Tätilehden TOP5-jutut

Puutalobaby

Silva tykkäää tädeistä. Lähtemättömimmän vaikutuksen taisi tehdä Pasilan poliisilaitoksen täti, joka passinhakulomakkeenjättöreissulla antoi Silvalle keräilykortin, jossa oli poliisikoiran kuva.
"Tä-tiii! Tä-tiii! Vou-vou-vou-vou", Silva selitti kaikille loppupäivän koirakorttia näyttäen.

Tätirakkaus ulottuu nyt selvästi myös aikakauslehtiin. Kyllähän meillä Trendiä ennenkin luettiin. Mutta nyt sitä myös luetaan. Joka ikinen päivä.

"Tä-tiii! Tä-tiii!" Tässä lehdessä riittää aika monta tädin kuvaa.

Alussa meillä oltiiin tosi tarkkoja: ei leikkejä ruokapöytään. Tirppa kun söi ihan hyvin ilman leikkihämäystäkin, niin miksi opettaa sellaisille tavoille...? Nooh (yllätys yllätys), tästähän on sitten tietysti jo lipsuttu. Ensin ruokailuihin mukaan otettiin kylpylelu-leijona - näppärää: "Onkohan leijonalla jo nälkä?" "Nyt leijona varmaan haluaa puuroa". Silva sitten syöttää kiltisti leijonaa samalla, kun äiti/isi syöttää Silvaa.

Ja nyt siis on myös alettu selaamaan lehteä. No mut hei niinhän äitikin tekee!
(isi sen sijaan syödessään lukee kännykältä kirjaa)

Syömiskaveri-leijona puolikkaana tuolla yläkulmassa.

Täältä siis terveisiä Trendin lukijatutkimukselle. Pari viikkoa sitten ilmestyneestä Trendistä Silvan TOP5-suosikkisivut ovat:

1: Tosi kiinnostava täti. Sillä näkyy KIELI!

2: "Vou vou vou vou!" Ilahduttavan paljon koirakuvia tässä lehdessä. Mutta ei yhtään kissaa! Kissat mukaan lehteen!

3: Tämäkin kuva on "vou vou vou". Eikä vaan vahingossa kerran, vaan systemaattisesti joka lukukerralla. Silva osoittaa tuonne yläkulman metsään ja selittää innoissaan "vou vou vou". Metsässä on koiria?

4: "Kejjo!" Kiinnostavimmat aukeamat tunnistaa puurotahroista.

5: "Lamppu! Lamppu!" Tirppa toivoo myös lisää lampujen näköisiä huulipunia lehtiin.

Noniin ruksi sitten taas jonnekin lukijatutkimukseen: lehdellä on uusi lukija.

Share

Kommentit

Toimitus
Toimitus

Tirpalle semmoisia terkkuja, että toimtus pyrkii välittömästi lisäämään kissojen määrään lehdessä! Osassa Iisa Pykärin henkkarikuvistahan on koiria, joten neiti on siellä hyvin tarkkana.

Kristaliina
Puutalobaby

Jeee, "mau!" ...ja jos vielä pari palloa olisi, niin voitais jo varmaan alkaa tehdä elinikäistä lehtitilausta tirpalle :)

FFFifi
Fitness Führer

Meillä oli vauvalehdet tosi suuressa suosiossa. Niissä kun oli todella mielenkiintoisia vauvoja, tuttuja tavaroita ja lelujakin vielä! Muistan kun esikoisen ollessa pieni hän luki vauvalehteä, jossa oli kuva keskosesta, jolla oli jotakin valvontalaitteistoa, happiviiksiä tms. kiinni itsessään. Lapseni katsoi sitä hyvin huolissaan ja koitti ottaa kuvasta vauvalta pois näitä "asiaankuulumattomia" juttuja :)

Myös autolehdet ja lelukuvastot osoittautuivat tosi kiinnostaviksi. Ja vastoin yleisiä keskustelupalstaväitteitä, meillä ei koskaan tullut mitään haluamismankumisia niistä. Kummistakaan :D

Kristaliina
Puutalobaby

Joo, vauvalehti on ollut luettavana täälläkin: "aua! aua!" Voi suloista tuota keskosvauvasta huolehtimista <3

Lelukuvastoa mä yritin näyttää Silvalle viime vuonna joulun alla, mutta ei vielä yhtään herättänyt kiinnostusta. Saa nähdä, miten tänä vuonna... Muutaman vuoden päästä ne täytyykin varmaan jo piilottaa :D Samoin autolehti vois olla täälläkin kova sana - Silva on ihan hulluna autoihin!

