Puutalon pieni kesäkisa: viimeinen viikko

Ladataan...
Puutalobaby

Kesäkisan palkinnot saatu valmistajilta

Oho, näinkö ne yhdeksän viikkoa jo kuluivat? Voih. Nyt nimittäin viimeisen kerran valitsen viikon mieleenjääneimmän kommentin. Taas olisin voinut valita vaikka kuinka monta, mutta jotenkin mieleeni päällimmäiseksi oli jäänyt nenone:n kommentti, jossa oli niii-iiin paljon tuttua siltä ajalta, kun Silva tupsahti maailmaan.

Kommentti on myös tärkeä muistutus siitä, että ei kannata säikähtää, jos se äidinrakkaus ei lävähdäkään sataprosenttisesti päälle heti laitoksella. Joskus se voi vaatia pienen tutustumisvaiheen - mutta kyllä se sieltä tulee, niin kuin nenone tässä kertoo:

"Oih <3 tuo on se tunne jonka olemassa olosta osasin vain haaveilla vielä vajaat 3kk sitten. Odotin esikoistamme ja haaveilin äidin rakkaudesta, kuvittelin miltä tuntuu rakastaa niin paljon että olisi valmis tekemään kaikkensa toisen eteen, haaveilin kertovani lapselleni miten paljon hän minulle merkitsee ja kuinka paljon häntä rakastan. Odotin tuon tunteen tarttuvan minuun sillä samalla sekunnilla kun saisin tyttäreni ensimmäisen kerran syliini, rakastinhan häntä jo niin paljon tuona hillittömänä muhkurana kehossani ;)

Mutta kuinkas kävikään? Syntyi pieni, täydellinen tyttö, syntyi äiti, mutta syntyi myös huoli- osaanko rakastaa, osaanko olla sellainen äiti kuin haaveilin.. Rakkaus ei iskenyt minuun sillä sekunnilla juuri sellaisena kuin olin kuvitellut, tuli harmi. Meni kuitenkin ehkä sen kuuluisan baby blues ajan kun opettelin, opettelin rakastamaan haluamallani tavalla, opettelin tuntemaan tuon uuden ihmisen. Ja mitä opin? Opin rakastamaan juuri niin kuin halusin, vähän niin kuin sinäkin kirjoitat..

Minun tytär on nyt Seelaa hieman nuorempi, täydellinen ja maailman rakkain. Odotan innolla hänen kasvavan ( ei sillä ettenkö rakastaisi tätä vauva aikaa) jotta voisin touhuta hänen kanssaan kaikenlaista. Nautin hurjasti blogistasi ja on ihanaa miten suoraan ja rennosti osaat kirjoittaa. Olet teksteilläsi viihdyttänyt usein päikkäriaikaan surffailevaa äitiä. Äidin rakkaus on aika siirappista, eikö? Mutta samalla niin täynnä huolta.. Nyt ymmärrän ettei tätä tunnetta voi järjellä selittää, se pitää kokea."

Kiitos ihanasta kommentista!

Hei ja nyt kesäkisa on päättynyt ja sana on vapaa - mitä tykkäätte tämäntyyppisistä, kannattaako toteuttaa joskus toistekin? Onko kivaa (hyvin maltillisissa määrin) lukijoiden ilahduttamista vai ylittääkö ärsytyskynnyksen?

Share

Kommentit

Mielestäni kesäkisa on suloinen juttu, pari kertaa voittikommenttina on nimittäin ollut jokin sellainen kommentti, minkä olisin muuten missannut aivan kokonaan :)

nenone (Ei varmistettu)

Siis käsittämättön järjettömän makeeta! MINÄKÖ voitin jotain :D ikinä en voita missään mitään ja sit kun voitan niin voitin näemmä "osallistumatta" mihinkään. Vilpitön kiitos! Ihana piristys tähän maanantai aamuun kun harjoittelen kahden lapsen vanhempana oloa kun vauvan lisäksi kummipoika on hoidossa koko viikon. Oi, kiitos! :)

Kommentoi

Ladataan...