Pieni hampaidenpesuvinkki

Ladataan...
Puutalobaby

Naperon hampaiden peseminen on useampaankin kertaan tullut puheeksi ihan muiden aiheiden yhteydessä. Meiltä on kysytty, että miten se puutalossa sujuu - ja että onko meillä ollut samanlaisia ongelmia kuin kysyjillä.

No on...

Homman harjoittelu meillä kyllä aloitettiin mukamas ennakoiden ja hyvissä ajoin. Tirppa sai ensin harjan leikkikäyttöön ja tutustuttavaksi - kaikki sujui hyvin, hyvähyväme! Varsinaiset hampaiden harjaukset aloiteltiin sitten jossain vaiheessa kylpyhuoneessa niin, että harjaaminen tehtiin yhtä aikaa äidin ja isin kanssa. Ja niin, että harjailuhetki oli mahdollisimman mukavaa yhteistä aikaa.

Jossain vaiheessa homma kuitenkin alkoi käydä vähän haastavammaksi; tirppa kun keksi, että harjan imeskely on paljon mukavampaa kuin suun avaaminen. "Suu auki" -maanittelut ja esimerkin näyttämiset eivät juuri auttaneet. Joinain iltoina (tai aamuina) suu vaan pysyi kiinni ja sillä selvä. Harjan sinne sentään sai sujautettua, mutta se olikin sitten joinain kertoina parasta, mihin pystyttiin. Kovasti yritettiin varoa sitä, että hampaiden harjaus ei muuttuisi kokonaan vastenmieliseksi. Mieluummin sitten välillä tyydyttiin muutamiin onnistuneisiin harjaussekunteihin ja toivottiin, että harjanimeskelyvaihe menisi jossain vaiheessa ohi. Itkuksi homma ei sentään juurikaan riistäytynyt.

Hmm kuinkakohan pitkään tuota imeskelyvaihetta olisi kestänyt...? Puoli vuotta? No ei ehkä niin kauan. Mutta useamman kuukauden joka tapauksessa. Välillä pesut menivät (vahingossa?) kyllä ihan hyvin, mutta varsinkin liian väsyneenä hommasta ei tullut yhtään mitään. Onneksi sentään meillä ollaan tosi-tosi aktiivisia xylitol-pastillien käyttäjiä (vaikka pastillit eivät tietysti pesemistä korvaakaan) ja muutenkin tarkkoja viiden syömiskerran päivätahdista - eli kovasti toivotaan, että "huonomman pesun vaiheet" eivät aiheuttaneet mitään tuhoja maitohampaistoon.

Kuva marraskuulta eli ajalta, jolloin homma ei just kovin hyvin sujunut...

 

Mutta sitten tuossa kuukausi sitten tapahtui mahtava ahaa-elämys; kiitos spontaanisti mieleen tulleen hampaidenharjauskikan!

Eräänä iltana Joel yritti pestä Silvan hampaita ja minä siinä vieressä harjasin omiani.
"Kuuletko, äidillä tulee hampaita pestessä tällainen ääni!", minä näytin.
"Miten Silvalta tulee ääni?"

Ääni!

Ja sehän toimi. Suu aukesi.

Sen jälkeen hampaiden pesuun on kuulunut olennaisesti äänen etsiminen.
"Miten Silvalta tulee ääni? Hieno ääni! Vautsi, kuuntele millainen ääni äidiltä tulee! Oi, mikä ääni!"
...ja sitten vuorotellen kuunnellaan, millaiset äänet hampaidenpesusta kuuluu.

Jos suu meinaa mennä taas kiinni:
"Voi, nyt ei kuulu Silvalta ääntä. Miten tulee ääni?"
Suu aukeaa. Hampaidenpesun jälkeen taputetaan innokkaasti käsiä:
"Oi, miten hienot äänet Silvalta tänään tuli!"

*******

Nojoo, en tietysti tiedä, toimiiko sama kikka kenelläkään muulla naperolla, mutta halusin kuitenkin jakaa tämän kokeiluun niille, jotka ovat tästä aiheesta kyselleet - ja muillekin :)

Onko muilla ollut käytössä vastaavantyyppisiä kikkoja hampaidenpesuun, vai onko teillä kaikki sujunut helposti ihan itsestään?
Vinkit jakoon!