Heppele (Ei varmistettu)

Haha, ihanaa Silva. Meidän 2-v poika puolestaan lukee haltioituneena Tekniikan maailmaa :) Auto, auto, meesu-auto, auli-auto, koola-auto, kuomma-auto! Edellisen TM:n parasta antia oli kannen meesu poliisiauto piipaa!

Kristaliina
Puutalobaby

Hih meillä ei ole yhtään autolehteä, mutta veikkaanpa, että Silva kyllä kans innostuis... Aika hienosti osaa jo 2-vuotias nimetä autot, vau! Meillä tulee vasta "au-to" ja "puss" (bussi) :)

Vau mikä vauva!

Meillä suosituin oli pitkään Urheilulehti, siellä kun oli värikkäissä (peli)asuissa ihmisiä kummallisissa asennoissa :D sitten jonkun lehden välistä tipahti brion/fisherpricen/jonkunmuun mainoskuvasto, ja se oli menoo... värien ja lelujen lisäks myös tietysti eläinkuvat ja muiden lasten kuvat on ihastuttavia.

Mä en kans kauheesti tykkää siitä, että ruokapöydässä leikittäis, mut tätä "lukemista" en osaa pitää niin pahana. Siinä ei kuitenkaan sohita, heitellä, läiskitä tai muuten "leikitä", vaan homma (myös se syöminen) pysyy rauhallisena ihan vaan istuen ja katellen. Joskin lehtiäkin luetaan vaan yleensä sillon kun on "pakko" saada laps syömään, esim iltapuurolla, muuten pyrin edelleen siihen että syödessä syödään, ja jos ei pysty keskittyn syömiseen niin sit ei syödä.

Ja tän ei siis ollut tarkotus lipsua kasvatuskeskusteluun :D

Kristaliina
Puutalobaby

Oho, Urheilulehteäkään meillä ei ole kyllä testattu. Kun ei olla oikein... urheilullisia :D Hmm uskaltaiskohan käydä kirjastossa katselemassa vai tulisikohan porttikielto...? :)

Meillä oli tämän ruokapöytäleikkimisen kanssa aika paljonkin "keskustelua" isovanhempien kanssa: molemmat mummit kun automaattisesti aina kuormasivat vaikka minkälaisia leluja siihen ruokapöydälle. Ja me oltiin, että "eiiiiih". Ymmärrän tosi hyvin hämäystekniikat sun muut, jos syömisen kanssa on ongelmia. Mutta kun ei edes ollut, vaan tirppa söi ihan hyvin ilman lelujakin.

Mutta joo - sit mä taisin olla meiltä se, joka keksi tuon leijonahomman... Se oli joku huonoruokainen kausi ja sillä sain tosi hyvin ruoan uppoamaan, sitten se tapa jäi päälle... Mutta edelleen linjana on se, että vain tuo yksi lelu liittyy syömiseen, muut pysyy poissa ruokapöydästä. Kunnes toisin todistetaan :) Mutta jos lapsi on huono syömään, tosi hyvin ymmärrän kaikkien houkuttelutekniikoiden käytön.

Lehtien lukemisessa ruokapöydässä tirppa tosiaan taisi ottaa äidiltään mallia :) Mutta eikö se niin mene, että lapsen on hyvä oppia sen perheen ruokatavat :D

 

Vau mikä vauva!

Onkohan toi joku vanha kunnon kikka, meilläkin just mummot ja isomummot alkuun ihan automaattisesti nosti ruokapöydälle aina myös jonkun lelun heti kun tyttö otettiin syömään. Ja ite kans koitin sitten estellä, että ei nyt aleta tohon leluhommaan kun ei oo edes tarvetta... :)

Ja sama meillä, muutamana huonon iltapuuron päivänä satuttiin ottaan lehti mukaan, ja siihen se jäi... ja luulen kyllä että toi yhden lehden taktiikka on pienempi paha kun taistella niistä eroon, jos syy siihen ois ihan vaan periaatteellinen "ruokapöydässä EI MITÄÄN oheistoimintaa IKINÄ".

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Ihana Silva :)

Meillä oli sama meininki kesällä, kun taapero sai "kiristettyä" itselleen mukavaa selattavaa ruokailun ajaksi. Jostain kumman syystä asiapitoinen Opettaja-lehti on ollut lapsemme lemppari, ehkä siksi, että siellä on ollut paljon "tätiä ja setiä" ja jos tuuri kävi niin koiria myös.

