Onnellinen lapsuus kaupungissa?

Ladataan...
Puutalobaby

Sain viime viikolla sähköpostiini aivan hurjan mielenkiintoisen kutsun - sen otsikko kuului:
"Mitä hyvä kaupunkilapsuus Helsingissä vaatii kaupungilta?"

Viestissä Helsingin vihreät kutsuivat minut (ja muutaman muun "lapsiperheellisen") Helsingin kaupungintalolle keskustelemaan siitä, millaiset asiat tällä hetkellä mättävät ja mikä toimii Helsingissä lapsiperheiden näkökulmasta. Meidän mielipiteitämme kuulemaan tulevat ainakin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa. Samalla he myös kertovat Vihreiden alkuvuonna julkaisemista kaupunkilapsuuden teeseistä ja konkreettisista toimenpide-ehdotuksista niiden toteuttamiseksi.

Ai että olisinko kiinnostunut tulemaan mukaan? No todellakin!

Vaunuilua ankeanharmaassa kaupunki-miljöössä.

 

Itsehän vietin lapsuuteni Kuusamossa. Lapsuuden ympäristöni olivat hyvin turvallisia - naapurin muutamaa vuotta vanhemman tytön kanssa juostiin vapaasti ympäriinsä, muistaakseni jo hyvin-hyvin nuorina. Omilla pihoilla ei tarvinnut pysyä, vaan leikit veivät pitkin lähitienoiden. Ruokittiin turisteille näytille tuotuja poroja Hotelli Kuusamon takapihalla, poljettiin polkuautoja liikennepuistossa ja talvella luisteltiin luistinradalla. Aikuisia tarvittiin mukaan oikeastaan pelkästään silloin, jos mentiin uimarannoille. Lapsuus Kuusamossa oli... ..jotenkin kaikin puolin vapaa.

Muistan hämärästi, että suustani on saattanut (joskus 20-vuotias mielipideautomaatti ollessani) päästä ulos lause: "En mä ainakaan lapsia täällä Helsingissä kasvattaisi. On ihan kamalaa, että miten täällä lapset joutuvat kasvamaan aikuisiksi aivan liian aikaisin." Samassa yhteydessä luultavasti myös totesin, että en mä kyllä edes ikinä tee niitä lapsia. En muuten varmasti.

Noooh, onneksi tässä elämässä on rutkasti aikaa muuttaa mielensä.

Joel on viettänyt lapsuutensa kaupungissa, Kumpulassa. Ja avojaloin on kuulemma juostu sielläkin, rakenneltu majoja puihin ja koluttu lähimetsät (silloin Kumpulanmäellä kuulemma oli ihan oikeaa metsää - nykyäänhän siinä on asuintaloja ja yliopiston rakennuksia). Ja kavereita riitti lähes jokaisessa naapuruston puutalossa.

Ei se kaupunkilapsuuskaan kyllä kovin pahalta kuulosta.

Myös täällä kaupungissa voi leikkiä kävyillä.

 

Niin joo, noihin kysymyksiin. Mikä mättää ja mikä toimii?

Ensimmäistä juttua ei tarvitse kovin pitkään miettiä. Ei sekuntiakaan. Joillain alueilla Helsingissä (lue: juuri täällä meillä) lasten päivähoitotilanne on aivan katastrofalinen. Enkä liioittele yhtään tuolla sanalla: Silvan kanssa samanikäisistä naperokavereistamme kukaan ei ole päässyt omalle alueelle päivähoitoon, tai edes lähelle - pahimmillaan hoitopaikka on annettu ihan toiselta puolen kaupunkia, ja myös täysin eri suunnalta kuin vanhempien työpaikat ovat... 

Miksi sitten juuri täällä on näin? Olen ymmärtänyt, että viereistä Arabianrantaa rakentaessa kuviteltiin, että asuntoihin muuttaa enimmäkseen lapsettomia helsinkiläisiä - että se perinne jatkuisi, että lasten tultua perheet muuttavat naapurikuntiin. Mutta - yllätys yllätys - viime vuosina lapsiperheet eivät olekaan enää paenneet "maalle" vaan ovat alkaneet jäädä Helsinkiin, ja jopa kantakaupunkiin tai sen lähelle: Alppilaan, Vallilaan, Kallioon ja Arabiaan. Ja yhtä äkkiä täällä onkin leikkipuistot ja pihat täynnä pikkunaperoita, joille jostain hoitopaikatkin tarvittaisiin... Hupsis, tätä ei oltu kai suunnitteluissa osattu ottaa huomioon. Muistaakseni luin paikallislehdestä, että tämän meidän pienen oman alueen päiväkoteihin on tällä hetkellä sata lasta jonossa.

Näin olen siis ymmärtänyt, että on tapahtunut - saa korjata, jos/kun joku tietää enemmän!

Talonmiehet pitävät leikkipuistot kunnossa.

 

Tuo päivähoitopaikkatilanne on itselleni se niin suuri "mikä mättää" -aihe, että oikeastaan muita ei meinaa edes sen alta tulla mieleen. Oman urputukseni voisin tietysti antaa esimerkiksi neuvolajärjestelmän toimivuudesta (mukaanlukien nämä toimimattomat sähköiset asioinnit sun muut), mutta en ehkä välttämättä edes tiedä, mikä näistä asioista on kaupungin syy ja mikä jonkun muun...

Ja sitten tietysti sellaista "yleistä lapsiystävällisyyttä" kaupunkiin kaipaisin lisää. Tällä meidän alueella lapset on huomioitu ihanasti, ja jälkikasvun läsnäolo kaupoissa ja ratikoissa on ihan normaalia. Mutta noin niin kuin fiilispohjalta kaupungin keskustassa ei kyllä aina ihan siltä tunnu - vaunuja työntävä äiti-ihminen on kanssakaupunkilaisten mielestä usein joko näkymätön tai kroonisesti tiellä (vaikka ei olisikaan). Kyse on kaikkein eniten varmaan jonkinlaisesta asennevääristymästä (vamma olisi ehkä liian rankka sana). Ihan kuin ydinkeskusta kuuluisi vain kiireisille työssäkäyville nuorille ja hyväkuntoisille - lapset ja vanhukset pysyköön poissa cityihmisen jaloista.

Mutta hmm, voiko tuollaiselle kaupunginvaltuusto edes mitään tehdä...? 

Arabianrannan hieman erilaisessa "leikki"puistossa.

 

Entäs niitä plussia?

No ainakin se, että (jälleen oman näppituntumani mukaan) nämä "melkein-kantakaupungissa" -alueet ovat kuitenkin koko ajan kehittymässä lapsiystävällisemmiksi. Esimerkiksi tuota Arabianrantaa en juuri voisi enempää hehkuttaa: siellä (ja lähiseudulla) näkyvä yhteisöllisyys on jotain aivan... ...poikkeuksellista? Varmasti tuollaisia lapsiystävällisiä kaupunginosia on tässä kaupungissa enemmänkin - onko?

Helsingin leikkipuistotoiminta myös on aivan mainiota. Meidän osalta "sisäpuistoilut" ovat kyllä jääneet pariin satunnaiseen kertaan, koska aamu-unisen perheemme aikataulut eivät leikkipuistotoiminnan raameihin istu. Ehkä siinä olisi parannettavaa - toimintaa kotihoidossa oleville lapsille muulloinkin kuin aamupäivisin; jos edes jossain leikkipuistossa touhuiltaisiin puolilta päivin eikä kaikissa pelkästään aamulla... Nooh, tämä on ehkä niin pieni kehityskohdeaihe, että ihan jo melkein nolottaa.

Ja sitten leikkipuistoihin liittyen tietysti se lähes uskomaton juttu, eli ilmainen puistoruokailu. Nooh, sekin meiltä meni kyllä viime kesänä kokonaan ohi tirpan päikkärirytmien takia. Mutta iltapäivisin käytiin kyllä "muuten vaan" -leikkimässä parissa leikkipuistossa monia kertoja viikossa. Usein kyllä esimerkiksi tuolla Arabian leikkipuistossa keinuttiin ja kaivettiin hiekkalaatikkoa kolmen-neljän aikaan iltapäivällä ihan yksin, kun muut naperot olivat... ...jossain muualla kai.

Intian leikkipuiston norsu sai halin.

