Raivoa rinnalla

Puutalobaby

Rakastava äiti nostaa pienokaisensa hellästi syliinsä. Hän ohjaa vauvan rinnalleen, napsauttaa auki imetysrintaliivit ja...



....GRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄH!

 

Rintaraivarit ovat saapuneet vatsavaivojen myötä, hitaasti mutta varmasti. Julkisilla paikoilla imettämiset ovat muuttuneet... ...hmmm, mielenkiintoisiksi. (GRÄÄÄÄÄÄÄH!) Joinain päivinä tuntuu, että vauva ei ole oikeasti-oikeasti-syönyt juuri ollenkaan. Paino kuitenkin nousee, eli ei tässä varmaan ihan nälkäkuoleman partaalla olla.

Neuvolantäti-mummi yritti lohduttaa:

"Ei yksikään vauva ole leipä suuhun kuollut. Tai siis on. Mutta älä hätäile, Silva on kuitenkin tuollainen pullukka."

Ööö, kiitos? :D

Siispä:

Tämä(KIN) on vain ohimenevä vaihe. Niinhän sitä nääntyneille äideille aina sanotaan :)

Share

Kommentit

Samassa tilanteessa ollaan. Siihen päälle vielä se, että jos vauva suostuu syömään, niin kohta se kuitenkin pulauttaa kaiken ulos. Ja vaikka juurikin tuntuu siltä, että eihän se voi tuolla menolla saada mitään ravintoa, niin kyllä se vaan kummasti tuntuu kasvavan. Olen yrittänyt lohduttautua sillä, että ei hän tosiaan heti nälkään kuole, vaan kyllä ilmoittaa sitten kun on nälkä. Tsemppiä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Teidän neukkaritätsämummi on kyllä ihana - voisko se perustaa yksityisen vastaanoton? Täällä olisi yksi jouluaattopallo joka haluaisi juuri tuollaisen neuvolatädin nykyiset tietokoneorjien sijaan. :D

Rintaraivareihin ei voi sanoa kun maltti on valttia. Mitä tyynempänä itse pysyy (sykettä myöden, jep - heleppoa!) niin sitä nopeammin viesti välittyy vauvalle..
Toteutus on tarua ihmeellisempää :D

parin äiti (Ei varmistettu)

Tuossa 3 kk iässä vauva alkaa olla jo tehokkaampi imijä, niin saa kerralla enemmän maitoa, vaikka tuntuisikin siltä, että homma menee raivoamiseksi eikä vauva syö "mitään". Kun imetysrytmi muuttuu, se voi olla myös vauvan keino sanoa, että mulla ei ole nyt nälkä, älä tunge sitä tissiä mun suuhun! :)

Tsemppiä kovasti ja mielikuvistusta, miten pääsette raivarista yli. Kannattaa kokeilla mitä mielenkiintoisempia imetysasentoja ja -paikkoja:
- istuen, kävellen, maaten, vauva pystyssä, makuulla, poikittain...
- pimeässä, valoisassa, hämärässä, vauva umpiunessa...
- musiikilla, hiljaisuudessa
- kotona, kylässä, ulkona, sisällä
- suosikkirinnasta aloittaen ja vaivihkaa vaihtaen
- sopivan nälkäisenä
- sopivan kylläisenä...

Kaikki vaiheet menee ohi ja vaihtuu toisiin äitiyttä koetteleviin vaiheisiin. :)

Enni

painoin tykkää ja sitten huomasin... tykkään siis edelleen tavastas kirjottaa ja siitä että sulla on neuvoa-antava äiti, mutta en peukuta tissiraivareiden puolesta. Tsemppiä tissittelyyn.

ps. mansikoita saa nyt myös täältä pohjosempaa... ja sen kyllä huomaa. Niitä ei vissiin kannata syödä ihan kilotolkulla. Ja kyllä, ainakin meillä ne taitavat vaikuttaa myös vauvan masuun... pierua pierua.

Kristaliina
Puutalobaby

Tsihihi tämä sama eläkeläisneuvolantäti myös määräsi siideriä ennenaikaisiin supistuksiin :D

Hän kyllä muutenkin usein mainitsee siitä, että hänen mielestään nykyneuvoloista on hävinnyt "näppituntuma". Ennen kuulemma kätilön työssä tärkeintä oli kokemuksen tuoma käsikopelo/silmämääräistuntuma, joka hänen mukaansa nykyään on häviämässä, kun kaikki voidaan mitata koneilla ja käyrillä. (toisaalta lapsikuolleisuus varmasti rutkasti pienentynyt sitten 70-luvun :) )

Mutta hän muuten myös näin jälkikäteen sanoi nähdessään minusta rv 34+0 otetun valokuvan, että olisi itse eh-dot-to-mas-ti lähettänyt tuollaisen mahan lisätutkimuksiin: mahdollisesti liikaa lapsivettä. Ja seuraavana päivänähän ne lapsivedet sitten lorahtivatkin kylpyhuoneen lattiaan... No, mene ja tiedä...

Niini: Joo, meillä kans puklaillaan ja oksennellaan, ja se on luultavasti polttanut ruokatorven (?) kipeäksi. Siihen auttaa kovasti tuo Gaviscon, josta aiemmin jo kirjoittelinkin. Ihmejuoma!

