Unikoulu, yö 2 (osa: normaali kehno yö)

Ladataan...
Puutalobaby

Kuten Puutalobabyn Facebookissa jo kerroin, ostin eilen kaupasta yhden siiderin - jos kerran joudun nukkumaan yksin alakerrassa, mun kai on sitten ihan sama ryypätä suruuni...

Unikoulun toisena yönä tapahtunutta:

21:00

Tällä kertaa iltaimetys tatamilla onnistui, ja Silva meni nukkumaan masu pullollaan puuroa ja maitoa. Naperolla oli kuitenkin vielä päivän jutut kesken, joten aika pitkään isi sai kuunnella pöristelyjä ja käkätyksiä ennen unen tuloa.

22:00

Äiti ja isi päättivät viettää vielä yhteistä laatuaikaa katsomalla yhden jakson Dexterin uusinta kautta - ja äiti ryyppäsi sen viinansa. (lue: se yksi siideri) Jännä fiilis, jo ensimmäiset hörpyt tuntuivat omituisena puutumisena jaloissa. En ole tainnut kovin usein iltasiidereitä hörpiskellä... Tarkemmin ajateltuna: en kertaakaan tämän vuoden puolella, koska silloin tuli se uusi ikärajakäytäntö kaupoissa käyttöön ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun kassa olisi voinut kysyä multa henkkareita... Mutta ei kysynyt. Mutta ei kysynyt, pöh. Johtuu ehkä siitä, että muut ostokseni koostuivat vaipoista, vauvanruuasta ja verenpainemittarista.

(TAI sitten se oli ehkä paras teinihämäysyritys ikinä)

Okei takaisin asiaan.

23:00

Äidin siideriunikoulu ei auttanut ja valvoin kökkövierassängyssä yhteen. Mutta: seuraavan kerran heräsin vasta kuuden jälkeen - wohoo! Pisimmät yhtäjaksoiset unet sitten maaliskuun 2012!

02:00

Yläkerrassa uni oli maistunut kahteen (mikä oli aieminkin se ensimmäinen yöimetyskellonaika), mutta sitten oli tullut pikkuitku - ei kuitenkaan läheskään niin kova kuin edellisyönä. Itku tyrehtyi nopeasti vesitilkkaan.

Aamuyö meni kitinä-puoliunipyörien, eli ihan samaan tapaan kuin aiemminkin. Sillä erotuksella, että aiemmin siis vaimensin aina sen kitinän pariksi tunniksi imettämällä. Eli ehkä varsinaisesta erävoitosta ei voi vielä puhua...

07:00

Seitsemältä oli tullut yön toinen pikkuitku, eli tasan siihen aikaan, mihin ennen imetin Silvan viimeisen kerran, ja aiemmin saimme jatkettua unia vielä yhdeksään. Nyt ilman sitä imetystä Silva ei enää nukahtanut, vaan yläkerran porukat nousivat ylös ja tulivat alas äitiä herättelemään.

*******

Hmm. "Normaali kehno yö - ei siis edes normaali huono yö vaan sellainen peruskehno", Joel määritteli ihan tyytyväisen oloisena.

Itseäni kovasti mietityttää. Nyt ollaan siis jo siinä onnellisessa tilanteessa (ainakin viime yön ajan), että massiivista itkusurua ei tullut, mutta uni oli kyllä silti aivan yhtä rauhaton kuin ennenkin.

Ennen siis imetin hyvänä yönä 3 kertaa (kahdelta, viideltä ja seitsemältä) ja kehnona yönä useammin siinä kahden ja seitsemän välillä - juuri siksi, että imetyksen jälkeen Silva rauhoittui noin tunniksi syvään uneen eikä pyöriskellyt rauhattomana koko aamuyötä.

Nyt kun en imetä, Silva on rauhaton. Ja se voitto tässä nyt sitten on...?

*******

No, jatkuu vielä. Mutta voiko oikeasti tulla joku sellainen maaginen käänne, että yhtä äkkiä aamuyöpyörintä sitten loppuisi. Toivottavasti. Koska muutenhan tässä ei ole mitään järkeä: okei yöimetys loppui, mutta pyörimisen takia nyt kukaan ei nuku - ennen kun imetys mahdollisti ainakin sen seuraavan tunnin rauhallisen unipätkän.

Toinen mietityttävä asia on tuo aamu. Voinko arkiaamuina imettää silloin seitsemältä ja jatkaa vielä naperon kanssa unia yhdeksään? Vai onko nyt vallalla "ei ikinä saa imettää enää sängyssä tai koko unikoulu oli turhaa" -skenaario.