 

Vaikka oma taustani ei mitenkään "poliittinen" olekaan, mun korvaan nuo Vihreiden ylöskirjaamat kaupunkilapsuuden teesit kuulostavat hyvin järkeviltä ja pitkälle mietityiltä. Tuosta linkistä ne pääsee lukemaan kaikki, mutta jos poimin tuolta joitain korostettuja osia, tykkään itse eniten näistä:

1. Päivähoitoa lasten ehdoilla

  • Haluamme, että ammattitaitoiset ja työssään viihtyvät ihmiset hoitavat lapsiamme.
  • Lapsi tarvitsee luontoa.
  • Puhdas ja terveellinen ruoka on tärkeää ja haluamme sitä helsinkiläisille lapsille, vaikka se maksaisi hieman enemmän.
  • Jotta jokainen lapsi saisi hoitopaikan, on hoitoa tarvitsevien lasten määrä osattava laskea oikein. Päiväkotipaikan on löydyttävä 20 minuutin säteeltä kotoa, ihan kuten koulujenkin. 

2. Ei lasten luokkayhteiskuntaa

  • Lapset syntyvät ennakkoluulottomina. Emme halua kaupunkia, jossa lasten todellisuudet erkanevat toisistaan vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan. Emme halua lasten luokkayhteiskuntaa.
  • Tukea ja mahdollisuuksia on kohdistettava etenkin sinne, missä tarve on suurin.
  • Leikkipuistot ovat helsinkiläisten lasten keitaita. Siksi lasten puistoista on pidettävä huolta. Lapsiystävällisessä kaupungissa leikkipuistojen, päiväkotien ja asuntojen pihojen suunnittelussa huomioidaan kasvavien lasten leikin ja liikkumisen tarpeet.

3. Kaupunki, joka auttaa ajoissa

  • Nykyisin lähes joka kymmenes helsinkiläinen lapsi on lastensuojelun asiakas. Tämä muuttuu ainoastaan tukemalla lapsia ja vanhempia riittävän ajoissa.
  • Haluamme päiväkotien ja koulujen yhteyteen esikouluja, joissa pienet helsinkiläiset saavat leikkiä ja kasvaa. Hyvä esiopetus tekee kouluun siirtymisen helpoksi ja huolettomaksi.

Poimintojen valinnat siis omiani - teeseissä oli paljon muutakin hyvää sisältöä.

******

Itse asiassa en ole tätä enempää vielä ehtinyt pähkäillä, että millaisia "terveisiä lapsiperheeltä" aion mukanani viedä. Pitäisi kyllä miettiä, että osaisi sitten sanoa jotain järkevää. Siksi oikeastaan tein tämän bloggauksen: kysyäkseni myös teidän mielipiteitänne! 

Mitä mieltä olette kaupunkilapsuudesta - voiko kaupungissa ylipäänsä viettää tasapainoisen ja onnellisen lapsuuden? Vai oletteko esimerkiksi itse "paenneet" lasten kanssa kaupunkieloa pienemmille paikkakunnille tai lähikuntiin?

Mitä tarvitaan onnelliseen kaupunkilapsuuteen Helsingissä (tai jossain toisessa kaupungissa)?

Mikä toimii ja mikä ei?

Hurjan mielelläni siis vien erilaisia terveisiä mukanani*) valtuustoon - suullisesti ja myös lähettämällä tämän bloggauksen (ja etenkin keskustelun) linkin eteenpäin. Antakaahan siis tulla näkemyksiänne, kehityskohteita ja kiitoksia tietysti myös saa laittaa! :)

 

*) Jos sinne pääsen; tapaaminen on vasta parin viikon päästä. Ja jos en itse pääse, rekrytoin varmaankin jonkun "sijaisen" puutalobabylandiaa ja sen keskustelijoita edustamaan :)

Sain myös luvan ottaa halutessani kaverin mukaan - anyone? :)
edit: mun aveciksi lähtee Siperian Ella; kivaa!

Share

Kommentit

nuunuu

Me asustellaan Espoossa Leppävaarassa, että silleen nyt tietysti en osaa Helsingin asioista sanoa. Mutta meillä ainakin suurin ongelma on yksinäisyys, minkä uskon johtuvan kaupunkilaisuudesta ainakin osaksi. Eli juuri se, että kun ei siellä leikkipuistoissa päivisin ole ketään - ainakaan meidän ulkoiluaikoina. Helposti sitä sitten jättää vain menemättä. Ainakin näillä keleillä. Johtuuko sitten siitä, että kaupunkilaiset palaavat ehkä aikaisemmin työelämään, kun "maalla" asuvat? Vai palaavatko? Avoimia päiväkoteja, MLL:n perhekahviloita yms. tapaamispaikkoja on kyllä, mutta leikkipuistot ovat ainoita, joita ei ole kellotettu etukäteen. Silti (tai siitä syystä) ne paistavat tyhjyydellään? Kyllä se on aika kurjaa katsella 1,5-vuotiasta, joka yksinään kävelee leikkipuistoa edestakaisin. :/ Taitaa vain olla niin, että tämä ei ole kaupungin vika... :D Eli meni vähän ohi aiheen. Tämä kuitenkin varjostaa meidän ipanan kaupunkilapsuutta. Ja omaa kaupunkiäitiyttä, kun lapsellisia kavereita ei ole.

Torey

Sama juttu niin maalla kuin kaupungissa. Asuimme tyttäremme ekan vuoden kaupungissa. Puistossa harvoin muita. Ja nyt maalla. Sama juttu. 

Laitoimme tytön hoitoonkin pariksi päiväksi viikossa muutamaksi tunniksi ihan vaan siksi, että tyttö näkisi lapsia muuallakin kuin kanssani muskarissa. 

En tajua missä muut lapset ja äidit on?! :D

Kristaliina
Puutalobaby

Mekin kans oltiin viime kesänä tosiaan leikkipuistossa usein ihan yksikseen! Mutta ajateltiin, että se johtui meidän aikatauluista - meillä kun silloin nukuttiin vielä kahdet päikkärit ja niiden välinen "leikkiaika" ajoittui just siihen kohtaan, jolloin (näin ainakin kuvittelin) muut sen ikäiset on kotona unillaan... Ja monesti me mentiin puistoon joskus kolmen jälkeen, jolloin ainakin Intian leikkipuistossa alettiin jo keräillä leluja pois... :( Kerran vaan taidettiin olla puistoruokailun kanssa yhtä aikaa paikalla (silloinkaan ei ruokailtu, kun tirppa oli just syönyt) ja silloin oli kyllä aikamoinen (kiva) action päällä :) Mutta näin, kun aloin asiaa oikein miettiä, tuolta leikkipuistosta ei ole meillekään "tarttunut mukaan" yhtään kaveria, vaikka just silloin kesällä aika aktiivinen hiekkalaatikonreunajuttelija kuvittelin olevanikin :) Mutta puistossa tuntui aina olevan ihan eri ihmiset, joten sellaisia "vakikavereita" ei syntynyt. Nuo meidän naperokaverit ovat tulleet etupäässä harrastuksista silloin vauvavuonna...

Ja tosiaan nuo perhekahvilat sun muut tuntuu aina olevan n. klo 9.30 tai aikaisemmin. Meillä herätään vasta kymmeneltä :)

Meilläkin on jo suurin osa (kaikki?) naperokavereista mennyt jo päivähoitoon ja äidit (ja isit) töihin. Syksyllä tuntui välillä tosi yksinäiseltä edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin naperokyläilyjä oli viikoittain. Siihen päälle oli tietysti ne raskauspahoinvoinnitkin... Mutta nyt mulla onkin tietysti tämä tilanne, että en pääsisi muutenkaan puistoilemaan - nyt tuntuu vaan ihan kivalta, kun hoitaja-Laura vie tirppaa edes tuohon omalle pihalle ja minä lepään sen aikaa :)

Yleensähän noi perhekahvilat sun muut tosiaan alkaa 9.30, mutta meillä ainakin ne on puoleenpäivään asti auki ja sinnehän siis yleensä voi mennä kesken kaiken (poikkeuksena seurakunnan perhekerhot), eli aamulla kun herää, niin vaatteet päälle ja perhekahvilaan aamupalalle! 

paulahelena
ALUAP

Hei mun on pakko vastata tähän kun ollaan parin kuukauden päästä muuttamassa Leppävaaraan ja neuvolan kautta saadut mammakaverit jää Tapiolan seudulle (jonne kyllä onneks pääsee suht helposti uudestakin kodista), Jippo on vasta puolvuotias mut jos kaipaatte vaunutteluseuraa tai myöhemmin sinne leikkipuistoonkin kaveria niin täältä vois saada! :)

Mikko Särelä (Ei varmistettu) http://www.sarela.fi

Täällä Harjussa on kyllä leikkipuisto täynnä aamusta iltaan. Hiljaisia hetkiä ei juuri löydy. Ehdottomasti paras puoli siinä, että asuu kaupungissa. Eron edellisiin asuinpaikkoihin (Leppävaara ja Kauniainen) huomaa todella selvästi.