Share

Kommentit

Kimmie (Ei varmistettu)

Meillä vaikeimpaan hampaidenharjausaikaan auttoi se että käytössä oli kaksi hammasharjaa. Pojalle käteen toinen ja vanhemmalle toinen. Samalla kun harjattiin pojan hampaita sai hän itse tutkia toista, pestä sillä nallen hampaita ja välillä vähän äidinkin. Nyt 2,5-vuotias ymmärtää että hampaat täytyy pestä jotta ne saadaan puhtaaksi. Poika on niin tarkka puhtaudesta vaatteiden ja käsien suhteen että ollaan tätä käytetty hyväksi. Välillä aamuisin kun on kiire eikä meinaa tämäkään toimia saa poika ensin itse pestä ja äiti sitten tarkistaa (eli pesee) ne sen jälkeen.

Tilia ei jaksa kirjautua (Ei varmistettu)

Minä keksin meillä välillä vaihtelevia hampaidenharjausloruja ja -lauluja. Usein niissä teemallisesti ajetaan hammaspeikkoa menemään ja muistellaan, mitä ruokia on päivän mittaan syöty ja hampaankoloihin jäänyt. Mitä hölmömmät sanat ja ontuvampi riimi, sitä hauskempaa itsellä ja lapsella.

Joskus myös etsitään harjalla suuhun piiloutuneita hammaspeikkoja. Paikkoina esim. oma koti: alahampaat on alakerta ja ylähampaat yläkerta. Tyyliin tuollahan oli yksi keittiön alakaapissa, katsotaanpas seuraavaksi yläkerran vaatekomerosta ihan täältä perältä! Tuolla piilottelee yksi telkkarin takana ja luulee, ettei löydetä! Lapset tykkää tästä leikistä, jossa lopuksi kaikki 3/5/7 tms. peikkoa on löydetty. Määrän voi kertoa aluksi, niin lapsi miettii itsekin, montako peikkoa on vielä löytymättä.

Mutta kyllä meillä joskus on lapset niin väsyjä, että ei auta kuin puoliksi väkisin suu avata ja hampaat harjata. Väliin ei jätetä koskaan. Meillä tämä on yksi niistä jutuista, joissa ei ole jouston varaa, vaikka joissain muissa asioissa olisikin.

Kristaliina
Puutalobaby

Ihana tuo peikkojenetsimiskikka - jotenkin ihan hurjan söpö! <3 Ja kuulostais just sellaiselta, mitä lapsikin pitäisi kivana!

Meillä kans pidetään tärkeänä, että hampaat harjataan edes jollain tavalla aamuin illoin. Väliin ei jätetä - mutta toisaalta ollaan vähän joustettu just "helpottamalla" niin, että jo pienestä lyhyestä onnistumisesta (se pari sekuntia pahimmillaan) saa kiitokset ja kehut. Onneksi nyt jo sujuu!

Jen14 (Ei varmistettu)

Peikkojen metsästys toimii täälläkin 2v:n kanssa. Nyt jo niin että hän itse tulee sanomaan "kato äiti onko peikkoja" (ja ainahan siellä on) tai "onko äitin suussa peikkoja" :)

Ella F.
Siperian Ella

Mä olen juurikin taas ammattikasvatuksen alkulähteillä ja jos ei suu aukea, niin ihmettelen silmät pyöreinä "mikäs tuolla livahti? Ei kai se vaan ollut HAMMASPEIKKO?!? Kuulepas, otetaas hammasharja ja häätedään peikot pois..." Suu aukeaa kuin automaatti.

Uhkailu, kiristys ja lahjonta, nehän ne on ne toimivimmat.