Olen itse ihan superhuono nukkuja, olen aina ollut. En meinaa saada illalla mitenkään unta, ja aamuyön uni on minulle se kaikkein tärkein. Ja se seitsemästä yhdeksään -pätkä on ollut todella tärkeä oman jaksamisen kannalta.

Ihan kauhistuttaa ajatus, että jatkossa yö saattaisi olla edelleen levoton JA minun pitäisi nousta seitsemältä. Ei ei eijeijei, menisin siitä ihan rikki.

*******

Epäuskoiset tunnelmat vallalla siis edelleen, mutta kokeilu jatkuu.

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Tsemppiä! Hienostihan teillä on lähtenyt tää käyntiin.
Tai mistä mä mitään tiedän, lapseton kun itse (ainakin toistaiseksi) olen.

Mutta, oliko teillä siis tarkoitus jatkaa tuota perhepetihommaa johonkin tiettyyn ikävuoteen asti? Kun jos muuten alkaa mennä putkeen, paitsi että rauhaton pyöriminen jatkuu, niin eikö voisi olla hyvä ratkaisu, että vauva nukkuisi omassa sängyssä siinä jossain suht lähellä? Heräisitte lohduttamaan/antamaan vesitilkan, jos itku alkaa, mutta saisitte itse nukuttua paremmin kun vauva pyöriskelisi vähän kauempana?

Varmasti löydätte itse ne parhaat ratkaisut, mutta tällaisia kysymyksiä tuli vaan mieleen.

Kristaliina
Puutalobaby

Kiitos tsempeistä!

Hyviä kysymyksiä... :) Ja noita on tosiaan mietitty täälläkin, mutta tulimme siihen vahvaan tulokseen, että emme ole vielä (henkisesti) valmiita luopumaan perheenä yhdessä tuhisten nukkumisen ihanuudesta <3 Sanotaan nyt vaikka niin, että meidän perheessä ne positiiviset puolet vielä päihittää ne negatiiviset :)

Hih just eilinekin keskustelu meni "miksi perhepeti" -suuntaan niin kuin on käynyt joa aiemminkin, joten linkkaan vielä nuo aiemmat keskustelut tähän, muuten päädyn joka kerran kirjoittamaan saman :)
http://www.lily.fi/juttu/unikoulu-yo-1-osa-eihantassaolemitaanjarkeaaah
http://www.lily.fi/juttu/perhepedissa
http://www.lily.fi/juttu/vieroituksessa-0

Viimeisenä oljenkortena tietysti siitä perhepedistä luovutaan, mutta nyt mennään vielä näin :) Niin kuin jo tuossa äsken aiempaan ketjuun kirjoittelin, on niin paljon onnellisia perhepetinukkujia/ huonoja perhepetinukkujia/ onnellisia pinnasänkynukkujia/ huonoista pinnasänkynukkujia että tämä taitaa toisaan olla vähän monimutkaisempaa avaruusmatematiikkaa tämä nukkuminen :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Minä kokemuksesta suosittelen omaan sänkyynsiirtämis-vaihtoehtoa. Se, että vanhemmat haluaa perhepedin ei tarkoita, että vauva haluaisi. Etenkin, kun oma temperamentti alkaa tulla esille, voi olla, että hän kaipaa oman yörauhan. Meillä vauva siirtyi omasta halusta omaan sänkyyn, kun oli 2kk. Iltaisi oli kauhea nukutusrumba ja yö jatkuvaa imetystä. Kerran laskin omaan sänkyyn, niin nukahti sinne yksin heti eikä nykyäänkään pysty nukkumaan silmällistäkään meidän vieressä.
Ei se oma sänky vanhempien sängyssä ole huono ratkaisu :)
Tosin yömaito on meilläkin edelleen klo 5 (1v 3kk).
(Ja on selkeästi silloin nälkäinen, kun puurostakin on jo 10h.)
Tsemppiä!

Liisa
Osasin!

Hei taas. Minä täällä. :)

Hyvin te vedätte, jatkakaa vielä! Kahdesti unikoulua kokeilleena ja eka kerralla kahden yön jälkeen luovuttaneena sanon, ettei vielä kannata tehdä johtopäätöksiä. Nyt pitää vaan pitää kiinni valitusta linjasta. Tai minä pitäisin. (Mutta mikä minä olen antamaan neuvoja.)