Piipo79

Hyvää: leikkipuistot ja ne ruokailut! Leikkipuistotoiminta ylipäänsä. Harrastusmahdollisuudet, maksuton ratikka ja bussi vaunuileville, uimarannat, autottomuuden mahdollistava palvelutarjonta (toivottavasti kaikki arvostavat sitä niin paljon että kivijalkakaupat yms pysyvät pystyssä). Huonoa: päivähoitotilanne!!! Epäkohta joka ajaa kaiken muun yli. Vaikka omalla alueella kaikki hyvin, niin Arabia, Viikki tms ei ole voinut tulla yllätyksenä, että ovat lapsiperheen asuinalueita. Eli siitä ISO miinus päättäjille. Työssäkäyville pitäisi antaa mahdollisuus oikeasti järjestää arki niin että voi käydä töissä - ja tuoda niitä veroeuroja palvelujen järjestämiseen. Tulevaisuudessa huomiota kiinnittäisin siihen että asuinalueet ovat turvallisia ja puhtaita. Ettei hiekkalaatikkoa tarvitsisi kääntää ennen lasten leikkimistä jne. Liikenneturvallisuus tärkeä pointti vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, esim taka-töölö tai vaikkapa hämeentie. Yhteisöllisyyteen kiinnittäisin huomiota. Nykyisin luokat jaetaan entistä aiemmin erilaisiin ryhmiin jne ja sitä kautta yhteisöllisyys katoaa ja saadaan entistä enemmän niitä jotka syrjäytyvät.

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, ilmainen liikkuminen vaunujen kanssa ratikassa isoa plussaa! 

Tuo työjärjestelykysymys on kyllä kans olennainen! Itselläni sellainen tuli esiin ennen kaikkea siinä, että olisin (ennen tätä nykytilaa) ihan hurjasti halunnut tehdä enemmän friikkutöitä ja olisin niitä saanutkin - jos vaan olisin saanut tirppasen johonkin turvalliseen vakihoitopaikkaan tyyliin kahtena päivänä viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Leikkitoiminnan kerhoja on, mutta vasta yli 2-vuotiaille ja niissä ryhmäkoot ovat kuulemma aika isoja ja ryhmässä hyvin eri-ikäisiä lapsia - en ihan tiedä, kuinka vanhana sellaiseen oikeasti kannattaa viedä, ehkä vasta 3-4-vuotiaana... Eli sellaista "hyvin hyvin osa-aikaista" päivähoitoa olisin silloin akuutisti kaivannut. Laitoin jonnekin kaupungin neuvontaankin kysymyksen, mutta sieltä sain vastaukseksi netisivun, jonka olin nähnyt aikaisemminkin ja joka ei vastannut kysymyksiini ollenkaan...

Muutkin hyviä pointteja, kiitos!

Yhteisöllisyyttä minäkin pitäisin tärkeänä ja myös sitä, että eriarvoistuminen ei alkaisi jo päivähoidossa tai koulussa. Tästähän räjähti keskustelu jokin aika sitten Isyyspakkauksen puolella (se muskarit keskellä päiväkotipäivää -case) ja tuota noissa teeseissäkin tunnutaan vähän sivuavan. 

Anomuumi (Ei varmistettu)

Erittäin mielenkiintoista! Hyvää: samat mitä on jo tullutkin, leikkipuistot ja niiden toiminta, ilmainen joukkoliikenne vaunukansalle.

Parannuskelpoista: tiedottaminen. Esim. leikkipuistotoiminnasta ei epävarma esikoisen äiti kuule tai löydä välttämättä yhtikäs mitään! Neuvolasta tai postista olisi hyvä tulla lappu, jossa lukisi, missä ja mitä tapahtuu milloinkin - ja siinä olisi aivan kaikki lähialueen tarjonta, siis myös MLL, seurakunta, miksei yksityiset palveluntarjoajatkin, eikä niin, että kaikki pitää nuuskia erikseen. Tyyliin "vauvahieronta siinä ja siinä puistossa klo x. Nolla euroa. Mene sinne." Nyt niitä tietoja saa etsiä kissojen ja koirien kautta jostain alasivun alasivulta netistä. Toinen asia: ilmainen joukkoliikenne myös kantovälineiden käyttäjille (tätä vihreät ovat tosin tietääkseni yrittäneet jo ajaakin?). Juu juu, tiedetään, ettei se ole mikään taloudellinen tuki lapsiperheille vaan perustuu vaunujen kanssa turvallisuuteen, mutta come on! Jokainen tietää, että lähijunassa lippunsa pystyisi leimaamaan kättä vaunuista irrottamatta tai konkan avustamana turvallisesti, ja silti lähijuna on maksuton. Peräänkuulutan siis tasapuolisuutta.

Kristaliina
Puutalobaby

Totta! Totta! Tuohon tiedottamisjuttuun mä niiii-iiiin oon törmännyt! Mä pyysin jo aikoinaan perhevalmennuksesta jonkinlaista "tietoiskua" erilaisista lapsiperheiden palveluista - kun perhevalmennuksen alkuun kysyttiin toiveita sisällöstä. No, eipä sellaista tietoiskua sitten koskaan saatu. Joitain epämääräisiä kopiokonebrosyyreja oon sitten poiminut jostain tyyliin Neuvolan ilmoitustaululta ja surffannut netissä. Ja koska monesti tiedot on jääneet vähän epäselviksi, niin ei niihin ole sitten oikein rohkaistunut menemäänkään...

Hei esim. vuosittain ilmestyvä "kirjanen" lapsiperheiden palveluista! Onkohan sellaista? Uuuu, mähän voisin vaikka tehdä sellaisen :) Etenkin jos joku taho sellaisen tekemisestä jotain pientä maksaisi :)

Samaa mieltä, myös kantajille ilmainen joukkoliikenne! Onhan se sekin vaarallista jäädä siihen keikkumaan ja lippuaan leimailemaan...

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Turussa kivoja ovat leikkipuistot, tosin niiden suhteen olen ihmetellyt samaa kuin nuunuu ja Torey tuossa yllä, että missä kaikki muut äidit lapsineen ovat? Olen miettinyt, että onko meillä taaperon kanssa joku aivan nurinkurinen päivärytmi. 

Seurakunnan toiminta on täällä tosi hyvin organisoitua ja ohjattuihin tuokioihin on panostettu. Srk:n muskaritoiminta on huippua, tosin mulla ei ole vertauspohjaa, mutta me ainakin tykätään. En kyllä miellä tätä turkulaiseksi jutuksi vaan seurakunnan jutuksi. MLL järjestää paljon, vielä kun joskus jaksaisi mennä mukaan. 

Plussaa kauniista maisemista, luontopoluista, ilmaisista Turun Liikunnan Ihmemaa -sunnuntai-illoista lapsille, Seikkailupuistosta, pääkirjaston lasten- ja nuortenosastosta (pienille lapsille suunnattua ohjelmaa kyllä toivoisin enemmän), Ruissalosta rantoineen, maksuttomasta bussilla matkustamisesta, jos vaunut mukana, esteettömäksi remontoidusta kauppahallista, jonne lisätty lastenhoitohuone (tosin tähän en ole vielä päässyt tutustumaan).

Miinusta siitä, ettei keskustassa ole huomioitu lapsiperheitä oikein ollenkaan: Hansassa (keskustan kauppakeskus) tosi hankala kulkea vaunujen kanssa, eikä mitään leikkinurkkausta ole. Mun mielestä keskusta viestittää vähän sellaista, että lapsiperheet menköön Skanssiin tai Myllyyn (ostoskeskuksiin). 

Toivottavasti Turussakin järjestettäisiin tällainen tilaisuus! Ja tosi hienoa, että pääset (jos ei vauvayllätyksiä tule :)) sinne Helsingin tilaisuuteen!

