekemään itse, oli taitoja tai ei. Eipähän ole sitten muilla samanlaista!

Kristaliina
Puutalobaby

Hehee, no nyt mun piti googlata tuo Ainu-pupu :) Suloinen sekin, ei minulle entuudestaan tuttu - mut tosiaan mä oonkin tällainen trendimoukka :)

Ai tuo olikin mulle uutta, että sitä on ollut jo 60-luvulta asti Suomessakin! Mä kuvittelin vaan jotenkin, että se on siellä Ranskassa ollut iät-ajat ja nyt vasta trendirantautunut Suomeen. No se taas selittää vähän enemmän - ihan aitoa oikeaa nostalgia-arvoa siis!  Mä oon tähän kirahviin törmännyt vasta nyt ihan viime aikoina, kun se tuntuu tulevan esiin kaikkialla...

Ja totta, itsetehdyt lelut ovat kyllä IHAN mahtavia! Itse en ole sellaisia (ainakaan vielä) nyhertänyt, mutta Sara-tädiltä ollaan saatu lahjaksi usempi itsevirkattu ihanuus. Täytyykin muuten jossain vaiheessa esitellä Silvan lempparilelut :)

Sophie on siis kyllä ehdottomasti yksi näistä lemppareista.

Spaghettikauha, tshihihi! Täytyypä joskus testata - tähän asti sitä onkin käytetty vasta tuttisopan keittämisestä, kun sillä saa näppärästi poimittua tutit kuumasta vedestä. Oma lempparileluni vauvana on kuulemma ollut voipaperi :)

Oijoi, virtahepolelutkin olisivat kyllä ihania!

virtahevot.jpg
 

Tessa: Ihan kiva puolituntinen (yllättävän lyhyt!) se muskari oli - Silva ei kyllä vielä oikein sen päälle ymmärtänyt, möllötti vaan kun heräsi kesken päikkäreiden :D Mutta mukavaa oli ihan vaan ohjelmanumeronkin puolesta ja nähdä muita vauveleita - sattuipa siellä samassa ryhmässä vielä olemaan yksi tuttu sekä yksi "blogituttukin" :) Ja ehkä ne laulutkin tulevat vähitellen tutuiksi niin äidille kuin vauvelillekin :)

Mindeka
Ma-material Girl

Meilläkin on Sophie, mutta muuhun en osaakaan vastata, sillä saimme sen lahjaksi.

Arvasin kyllä, että Sophie on jotenkin erityinen lelu, sillä lahjan antajana oli yksi Helsingin tunnetuimmista ja ehdottomasti trendikkäimmistä miesbloggareista, jolla ei ole omia lapsia tai muita vauvoja (G:n lisäksi) lähipiirissään. Pitääkin varmaan kysyä häneltä tähän vastausta, miksi juuri Sophie?

Kristaliina
Puutalobaby

Hyvä! Kerro sitten mullekin :)

Miitu (Ei varmistettu)

Ei ole meidän lapsella, ei. Käsi siis pystyssä :) Hurjan tutun näköinen kyllä, että oliskohan sitten jommaltakummalta vanhemmalta aikanaan löytyny. Hmm...

Vierailija (Ei varmistettu)

Eiköhän Sophien yksi suurimmista menestyksistä liity myös siihen, että vauvojen on niin helppo tarttua leluun heti kun kynnelle kykenee, kaluta raivoisasti kirahvin jalkoja sekä korvia ja hakata lattiaan saamalla siitä kivaa vinkunaa. Pienenä vinkkinä vaan, että ei kannata keittää lelua kuumassa vedessä, muuten saatte mykän Sophien (ellette sitä tietysti toivo). Nimimerkillä kokemusta on. :)

MirvaK

*Käsi heiluu* Enpä ole tuollaisesta Sophiesta ennen kuullutkaan. Ainu-pupu on hommattu molemmille lapsille. Neidille jo toinen, kun edellinen katosi. Ja neidin kanssa ollaan jo keskustelu, että minkä värinen pupu ostetaan masuasukille. 