Raissi
RetroPrinsessa

Meillä yritetään epätoivoisesti pestä nyt sitä yhtä pientä nökö, joka ikenessä pilkottaa. Täytyy olla tosi varovainen, ettei harjaaminen satu, kun se ien on vielä jotenkin niin aran näköisesti siinä vieressä. Tuota ääntä ollaan myös käytetty ja sitä kuinka äidillä on suu ihan vaahdossa... Saana kyllä katselee minun vaahtoavaa suuta ihmeissään, mutta ennemminkin ehkä inhon väristyksin kuin ihaillen :D Välillä työntää vain minun kättäni pois ja kääntää päätään. Mutta se ääni on kiva, kun se lähtee omasta hampaasta ja harjasta.

Raissi
RetroPrinsessa

... siis nököä.

Kapusha (Ei varmistettu)

Meillä on sujunut hampaiden harjaus tosi hyvin alusta asti. Se onkin varmaan ainoa mikä on sujunut heti ;) Pojalle oma harja käteen ja mä sitten sieltä yritän välistä pestä. Joskus kun meinaa mennä raivariksi niin jätän suosiolla sen harjaamisen väliin ja annan tuon imeskellä ja "pestä" hampaansa itse :P Kai se jotain auttaa?:D

M-M

Meillä toimii myös tuo ääni, Milla osaa jo itsekin hienosti harjata. Meillä myös auttoi se kun, Milla sai harjata äidin hampaat ja äiti Millan. 

R-vierailija (Ei varmistettu)

Muistelen joskus lastenhoitotöissä 2-vuotiaan kanssa käyttäneeni tuota kikkaa, että "oho, tuolla näkyy vielä hammaspeikko, harjataanpas se karkuun! Ja tuolla on vielä yksi! Ja harjataan vielä ja tarkistetaan, ettei varmasti jäänyt yhtään!" Voi olla, että mikä tahansa niksi menettää tehonsa jossain vaiheessa, mutta lasten kanssa monia asioita saa tehtyä helpommin, kun muistaa ujuttaa hieman leikkimieltä ja satuja mukaan. :) niin kuin juuri nuo hammaspeikkojen häädöt tai tuo teidän kuuntelujuttunne yms. Joku ilta voitte vaikka yhdessä laskea "montakos hammasta Silvalla on? Harjataan ja lasketaan samalla" ja sitten taas seuraavana iltana "onkos Silvalle tullut lisää hampaita? Harjataan ja lasketaan hampaat, onko niitä yhtä monta kuin eilen?"

Kath

Meillä on pojalla vain yksi hammas pestävänä, tai ainakin pitäsi pestä. Koskaan poika ei oo tykännyt että hänen suuhunsa kosketaan. Jopa suuhun vilkaseminen on vaikeaa! Eli tuota hammasta "pestään" varovasti jos harja sinne ehtii sujahtaa. Toivotaan vaan et poika tottuis hommaan ajan kanssa :o

Torey
Näissä neliöissä

Yhdessä vaiheessa toimi kun laskettiin aina hitaasti kymmeneen. Samalla tyttö oppi laskemaan. :D Ja olen myöskin lallatellut omasta päästä kivoja hammaslauluja, sekä antanut tytön pestä minun hampaitani. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on ollut alusta asti käytössä kaksi hammasharjaa ja taktiikka "lapsi pesee ensin ja sitten äiti/isi loput". Varsin pitkään omaa hammasharjaa lähinnä pureskeltiin ja myöhemmin imeskeltiin (lapsen hammasharjaan emme sattuneesta syystä laita hammastahnaa) ja koitettiin harjata vanhemman naamaa/hiuksia, mutta hitsi vie nyt muutama viikko sitten (1v10kk iässä) tenava alkoi ihan oikeasti harjata hampaitaan nykytellen (siis tosi tosi pitkään oltiin aina sanottu, että ei hammasharjaa imeskellä, vaan katso miten äiti/isi harjaa). Mutta tosiaan lapsen omaan 2harjaukseen" emme tietenkään luota, vaan vanhempi pesee lapsen hampaat. On ollut vaiheita jolloin suu aukesi vain pikkuhetkeksi, mutta emme ole ottaneet stressiä tai yrittäneet pakottaa, hampaiden harjaus on pidetty myönteisenä juttuna ja ilmeisesti on onnistuttu, kun jo pitkän aikaa on suu auennut hienosti harjailuun.