Kristaliina
Puutalobaby

Kyllä - samaa tosiaan ihmetelty täälläkin... Luulisi, että edes joku (vaikkakin edes pieni vähemmistö) sattuisi menemään samaan rytmiin kuin itse...

Turku kuulostaa kyllä kivalta kaupungilta lapsen(kin) kannalta! Hmm, tuollaista kirjaston "lastenohjelmaa" muuten mäkin kaipaisin - tuossa olisi kirjasto ihan vieressä, mutta en ole sieltä vielä mitään meille sopivaa aktiviteetta huomannut. Vai onkohan kyse taas vaan ihan tiedotusasiasta; eli että siellä on jotain, mutta en vaan tiedä sitä, hmm...
(PS. Googlasin juuri ja siellä on satutuokioita; en kuitenkaan löytänyt, että minkä ikäisten kanssa niihin kannattaisi mennä - ja ajankohta oli ylläri ylläri taas 9:30)

Toivotaan, että Turkuunkin järjestetään vastaavaa - mä olin kans hurjan iloinen kutsusta, toivon tosi paljon että pääsen menemään!

Onpas! Mene Hansan Kultataloon, sinne missä on se ravintolamaailma. Siellä on pieni (ja kämänen) leikkinurkkaus, mutta paikan vaatimattomuus ei ainakaan omaa 1-vuotiastani haittaa. Sieltä meidät löytää...usein. Seikkailupuisto on ihana, kaikkine aktiviteetteineen. Kirjaston lastenosasto on myös hyvä. Ja on täällä aika hyvät ja monipuoliset leikkipuistot. Seurakunnalla on aika kivat perhekahvilat ohjattuine musiikkiosuuksineen. MLL:n toimintaan en ole yhtä vauvahierontakurssia lukuunottamatta osallistunut. Kurssi ei ollut kovin kummoinen ja se muu porukka...öö...en oikein kokenut yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan. Joten ehkä se jengi pilasi mun osalta koko MLL- fiiliksen. Ja jos Turkua voi muuten kiitellä, on halli hyvä, tori samoin, autoilijat kohteliaita, lapsiperheiden palvelut tuntuvat olevan kohdillaan ym. Ja tarhapaikankin saa varmasti läheltä. Koska minähän en helsinkiläisenä parahda itkuun, jos tarhapaikan saa kauempaa kuin 150m päästä kotoa. Täällä ei myöskään ole liikenneruuhkia. Ei, Hirvensalon "ruuhka" ei ole ruuhka.

huomaan, että kommentti meni ihan ohi aiheen. Sori.

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Kiitti vinkistä! Leikkipaikka saa olla vaatimaton, kunhan on joku nurkkaus, johon lapsen saa päästää hetkeksi jaloittelemaan. 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä uskon vahvasti että mun skidi saa kivan kaupunkilapsuuden. Me asutaan 3,5km Hkin rautatieasemasta ja en voisi olla tyytyväisempi tähän meidän omaan kaupunginosaan pienen lapsen kanssa (no okei, jos haluaisi parantaa niin pienen vauvan kanssa parveke olisi ollut kiva ja toisaalta nyt isomman kanssa oma piha ois tietty jee). Mutta noin niinkuin ylipäänsä, en voi valittaa. Julkinen liikenne toimii etelään, pohjoiseen ja länteen mahtavasti, itään kohtuullisesti, kyytiin mahtuu hyvin suurella todennäköisyydellä. Päiväkotipaikka kävelyetäisyydellä (meidän alueella on päiväkotipaikkoja about yhtä paljon kuin lapsia, eli poikkeuksellisen hyvä tilanne Helsingissä), päiväkoti on keskuspuiston vieressä joten lapset (kyllä 1-2v. ryhmäkin) pääsevät viikottain metsäretkelle. Kilometrin säteellä on ainakin 7 leikkipuistoa/leikkipaikkaa (lähileikkipuistossa ihanat ohjaajat ja sisätilat, talvella luistinrata ja kesällä kahluuallas) jotka vaihtelee isosta metsäisestä alueesta pieneen aidattuun alueeseen. Neuvola on kiireinen, mutta lähellä. Tuleva koulumatka 200m ilman isojen teiden ylityksiä. Ruokakauppoja löytyy läheltä ja edes keskustaan ei ole tarvetta useinkaan mennä. Me sienestetään ja marjastetaan lähimetsässä (also known as Helsingin keskuspuisto), löytyy maauimalaa, uimahallia, luistinrataa (isompaa ja pienempää), hiihtoladut, skeittiramppeja ja meri on lähellä. Niin ja se oman pihan puute...no, kesällä me on taloyhtiössä (joo, ihan kerrostalossa) otettu haltuun taloyhtiön pieni piha, siellä kuivatetaan pyykkejä ja grillataan ja syödään taloyhtiön pihakalusteita hyödyntäen...viime kesänä laiskoina päivinä pikkutyyppi sai myöriä meidän talon takapihalla nurmikolla ja omassa uima-altaassaan ja äiti lepäili varjossa. Joo, ei olla ihan heti suunniteltu muuttavamme pois täältä :) Pienessä kylässä kasvaneena päivittelin kyllä, että milloinkahan uskallan kulkea lapsen kanssa vilkkaasti liikennöityä kotikatua, mutta tähän kaupunkiin kasvanut lapsi on oppinut niin tavoille, että kuljemme himpun vajaan 2v. kanssa kävellen lähikauppaan ja ei pelota äitiäkään (toivottavasti uhma ei muuta tätä liikenteen varomista).

Kristaliina
Puutalobaby

Joo eipä kyllä todellakaan kuulosta pahalta :)

Keskuspuisto kyllä on yksi Helsingin "keuhkoista" - kun asuin Töölössä, kävelin siellä paljonkin. Ja tietty myös toisella puolen Töölönlahdella. Ja Punavuoressa asuessa vastaava henkireikä mulle oli Lapinlahti/Hietalahti, ja nyt nykysin Kumpulan ja Toukolan puutalokadut ja Vanhankaupunginkoski. Se on muuten sellainen juttu, jota monet ei-helsinkiläiset (otanta: mun sukulaiset lähinnä) ei hoksaakaan: että Helsinki ei ole pelkkää asfalttia, vaan siellä täällä on pieniä keitaita, jonka vihreydessä ei muistakaan olevansa lähes keskellä kaupunkia <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Pikavastaus: myös Haaga on erittäin yhteisöllinen puistojen ja metsiköiden täplittämä lapsiperhekeskittymä, joka kärsii tolkuttomista neuvolajonoista ja kroonisesta päivähoitopaikkakatastrofista.

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, näin mäkin olen ystäviltä ymmärtänyt - samat plussat ja miinukset :) Ja myös se, että keskustaan on periaatteessa lyhyt matka, mutta silti kaupunginosa on ikään kuin oma maailmansa ja yhteisönsä <3

Liu (Ei varmistettu)

Tosi tärkeä ja mielenkiintoinen teema. Itseä puhuttelee nyt erityisesti tuo päiväkotikysymys kun omalle naperolle on juuri paikkaa haettu. Todella toivomme, että pääsisi lähipäiväkotiin. Vihreiden teesit kuulostavat minusta hyviltä, ja ennenennen kaikkea tosi tärkeää, että asia nostetaan esille!
Onpa muuten ihana ja kaunis kuva teistä!
-Liisa

Kristaliina
Puutalobaby

Voi toivottavasti pääsette!

Tuo päiväkodin järkevä sijainti on kyllä ihan olennainen juttu lapsiperheen arjen toimimisen kannalta. Tuntuisi tosi raskaalta viedä täältä lasta esimerkiksi Punavuoreen (minne moni tuntuu päässeen), kun omat työpaikat ovat tunnin verran eri suuntaan... Uhh. Tämän jännittäminen meilläkin on edessä Silvan osalta ehkä osa-aikaisesti syksyllä tai viimeistään vuodenvaihteessa.

 

Raissi
RetroPrinsessa

Leikkipuistot on Helsingissä paikkoja, joissa aamupäivisin on ohjattua toimintaa pienten lasten perheille ja iltapäivisin toiminta keskittyy pieniin koululaisiin, lähinnä 1-2 luokkalaisiin. Tästäkin syystä se ohjattu toiminta tapahtuu yleensä 9:30-10:30 välille. Monet 1-2 luokkalaiset pääsevät koulusta jo puolen päivän paikkeilla :) Helsingissä on myös muutama perhetalo, jossa on ohjattua toimintaa perheille myös myöhemmin päivällä.