Liisa
Osasin!

Meilläkään ei ole Sophieta, mutta on saman puljun Gnon. Siitäkin kuului korvia raastava vinkuna kunnes pesin sen. :)

En ole kummoinen trendsetter, mutta luulen Sophien suosion perustuvan käytännölliseen muotoon, sympaattiseen ulkonäköön ja matskujen myrkyttömyyteen. Tulee semmoinen olo, että on tosi ekologinen ja tiedostava vanhempi kun lapsi järsii kumikirahvia. Hyvä markkinointi toki kaiken takana, onhan tuota rummutettu jo pitkään.

Meidän lapsi muuten sai juuri lahjaksi Ainu-pupun ja samalla äiti kertoi, että minun ja veljeni lempileikkikalu lapsena oli pala rypistettyä voipaperia. :) Ajattelin tarjoilla arkin Ilollekin kun päästään taas kotiin mummoloimasta.

eliina (Ei varmistettu)

Sophie on tosiaan esillä jokaisessa "tiedostavassa" vauvablogissa. Meille ei Sophie ollut tulossa kun en siitä niin itse innostunut, mutta saatiinkin se lahjaksi suoraan Ranskan maalta. Sieltä terveiset oli että jokainen ranskalainen bebe 60-luvulta lähtien on Sophieta jyystänyt. Näin siis Sophie muutti meille ja meidän suomalainen bebe tykkää siitä kovasti, narske vaan käy kun ikeniä hinkataan kirahvin korviin ja kuonoon (vinkumisominaisuus ei ole vielä hitti, mutta tuttavaperheen koiran mielestä Sophie on aivan vastustamaton...ehkä juuri koiranlelu vinkumisen takia ;)).

Vierailija (Ei varmistettu)

Siis apua miten oon voinut missata näin ihanan blogin näin pitkään?!?! Just äsken luin kaikki postaukset loppuun, hyvä alkaa seuraamaan uusimpia kun on vanhat luettu alta pois :D Kolmen tytön äiti täällä moi!

Semi-Vierailija (Ei varmistettu)

Saako varovasti vilauttaa viittaavansa vähän? Mäkään en tiennyt mitään koko elukan olemassaolosta ennenkuin eräs ystävällinen vieras sellaisen meille toi.

Huolimatta siis siitä RedDotDesign Awards -potasta, mikä siis oli saatava (?!), olin siis tosiaan pystynyt elämään Sophie-pimennossa. Ja täytyy sanoa, että lapsonen on myös niin ankean epätrendikäs tässä suhteessa, ettei Sohvi ole koskaan ollut muuta kuin lelu noiden muutaman muun hassun joukossa. Eli tämä olio ei siis esimerkiksi pelasta surulliseksi kellahtanutta leikkihetkeä, ihan sama mitä siinä hädässä sitten tarjoaa, jos fiilis on mennyt niin se on mennyt.

Ja jos oikein filosofiseksi tässä vielä heittäydyn, niin pohdinpa vaan, että kyllä aika moni tavara tässä on hankittu kuitenkin loppujen lopuksi "äidille (tai isille)", eli eihän lapsi mitään spesifiä ole pyytänyt.

Caelia
Caelia's

Täältä löytyy myös Sophie, samoin kuin semmoinen "kahvallinen" pienempi Sophie. Bebe sai ne kummitädiltä lahjaksi, ja ihme kyllä vaikka muihin leluihin kyllästyy niin Sophiet pitävät pintansa lemppareina! Kai niitä on niin kiva järsiä. Koirakin tykkää Sophiesta kovasti, ja ainakun silmä välttää se olisi sen nappaamassa :)

Kristaliina
Puutalobaby

Vierailija: No moi! Ja parempi myöhään kuin ei silloinkaan; aikamoisen luku-urakan olet tehnyt, jos kaikki sait kahlattua :) Tervetuloa! Jos haluat, nappaa itsellesi joku nimimerkki -  monet "vakkarikommentoijat" tulevat vähitellen ihan blogitutuiksi, se on kivaa :)

Sophiesta, hmm... Voisikohan tästä keskustelusta päätellä, että se on a) suloinen b) perinteinen ja c) vauvojen mieleen ja d) käsittämättömän hyvin markkinoitu. Tekisipä ihan mieli päästä kurkistamaan ko. kirahvin markkinointikoneistoon...