MM
Maijan matkassa

Mun mielestä tässä hommassa on vain mielikuvitus rajana. :) Yllä onkin aika hyvin lueteltu kaikki, mitä mekin on jo ehditty kokeilla. Lasten kasvun myötä joutuu koko ajan kehittämään kikkailujaan. Tähän asti me on pesty kahdella harjalla, kuunneltu ääniä, loruteltu, otettu aikaa tiimalasilla, metsästetty hammaspeikkoja, tutustuttu suun anatomiaan (harjataan ylhäältä, alhaalta, takaa, edestä jne. peilistä katsellen) ja ihan vain vaihdettu hampaidenharjauspaikkaa. Se että välillä saakin istua vaikka vessanpöntönkannella tai jopa pöydällä, voi olla kiinnostavaa. Myös keskustelu on hyvä keino. Me jutellaan usein hampaita pestessä siitä, mitä luetaan iltasaduksi. Ja satu luetaan vasta sitten, kun hampaat on pesty kunnolla.

Tiinatiina (Ei varmistettu)

Meillä on otettu tavaksi, että lapsi saa pestä aamulla itse ja illalla pesee isi/äiti. Tulee ainakin kerran päivässä pestyä hyvin ja lapsi saa sitten kuitenkin itsekin harjoitella. Hyvin on tavan oppineet :)

Katii (Ei varmistettu)

Kiitos tästä postauksesta! Meillä on just nyt menossa vaikea kausi ja nimenomaan harjaa on vain kiva imeskellä. Tytöllä on hampaita vasta 4 kokonaista ja 2 puolikasta, mutta tärkeää hammaspesu on siltikin. Ollaan ihan samalla lailla yritetty pitää pesuhetki kivana, en usko itkettämisen muuta kuin pahentavan asennetta. Harjataan itse samalla ja annetaan tytönkin kokeilla äitin tai isän hampaiden harjaamista. Välillä se toimii, välillä ei. Pitääkin kokeilla tuota äänijuttua, jos harjaus ei tästä lähde sujumaan paremmin. Kiva lueskella kaikkien muidenkin vinkkejä!

Anna Blue Eyes

Mielestäni tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko et enää tee kiusaa laittaen kuvaa paidattomasta Joelista tai hyvitykseksi laitat kuvan aina joka postaukseen.

Ai puhuttiinko tässä jotain hampaiden harjauksesta? 

Kristaliina
Puutalobaby

:D :D :D Totaalirepeäminen!

rinkeli (Ei varmistettu)

Lapsihan on mallioppija. Äidin eteen kyseinen kuva, jolloin suu loksahtaa auki. Näin lapsi vain näkee suun aukeamisen jolloin usein toistettaessa rupeaa myös availemaan suutaan :D

Annek (Ei varmistettu)

Hyvä kikka, täytyykin kokeilla J:n kanssa. Häntä ei just nyt huvittaisi hampaiden pesu yhtään, mutta äänet ja musiikki kiinnostavat kovasti.

Lennu (Ei varmistettu)

Jälleen pitää antaa esimerkki omasta lapsuudesta, kun meidän lapsukainen on vasta matkalla :) Meillä hampaiden pesu hoidettiin niin, että minä istuin tyytyväisenä suu auki, kun samalla minulle kerrottiin tarinoita. Vaikka äitini on parempi keksimään satuja, muistan silti isäni tarinat paremmin - minä sain päättää minkä esineen tarinan halusin kuulla ja isä kertoi kuinka sellainen valmistetaan. Faktat nyt eivät välttämättä menneet aivan prikulleen, mutta jo suurinpiirtein annettu selostus tapahtumien kulusta ja järjestyksestä oli minusta todella kiehtovaa! Siskolleni taas upposivat paremmin äidin keksimät sadut ja hänen onkin ollut paljon taiteellisempi kuin minä. :)

Jälkikäteen naurattanut, että minusta alettiin muovata insinööriä jo ihan pienestä :D Mutta "tarinan opetuksena" on itselle jäänyt mieleen, että lasta kiinnostaa kyllä asiat, jotka ovat ns. hänelle liian vaikeita. Ei siis tarvitse olla vain lapsille suunnattuja satuja vaan ihan insinöörin päivän työkuvan selittäminenkin oli jännää, koska se oli uutta.