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, näin mäkin oon tuon ymmärtänyt... Mutta täytyypäs tsekkailla nuo perhetalot! Noin niin kuin joskus tulevaisuutta ajatellen - nythän mä anyways en liiku juuri mihinkään :)

Raissi
RetroPrinsessa

En minäkään tajua miten kukaan ehtii ja jaksaa monena aamuna viikossa mennä niihin juttuihin. Ihailen kyllä niitä tehopakkauksia ja puistojen toimintaa, mutta ei mekään Saanan kans niihin "ehditä" juuri koskaan. Istutaan pitkällä aamiaisella monesti vielä puol kymmenen aikaan :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Pakko jatkaa tuon saman ihmettelyä, että missä kaikki lapset ovat puistoista. Meillä pääsääntöisesti ulkoillaan jokainen päivä 10-11:30 ja 17:30-19 satoi taikka paistoi. Erittäin harvoin siellä puistossa näkee ketään. Mitä ne ei-ulkoilemattomat lapsiperheet tekee erityisesti iltaisin?! Joskus tuntuu, että onko me missattu jotain kun ollaan taas yksin ulkona. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Piti kirjoittaa ei-ulkoilevat lapsiperheet. :)

Raissi
RetroPrinsessa

Sen kerran kun me ollaan tytön kanssa ehditty aamulla puistoon, niin ollaan tungettu aina sinne sisälle :D Siellä kun on monenlaista ohjattua toimintaa... muskaria, askartelua, paljon leluja, lämmintä, kuivaa, kahvia... Kauhulla odotan ensi talvea kun PITÄÄ alkaa ulkoilemaan talvella, neiti kun on sitten siinä ulkoiluiässä :D

Kristaliina
Puutalobaby

Pssst, tämä kuiskaten niin, etteivät muut kuule: eivät kaikki ulkoile, etenkään huonoilla keleillä :)

Meillä tirpan käytöksessä ei ole mitään eroja, leikitään sitten sisätiloissa tai ulkona (olen ymmärtänyt, että joidenkin muksujen täytyy päästä ulos vähän "höyryjä päästelemään"), joten sen ansiosta me kyllä leikitään ihan sisätiloissa paskakeleillä :) Ei olla huomattu eroja mihinkään nukkumisiin tms. Ehkä johtuu myös siitä, että täällä on kuitenkin suht hyvin tilaa ja eri huoneita leikkiä (mm. alakerta/yläkerta tuo vaihtelua) ja varmaan myös aika paljon erilaisia virikkeitä... Ja keksitäänkin kaikkea: sormivärimaalausta, "kotimuskaria" jne. Niin joo, ja kun tirppa kuitenkin nukkuu sitten sen kolme tuntia päivässä ulkona, niin olen ajatellut, että kyllä se raittiin ilman annos sitten niinä päivinä sieltä tulee :) Ja psssst psssst jatkuu: Silva ei itse asiassa edes omista tällä hetkellä kumisaappaita ja kurapukua :D Pikkukoossa meillä ne olivat (lainassa), mutta aika lailla käyttämättä jäivät :)

Kesällä sitten ollaankin vastaavasti ulkona paljon, kun omalle pihalle pääsee sekunnissa :)

Raissi
RetroPrinsessa

Jee!! Minäkin aion nukuttaa Saanaa niin kauan ulkona, kuin hän rattaisiin mahtuu. Just siks, ettei ahdista niin paljon jos ei mennä sinne pihalle joka päivä :)

Silli (Ei varmistettu)

Mehän asutaan täällä pelottavassa ja ihan hirveässä Jakomäessä( joka siis kuuluu Helsinkiin vaikka joku yliopiston virkailija tätä epäilikin) ;)
Täällä mun mielestä neuvolapalvelut toimii hyvin ja ainakin meidän ihana terveydenhoitaja on itsenäisesti kertonut minulle leikkipuiston ja perhepaikka Punahilkan toiminnasta. Käsittääkseni täällä leikkipuistontyöntekijät tekevät jonkun verran yhteistyötä neuvolan kanssa.
Päiväkotipaikka irtosi helposti ihan vierestä, kun sitä haki riittävän ajoissa(Tästäkin vinkattiin etukäteen neuvolasta). Tosin meillä on muutto lähemmäs opiskeluja luvassa vuoden sisään. Ollaan muuttamassa toivon mukaan(jos löytyy edes joku kohtuu kokoinen kämppä. Missä ovat isot kaksiot ja pienet kolmiot???) jonnekin länteen ja stressaan jo nyt uuden päiväkoti paikan löytymistä ja uuden asunnon haun yhteensovittamista... Koska pelkään, että uusi asuinalue on juuri näitä alueita, jotka perheet on vasta nyt löytäneet.
Ainakin täällä Jakomäessä, joka on musta syrjässä ja kohtuullisen huonojen liikenneyhteyksien päässä eli käytännössä, bussivuorojen vuoksi, yhden bussilinjan varassa niin ne bussit useimmiten on niitä uusia, joihin mahtuu kolmet vaunut, joten yleensä täältä kuitenkin pääsee pois :D Musta tälle samalle olisi kysyntää myös Viikissä, jossa vierailin ihan vauva-aikana jonkun verran ja aika usein en mahtunut bussin kyytiin vaunuineni.
Tää bussi juttu ei suoranaisesti oo kaupungin juttu, mutta mulle Se on ainakin ollut tärkeä, että ollaan päästy pois tältä mäeltä jonnekin, missä on kirppareita, kahviloita, ravintoloita ja ihan tavallisia puistoja...

Pahoittelut kirjoitusvirheistä, joita varmasti on paljon, mutta puhelin... :)

Kristaliina
Puutalobaby

Mä olen ollut opiskeluaikoina töissä siinä Jakomäen ostarin pikkukioskilla :) ...jos siinä vielä sellainen on. Joo, ja muistan tosiaan tuon bussitilanteen - yksi bussi sinne meni. Mutta sehän on ihan huippuhienoa, jos ovat järjestään niitä uusia! Tänne menee hurjasti busseja sekä Hämeentietä että Lahdenväylää pitkin, mutta vähän pitää bongailla, että mahtuu mukaan. Varsinkin täältä kaupunkiin päin saattaa joskus olla täyttä. Ja samoin ratikat vähän jännittää jatkossa tuplarattaiden kanssa...

Tuolla Arabianrannassa niitä isoja kaksioita ja pieniä kolmiota kyllä olisi :) Se on ihana alue! ...mutta tosiaan päivähoitopaikkatilanne on aivan mahdoton. Vähän myös jännittää, että mikä on sitten koulujen paikkatilanne, kun nämä nyt 1-4 vuotiaat lähtevät ala-asteelle... Toivottavasti kaupungilla on edes siihen mennessä kykyä reagoida asiaan!

Cpop

Näin pieneltä kunnalta kotoisin olevana voin suoraan sanoa että kadehdin sitä miten paljon esim. helsinkiläisillä on lasten kanssa mahdollisuuksia harrastaa ja touhuta!!

Pienellä paikkakunnalla itse törmään siihen että tarjolla ei ole oikein mitään eikä missään, tai jos on niin ne on sitten toisella paikkakunnalla tms.! Täällä melkein kaikki leikkipuistot ovat aivan kauheassa kunnossa(rikottu, kustu ja paskottu pilalle) ja moni jopa purku-uhan alla. Ei ole kahviloita joihin mammat voisivat mennä yhdessä viettämään aikaa, vaan mammojen(tai isien)on sovittava yhdessä kenen luona seuraavaksi tavataan isommalla röörillä, mikä taas sulkee ulos kaikki ne joilla ei ole tiloja/aikaa/jaksamista kestitä mahdollisesti jopa suurtakin joukkoa ja ne joilla ei ole autoa ajaa syrjäisemmille kylille missä jotkut(lue suurin osa) mammat asuu.

Hyvä puoli täällä asumisessa on kuitenkin se luonto ja turvallisuus.. ja se että tuntee melkein kaikki:D joka on huonokin puoli! Haha!