Meilläkin useimmiten tuo raivari lähtee siitä, että ensin maitoa tulee liikaa ja vauva meinaa tikahtua siihen. Ja sitten, kun se alkuryöpsäys on mennyt, ei vauva vaivaudukaan enää imemään itse - sitten tulee se raivari... Mutta toisaalta jos se tyytyy siihen muutaman minuutin imemiseen ja painokin nousee, niin ehkä se tosiaan saa kerralla sen tarvitsemansa maidon niin kuin Parin äitikin tuossa arvelee.

Kiitos myös noista vinkeistä! Makuulla imetys näyttäisi toimivan välillä, ja välillä taas kävellessä/hytytellen imettäminen. Yöllä vauva näyttäisi myös syövän vähän pidempään.

Ja hih joo en ajatellutkaan, että joku vahingoniloinen p*skiainen tuolla nyt tykkää meidän raivareista :) Vaan nimenomaan jutusta muuten. Oi, alkoipa tehdä mieli mansikoita! Täytyypä korvikesyödä mansikkajäätelöä :)

 

 

Kristaliina
Puutalobaby

...ja tosiaan tuo hermostumatta oleminen ja alhaisen sykkeen säilyttäminen - aikamoinen zen-äiti siihen kyllä varmasti tarvittaisiin, milläköhän joogamantralla se onnistuisi..? :D

Vauvan huudossa on jotain sellaista kyllä, että se vetää stressihormonitason ihan tappiin saakka, melkein alkaa kädet täristä ja henki salpautua itselläkin, vaikka kuinka yrittäisi hengittää syvään ja olla tyyni. Ehkä pitää tosiaan ottaa nuo joogamantrat käyttöön :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Näin koiraihmisenä se on vähän sama kun yrität saada tappelevia koiria lopettamaan ja noudattaa Cecar Millanin ohjeita matalasta sykkeestä. :D :D

Liisa
Osasin!

Etsin sulle tätä kuvaa:

keep-calm-and-breast-feed-7.png

Mutta löysinkin samalla tämän:

breastfeeding.jpg

 

Oma imetyshuoleni on koskenut koko tämän ajan maidon riittävyyttä. Onneksi huoli on toistaiseksi ollut täysin perusteeton. Vauva on sen sijaan hoitanut oman osuutensa pääasiassa mallikkaasti. Välillä vetää toki kilarit, välillä meinaa hukkua ja toisinaan yrjöää, mutta lähinnä sekin on ollut meillä helppoa.

Emmuli (Ei varmistettu)

Kyllä se siitä... Ja sitten se luultavasti alkaa jossain kohtaa uudestaan, nuo raivarit siis :D

Tuohon neuvolantäti asiaan sen verran, että ikävä kyllä neuvoloissa ei juurikaan enää kätilöitä ole, vaan lähinnä terkkoja.

Parin äiti (Ei varmistettu)

Tosiaan tuo imetyksen alun liikaa maitopläjäystä voi yrittää lieventää niin, että pikkuisen varovasti lypsää ensin liikoja pois. Mutta koska lypsäminen taas kuitenkin lisää maitomäärää, niin ei liikoja!

Itse olen käyttänyt tuohon vaivaan myös "vastavirtaan" imettämistä eli mene itse mahdollisimman takakenoon asentoon nojatuoliin tai sohvaan istumaan ja ota vauva syliin pystyyn oman vartalosi suuntaisesti, jolloin vauva joutuu imemään ikään kuin ylämäkeen eikä "huku" niin helposti, kun painovoima ei auta maidontuloa.

Yletöntä maidontuloa voi yrittää hillitä myös sillä, että imettää samasta rinnasta peräkkäin kaksi kertaa. Aika monella sitä maitoa tulee välillä liikaa, vaikka pääpaino on ohjeissa aina siinä, miten lisäät maidontuotantoa ja varmistat, että maito riittää. No, parempi liikaa kuin liian vähän, vaikka välillä menisikin itkuksi maitotulvan kanssa. Jos voimia ylimääriseen touhuun on, niin äidinmaidonluovuttajaksi voi myös ruveta. Tai pakastella ylimääräisiä pakkaseen, niin äitikin pääsee joskus syksymmällä hetkeksi jumpalle tai lenkille. :)

Kristaliina
Puutalobaby

Hähää, joku muukin on siis keksinyt yhdistää tuon brittimoraalinnostatusjulisteen ja imetyksen :D
No - on tuo toimenpide AINAKIN toiseen maailmansotaan verrattava suoritus :)

Mäkin olen kyllä huolissani tuosta maidon riittävyydestä välillä. Lähinnä onnistuin nyt viime päivinä saamaan sellaisen huolen mieleeni, että mitä jos nyt raivareiden myötä Silva syö niin vähän/olemattomasti, että maidon määräkin sitten vähenee. Toisaalta tosiaan siinä alkupurskahduksessa maitoa tulee silleen paloletkuomaisesti ja paineella, että ehkä tuo loppumishuoli on vähän turha :D

Kiitos, Parin äiti - mäpäs jossain vaiheessa testaan tuota sun kuvaamaa asentoa! Makuullaan imetys tosiaan toimii välillä, ja samoin tuota samasta rinnasta imettämistä oon käyttänyt. Ja pakasteeseen pumppaamista myös :)

Alun ylimääräisten lypsäminen taas toistaiseksi ei ole onnistunut, kun vauvan nälkä ilmenee silleen "nollasta sataan" -tyyppisesti eikä siinä huudossa ehdi kyllä mitenkään enää pumppailemaan :D

 

 

Kommentoi