Menipäs selostus nyt vaikeaksi, mutta yritetään nyt kuitenkin :D

Arabian osasto (Ei varmistettu)

Meillä toimii ehdottomasti parhaiten sähköhammasharja. :) Meillä on sellainen superpehmeäharjaksinen, lapsille tehty Oral-B -vekotin, joka soittelee aina pienen lurituksen latauksesta otettaessa, ja kun harjausta on kestänyt minuutin. (Ja teoreettisesti ottaen myös kahden minuutin kohdalla, mutta meillä harjataan vielä vasta minuutti.)

Meillä on sähköharjaa käytetty jo vähän alle 2 vuoden ikäisestä, ja varsinkin nyt lähemmäs kolmivuotiaana, kun hammastenharjauksesta meinaisi muuten tulla välillä kamalaa kamppailua, tuo "laulava hammasharja" kyllä pelastaa tilanteen. Lisäksi se on ymmärtääkseni merkittävästi tehokkaampi kuin tavallinen harja. (Ja luulisin, että erityisesti meidän tilanteessamme teho on suunnattomasti parempi, kun silloin, jos yrittäisi tunkea tavallista harjaa vastaan hangoittelevan lapsen suuhun.)

Ihan pienelle sähköhammasharja ei varmastikaan vielä ienten takia käy, mutta jo vähän isommalle taaperolle se on ihan loistovehje. Jossakin sitä muistaakseni suositeltiin vasta yli 3-vuotiaille, mutta kun selvittelin asiaa, niin ainakin lyhyt selvitysoperaationi riitti vakuuttamaan itseni siitä, että uskalsin käyttää sitä hellästi jo alle 2-vuotiaalle. :) Suosittelen toki, että asiaa selvittelee vielä itse lisää, jos ikäkysymys mietityttää. :)

MirvaK

Meillä seikkaili aikoinaan suussa muumit.

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Meillä hammasharja on nykyään aika usein joku auto, joka ajaa kilparataa. :D Joskus myös hinataan tai aurataan lumia ja vitsi, miten surullista onkaan, jos ei saada putsattua kaikkia lumia. ;) Mies tämän kikan keksi. Nykyseltään poika myös aika ylpeenä itse pesee (tottakai aina tarkistetaan), kun tajuttiin laittaa pikkupeili lavuaarin reunalla. Siitä hän sitten ylpeenä kattelee, että miltä se oma suu näyttää. :)

Kristaliina
Puutalobaby

Hihihi ihan mahtavaa nämä, millaista luovuutta näissä tarinoissa on käytetty! Lumiaura! <3

Per*****he-elämää

Mä tajusin käyttää tota äänisysteemiä pottailuun (en kerro sen yksityiskohtaisemmin, jokainen saa itse päätellä :D ).

Harjaus meillä on mennyt aika lailla samalla tavalla, eli ensin hienosti tutustuessa ja sitten hienosti pestessä, mutta sitten tuli stoppi. Me kikkailtiin niin, että kun reippaasti pestään niin päälle saa vielä Herra Hakkaraisen pastillin ja nyt sujuu pesut kuin unelma!

Ruuhkavuodet

Meillä hammaspesu sujuu nykyään aika kivasti suurimman osaa ajasta. Mutta silti meillä (tai ainakin minulla) on tietty arsenaalia kikkakakkosia ja -kolmosia käytössä.

Välillä hammasharja on juoksulenkillä ja sitä jahdataan pitkin "yläkertaa" ja "alakertaa."

Välillä laulan jotain sillä hetkellä suosittua kappaletta (kysyn, mitä hän haluaisi kuulla) ja kappale stoppaa jos suu menee kiinni tai alkaa muu tempoilu. Monesti biisinä on Piippolan vaari, jossa kysäisen säkeiden välillä että mitäs eläimiä / koneita vaari nyt hoitaa tai korjaa.