Tshihihi tuo Liisan kommentti: "Tulee semmoinen olo, että on tosi ekologinen ja tiedostava vanhempi kun lapsi järsii kumikirahvia." Juurikin näin! :) Silva vaan ei ihan vielä tiedosta kumikirahvin järsimistä, mutta äiti oikein tiedostavasti kirahvia aina loikoiluviltille tarjolle asettelee :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Meille Sophie saapui Rouvan baby showerissa, emmekä olleet kuulleet siitä koskaan aiemmin. Meille tuli aivan yllätyksenä, että se on sekä klassikko että jotenkin trendikäs. Mutta söpöhän se on, ja kun Rouva on muutenkin hyvin luomuhenkinen, niin tuollainen luonnonkumihomma sopii kuin nenä päähän. Ja vauva saa siitä hyvin otteen.

Voisihan sitä ihmetellä myös, miksi kaikilla on Stokken Tripp Trapp -tuoli. Siksi, että se on todettu hyväksi ja toimivaksi vehkeeksi. Mikäs siinä.

cherrypop (Ei varmistettu)

Kerta tuo sophie on niin suosittu niin monelta kantilta, niin miksei sellaisia sitten ole tehty muitaki eläimiä kuin pelkkä kirahvi!? Vai onko siitä tehty? En minä tiedä.

On se kyllä söpö, mutta ei meillä sitä ole. Voisi kyllä olla, ei vaan ole : D hehe! Minulla taisi lapsena olla sellainen, ainakin jotain muistikuvia tuon tyylisestä kirahvista on! (:

Ihana imetys (Ei varmistettu)

No ei jostain virtahevosta saa niin hyvää otetta pienillä kätösillä ku kirahvin kaulasta tai jaloista. Eikä lyhyitä jalkoja saa niin hyvin takahampaita kutittelemaan. Siis ikeniä:) That's why:)

Kristaliina
Puutalobaby

Hehe, tuo Stokken Tripp Trapp -tuoli on kyllä tosi-tosi osuva vertaus! Miks hemmetissä kaikilla on sellainen? :) Ja siis meilläkin! Mä halusin sen, mutta en oikein itsekään osaa selittää, että miksi. Melkein suutuin, kun Joel kokoamisvaiheessa kehtasi arvostella sen mekaniikkaa - jotain että se on kiinni vain puristusvoimalla jotain-jotain-en-ymmärtänyt-mitä. "Mitä? Sä arvostelet tätä! Tämähän on paras!"

(ja tähän sitten ne selitykset, että se on laadukas ja monen vuoden hankita jne jne jne.) Mutta mistä ihmeestä tulee joku tällainen vanhempien ihmeellinen konsensus, että joku tuote on paras ja se on kaikilla. Tai jos ei ole (esim. tätä Tripp Trappia) sanotaan, että "niisk mekin oltais tuo haluttu, mutta kun se oli niin kallis, niin päädyttiin tähän toiseen". Eihän yksi tuote/merkki VOI olla niin paljon muita parempi, että joka ikinen lapsiperhe haluaa JUST SEN.