Ajattele nyt, Silva on koko elämänsä ajan tottunut heräilemään pitkin yötä. Kestää jonkin aikaa sopeutua uuteen systeemiin. Anna vielä muutama yö aikaa. Tai itse en ainakaan ole pahoillani siitä, että meillä vieläkin, kohta 2 viikkoa yöimetyksen lopettamisesta, heräillään kerran yössä. Minusta se on huomattava parannus entiseen neljään kertaan yössä. Meillä yöt ovat myös muuttuneet niin, että kun ennen nukuimme vauvan kanssa vierekkäin mutta erillämme, nyt baby rauhoittuu usein vain kainaloon. Kun syliä ei enää tule imettäessä, hän kai sitten kaipaa läheisyyttä muuten. Mulla on silti kova luottamus siihen, että me ollaan oikealla tiellä, mutta ei sen tarvitse olla mikään pikatie. Vala sinäkin itseesi luottamusta. :)

Tuohon en osaa sanoa, voitko imettää aamulla sängyssä. Itse päätin kategorisesti, että sängyssä ei imetetä, mutta se oli tosiaan vain oma linjanvetoni, joka ei perustu oppikirjoihin.

Kristaliina
Puutalobaby

Tsihihi eli taas me ollaan perhepetikeskustelussa :D Tämä tosiaan taitaa olla nykyajan "kuuma peruna" -tyyppinen aihe, kun lähes aina, kun jutussa esiintyy sana "väsymys", päädytään jotain kiertoreittiä keskustelemaan nukkumisjärjestelyistä :)

No mutta siis aiemmista linkkaamistani löytyy siis perusteluita moneen suuntaan, ja tämä meidän valintamme on siis nyt toistaiseksi tämä :) Vaikka siis uskon, että muutkin valinnat ovat aivan yhtä hyvä. Mutta hei tsek tsek tsek nuo vanhat, jos perhepeti/pinnisasiat kiinnostavat - en tosiaan halua alkaa toistaa itseäni joka keskustelussa että ei mene ihan tylsäksi :)

Heinuli (Ei varmistettu)

Meillä on vasta ollu kans unikoulu, ja sama ongelma tuon aamuimetyksen kanssa; ennen nukuttiin n. ysiin, nyt eka nälkä tulee kuudelta kun edellisestä maidosta on sen 9 h. Ei olla oikeen osattu ratkaista sitä hyvin, joinakin öinä oon imettäny vaan siinä sängyssä ja jos hyvin on käyny niin vauva on nukahtanu siihen ja jatkanu unia, mutta välillä se ei saakaan enää unta ja on ollu pakko herätä kuudelta-seiskalta.. Välillä tuntuu, että sen takia on vielä väsyneempi ku ennen unikoulua ku pitää herätä niin aikasin ja silti välillä yöllä saattaa olla vähän kitinää tms. johon vauva kyllä rauhottuu ilman tissiä mutta ite ei välttämättä heti saa unta. Mutta ei tosiaankaan oo helppoa tehä oikeita valintoja :P Ite oon ollu monesti aamulla niin väsynyt, että en jaksanut muuta vaihtoehtoa ku sillon kuudelta sen sängyssä imettämisen, ja se muutaman yön kyllä näkyi silleen että jos vauva heräs keskellä yötä niin se manku tissin perään. Mutta nyt se on kuitenki vähentyny, että kai vauva voi senkin oppia :) Oon vaan pitäny siitä kiinni että aikasintaan kuudelta imetän. Mutta on tää unikoulu meilläki vielä vähän vaiheessa, saa nähä mihin tää tästä lutviutuu, ois huippu jos keksis jonku ratkasun siihen että vauva nukkuis silti sinne ysiin! Koska se on selvästi tosi väsynyt jos se herää liian aikasin. Kerrohan jos löydätte hyvän ratkasun tähän! Tsemppiä! :)

Kristaliina
Puutalobaby

Hei taas Liisa, kiva että olet täällä.
(het-ki-nen, toihan alkaa kuulostaa ihan siltä muskarilaululta :D)

Kiitos tsempeistä - vaikka epäusko vähän välillä kovertaa, niin kyllä täällä tosiaan aiotaan vaan jatkaa eteenpäin. Se päätös on itse asiassa helppo tehdä senkin takia, että napero ei tunnu kuitenkaan kärsivän tästä sen enempää kuin aiemmasta levottomasta nukkumisestakaan. (heh koska levottomuuden määrä on tosiaan vakio)