Kristaliina
Puutalobaby

Tuo on kyllä totta - plussaa siis kaupungeille (tietty kaupungit/pienemmät paikkakunnat kovasti vaihtelee) tästä! Esimerkiksi nyt meille tuli taas kutsu Helsingin Kaupunginorkesterin lastenkonserttiin; kaikki vuonna 2012 syntyneet on niiden "kummilapsia". Konsertteja on ilmeisesti ollut puolivuosittain, ja mekään ei olla edes kertaakaan niissä oltu (omaksikin ihmetykseksemme), vaikka ovat kuulemma mahtavia. Nyt täytyy kyllä ehdottomasti mennä; onneksi konsertteja oli pitkin kevättä niin, että en varmasti ole sitten enää raskaana niiden viimeisten aikaan :)

Kaikkien tuntemisessa tosiaan on hyvät ja huonot puolensa! Lapsuuteen se toi kovasti turvallisuutta. Mutta oh, mitä teiniangstia siitä sitten myös myöhemmin sai itselleen aikaan :D Mutta kyllä mä jollain omituisella tavalla joskus jopa kaipaan sinne Kuusamoonkin. Siis jollain hyvin omituisella tavalla :)

Anomuumi (Ei varmistettu)

Tulkaa niihin konsertteihin, oikeasti. Se todellakin maksaa vaivan.

FFFifi
Fitness Führer

Ekana toivoisin, että tuohon ennaltaehkäisevään työhön todella panostettaisiin. Ja nimenomaan niin, että sellaiseen toimintaan osallistuminen/ avun hankkiminen ei olisi hankalaa, leimaavaa ja vaatisi kaikenmaailman lappujen täyttöä sun muuta. Itse muistan, että kun luin aikoinani noista perhetaloista, niin mulle tuli jotenkin sellainen olo, että ne ovat tarkoitettu sellaisille, jotka eivät oikein pärjää lapsen kanssa syystä tai toisesta. Siis masentuneille tms. Kynnys mennä mukaan on sitten aika iso, olipa itsellä ongelmia tai ei.

Samoin tällaista kotiapua yms. pitäisi mun mielestä olla enemmän ja helpommin tarjolla, ja ihan satunnaisestikin. Että jos on sellainen olo, että nyt kaatuu seinät päälle, niin siihen voisi saada jeesiä tyyliin huomenna eikä joskus kuukauden päästä viiden anomuksen jälkeen (oikeasti en tiedä miten tuo homma menee, mutta käsitykseni on että hankalasti ja pitkän kaavan kautta ja että hyvin harvat saa). Tukea voivat tarvita nekin, joilla ei ole mitään akuuttia kriisiä tai elämä ihan sekaisin, vaan väsyttää kovasti, puoliso on pitkällä työmatkalla tms.

Sitten, kuten tässä on jo tullut esiin, toimintaa pitäisi olla myös muuhun aikaan kuin kissan kirkuessa. Esikoisen kanssa me herättiin joskus 11 tienoilla ja kuopuksenkin kanssa aikaisintaan puoli kymmenen, eikä me koskaan ehditty minnekään perhekahviloihin tai harrastuksiin.

Ja tiedotushommastakin olen samaa mieltä. Kuinka moni esimerkiksi tietää, että Liikuntavirasto järjestää aivan mieletöntä perheliikuntatoimintaa Myllypurossa sunnuntaiaamuisin? No on siellä porukkaa, että kyllä jotkut tietää, mutta varmaan useampaakin kiinnostaisi... Ja vastaavaa perheliikuntatoimintaa toivoisin lisää, ihan kaikenikäisille lapsille vanhempineen.

Tietysti tässä on se kysymys, että mitä voi olettaa, että yhteiskunta/ kaupunki järjestää, mutta jos kerran kysytään niin... :)

phocahispida

Mulla olisi ihan hurjasti sanottavaa tähän, lähinnä ekologisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta, mutta kauhea jysäri estää tehokkaasti koneella roikkumisen.

Sanon siis vaan sen verran nyt, että hurjan mielenkiintoiselta tilaisuudelta kuulostaa, varsinkin kun synkkinä helsinkiläisaikoinani äänestin Karin Emmaa. Joten jos kaipaat aveccia tai poksahdat ennen ko. juttua, mulle voi pistää viestiä, niin tsekkaan kalenterin. 

Voin tehdä kirjallisen yhteenvedon helsinkiläis-keravalaisista kokemuksista mitä tulee lapsiperheen kaupunkiasumiseen. Me kun roikutaan Helsingin keskustassa, puistoissa ja museoissa enemmän kuin monet helsinkiläiset perheet - kuulemma.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mieleen ensimmäiseksi tuli mahdoton päiväkotitilanne Hermanni, Vallila ja Arabianranta linjalla. Jotenkin on älytöntä, että tänne voi rakentaa uusia päiväkoteja. Nyt on tosin yksi uusi tulossa Hermanniin, joka valmistuu tämän vuoden joulukuussa. Tosin en usko, että yksi uusi n. 80 paikkainen päiväkoti ratkaisee tätä tilannetta, varsinkin kun alueille rakennetaan koko ajan.

Toisena huolenaiheena on päiväkotien ryhmäkoot, jotka voivat olla älyttömän isoja. Isossa ryhmässä osa lapsista voi jäädä hyvinkin vähälle huomiota ja meteli saattaa nousta kovaksi.

Toki haluaisin myös ilmaisen joukkoliikenteen kantoileville.

Aikaisemmin oli myös joku kirjoittanut ennaltaehkäisevästä perhetyön lisäämisestä. Pidän tärkeänä, että voitaisiin taas panostaa lapsiperheiden kotipalveluun. Muistaakseni 80-luvulla oli mahdollista saada kotipalvelusta työntekijä esim auttamaan jos itse oli kipeä tai lapsi oli kipeänä ja vanhemman oli pakko mennä hoitamaan asioita.

Itse kävin viime vuona ja kesällä paljon Arabian leikkipuistossa. Ei sielä ainakaan työntekijöitä haitannut, vaikka välillä tuli sinne ohjattujen tuokioiden jälkeen leikkimään. Myöskin he sanoivat, että voi täälä olla, vaikka kolulaiset tulikin samoihin tiloihin. Nyt oon käynyt vähemmän kun on ollut paljon kaikkea muuta. :)

Devika Rani (Ei varmistettu) http://bollywoodista.blogspot.fi/

Onpa mielenkiintoinen keskustelu. :D

Omasta lapsuudesta en muista kovin paljoa, mutta muistan että lapsuus 80-luvulla Ullanlinnassa oli turvallista. Kerrostalossamme asui aika paljon lapsiperheitä ja vietimme iltapäivät ja viikonloput leikkien yhdessä korttelin sisällä. Talonmies katseli meidän perään ja piti hyvää jöötä. Eli siis oma muistikuvani lapsuudesta Helsingissä oli onnellinen ja aika vapaa.

Nykyisin asun Myyrmäessä ja täällä on tosi kiva avoin päiväkoti, jonne voi mennä ihan monelta vain. Siellä pidettiin ensivauvakerhoa iltapäivällä (!), jossa saimme mm. tosi kivasti tietoa lähialueiden leikkipuistoista yms. Itse tivasin pariin otteeseen asiasta kun olin niin huolissani mitä keksisin tehdä tytön kanssa, etenkin kesällä kun kaikki paikat olivat kiinni. Muistan myös että neuvolassa tehtiin esittelykierros tuonne avoimeen päiväkotiin ja saimme seurakunnalta kirjeen jossa kerrottiin mitä ohjelmaa he tarjoavat vauvaperheille. Hyvä tiedotus, pisteet Vantaalle.