Me vanhemmat taidetaan olla kyllä niin hyvää kohderyhmää markkinoinnille. Me tietysti halutaan omalle lapselle se paras, ja sitten me ostetaan se tuote, mistä on joku sellainen yleinen usko, etä joo, tämä se on se paras. Ja sitten me ollaan tyytyväisiä, että hitsi nyt tuli ostettua se paras (vaikka se maksoikin kolme kertaa enemmän kuin muut). Eikä oikein suvaita vastalauseita, jos joku on sitä mieltä, että no ei toi "sun paras" nyt itse asiassa sen kummempi ole kuin muutkaan vastaavat tuotteet... :)

Mä ainakin niii-ii-iin myönnän toimivani noin! Hmm, mitäköhän muita vastaavia kamoja meillä on...?
- Sophie (lahjaksi saatu, mutta olisin kyllä ostanut (tai ainakin HALUNNUT ostaa) samanlaisen itsekin)
- Tripp Trapp newborn-setteineen (halusin!)
- Bugaboon vaunut (halusin! ...mutta eivähän nekään mitkään täydelliset ole - hei tonni vaunuista, oikeestsi...)
- Stokken pinnasänky (no tätä puolustelen sillä, että halusin sen ulkonäön perusteella jo ennen kuin tiesin, että Stokke on joku merkki. ja ostin halvalla huuto.netistä. mutta silti)

Onneksi vaatteiden suhteen meillä todennäköisesti ei ole vaaraa lipsahtaa vauvamerkkisuohon - ollaan molemma kirppislöytöjen ja Prisma-aleostosten kannattajia. Ja jos minä meinaan lipsahtaa, Joel kyllä nopeasi palauttaa mut maan pinnalle kukkarorealismiin...

ps. Oman Tripp Trappimme ostamisen jälkeen näimme toisessa kaupassa, kun meille tuntematon lapsiperhe pähkäili samanlaisen ostoa - ja Joel tietysti heillekin alkoi selittää siitä huonosta puristusmekaniikasta... Ja minä siinä vaivihkaa nyin Joelia hihasta eteenpäin: "Hyssh, älä nyt tuota kaikille selitä - tuo tuolihan on kuitenkin se  paras"... :)

 

 

Jyviä ja ohdakkeita

Ei ole kirahvia täällä eikä Ainuakaan. Mutta sen olen huomannut, että nyt kun äitiyspakkauksessa ei ole enää sitä perinteistä hymynaamahelistintä ja niiden tekeminenkin lopetettiin Suomessa, niin ihmiset ovat alkaneet nostalgiannälässään (?) hamstraamaan niitä kirppiksiltä.

Keittiön laatikoista löytyy tosiaan monia vauvoille sopivia kauhoja ja kiinnostavia esineitä, mm. mittalusikkasarja on kestohitti. Bonuksena ovat konepestäviä. Kiinnostavuutta lisää vielä se, että vauva näkee välillä aikuisenkin käyttävän niitä -> pian nimittäin pikkuiset huomaavat, että monet lelut ovat tylsiä, koska aikuisia ne ei pitemmän päälle kiinnosta, toisin kuin pastakauhat, joiden taika säilyy; varsinkin jos ne eivät pyöri lattialla joka päivä vaan käyvät välillä laatikossa keräämässä salaperäisyyttä.

Vauvalle voi muuten kerätä myös oman salaisuuslaatikon, jossa on joitain ekstrakivoja leluja ja kapineita, joilla saa leikkiä vain tosi harvoin - esim. silloin, kun vanhemman pitää soittaa vauvan hereillä ollessa tärkeä puhelu tai saada joku muu pieni rauhallinen hetki itselle. Mutta sitä laatikkoa ei sitten saa jättää pitemmäksi aikaa lattialle, ettei hohto häviä. :)

Jyviä ja ohdakkeita

Lisään vielä tuosta Trip-trapista, että meillä on ollut sellainen käytössä vain mummolassa ja en todellakaan suostunut ottamaan meille kotiin sitä! Vanhemmissa malleissa se turvakaari on hemmetin huono. Kaari oli liian kapea ja istuin taas liian leveä: vauvaa puristi mahasta ja kuitenkin hän heilui istuimessa sivusuunnassa. Liian "hyvä" jalkatuki mahdollisti seisomisen ja temppuilun ruokapöydässä sangen varhain perusmallin syöttötuolin ohueen pienaan verrattuna.

