Puutalo pakkasella (ja besserwisserit)

Ladataan...
Puutalobaby

Voi nousipa mieleen monia muistoja, kun tuossa pari viikkoa sitten pahimmilla pakkaskeleillä luin Asikaine-blogista heidän vaaleanpunaisen lautatalonsa pakkaskestävyydestä - ja erityisesti, kun löysin tieni saman blogin aiempaan bloggaukseen besserwissereiden puutalo-kommenteista.

Kakluunia lämmittämässä.

 

Samanlaiset besserwisserit ja elämäntapanegailijat olivat kovassa äänessä näkemyksiään esittämässä myös silloin, kun meidän ja Puutalon tiet kohtasivat ensimmäisen kerran. 

Esimerkiksi eräälle tällaiselle perusnegatiiviselle tyypille näytin netistä (ihastusta puhkuen) Puutalon myyntikuvia - ja keskustelu eteni jokseenkin näin:

Ensin kuva kauniista olohuoneen kakluunusta:
"Siellä on kaksi tällaista iiiiiihanaa kakluunia - lisäksi keittiössäkin ois toimiva hormi ja yläkerrassa pieni puuhella"
"NONNI, kauhean kylmä siellä varmasti on talvella, kun näitäkin pitää olla."
"Niin, se on siis kohta satavuotias talo - siihen aikaan tällaiset oli varmaan kaikkialla..."
"Ja mistä te mukamas polttopuitakin keskellä Helsinkiä saatte?"
"Ööööö netistä? Googlaamalla?"
"Kamalan kalliita ovat polttopuut."

Seuraavassa kuvassa ihanat vanhanaikaiset pikkuruutuiset ikkunat:
"OI EI, ja kuka nuo ikkunat sitten pesee?!?"
(no jätetään pesemättä, jos kerran on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa)

Ja piha:
"Onpa pieni! Ja vuokratontilla! Konkurssiin menette, kun kaupunki nostaa tonttivuokria!"
(joo, heti vuonna 2040)

Yläkerran rakkaudella remontoitu kaunis makuuhuone:
"Käyttöneliöitä tässä on enemmän kuin vanhat paperit sanovat, kun ullakkotilasta on remontilla saatu myös tuo matalampi, vinokattoinen osa käyttöön."
"No joo kai tuollaisessa on sitten täytynyt tehdä näitä hätäratkaisuja, kun jostain on yritetty repiä lisäneliöitä."

Lopuksi näytin talon sijaintia kartalta:
"Tällaiset alueet ovat harvassa - vanha puutaloalue, mutta silti ihan ratikkamatkan päässä keskustassa."
"On varmaan aika rauhatonta aluetta tuo, miten siellä pimeällä uskaltaa liikkua."
"TÄH?"
(niinhän nää lapsiperheiden keskiluokkaiset omakotitaloalueet yleensä on just niitä pahimpia...)

*******

Kuvakatselmuksen jälkeen besserwisser esitti tinkimättömän ja objektiivisen arvionsa puutalokaupoistamme:
"Ihan hullua edes katsella tuollaisia. Järki käteen nyt. Ostatte jonkun uuden rivitalonpätkän mieluummin, niin kaikki olisi uutta ja hienoa. Ne on muutenkin paljon kivempia."

Niii-iin. Kun siis me just halutaan vanha puutalo. Rivitalonpätkät ovat tosi kivoja niille, jotka haluavat rivitalonpätkän. Mutta me halutaan asua vanhassa puutalossa.

"On ne uudet rivitalot vaan paljon kivempia."

Syvä huokaus.

*******

Okei meillä on välillä kylmä talvisin. Meillä on järjettömän isot sähkölaskut (koska talo lämpeää kakluuneilla ja suoralla sähköllä). Meillä tehdään lumitöitä, kannetaan puita sisään niin kuin kesämökillä ikään ja lämmitetään kakluunia pakkasilla iltaisin.

Kaikki seinät ovat vinoja eri suuntiin, lattioiden raoista tuulee ja kyllä: se keväinen ikkunanpesu on monipäiväinen projekti. Piha saattaa olla aika pieni, mutta kyllä siinäkin tekemistä riittää sen verran, että suurin osa jää tekemättä.

Mutta on aika suurta älyllistä aliarviointa besserwissereiltä kuvitella, että me emme olisi näitä asioita tajunneet. Että lähes satavuotiaaseen puutaloon muuttajille tulisi jotenkin yllätyksenä, että villasukissa täällä tietysti hipsutellaan puutalon vanhoilla alkuperäisillä lattioilla.

Hei kuulkaas, besserwisserit: ehkä puutaloasujat ja -unelmoijat haluavat juuri sitä.

Pakkasyö puutalossa.

 

Ehkäpä puutaloasujat kaipaavat juuri sitä tunnetta, että vuodenajat ovat jotenkin läsnä - talosta tuntee, onko nyt tammikuun paukkupakkanen vai onko jo lähestyvän helmikuun aurinko-optimismi nostamassa päätään. Nurkkien natinasta tietää, kannattaako päälle pukea hupullinen takki.

Ehkä he kuvittelevat tuntevansa talossa myös sen sata vuotta siinä eletyn elämän - ehkä heidän mielestään on mukava kuvitella, kuinka monta perhettä tässä samassa tilassa asui joskus sata vuotta sitten. Ja paljonko heillä oli lapsia näissä neliöissä? Ja onko jossain vanhustenkodeissa kiikkustuoleissa nyt niitä mummeja ja vaareja, jotka ovat leikkineet näiden samojen lattialankkujen päällä silloin, kun olivat Silvan ikäisiä.