Toisinaan jutellaan hammaspeikosta, ja kuinka se yrittää mennä karkuun. Sitten sitä etsitään ja kummastellaan. Etenkin kielen päälle hypännyt hammaspeikko on naurun asia, kun sitä kieltä harjalla kutitellaan. :)

Jos menee oikein hankalaksi, sanon että jos ei voida pestä hampaita, niin sitten istutaan tässä vessassa vaikka koko päivä. 2,5-vuotiaan mielestä lyhytkin hetki on ikuisuus ja ollaan päästy pian takaisin hammaspesun pariin.

Mitäs muuta.. no siinä taisi olla nuo useimmiten käytetyt :)

 

- hoo

Hampihoitsu (Ei varmistettu)

Ihania hampaanharjausvinkkejä teillä! :) Itse opiskelen hammashoitajaksi ja olen huomannut, että kaikista tärkeintä lasten hammashoidossa on kotoa saatu asennekasvatus suuhygieniaan. Jos kotona vanhemmat eivät välitä omasta suuhygieniastaan kunnolla, niin miksi ne välittäisivät lastensa hampaista sen paremmin. Joskus on törmännyt sellaisiin vanhempiin, jotka tulevat hammashoitolaan lastensa kanssa ja odottavat, että me ratkaisemme kaikki heidän suunhoidon ongelmansa, vaikka oikeasti se työ pitäisi tehdä siellä kotona.

Lapset tarvitsevat vanhempien apua hampaiden harjauksessa 10-vuotiaaksi asti. Oikean harjaustekniikan hahmottaminen on vaikeaa aikuisillekin, joten lapsilta jää helposti harjaamatta suusta joku kohta, esim. ienrajat ja alahampaiden taka-alue. Ja muistakaa ne xylitol-pastillit! ;)

Kristaliina
Puutalobaby

Mä olin aiemmin kuullut, että 5-vuotiaksi, mutta sähän heititkin tähän tuplat! :) Mutta joo, vanhempien asenne on varmasti ihan olennaista - nuo naperothan ovat muutenkin ihan hurjan kiinnostuneita kaikesta, mitä äiti ja isi tekevät ja haluavat sitä jäljitellä. Jos hampaiden harjauksen mallia ei kotoa vanhemmilta, niin mistäs sitten...? Ei ole oikein järkevää odottaa, että joku vuosittainen hammashoitolakäynti (tai kuinka usein niitä nyt sitten onkaan) ihmeratkaisisi asian...

Xylitol-pastillit on kyllä niin mahtikeksintö! Niin hyviäkin, että niiden ainoa ongelma on ollut se, että tirppa haluaisi niitä useamminkin :) Niitä muuten syömme me vanhemmatkin :)

Piipo79

Meillä toimii se, että äiti antaa oman harjan lapsen käteen ja avaa suunsa. Tällöin tytsy avaa omansa ja homma hoituu kivuttomasti. Haittapuolena se, että tytön otteet ovat välillä kovat ja harja paiskaa äidin kitalakeen yllättävän kovaa.

Miitu (Ei varmistettu)

Nää kikkailut on kyllä vaihdellut melkoisesti kuluneiden vuosien aikana. Meillä on pikemminkin purtu kuin imeskelty sitä harjaa, mutta perusongelma tuos varmaa kuitenkin sama: suu ei aukea riittävästi.

Väliin mikään konsti ei oo tepsiny, tosin nyt kulunut puoli vuotta on menny pääosin oikein mallikkaasti. Milloin on laskettu hampaita, milloin pesty samanaikaisesti. Tyttö sylissä istuen vähän takakenossa taitaa tätä nykyä olla meidän molempien lempiasento. Ei mitään hajua, miksi lapsi siitä pitää. Omalta kannaltani näkyvyys on selvästi paras. "Suhteen" luominen tahnaan ja harjaan on myös auttanu. Ehdottomasti pitää olla vaaleanpunaista, "mansikan makuista" ja kimaltelevaa tahnaa. Neiti mikä neiti... Joku aika sitten tyttö oppi purskuttamaan vettä suussaan hammaspesun jälkeen, minkä ansiosta hammaspesu taitaa nykyisin olla ainut iltatoimi, mikä tapahtuu heti pyynnöstä.

Sekavaa, mutta kuvannee sitä, että yhdenkin lapsen kohdalla tilanteet muuttuu.