Itse löin varpaani niihin Stokken liian pitkiin "jalaksiin" tosi, tosi monta kertaa. Pöydän päässä Stokke vie ahtaammassa keittiössä järkyttävästi tilaa. Joten ihan perusmallin syöttötuoleilla (niillä kotimaisilla puisilla, joita on joka ravintolassa lapsille) mentiin kotona molempien lasten kanssa, ja parivuotiaasta alkaen ovat istuneet sitten naapurilta saadulla vanhalla Ikean juniorituolilla, joka on siro ja pienikokoinen Stokkeen verrattuna. Ja kauniimpikin. :) 

 

Käsi pystyssä! Mut nyt kyllä aloin haluamaan sellaista.

MirvaK

Meiltä ei löydy TripTrappiakaan. :D Tällä hetkellä ei löydy mitään syöttötuolia, mutta MÄ HALUAN sellaisen perusmallin, kuten isommillakin muksuilla oli. :D

Mindeka
Ma-material Girl

Meillä ei ole TripTrappia! :D Koluttiin kaikki kirppikset ja nettihuutokaupat läpi, että sain sellaisen kotimaisen matalaksi taittuvan syöttötuolin(eteen tulee pöytäosa) , kuten mullakin on lapsuudessa ollut.

Vierailija (Ei varmistettu)

Täälläkin käsi nousee ylös! Nyt kyllä vähän kiinnostaa mistä Sohveja voi ostaa? Meillä mennään kans aika paljon kirppis meiningillä vaatteiden ja lelujen osalta. Ihan paras lelu on tähän mennessä ollut anopin kätköistä löytynyt ja miehellä lapsena ollut iso sinapinkeltainen muovinalle jossa on kaikenlaista nappia, nippeliä ja hyrrää. Niitä sellaisia joista lähtee karmea möly. Mutta onpahan kestävä eikä sellaista ihan joka lapsella taida nykypäivänä olla :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Käsi ylös, meilläkin on semmonen taitettava syöttötuoli! Hoksasin nyt vasta että sehän käy isommallekki lapselle myöhemmin kun poistaa siitä turvakaaren. Se istuin osa on niin leveä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Meiltä löytyy Sophie vain ja ainoastaan siksi että se on pähein purulelu mitä on tullut vastaan. Kaikkeahan siis voi purra ja hinkuttaa niin paljon kuin sielu sietää mutta tuon Sophien materiaali on kuin tehty kutiseville ikenille, ja se pysyy lapsen kädessä tosi hyvin.. kiinnostaakin kauemmin kuin se äitiyspakkauksesta tullut. (Joka kiinnosti lähinnä 4-vuotiasta isosiskoa joka opetteli käyttämään saksia..)

PilviF

Ei ole Sohvia meille eksynyt.. Olen lähinnä ihmetellyt, että mikä siinä on niin ihmeellistä.

Ainu-pupuja on joka paikka täynnä (suurin osa isoveljen valtaamia..pikkusisko sai jopa kaksi, ja kenen sängyssä ne nukkuvatkaan..), jokainen niistä on lahjana saatu. Ja lahjastahan ei saa valittaa (varsinkin kun mummo on ottanut toimekseen hankkia jokaiselle -kolmen vuoden sisällä 6 lapsenlasta- mukulalle oman pikku Ainunsa.

Eipä ole TrippTrappiakaan, oli unelmia, mutta se hinta. Liian paljon. Tai no, mä löysin sitten kuitenkin paremman (ainakin meidän tarpeisiin/ toiveisiin) -> ..Omassa lapsuudessani meillä oli hieno syöttötuoli. Värikäs ja siitä sai auton ja sit siinä pysty piirtämään/lentämään/ ja vaikka kuperkeikkaamaan.