Ehkäpä he rakastavat sitä pehmeää kodikasta lämpöä, joka lämmitetystä kakluunista säteilee. Se on jollain tavalla aivan erilaista kuin keskuslämmitetyn patterin lämpö. Ehkä villapaidassa ja villasukissa lököily talvella tuntuu juuri oikealta. Ehkä viltin alla sohvalla teemuki kourassa oleilu on puutaloasujan mielestä ihanaa eikä kamala katastrofi.

Maha (ja sen kantaja) itseneulotun viltin alla.
 

Ehkä se tunne "joo meidän olkkarin lattian raoista tulee niin kovasti, että siellä on kolme kerrosta mattoja päällekkäin" -huokauksien takana ei ole pelkkä tuska.

Sinne taustalle on kätketty myös rakkaus.


PS. Ensimmäisen puutalossa asumamme vuoden jälkeen tämäkin besserwisser onneksi tajusi kohteliaasti sulkea suunsa.
"On tämä kyllä jämerän tuntoinen ja terve talo", hän jopa kerran puolivahingossa murahti.
Erävoitto elämäntapanegailusta. Kiitos.

Share

Kommentit

Blue Peony (Ei varmistettu)

Ymmärrän tunteesi täysin. Ja juuri samasta syystä meillä on vapaa-ajanasuntona vanha puutalo, vaikka uusi mökki olisi ollut helpompi ja paljon halvempi ylläpitää!

Kristaliina
Puutalobaby

Se on se tunnelma <3

Mutta joo: jotkut kaipaa uutta ja siistiä, ja silloin kannattaa hankkia sellaista eikä joka nurkastaan vinoa vanhaa. Ja jos taas on sellainen ihminen, joka kaipaa vanhan talon tunnelmaa, niin silloin uusi ei vaan ole sama :)

Mammara

Hah! Meillä on myös vanha puutaloasunto - jo toinen itseasiassa!

Meidän yksi vieras, joka tuli ekaa kertaa kylään, kauhisteli ensin meidän rakoistat lautalattiat, että "eikö näitä rakoja saanut umpeen?" .. öööh, se on niiden lautalatttioiden hienous juuri. Seuraavaksi se kauhisteli meidän keittiötä, että onko se muka uusi, kun se oli tehty vanhaan tyyliin, eikä esim. korkeakiiltoisia kaappeja käyttäen. Makuuhuoneessa ei voinut ymmärtää, miksi olin halunnut juuri sellaiset nupit kaapinoviin ja myös huoneiden kuluneet, leveät ikkunalaudat olisi kannattanut kuulemma maalata. Lopuksi vielä iso sähköjohto, joka kulki talomme vierestä, oli kamala ja käytävässä haisi kuulemma home. Sanoin että kun katsos kaikki asunnot ei ole juuri sellaisia rivareita kuin se teidän... 

Ekaa puutaloaosaketta hankkiessamme saimme myös kaikki nuo varoitukset kylmyydestä ja muusta. Lisäksi vanhat puutalot on kuulemma "pommeja". Mutta mikäs tässä, asutaan sitten pommissa. :)

Kristaliina
Puutalobaby

Tsihihi, oi ei mikä vieras! :)

Pakko jatkaa: meillä oli kans yks vieras, joka kauhisteli arviolta kaikkea. Tyyliin kun kävi vessassa, totesi pois tullessaan, että "kamalan vaikea ovi". Pois lähtiessään ovella vielä ilmoitti, että hän ei ikinä voisi asua tällaisessa, kun näissä voi olla niin paljon kaikkia ötököitäkin (oli kesä). Kysyin, että ai - näitkös sitten yhtään? Ei ollut nähnyt. Mutta teoriassa voi olla :)

HelloAochi

Hihihi mä oon JUST tommonen. Tuota tekstiä lukiessa kävi jo raavittamaan ihan kamalasti, että uijui yli sadan vuoden edestä vieraiden ihmisten kihomatoja - mutta mulla on tähän jo lääkitys :p

Kristaliina
Puutalobaby

Tsihihi joo, lääkkeet kannattaa olla kohdallaan, jos meille tulee joskus kylään :)

Mutta silleen ihan vakavasti puhuen - tää on (suureksi yllätyksekseni) ehkä ötökättömin paikka, missä mä olen asunut! Esim. keittiön kaapeissa ei ole koskaan näkynyt mitään elämää - toisin kuin tosi monessa aiemmassa asunnossa. Yllättävää!

HelloAochi

Vanhaa tyyliä vastaan ja 50-lukulaisen näköisiä kaappeja vastaan minulla ei tosin ole mitään, eikä edes vaikeita ovia :D Joten en mä ehkä ihan yhtä paska vieras olisi :D

Sillon kun mä asuin puutalossa (kahteen otteeseen elämäni aikana, ensin 1920-luvun hirsirunkosessa ihan oikeasti maalla ja sen jälkeen 1940-luvun puisessa pienkerrostalossa kaupungissa), niin yks hellyyttävimpiä juttuja oli kyllä ötököiden sisäänmuutto syksyn tullessa. Eihän niitä kesäsin ollut, kun ne oli ulkona, eikä talvella, kun oli niin kylmä. Syksyllä kyllä, sen parin hassun viikon ajan. Tiesi, että oli talvi tulossa ;)

Merih (Ei varmistettu) http://www.kaunispaiva.net

Mulla taas meinaa käydä päinvastoin kun näen niitä uusia asuntoja ja kiiltäviä kaappeja. Tulee sellainen fiilis että häh, haluaako joku oikeati asua näissä? Mä oon nähnyt sellasia jossain sisustuslehdissä tms., mut sit kun mä nään jonkun oikeen ihmisen asumassa niissä, oon ihan puulla päähän lyöty, kun en meinaa tajuta miks joku haluaa asua sairaalan näköisessä ja värisessä talossa :)

Ja sama juttu keittiöstä, mulla meni pitkään tajuta miks me ei saatu ihastuneita huokauksia meidän vastaremontoidusta keittiöstä, joka oli tarkasti remontoitu 50-luvun mukaan - paitsi tapetti oli 1800-luvulta :). Useimpien katseet oli lähinnä epäuskoisia, kun intoilin meidän uusista kaapinovista. "Täh? Onko noi muka uudet? Luulin että 70-luvulta."