Pakko kyllä kommentoida tuohon äiti vaunujen kanssa keskustassa -asiaan. Kävin etenkin kesällä aika paljon Hesan keskustassa pyörimässä ja joka kerta sai pohtia minne sitä pystyy menemään vaunujen kanssa. Kesällä olikin helpompaa kun pystyi menemään piknikille jonnekin puistoon, mutta muuten tuntui että kaikki paikat on rakennettu 20-vuotiaille sinkuille tai hieman vanhemmille bisnesmiehille. :P On rappusia, on kynnyksiä, ravintolat ja kahvilat ovat pieniä. Sitä pitäisi tietää etukäteen missä on riittävästi tilaa tai mistä löytyisi leikkinurkkaus. Nykyisin käyn pelkästään Johto cafessa, kun tiedän että sinne mahtuu vaunujen kanssa. Ja entäpä leikkitilat? Mistä löytyisi keskustassa lastenhoitohuone/leikkitila? Ei aavistustakaan. Yritäpä etsiä tietoa metrojen hisseistä, onko niitä, missä ne ovat - ei löydy yllätys. Tällaisen puutteellisen infon takia ajamme mielummin autolla Jumboon tai jonnekin muuhun kauppakeskukseen, koska tiedämme että niissä lapsiperheiden palvelut ovat kohdallaan. Tosin poikkeuksena Itäkeskus joka oli kamala paikka. Vaunut oli jäänyt kiireessä kotiin, mukana vain siis kantokoppa. Yleensä kauppakeskuksissa on kärryt, jonne voi kopan laittaa ja avot shoppailee - ei Itäkeskuksessa. Ja sieltä ei meinannut päästä pois, argh. :D

Kannatan lämpimästi kirjasta josta löytyisi tiedot lapsiperheille. Se voisi tulla puolivuosittain kuten aikataulukirjatkin ja sen voisi hakea kirjastoista yms. Vaikka en asukaan Helsingissä, niin tuleehan siellä käytyä usein ja juuri sen vuoksi myös me ei-paikkakuntalaiset kaipaamme tietoa mitä lasten kanssa voisi tehdä Helsingissä.

Ihanaa että junat ja ratikat alkavat nykyisin olemaan lapsiystävällistä mallia.

Maian (Ei varmistettu)

Keskustan leikkitiloista:

Forumin yläkerrassa lelu- ja lastenvatekauppojen vieressä on ihan uusi, tosi tyylikkäästi ja värikkäästi mm. muumeilla sisustettu siisti, pieni tila.

Kamppi 3/4. krs (se missä lastenvaateliikkeetkin on), tilava ja siisti hoito/leikkihuone, tilaa imettkseen ja lelujakin on. Nyt en otsin ihan lähiaikoina ole käynyt täällä mutta eiköhän se ole ennallaan. Ovikelloa soittamalla pääsee sisään (vartija tsekkaa kait kamerasta että tulijalla on lapsi/vaunut mukana :)
Ja samassa kerroksessa Bebesissä on (oli ainakin ennen, lienee edelleen) kaunis hoito/imetyshuone.

Stockmannilla on muistaakseni 4" kerroksessa leikki/vaipanvaihtotila, ja lisäksi leluosaston takana 6 krs?) on hoitohuone, ja vielä valvottu leikkitila, johon voi jättää lapsen tunniksi (ei ihan vauvoja mutta jos on leikki-ikäisiä).

Muitakin varmasti on, nämä tuli nyt ekana mieleeni. Ainakin Kampin ja Stockan tiloissa saa vähän vauvasta isommat myös helposti leikkiseuraa muista lapsista. Forumissa on täahän asti saanut olla aika rauhassa.

Melina G

Tässä muiden vastauksia selaillessa tulee mieleen, että vastauksissa on oikeastaan listattu kahdenlaisia asioita: hyvään kaupunkilapsuuteen liittyviä sekä toisaalta hyvään kaupunkivanhemmuuteen liittyviä.   

Esimerkiksi vaunujen kanssa ilmaiseksi julkisissa matkustaminen, takkuilevat päivähoitojärjestelyt, keskustan liikekeskusten ja ravintoloiden leikkipaikat, vaunujen kanssa liikkumisen helppous, äitien/isien sekä pikkuvauvojen harrastusryhmät ym. liittyvät mielestäni enemmän juuri tuohon hyvään kaupunkivanhemmuuteen

Ihan kaupunkilapsuuteen liittyvät esimerkiksi päivähoidon ja koulujen henkilöstöresurssit (montako lasta per aikuinen) ja ilmapiiri, hengitysilman laatu, puistojen ja viheralueiden määrä, liikennejärjestelyt (onko turvallista liikkua - täällä Helsingissähän on jäänyt lapsia suojatiellä auton alle), isompien lasten harrastusmahdollisuudet jne. 

Kristaliina
Puutalobaby

Totta muuten! Pitääkin muuten ihan miettiä, että halusiko ne vain lapsuuteen liittyviä asioita... Mutta joo, taitaa tuolla teeseissäkin olla molempia - ehkä vähän siinä mielessä, että jos vanhempien kannalta esim. päivähoitojärjestelyt sujuvat hyvin, se heijastuu myös lapsien hyvinvointiin...

amurintiikeri (Ei varmistettu)

Ihan täyttä asiaa! Asumme Arabiassa, ja voisin kuvitella, että meidän kolmevuotiaalla ei ole yhtään hassumpaa :) Isolla taloyhtiöllä on iso ihana piha (joka muuten yhteispiha eli kaikille avoin!) ja siellä on menoa ja meininkiä päivittäin. Nyt tosin jos toista vuotta päiväkotiarkea - paikka saatiin ensin Punavuoresta, sitten kirjelmöinnin ja rupsutuksen jälkeen Kotikalliosta Vallillasta. Tässä juurikin se viheliäisin puoli eli päiväkotipaikkojen puute. Hyvää taas se, että täydenpalvelun ostarille (ml. kuntosali) minuutin kävelymatka, duuniin keskustaan pääsee fillarilla, Kallion ravintolat kävelymatkan päässä jne. Sopii sellaiselle, joka haluaa minimoida auton käytön ja arjen peruspyöritykseen menevän ajan ja maksimoida ajan lapsen kanssa :) Ihanaa kaupungissa on se, että pienen kanssa pääsee helposti paikkoihin, joissa itse viihtyy ja joista lapsikin saa irti jotain kivaa: Lintsi, Vasikkasaari, Suomenlinna, kasvitieteellinen puutarha, Lasten kaupunki, Tervasaari, Viikin arboretum, Puotilan pieni hiekkaranta, Kaivari jätskikiskoineen jne. Osittain nämäkin ovat kaupungin ansiota joten ruusuja siis niistä. Kiitosta myös leikkipuistotoiminnasta ja neuvoloista, jotka tosin taitavat olla ihan lakisääteisiä. Ja loistavasta perhehuoneesta Kättärillä :) Petrata todellakin voisi tuota päiväkotiasiaa ja kuten jo mainittiin, tiedottamista. Jälkimmäinen hoituisi aika helposti Facessa.

Raissi
RetroPrinsessa

Hei. Oletko hakenut facesta omaa leikkipuistoasi? Aika monella leikkipuistolla muuten on facesivut, kannattaa etsiä. Lakisääteisyydestä vielä sen verran, että päivähoitotoiminta on lakisääteistä, leikkipuistotoiminta ei ole. Siinäkin mielessä on hienoa, että Helsingissä on muistaakseni reilu 70 leikkipuistoa :D Ja se ilmainen kesäruoka on ihan ainutlaatuinen juttu koko suomessa.

amurintiikeri (Ei varmistettu)

Tosiaan, oma leikkipuisto on Facessa ja hyvä niin! Tarkoitinkin enemmän niitä muita sekalaisia juttuja, joista sattumalta kuulee tai ei kuule: vauva-ajan hyödylliset kuten kantoliinaopastukset, imetystuki, fysioterapiaryhmät, joissa kaupunki osin myös mukana. Meiltä meni esim. perhevalmennukset ohi kun neuvolan täti ei muistanut niistä kertoa. Vauva-ajan jälkeen kiinnnostavat taas esim. muskarit ja liikunta, joista kuulee aika satunnaisesti. Onneksi meillä myös alueen vanhempien FB-ryhmä, jossa infotaan esim. juuri ohjatusta liikunnasta, uudenvuodentapahtumista lapsille tms.

Kristaliina
Puutalobaby

Nuo yhteispihat on ihan huippuja, mekin käytiin niillä varsinkin kesällä paljon!

Ja ihana lista noista "lapsenmentävistä" paikoista - ihan jo tekee mieli (no muutenkin kyllä tekis) päästä liikkeelle täältä kotoa. No, keväällä sitten!

Mäkin oon (toisen) lähileikkipuiston Facebook-ryhmässä, mutta ihan kamalasti en sieltä ehkä ole irti saanut. Mutta sellainen kyllä onkin, samoin lähiseudun vanhempien FB-ryhmä on kiva!