 

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Nyt muistinkin, että kyllä National Geography on kuitenkin varmaan ollut se kaikkien aikojen ykkönen runsaiden ja värikkäiden eläinkuvien ansiosta + kerran kävi sellainen mäihä, että siellä patsasteli isomahainen mies napa paljaana.

Kristaliina
Puutalobaby

Ooooo, toi varmaan niin toimisi meilläkin! Täytyypä vilkaista lehtihyllyä tai katsella kirppiksiltä vanhoja lehtiä sillä silmällä. Tirppa on aivan hulluna villieläimiin, varsinkin norsuihin ja kirahveihin - itse asiassa sana "norsu" (niin vaikea kuin se onkin!) on varmaan tirpan selkeimmin sanottu sana tällä hetkellä! Niin ja "kakka" :D

Hear Hear!

Kannattaa tuossa tapauksessa silmäillä sieltä kirppareilta mahdolliset Lemmikki- ja Koiramme-lehdet.

Nelikuukautinen veljentyttö kiinnitti eilen tietääkseni ensimmäistä kertaa huomiota lehden kuviin, kun selasin Partioaitan kuvastoa. Miten ihania värikkäitä reppuja ja makuupusseja!

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä luettiin muksulle - ei tosin ruokapöydässä - aikanaan Konepörssiä ja Bilteman kuvastoa. Suosittelen lämpimästi, oppii itsekin kaikki koneet ja vehkeet. Siis todellakin erotan lumiauran puskutraktorista! :)

Monsteri lauma

Meillä myös luetaan ahkerasti lehtiä.esikoisen aikana keksin näistä lehdistä leikata kuvat mitkä kiinnosti,kontakti muovia päälle molemmin puolin ja villa langalla yhteen.kappas siitä syntyi oma tekoinen kuva kirja,joka pesi kaupan valmiit kuva kirjat mennen tullen.eihän valmiista kuva kirjasta löydy kaikkea kiinnostavaa.
Meillä myös kissat on pop tällä hetkellä,tosin ulkona pienet koirat sekoittuu kissoihin,mutta ei se menoa hidasta

Miitu (Ei varmistettu)

Räjäytimme sanavaraston ikean joulukuvaston avulla. Tuoli.
Tähti. Pyörä. Lahja. Kakku! KINKKU! Ja mitä näitä vähäpätösempiä ny oli... Ei sinne kovin montaa asiaa jääny, mitä ei olisi osannu nimetä. Siihen päälle läjä muita lehtiä, joista ensin etsittiin eläimiä ja lopulta nimettiin lähes kaikki. Istuttiin potalla. Kauan.

Inez (Ei varmistettu)

Meidän 2v poitsu on viihdyttänyt meitä osoittelemalla lehtien vaaleatukkaisia kaunottaria ja toteamalla "äiti", ei "täti" :P Pitäisi varmaan ottaa kohteliaisuutena ;))

Mama (Ei varmistettu)

Kiinnitin huomion tätittelyyn ja kysyisinkin miksei Silvalle kerrota että he ovat naisia? Meillä nainen on nainen, mies on mies, koira on koira, lehmä on lehmä...etc :) En vain näe syytä puhua lapselle, vauvanakaan, muulla "kielellä".. Sukulaissuhteissa on sitten tädit ja sedät.

Kristaliina
Puutalobaby

Mä itse asiassa muistan lukeneeni tästä joskus paljon ennen Silvaa keskustelun jossain - ihmettelin asiaa jo silloin :)

Omaan suuhuni täti/setä istuu (lapselle puhuttaessa) niii-iiin paljon parempi kuin nainen/mies. Eli "sano hei hei tädille" vs. "sano hei hei naiselle". Jälkimmäinen tuntuu tosi jäykältä, itselleni siis. Ja vastaavasti kiinnittäisin kyllä huomiota, jos minua puhuteltaisiin naisena lapselle puhuttaessa, vaikka tyyliin ratikassa "väistäpä vähän, niin nainen mahtuu tuosta kulkemaan". Täti kuulostaa vaan niin paljon... kivemmalta :)

Meillä kyllä myös kissa on välillä kisu ja hevonen on joskus heppa. En jotenkin usko, että tuosta mitään haittaakaan olisi.

Kommentoi