Sama fiilis! Tajusin lopullisesti yhden suhteen kohdalla, että olemme tulleet tiemme päähän, kun hän alkoi intoilla täysin uuteen kerrostaloasuntoon muuttamisesta. Siis sellaiseen, jossa kukaan ei ole koskaan asunut, joka on ihanan geometrinen ja valkoinen ja kuinka sisustus tehdään harmaan eri sävyillä. Itse haaveilin kaakeliuunista, lautalattioista ja eripari huonekaluista sekä kymmenistä räsymatoista lattioilla.

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, me ollaan Joelin kanssa monta kertaa huokailtu helpotuksesta, että onneksi meillä on näin samantyylinen maku - olisi hyvin vaikea, jos toisella oli tällainen maku ja toisella syvä rakkaus skandinaviseen minimalismiin...

Mutta joo on meilläkin tietysti eroavaisuutemme - esim. Joel käyttää veto-oikeuttaan mun yli-bling-bling-Intia-kitchiin ja mä taas Joelin... no joihinkin hyvin kummallisiin ideoihin :)

Dragons & butterflies (Ei varmistettu)

Mulla on usein sisäisiä ristiriioja, sillä toisaalta rakastan syvästi skandinaavista minimalismia ja toisaalta sellaista rönsyilevää hippimeininkiä :). Miehen maun vuoksi meillä sitten suositaan edellistä (ei sellaisella sisustuslehtiasenteella vaan enemmän kotikutoisesti kuitenkin), ja vaikka olenkin siihen tyytyväinen, niin sitten aina joskus vaan tulee niitä hetkiä, jolloin huomaan huokailevani kirjavien ryijyjen, kakluunien ja räsymattojen perään. Mutta jos aina eläisin sellaisessa ympäristössä, niin sitten kaipaisin selkeitä linjoja, niukkuutta ja avaruutta... Tätä tää ihmiselo usein on :D.

Kristaliina
Puutalobaby

Mä en ole tainnut paljon "sisustuslehtikoteja" livenä nähdäkään, mutta lehdissä/blogeissa just kyllä monesti ihmetyttää vaikka, että onko tämä oikeasti lapsiperheen koti - missä elämä? Valkoista valkoisella -designkodeista saa kyllä tyylikäitä (=valkoisia) kuvia, mutta mä olisin kyllä varmaan vaan kahvikuppini kanssa ihan kauhuissani, että apua-apua kohta mä läikytän :)

Mutta onneksi makuja on monenlaisia ja toivottavasti jokainen valitsee sen omannäköisimmän! (eikä sitä, mikä jonkun muun mielestä "kuuluu" olla)

Ja mä varmasti olisin ihastellut teidän keittiötä :)

SuperAurinkoinen (Ei varmistettu)

Olipas ihana Puutalo-päivitys! Usein kaikkia vanhoja taloja halutaan sanoa pommeiksi, mutta kyllä ne on ne muutaman kymmenen vuoden ikäisiä ne pommit, eivät 50-luvulla tai aiemmin rakennetut!

Oma lapsuudenkoti on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, ja koko ikänsä odotti, että pääsee sieltä pois! :D Nyt neljän kerrostalo vuoden jälkeen on alkanut koti-ikävä hiipiä.. :) Eli sinne lapsuuden puutaloon, jossa on aina kamalan kylmä ja ikkunat jäätyvät talvella, mä palaan vielä joskus! Se on koti! &lt;3

Ja kyllä! 80-luvun alussa vanhempani ostivat talon isovanhemmiltani, ja saivat kommentteja tyyliin "eikö olisi vain helpompi laittaa dynamiittia alle"! :D

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, itse olisin ihan yhtä epäilevä (tai jopa epäilevämpi!) 60-90-luvuilla rakennettuja taloja kohtaan kuin tosiaan näihin, jotka ovat jo kohta sata vuotta seisseet jykevästi paikoillaan ja homehtumatta.

Se, että joku paikka on Koti, on niii-iiin tärkeää! Voi ihanaa tuollainen vanha, suvussa kulkenut lapsuuskoti! Meidän kaikki lapsuuskodit/mummolat on nykyisin myyty ja vieraiden ihmisten asumia, ja se on kyllä tällaiselle "tunneihmiselle" suuri surku. Ei koskaan pääse enää sisään niistä lapsuuskodin/mummolan ovista, niisk <3

Hihii.. (Ei varmistettu)

No sehän paistaa kommenteista läpi minkä ikäpolven kommentoija on kyseessä. Vanhat puutalot ehkä edustavat semmosta mistä on päästy pois, köyhyyttä, ja uudet kiviset kerros- ja rivitalot sekä uudet omakotitalot edustavat noh, uutta ja automaattisesti hyvää ja kunnossa olevaa. Myös ehkä kommentoijalleen kertovat siitä, että hän ajattelee että uudemmassa asuu varakas tyyppi. Vaikka hintoja katsomalla selviää että vanhat talot ovat arvossaan.

Huolimatta siitä, että myös aivan uusissa taloissa on kosteutta, hometta, rakennusvirheitä (usein nopealla aikataululla rakentamisesta johtuvia). Itse asumme 1920-luvun lopulla rakennettua taloa, missä taloa on ollut rakentamassa joukko taloon sen valmistumisen jälkeen muuttaneita ammattilaisia (kirvesmiehiä, muurareita, jne). Jos talo on pystyssä vielä 90 vuoden jälkeen ei se voi aivan läpensä paha ja mätä olla.