Heeei, lapseni. Let mii sii huutonetistä.. Täällä on yks. Viiskymppiä. Putsaamisen ja pehmustevaihdon tarpeessa. Hmm.. viiskymppiä. Mitä? BRIO? (siis tää sama laatuapaketissa-BRIO?) ja niin multipurpose hieno Brio Hokkuspokkus muutti meille ja tää on hyvä!

 

Joko mää mainostin jonkun hienon Brio-lelun verran? ;)

Minäkin haaveilin siitä meidän nelikuiselle ikenien rapsuttajalle, mutta sitten rupesikin ärsyttämään tämä kaikilla-pitää-olla-sellainen ajatusmaailma ja päätin etten osta. Vauvan leluihin, vaatteisiin ja tarvikkeisiin liittyy hirveän paljon olettamuksia siitä, mitä kaikkea ja MINKÄ MERKKISTÄ vauvalla pitää olla. Tietyt asiat tekevät muka vauvan elämästä jotenkin parempaa, mutta luulen että ne ovat enemmänkin äitien ja isien ajatuksia. Mutta ei sekään ole huono asia, että vanhemmat tykkäävät vauvan tavaroista ja viihtyvät niiden kanssa kodissaan. :)

Liisa
Osasin!

Kiitos PilviF, annoit omalle lapsuuteni syöttötuolille nimen. Alan ehkä metsästää sitä meidän pikkupallerolle. Huutonetissä näyttäiskin olevan yksi, hmm...

Vierailija (Ei varmistettu)

Hahaha, tuo tripptrapp tuoli on aiheuttanuy huvitusta kun kaveri sanoi, että "mitä järkeä siinä ns. pitkäikäisyydessä on, kuka koululainen tai teini haluaa istua vielä syöttötuolissa?!"
Kiteytti ajatukseni, vaikka tuoli sopisi kyllä hyvin ruokapöytäämme... Sophieta ei ole, vauva oli jo liian iso kun me Sophie Stockalta bongattiin :)

-P.

Kristaliina
Puutalobaby

Oijoi nyt mäkin aloin kadehtia tuota Hokus Pokusta - PilviF sanoi avainsanan "kuperkeikka" ja sai mut heti kuvagooglaamaan :) Vautsi!

Tsihihi tää juttu toimiikin näköjään myös tavallaan "käänteisenä myynninedistäjänä", kun ainakin iitu- ja Vierailija alkoivat (?) sellaista haluamaan... :) Eli joo, kannatetaan: Brion lelupalkinto PilviF:lle ja Sohvi-palkinto mulle! :D Sophieta taitaa saada monista lastentarvikeliikkeistä (Helsingissä Vaunu-aitta, Bebe's, ja -P. mainitsee Stokkankin) ja monista nettikaupoistakin.

Tilia, ihana idea tuo salaisuuslaatikko! Täytyypä pistää muistiin ja ottaa meilläkin käyttöön sitten, kun Silva alkaa olla siinä iässä :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meilläkään ei Sophieta tai edes ainu-pupua. Nyt kun herra vasta vuoden iässä on jostain leluista oikeesti kiinnostunut tosin ne on todella pehmeitä pehmoja, joita on mukava rutistella muut lelut vois melkeen myydä. :D

Niin ja unohdin kirjoittaa hyvän vinkin ikenien kutinaan. Anna vauvallesi jääkaappikylmä hyvin pesty porkkana. Sillä hän voi rapsutella ikeniään ja imeskellä turvallisesti viilentävää porkkanaa. Porkkanasta hampaaton vauva ei kuitenkaan saa mitään irti, mutta helpottaa oloa.

 

PilviF

Kannatetaan :)

Jos joku noista Hokkuspokkuksista innostui (eikä välttämättä ole intoa fiksailla), niin niitä myydään ainakin ruotsalaisissa nettikaupoissa ihan uutenakin (saa valita pehmusteen ja kuoren värin). Itse sain käytetystä toimivan pelin, vain murto-osan hinnalla, kun putsas huolella ja vaihtoi pehmusteeseen uudet kankaat :)

Kommentoi