Vierailija (Ei varmistettu)

Johan on ensimmäisen maailman ongelmia, että kun järjestetään aamupäivällä ilmaisia vauva/lastentapahtumia, niin ei voi herätä niihin, jos kerran haluaisi mennä! Miettikää myös niitä tapahtumien vetäjiä ja heidän lapsiaan, jotka ovat hoidossa/koulussa sinä aikana, kun teidän mussukoillenne sitä satutuntia tms. kirjastossa pidetään. On ihan kiva, että heillä on äiti ja isä kotona illalla koulun ja hoitopäivän jälkeen. Satutunneilla käyvät paljolti päiväkotiryhmät ja perhepäivähoitajat lasten kanssa. Ja he elävät tämän maailman rytmissä, koska työssä käyvät vanhemmatkin elävät. Ei ole minusta liikaa vaadittu, jos kotona yhteiskunnan tuilla lapsiaan hoitava vanhempi "joutuu" sopeutumaan tähän. 9:30 ei ole monessakaan lapsiperheessä aikaisin. Monet lapset heräävät säännöllisesti kuudelta, keväällä valon lisääntyessä jo ennenkin!

Ja jos ei passaa, niin ei kun järjestämään omia tilaisuuksia aamu-unisten perheille. Yhdistystä pystyyn, tiloja varaamaan, kahvia keittämään, pullaa ja keksejä ostamaan, tiedottamaan, organisoimaan. Tässäkin ketjussa on jo niin moni huudellut iltapäivätoiminnan perään, että helposti saatte oman aamu-unisten piirin pyörimään, jos todellista tahtoa on muuhun kuin valittamiseen.

Kristaliina
Puutalobaby

Hupsis, aika voimakas kommentti :) Tavallaanhan nämä kaikki ovat "ensimmäisen maailman ongelmia", koska hyvinhän täällä lapsiperheiden asiat ovat. Mutta jos pyydetään kehittämään ja antamaan palautetta, niin... Ja itsekin tuolla alkuperäisessä tekstissä kirjoitin aiheen yhteydessä näin: "Nooh, tämä on ehkä niin pieni kehityskohdeaihe, että ihan jo melkein nolottaa." ja veikkaanpa, että muutkin tätä asiaa ihmetelleet ovat kyllä asioiden mittakaavat - että eivät nämä mitään maailman isoimpia ongelmia ole, mutta silti vähän ihmetyttää, että kaikki tapahtuu aina aamuaikaan. Esimerkiksi klo 12 on kyllä edelleen ihan "yhteiskunnan aikataulussa", ei tässä iltakasiin varmaan kukaan harrasteita pyytänyt :)

Ja meillä muuten se pitkään nukkuja ainakin on lapsi. Kyse ei ole siitä, että vanhempi ei jaksaisi herätä (meillä esim. Joelin kello soi kuudelta), mutta itse en ole kokenut ainakaan hyväksi katkaista lapsen parasta unta leikkipuistoaktiviteetin takia. Kun kerran näin kotona ollessa on mahdollisuus lapsentahtisuuteen. Sitten, kun päivähoitoaika alkaa, on tietysti ihan eri asia - siksi tästä onkin ihana nauttia juuri nyt.

"Satutunneilla käyvät paljolti päiväkotiryhmät ja perhepäivähoitajat lasten kanssa." ja se onkin ihan kiva juttu. Tässä keskustelussa kuitenkin varmasti erityisesti kaivattiin aktiviteetteja niille lapsille ja vanhemmille, jotka ovat vielä kotihoidossa. Tärkeä kohderyhmä sekin kaikenlaisen syrjäytymisen ja muutenkin jaksamisen kannalta.

Ja tuohon viimeiseen kappaleeseen: tähän ketjuun nimenomaan pyydettiin kehityskohteita, olisi kummallista jos niitä ei saisi silloin ääneen sanoa.

Jyviä ja ohdakkeita

Ilmeisesti nuo tapahtumat on aina väärään aikaan tai ainakin tuntuu siltä. Itse ihmettelen jatkuvasti, miten pienten lasten konsertit/teatterit/sirkukset/puistotapahtumat/kirpparit/hippohiihdot/muu mikä vaan on aina välillä klo 12-15, jolloin meidän ja kaikkien muidenkin tuttujen lapset nukkuvat *aina* päiväunia lounaan jälkeen, myös viikonloppuisin. Ja vaikka isompi ei enää nukukaan, niin pienemmän takia pitäisi olla kotona nukkumassa eli jäävät sitten isommaltakin yleensä kaikki kivat tapahtumat väliin.

Tai sitten aletaan aamulla vasta klo 10, niin kuin ihanat liikuntapeuhulat tässä kaupungissa, MLL:n peuhukirpparit ja muut. Kun kotona pitäisi olla syömässä heti klo 11 jälkeen lounasta, sillä jos menee kahteentoista asti, niin lapset huutaa nälkäisenä ja väsyneenä pää punaisena eikä syömisestä tule enää mitään eikä päiväunistakaan. Ikinä ei ehdi olla kuin pienen hetken aamupäivätapahtumissa, vaikka olisi valmis ruoka jääkaapissa odottamassa. Ehkä meidän pitäisi vaihtaa kaupunkeja päikseen, niin tämä ongelma ratkeaisi? :)

Mihin aikaan Silva menee nukkumaan, jos aamulla jaksaa nukkua kymmeneen? Meillä ei ole yksikään lapsi nukkunut yhtenäkään aamuna ei *koskaan* eikä *missään*, edes sairaana, puoli ysiä pitemmälle, ja puoli ysiinkin asti on nukuttu kaikkien näiden vuosien aikana tasan kahtena aamuna. Illalla menevät kahdeksan maissa nukkumaan väsyneinä ilman temppuilua.

Kristaliina
Puutalobaby

Hih, vaihdetaan vaan!

Meillä on (käsittääkseni) vähän erikoinen rytmi tuon yöunen suhteen. Kesällä vielä tirppa meni nukkumaan puoli ysiltä, mutta syksystä alkaen se on jotenkin venynyt niin, että Silva menee nukkumaan vasta yhdeltätoista illalla (me mennään itse yhtä aikaa) ja nukkuu sitten kymmeneen aamulta. Me ei sitten olla haluttu lähteä tätä "korjaamaan", koska aikataulu sopii meille paremmin kuin hyvin: alkuun mun raskauspahoinvointien takia (aamut oli niin pahoja, että en olisi pystynyt juuri mihinkään) ja nyt myöhemmin mun nostelukiellon takia (pystytään pitämään hoitajaa meillä vain klo 10-14 eli säästetään vähän siinä).

Tällä hetkellä tirppana nukkuu päikkärit klo 14-17 (tai jopa kuuteen). Eli "paras leikkiaika" meillä on nykyisin päivällä klo 11-13 (10-11 ollaan aamupalalla ja 13-14 lounaalla) ja sitten klo 18-21 illalla (jolloin leikitään koko perheen voimin yleensä kotosalla).

Päikkärit vähenivät yhteen marras-joulukuun reissun aikana - sitä ennen rytmi meni pitkään niin, että Silva nukkui ensin klo 11-13 (tai 10-12) ja sitten vielä 16-18 (tai 15-17) vähän aamuheräämisestä riippuen :) Silloin paras leikkiaika oli klo 13-16.

Mutta joo, perhekohtaisten rytmierojen lisäksi selvästi nämä rytmit vaihtelevat myös naperon kasvun mukana. Siksi olisikin kiva, jos eri leikkituokiot olisi ripoteltu vähän eri aikoihin niin, että edes johonkin olisi mahdollisuutta mennä joka perheen rytmeillä :) Me ei tosiaan olla löydetty (etsittiin jopa n. kymmenen kilsan säteellä/suht helposti täältä päin julkisten kulkuneuvojen tavoitettavista) yhtään perhekerhoa, jonka ajankohta täsmäisi tuohon meidän leikkiaikaan... Tai siis: tällä nykyrytmillä ei olla etsittykään (mun liikuntakielto), mutta syksyllä tuohon 13-16 leikkiaikaan yritettiin etsiä jotain perhekerhoa tai vastaavaa...

Kristaliina
Puutalobaby

Niinpä - joka kymmenes, huh huh! Kiitos Hesari-linkistä, tosi kiinnostava juttu ja hurjan hyvän kuuloinen toimintamalli! Ennaltaehkäisevää työtä todellakin tarvitaan lisää.

Pages

Kommentoi

Ladataan...