Toki vanhat talot vaativat remonttia ja tekin kun tunnutte olevan kiinnostuneita ekologisuudesta, kannattaa miettiä esimerkiksi ikkunoiden tiivistämistä ihan kunnolla. Se säästäisi sitä sähköä ja pysyisi lämpö paremmin pirtissä. Itse meillä on samanlainen lämmistyssysteemi 2-kerroksisessa asunnossamme: alhaalla lämpiää kakluuni ja ylhäällä patterit. Talvella ollaan vähän pihistelty sähkölämmityksen kanssa ja lämmitetään vaan toista makuuhuonetta. Kakluuni lämpiää väh. joka päivä, kylmällä kelillä 2 krt päivässä. Ainoa harmitus on se, että keittiön puuliesi on asunnostamme purettu joten keittiössäkin joutuu vähän sähköllä lämmittää.

Puutalot &lt;3

Kristaliina
Puutalobaby

Tosi hyvin tulkittu - juuri tuosta todennäköisesti oli kyse: ajatus, että uusi = tavoiteltavaa ja vanha = huonoa...

Samoin just tuosta kuntopuolesta on tullut paljon epäilyjä. Eikä näitä vanhoja puutaloja tietysti kannata ihan "soitellen" ostellakaan. Mekin oltiin ensin ihan hurjan ihastuneita yhteen toiseen taloon, ja... ...hei mäpäs teen tästä ihan erillisen bloggauksen lähiaikoina! Mutta tosiaan tätä meidän nykyistä puutaloa katsomaan me sitten otettiin mukaan perhetuttu, joka tietää näistä puutaloista paljon. Ja kun hän näki talossa pelkästään hyvä merkkejä (hyvin tuulettuva rossipohja, ei pilattu muoveilla, ei homeriskejä, oikea kivijalka, remontoitu alkuperäistä kunnioittaen, isot remontit tehty asianmukaisella aikataululla jne.), mekin uskallettiin tähän kaikki (laina)rahamme laittaa :)

Ikkunoiden tiivistäminen olisi niii-iiiin järkevää. Tavallisia tiivisteitä onkin jo jonkin verran laitettu ja viime talvena sain jopa aikaiseksi reissun Rakennusapteekkiin sellaista vanhanaikaista liimateippiä ostamaan. Ja nyt se teippi on... ...jossain muualla kuin asennettuna ikkunoihin :) Hyi meitä! :) Lämpökustannuksiin voisi hyvin myös itse vaikuttaa olemalla vähän aktiivisempi kakluuninkäyttäjä - me kun ollaan lämmitelty sitä vain oikeastaan isommilla pakkasilla. Mutta useat naapurit lämmittävät joka päivä syksystä kevääseen ja säästävät paljon sähkölaskuissa. Myös ilmalämpöpumppu on harkinnassa :)

Ikkunaliimapaperi (Ei varmistettu)

Se ikkunaliimapaperi - ei mikään teippi! - ei yksin riitä. Sen alle pitää laittaa raot tukkivaa pellavanauhaa tai ihan vaikka vanhasta lakanasta leikattua suikaletta. Tilke laitetaan tiukkaan, esim. voiveitsellä työnnetään rako täyteen. Kaupan muovieristenauhat ei koskaan mukaudu vanhoihin ikkunoihin, joissa on isompia ja pienempiä rakosia. Ja sitten se liimapaperi tilkityn päälle. Ei pitäisi vetää, kun kunnolla tekee. Eikä päästä kosteutta ikkunoiden väliin, mikä johtaa jäähän ikkunan välissä. Ja se jää ei ole pelkästään romanttista vaan myös tuhoaa puitteita, kun kosteus kertyy puuhun.

Onko teillä kissanluukut rossipohjassa? Ne pitää sulkea talveksi ja avata kesäksi, niin lattiat pysyy vähän lämpimämpänä eikä maapohja roudi talvella.

Ei vanhan talon kuulu olla kylmä talvella, jos sitä huolletaan oikein. Mutta aikaahan se vaatii ja viitseliäisyyttä, pelkkä "meillä on ihanaa ja nättiä" hehkutus ei pitemmän päälle riitä säilyttämään näitä ihanuuksia seuraaville polville. Tietyt kulumat voivat olla osa talon kertomusta, mutta toiset kulumat kertovat välinpitämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä, ikävä kyllä.

Meillä on 150-neliöinen vanha talo. Ilmalämpöpumpun hankkimisen ja ikkunoiden tiivistämisen jälkeen sähkölasku tippui 10 000 kWh vuodessa! Uunia lämmitetään lämmityskaudella joka päivä. Suosittelen *lämpimästi*. Säästyy pikkuisen uraaniakin sähköntuotannossa.

Kristaliina
Puutalobaby

Samaa kamaa, en vaan tiennyt oikeaa nimeä :) Kiitos vinkeistä ja kuulosti hyvältä tuo, että saisi meidän parit risat lakanatkin oikeaan hyötykäyttöön!

Ja joo, sen tiesinkin että niitä perus-rautakaupan teippejä ei saa näihin ikkunoihin käyttää. Meillä siis just tuota Rakennusapteekista ostettua liimapaperia :) Yläkerran ikkuna (tuo, josta kuva on) on onneksi ainoa jäätyvä - muissa tuota ongelmaa ei onneksi ole.