Maia (Ei varmistettu)

Meillä laulettiin hampaiden krapsutuslaulua, joka perustui myös siiheen hampaiden pesun ääneen ja meni jotensakin näin (hoilota nenä-äänellä keksimälläsi sävelellä): "Krapsutan, krapsutan, krapstuan, krapsutan, krapsutan, krapsutan, pom!" Hih :)

Joskus pestiin myös toistemme hampaat samaan aikaan, siinä kun itse aukoi suutaan niin poju matki hienosti.

Lilie
Leben der Lilie

Tämä ei nyt varsinaisesti liity hampaiden harjaukseen, mutta toiseen, usein myöskin ikävään kasvojen ympärillä tapahtuvaan toimintaan nimittäin nenäsuihkeen antamiseen. Meidän tyttö on on ollut päiväkodin aloittamisen jälkeen usein flunssassa, joten olemme joutuneet usein antamaan nenäsuihketta, ja sehän on ollut kovaa vääntöä. Paitsi nykyään se sujuu hyvin (kop, kop), kun havaitsin nenäsuihkeen suihkun ja ilotulituksen välillä selvän (kröhöm) yhteyden. Ja sehän puri meidän ilotulituksista pitävään tyttöön! Nyt ei enää laiteta nenäsuihketta nenään, vaan se on aina ilotulitus, mikä sinne menee. "Ilotuli!", hihkuu tyttö, ja pitää päänsä paikallaan. :) 

Tasaraita

Meillä on hampaidenpesulaulu, milloin mikäkin lapsen itse valitsema laulu. Kysyn aina ennen harjausta että minkä laulun haluat ja lapsi kertoo. Brumba on autolaulu, pappa tarkoittaa yhtä papin laulamaa laulua jne. Niinpä äiti siis laulaa ja lapsi seisoo kiltisti hymyillen paikoillaan ja antaa äidin harjata. 

Aina se ei ole ollut ihan näin helppoa mutta laulu on ollut alusta asti käytössä. Ensimmäisen vuoden aikana meillä oli myös kaksi harjaa, toinen lapselle tutustumista ja harjaa pureskella varten. Sanoin aina että äiti harjaa ensin vähän ja sitten hän saa harjata loput. Näin meillä on sujunut lähes ongelmitta. Tottakai joskus kun lapsi on väsynyt tai kipeä ei hän millään haluaisi että harjataan. Silloin harjataan ihan pikaisesti vaan selitetään että vähän pitää harjata ettei tule peikkoja suuhun. 

EWE

Kiitos Krista, kun kirjoitit tästä :) Kiitos myös hyvästä vinkistä, jonka annoit. Samoin kiitokset kaikille muille kommentoijille, jotka kertoivat omista erilaisista vinkeistään onnistuneeseen hampaiden pesuun :)

Meillä pojan (1v5kk) hampaiden harjaus onnistuu kausiluontoisesti. Nyt on taas välistä sellainen vaihe, ettei siitä oikein tule mitään. Se, että harjaus myös onnistuu tiettyinä aikoina, luo toivoa, että eiköhän meidän pikkumies jossain vaiheessa innostu siitä kunnolla.  

Meidän kotona minä olen se, joka ottaa astetta vakavammin nämä hampaiden harjaus- ja hoitojutut. Ateriarytmit ja Herra Hakkaraisen ksylitolipastillien ottaminen on siis tarkoin seurattuja juttuja. Johtuneeko tämä kaikki siitä, että onnistuin itse saamaan ensimmäisen reiän hampaaseen viitisen vuotta sitten. Ja ikää meikäläisellä on yli 30v :)

SaanaB (Ei varmistettu)

Meillä toimii näin, että lapsi seisoo käsienpesualtaassa kasvot peiliä kohti ja minä seison takana ja harjaan hampaat sillä aikaa kun lapsi tuijottelee meininkiä peilistä. Kovasti naurattaa ja hampaat tulee pestyä :) Ja tätä ennen siis myös yli kuukauden kausi kun hampaidenpesu oli lähinnä epätoivoista yrittämistä..

Kommentoi

Ladataan...