Kissanluukut on ja niitä availlaan ja suljetaan vuodenaikojen mukaan. Ainoa vetävä lattia on itse asiassa tuo olkkari; sekin on huolella kunnostettu 90-luvun puolivälissä (joka ikinen lankku otettu irti jne.), mutta ilmeisesti sieltä on nyt eristeet (tai mitä ikinä sinne nyt kuuluu laittaakin) päässeet jotenkin falskaamaan. Kirjaston/keittiön/eteisen lattioiden raoista ei tuule :)

Remontin tehnyt on todellinen puutaloammattilainen - kunnostaa nykyään vanhoja puutaloja työkseen ja asui tässä siis ennen. Meillä on ollut siis tosi hyvä tsägä siinä suhteessa, että tälle talolle on valtavan remontin tehnyt juuri tällainen ihminen, joka todellakin tietää asiansa ja häneltä voi aina kysyä neuvoa; oikea aarretyyppi etenkin tällaisille, jotka vanhassa talossa asumista vasta harjoittelevat! :)

Kristaliina
Puutalobaby

Hih hii, ja eikö ne englantilaiset nojatuolitkin (ne, joissa on sellainen "sivuläpällinen" selkänoja) ole suunniteltu juuri siksi, että ei korviin puhalla tuuli sisällä - näin olen kuullut :)

Mutta joo - se on just se "plussat ja miinukset". Ne miinukset eivät paljon paina, jos plussissa on just ne muut asiat, mitä kodilta/elämältä kaipaa!

hiluvitkutin

Täällä vilkuttaa toinen puutalo-asuja. Meillä talo vaan on..no mörön pyllyssä. Helsingin keskustaan on 6h ajomatka. ;) Lattiat on kylmät ja talon alkuperäiset pönttöuunit lämpenee kerran päivään pakkasilla. Joka huoneessa on joku kylmä nurkka, joita välttelee mieluusti ainakin avojaloin. Niin ja täyden remontin talona tämä jo ostettiinkin. Enkä kyllä vaihtais rivariin - oli sitten miten kiva hyväsnä. Ensinnäkin noi talouden isoimmat karvaiset vois aiheuttaa hieman ongelmia rivarissa: meillä on poneja.

Meillä tosin on suhteellisen pienet sähkölaskut, koska lämpönä on pääasiassa pelkkä puu. Sähköllä lämpenee vain talon laajennusosa. Ja osittain lämmitetään pelletillä, että pahimmalla pakkasella saap vaan lapata lisää poltettavaa uuneihin.

Ja meille ei ollut kellään varaa tulla nipottamaan talosta ja sijainnista: liian äkäinen emäntä muutti pieneen siniseen taloon. ;)

Kristaliina
Puutalobaby

Hih joo poniensijoituproblematiikka varmasti antaa omat rajoituksensa asumismuodoille :)

Mutta kuulostaa tosi ihanalta tuo teidän mörönpyllykoti!

Reissumamma (Ei varmistettu)

Juurikin näin, loistava kirjoitus!! En meinannut malttaa lukea kirjoitusta loppuun kun halusin jakaa sen jo facebookissa! :)
Mekin asutaan 1017 rakennetussa puurivitalossa vanhalla puutaloalueella (muutama km keskustaan) ja kyllä vanhemmat ihmetteli meidän kovaa hinkua ostaa nimenomaan vanha puutalo muutama vuosi sitten ensiasunnoksemme, mutta taitavat nyt ymmärtää miksi (äitikin on jo salaa puutalosta haaveillut). Ja juu, putket on jäätyneet (ekana talvena), makkarin ikkuna on koko talven jäässä, ikkunoista ja ovista vetää niin että hiukset pyörii päässä, talvella on pirun kylmä kun taas kesällä koko talo hikoilee sisälle päin niin että täällä on pirun kuuma, lattiat ja seinät ovat vinot (niinkuin koko talo), MUTTA SILTI en voisi kuvitellakaan asuvani missään muualla!! Varsinkaan uudessa (ja niin käytännöllisessä) rivitalossa. Mikään ei voita vanhan puutalon tunnelmaa syys/talvi-iltana, kun takka on päällä ja kynttilän valossa peiton alla luet kirjaa (juuri niinkuin sanoit) &lt;3 Ja kesäisin täällä järjestetään katumarkkinoita, pihakirppiksiä ym. ja tunnelma on yhteisöllistä (mitä on vaikeaa nykyään löytää uusilta asuinalueilta). Puutalot &lt;3
(huh tulipa hehkutuskirjoitus, mutta ihana lukea jonkun täysin samanlaisia ajatuksia) :)

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, just tuttuja ajatuksia - ja tuo yhteisöllisyys! Täälläkin on paljon sellaista; varsinkin kesäkausi on täynnä kyläjuhlaa ja pihakirppistä. Ja naapurilta saa aina apua ja joskus tuoretta pullaakin :) Just tänään katsottiin, että oi joku naapureista on käynyt hiekoittamassa meidän pihapolun <3

Punavuoressakin mulla oli kyllä muutamia poikkeuksellisen ihania naapureita, jotka (erikoista kyllä) tulivat tutuksi kerrostalossakin - varmaan osittain siksi, kun kuuluin taloyhtiön hallitukseen. Että löytyy sitä naapurisopua/apua tietysti kerrostaloistakin, mutta silti tämä puutaloalueen yhteisöllisyys on vielä jotain vielä isompaa <3

Merih (Ei varmistettu) http://www.kaunispaiva.net

:D olipa totaalisen hassua! kuulosti siltä että olisko se jou negailija ollut kateellinen siitä kun uskallatte tavoitella unelmianne puutalosta :)

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, yksi mahdollisuus tuo... Ehkä oltiin kommentoijan mielestä liian nuoria/tuore pari muuttamaan puutaloon (silloin oltiin muistaakseni seurusteltu kolmisen vuotta, mutta ei asuttu yhdessä muuten kuin remonttievakoissa)...

Tai siis että ehkä se jotenkin liittyy myös tähän toiseen yleiseen meille silloin sanottuun kommenttiin, että ensin pitäisi muuttaa jonnekin muualle (kerrostaloon/rivariin) ja sitten jos haluaa, niin vasta myöhemmin puutaloon. Miksi? Miksi ei heti sinne, mihin oikeasti haluaa? Eiymmärrä :)

Asikaine
Asikaine

Aamen!

Jankkaan täällä joka päivä villasukat jalassa, kuinka niin rakastan tätä taloa, takkaa, lautalattioita ja noita vetoisia vanhoja ikkunoitakin. 

<3 <3 Koti!

Vilunkissa (Ei varmistettu)

Puutalot on just niin ihania! Ah, olispa mullakin joskus sellainen.... :)
Tosin mä en tota teidän asuinaluetta ehkä luokittelis keskiluokan alueeksi, ainakaan meillä ei taitais olla varaa asua siellä päin (sen takia moni varmaan päätyy siihen rivaripätkään kehyskunnassa...) :P

Kristaliina
Puutalobaby

Hih no tuo "keskiluokka" taitaa olla muutenkin vähän vaikeasti määriteltävä - mä ajattelin sillä just vähän niin kuin synonyymia sanalle "porvarillinen", mutta tuo jälkimmäinen sana ei oikein istunut tähän ympäristöön, kun täällä on niin paljon taiteilijaporukkaa jne...

Sinänsä tämä asuinalue kyllä on jännä. Muutamia kymmeniä vuosia sitten nämä tämän ja naapurikaupuginosan puutalot ovat olleet todella edullisia (ja todella huonokuntoisia) ja alueella tosiaan ollut vielä joskus 70-luvulla vähän epämääräinen mainekin. Henkirikoksia, ryyppyporukkataloja jne.... Ja sitten taas, kun Joel on ollut lapsi 80-luvulla, esim. siellä Kumpulan puolella joka talossa on ollut lapsia. Ja sellaista hyvin boheemia tunnelmaa. Nyt nämä sen ajan lapset ovat jo aikuistuneet ja heidän vanhempansa (nyt jo lähellä eläkeikää) ovat jääneet isoja taloja asuttamaan - eivätkä tietysti raaski niistä enää luopuakaan, kun asuntolainat on maksettu jne ja vielä ovat niin nuoria, että pystyvät asumaan "omillaan" :) Niinpä monessa isossa talossa näillä kulmilla asuu kahdestaan noin kuusikymppinen pariskunta. Eivät välttämättä mitään "rikkaita", vaan ovat vaan ostaneet talonsa silloin, kun hinnat olivat ihan toista kuin nyt... Eli "yläluokkaiseksi" en tätä aluetta kyllä kuvaisi millään (vaikka myynti-ilmoitusten hinnat sellaista kuvaa antavatkin); vaaleissakin äänet täältä näyttävät menevän hyvinkin vihreään ja punaiseen suuntaan - pikemminkin täällä asuu sellaista aika värikästä porukkaa :) Hih ja sellaiset, joilla on varaa niihin hintoihin, joita nykyään joissain isompien talojen myynti-ilmoituksissa näkee, eivät taida sitten kuitenkaan haluta vanhoihin puutaloihin vaan hakevat jotain modernimpaa Espoosta tai Kauniaisista (hyihyi mua, mikä stereotypia) :)

tiia_

Vanhassa puutalossa asuva komppaa! Tunnelma on parasta. Onhan näissä tietty hommaakin, ja kaikenlaista päänvaivaa... mutta niin. Se tunnelma. :) Besserwissereitä on näkynyt tälläkin suunnalla: "Hulluja olette kun (valitse yksi tai useampi vaihtoehto) öljylämmitys / tulisijat / lokakaivot / liikaa tilaa / huonejako / piharakennus / rossipohja / vanhat lattiat / viereiset tontit / roskaavat sembramännyt / haja-asutusalue." Mitä näitä nyt on. :D

Kristaliina
Puutalobaby

Hihi paljon on aihetta hulluuteen - mutta hei jos ajatellaan ihmiskunnan historiaa, aika paljon isomman osan aikaa olisi varmasti hulluna pidetty ajatusta, että ihmiset asuisivat isoissa keoissa päällekkäin samanlaisissa "kennoissa"  :)

MarjaH (Ei varmistettu)

Mäkin asun puutalossa. Onhan tää ihan kiva, mutta runsaan 1,5 vuoden asumisen jälkeen olen alkanut kaivata kerrostaloasuntoa. Mua ahdistaa toi iso piha, koska en tykkää puutarhatöistä. Lisäksi tää todellakin kaipaa remonttia. 50 km Helsinkiin ei ole sinäänsä pitkä matka, mutta joka paikkaan pitää mennä autolla, en tykkää.

Toisaalta, jos tämä sijaitsisi siellä missä teidänkin, tykkäisin varmaan enemmän. Mutta eipä noi miehen sukulaiset pari sataa vuotta sitten tätä tietenkään sinne halunneet rakentaa :D

Kristaliina
Puutalobaby

Munkin mielestä pieni piha on tavallaan vain hyvä, koska silloin noita huononomatunnonaiheuttajia (tekemättömiä pihatöitä) on paljon vähemmän :) Mutta aina voi tietysti sanoa tykkäävänsä sellaisesta boheemin villiintyneestä puutarhasta :)

Me kans ollaan mietitty, että joskus voisi asua Joelin suvun kesämökkitontilla. Mutta silloin olisi tosiaan ihan pakko autoilla (ei bussiyhteyksiä) ja oltaisin sitten tosiaan aivan oikeasti maalla. Ehkä tämä nykyinen sijainti on toistaiseksi meille just hyvä :)

Me kävimme taloa etsiessämme vanhassa puutalossa, joka näytti kuvissa aivan ihanalta. Paikan päällä huomasimme juurikin vinot seinät ja nurkat, sekä yleisen vanhan tunnelman. Totesimme, että se ei ole meidän juttu. Nyt asumme tyytyväisenä 2004 rakennetussa puutalossamme. Silti ei tulisi mieleenkään arvostella muiden valintoja. Onneksi meitä on erilaisia ja kaikki saamme toteuttaa omia unelmiamme :).

Kristaliina
Puutalobaby

Niinpä! Ja ne omat unelmatkin saattavat vaihdella ja sekin on mun mielestä ihan ok :) Esimerkiksi me ollaan ihan silleen puolivakavissamme juteltu, että sitten, kun/jos tämä alkaa käydä meille pieneksi, voisimme hyvinkin ostaa sellaisen pakettitalon ja pykätä sen pystyyn kesämökkitontillemme :) Siinäkin olisi puolensa kyllä, ei se olisi mitenkään poissuljettua! Mutta toisaalta miten ikinä raaskisimme luopua tästä, voih :) Onneksi se pieneksijäämisongelma ei kuitenkaan varmasti ole ongelma ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen - ehkä sitten, kun nuo lapset alkavat kouluiässä kaivata omia huoneita...

Ja joskus mun unelma oli se ullakkokämppä, joskus se oli oma vastaremontoitu pikkukaksio vanhasta talosta keskustassa. Ihania unelmia omalta elämänvaiheeltaan kaikki <3

Elämäntapahaaveilija

Kuulostaa jokseenkin meidän kiviseltä "rintamamies" talolta (oikeasti siis valmet tms). Tuossa pari viikkoa takaperin oli raikas 16 astetta sisälämpötila, eikä kukaan oikein tahtonut uskoa että täällä pystyy elämään. Villaa päälle on mottona kyllä oikein toimiva! Loppujen lopuksi syyksi ilmeni rikkinäinen vaihtovesipumppu tai vastaava lämmitysjärjestelmän osa.

Sellaista se on näiden persoonallisten talojen kanssa, pieni vaihtelevuus tekee ihan poikaa. Hyvin sanottu muuten, että vuodenajat tulee lähemmäs.

eepu (Ei varmistettu)

Kyllä vanhassa talossa saa täälläkin välillä palella, mutta muut ilot sen korvaavat :) Tänä talvena on ollut jopa aika lämmintä sisällä, tai sitten siihen on vaan tottunut. Viime talvi oli ensimmäinen ja kylmältä tuntui ;) Myös kakluunien lämmittämisessä ollaan toki kehitytty, sekin on taitolaji. Ja eri puulajeilla on eri lämpöarvot. Kun olen lasten kanssa kotona, on lämmittäminen ollut lähinnä minun vastuulla, mikä sopii minulle vallan mainiosti. Puulämmityksen lisäksi on myös suora sähkö, joka kyllä näin talvella on ollut n. 120e/kk. Puuta palaa uuneissa (4kpl + puuhella) joka päivä. Toki ei kaikissa samana päivänä. Neliöitä n.100. Tekstisi pohjalta heräsi kiinnostus, että minkälaista neliömäärää te lämmitätte ja millä hinnalla?

Mekin asumme muutaman kilsan päässä keskustasta, tosin eri kaupungissa. Puutaloja on paljon ja monet tuntuvat lämmittävän ainakin osittain puulla. Nythän on kohistu paljonkin uunien lämmittämisen pienhiukkaspäästöistä ja alueiden saastuttamisesta. Vanhoilla puutaloeluiella kuulemma huonoin ilmanlaatu. Ja ne vanhat kakluunit pahimmasta päästä, koska lämmönvaraus on huono verrattuna uusiin uuneihin. Mekin myrkytetään naapureita tässä aivan olan takaa. On se uunin lämpö kuitenkin aivan omaa luokkaansa ja se puiden kanssa "pelaaminen" aika rentouttavaa.

Kristaliina
Puutalobaby

Suunnilleen samaa neliömäärää lämmitetään, ja jonkin verran isommalla kustannuksella kuin teillä. Riippuu paljon säästä ja kuukaudesta (kesällä sähkölaskut on ihan minimissä), mutta nyt uusimmassa laskussa taisi olla n. 200 e/kk. Mutta päästäisiin varmasti tuohon samaan summaan kuin te, jos oltaisiin ahkerampia kakluuninkäyttäjiä :)

Nuo pienhiukkaspäästöt kyllä mietityttävät. Mutta hih toisaalta meillä ei polteta kynttilöitä ollenkaan - ne kuulemma saastuttavat yllättävän kovasti myös :)

Just näin: muut ilot korvaavat! Jos miinuksia olisi enemmän kuin plussia, niin kai sitä nyt pois muuttaisi :) Mutta ei eijei, miinukset ovat vain hiirenkakkaa (hih onneksi sitä ei meiltä löydy) kaikkien isonisojen ihanien plussien rinnalla! :)

eepu (Ei varmistettu)

Tätä sun blogia on kiva lukea myös siksi, että usein vastailet kommentteihin ja keskustelua syntyy paljonkin tällä kommettipuolella. Kiitos siitä!

Kristaliina
Puutalobaby

Tämä koko bloggaaminen olisi nii-iiin erilaista ilman tätä keskustelua - jotenkin onttoa... Nyt mä jään aina bloggauksen julkaistuani odottelemaan innolla ensimmäisiä kommentteja :) Eli että tämä keskustelu antaa kyllä ihan hurjan paljon bloggaajallekin!

Se on kyllä harmi, että kaikkin kommentteihin en mitenkään ehdi vastata. Mutta aina, kun aikaa liikenee, yritän käydä vastailemassa mahdollisimman paljon. Vähän silleen "random-otannalla" se menee, monesti oon ajatellut, että toivottavasti kukaan ei pahastu, jos just sen kommenttiin ei tule minulta vastausta. Mutta kaikki kommentit aina luen, ja sydänklikkaus on tavallisesti merkki luetusta kommentista! :)
(paitsi jos kommentoija kertoo jotain kurjia kuulumisia, silloin ei oikein pysty sydäntä klikkaamaan...)

säppä (Ei varmistettu) http://heipparallaaheivaanhei.blogspot.com.es

Hyvin sanottu! Itsellä ihan eri elämäntilanne ja miljöö, mutta voin silti samaistua: Elelen tällä hetkellä välivuotta Espanjassa, vanhan kaupungin sydämessä rapistuneiden maalien keskellä ja siinä missä jotkut vieraat ovat varmaan osittain vahingossa vähän turhan avoimesti nyrpistelleet neniään minä olen vain niin niin onnellinen. Ah, tätä tunnelmaa! Juuri sitä, mitä MINÄ haluan. :) Joku aiempi kommentoija sen hyvin jo ilmaisikin, että hän ei haluaisikaan asua sairaalan näköisessä ja värisessä kodissa - en minäkään.

Kristaliina
Puutalobaby

Espanjalainen vanha kaupunki ja rapistuneet maalit.... Oh! Kuulostaa ihanalta! Mutta joo, olen just samaa mieltä - pitää vain elää sellaisessa kodissa, joka itselle tuntuu omimmalta. Se voi olla (ja pitäisi ollakin) jokaiselle ihan eri!

Vierailija (Ei varmistettu)

Isoäidillä oli puutalossa jokaisessa ikkunaruudussa ikkunoiden välissä täysi tulitikkurasia hieman avoimena, tulitikut imivät kuulemma kosteuden välistä pois ja estivät ikkunoita jäätymästä kahden lasin välistä. En ole ihan varma toimiiko oikeasti, mutta jos on vastaavia ongelmia, niin ehkä kannattaa kokeilla, vaikka vain yhden ikkunan kanssa :).

Kristaliina
Puutalobaby

Meillä oli sellaiset täällä ikkunoiden välissä (ja vieläpä jotkut tosi-tosi vanhat sellaiset), kun tänne muutettiin. Eka ikkunanpesulla Joel taisi heittää ne roskiin ennen kuin ehdin (luultavasti teki sen siis tarkoituksella) kerätä ne retroiluarvon vuoksi talteen :)

Hmm, pitääkin tsekta, onko tuo meidän yläkerran ikkunan jää siellä lasin ulkona vai lasien välissä. En ole tullut edes sitä katsoneeksi :) Mutta ehkä sitä tulitikkuaskikikkaa voisi kokeilla!

NiinaS (Ei varmistettu)

Kun mä olin pieni, mummulassa oli talvisin ikkunoiden välissä poronjäkälää, johon oli koristeeksi laitettu kuivattuja olkikukkia (joka ei siis ole oljesta tehty kukka, vaan viljeltävä kukkalajike, jonka keltaiset ja oranssit kukat kuivuu tosi kauniisti). Tajusin tätä lukiessani, että ne ajoivat varmaan samaa asiaa kuin nuo tulitikkuaskit, silloin pienenä ne olivat mun mielestä vain satumaisen kauniita :)

-Niina

sylissä

Vitsit miten ajankohtainen kirjoitus itselle, oih! Ollaan juuri muuttamassa puiseen rivitalonpätkään ja siellä odottelee kakluuni toistaiseksi taidottomia lämmittäjiään. Olen muutenkin viluinen ja aina villasukat jalassa niin saapas nähdä minkälaisilla villakerroksilla sitä siellä sitten pärjäillään. ;)

Kristaliina
Puutalobaby

Näin kolmen talven (ja sitä ennen kerrostaloasumisen) jälkeen voin todeta, että jos vaikka sitten alkuun paleleekin, niin kyllä siihen tottuu! Eka talvena palelin eniten, sen jälkeen on ollut helpompaa :)

Mutta kakluunin tuoma pehmeä lämpö on kyllä niiii-iiiin parasta!

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllä täällä 90-luvun alussa rakennetussa rivarissakin tuntee että on talvi, ja takkaa lämmitetään joka ilta. Ihanan tunnelmallistahan se vaan on. :)

Kristaliina
Puutalobaby

Kuulostaa hyvältä <3 ...ja niitä ihania tunnelmallisia kakluuneja löytyy tietysti kerrostaloistakin - ei se asumismuoto vaan omannäköisen kodin tunnelma <3

Villa
Tyylitaiturit

Sisustusjuttuihin viitaten mäkin oon ihmetellyt lelujen poissaoloa. Ylipäätään en jaksa ymmärtää, miten jotkut jaksavat panostaa lastenhuoneiden ilmeeseen niin paljon. Meillä leikkihuone on ainakin välittömästi kaaoksessa, vaikka sen just olis järjestellyt. Kun lapset nyt vaan sattuu leikkimään niillä tavaroillaan. :D Sivusin tätä just omassakin blogissani.

Mitä vanhoihin puutaloihin ja niiden vaatimaan työmäärään tulee, niin nuo sun monien kommentoijien kuulemat palautteet on kyllä käsittämättömiä! Pihahan se on rivitalossa ja uudessa omakotitalossakin, ja ainakin meillä uuden talon uunia pitää ja kannattaa lämmittää, jos haluaa säästää lämmityskustannuksissa.

Pages

Kommentoi

Ladataan...