Kerran yössä herääminen ois kyllä niiii-iiiin luksusta - itse asiassa olen viimeiset 12 vuotta herännyt jo pelkästään kissan takia 2-3 kertaa yössä :D

Kristaliina
Puutalobaby

Iik nyt menee jo kommentit ristiin ja Silva heräsi päikkäreiltä - lounasaika! Iso kiitos vertaistuesta ja palaan myöhemmin Peanut & Heinuli & muut! :)

Hienosti on lähtenyt unikoulu etenemään :) Ihan varmasti ne yöt siitä rauhoittuu eikä Silva heräile enää monta kertaa yössä tai nuku levottomasti kierien vaikkei maitoa saakaan yöllä. Yhdellä kaverilla oli muksulle mennyt varmaan viikon verran ellei enemmänkin, että oli alkanut nukkumaan sitä 8h putkeen heräämättä. Ensi alkuun heräili ihan yhtä useasti kuin olisi heräili ennen unikouluakin mutta pikku hiljaa rupes harventamaan heräämisiä. Tsemppiä sinne!

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Tuohan kuulostaa ihan hyvälle! Ja niinkuin joku jo sanoikin, jos on tottunut koko pienen elämänsä heräämään monta kertaa yössä, kestää tietenkin hetki tottua erilaiseen rytmiin.  Kaksi yötä on hirven lyhyt aika oppia uusia malleja/tapoja. Ihan rauhassa vaan :) Eik sitä voi varmaksi sanoa millaisiksi teidän nukkumistavat muotoutuu, sen näkee vain kokeilemalla. Meillä oli vaihe jolloin pikkuneiti nukkui vielä tunnin, pari vieressä aamuimeyksen jälkeen, mutta enää ei. Sekin näköjään vaihtelee. Mutta varmasti esim. 8h unta putkeen heräilemättä on pidemmän päälle parempi kuin katkonainen uni ja aamu-unet seiskasta ysiin. Se on vaan se herääminen niin raskasta, ainakin minulle on, olipa mihin aikaan tahansa...:D Tsemppiä koko perheelle!

Tuulianna (Ei varmistettu)

Tosi nopsaanhan teillä on tullut huimaa parannusta nukkumishommiin :) kannustan myös jatkamaan valitulla tiellä! Upeata, että olette pystyneet järkeilemään teidän triolle sopivan ajankohdan ja toteutustavan unikoululle, kuulostaa että se etenee mitä parhaiten.

Ja peeäss, mikä vauvojen salainen suunnitelma tuo kahdelta, viideltä ja seitsemältä syöminen on???!!!??? Meidän nirppu kun herää täsmälleen samoihin aikoihin ruokailemaan, toki myös yhdeltätoista (nukahdettuaan puoli kahdeksalta), sitten tosiaan tunnin syvemmät unet, jonka jälkeen ä-hi-nää....lohdutan jo itseäni ajatuksella, että elokuussa voidaan kenties alkaa miettiä vähän pidempään nukkumisen salojen opettelua :D

Minde (Ei varmistettu) http://abitfunktional.blogspot.fi

Tosi hyvältä vaikuttaa, kannattaa jatkaa samalla linjalla:) Lapselta voi viedä helposti kaksikin viikkoa päästä jyvälle uusista rutiineista, joten ei tosiaan kannata heittää kirvestä kaivoon tai vaihtaa johonkin uuteen juttuun ennen sitä. Meillä oli aika sitkeä kaveri, parannusta tuli jo jonkin verran juurikin tuossa kahdessa viikossa, mutta kuukauden kuluttua tapahtui se paljon odotettu yö ilman yhtään heräämistä ja sen jälkeen yöt ovat olleet hyviä (6/7 yöstä viikossa nukutaan heräämättä). Aamut aikaistuivat, kun unesta tuli yhtäjaksoista, mutta se on ollut pieni haitta entiseen jättiunivelkaan nähden!

Meitä uniasioissa neuvonut perhetyöntekijä totesi, että sängyssä ei kannata enää imettää yöimetysten lopettamisen jälkeen, voi olla aika epäjohdonmukaista lapselle. Saimme neuvon nousta ylös, laittaa valot päälle, imettää vaikka tuolilla ja sitten jos uni vielä jatkuu, niin mennä takaisin sänkyyn. Meillä tosin noustaan samantien aamuun ja syödään puuro ensin ekaa imetystä, toimii paremmin niin.

Paljon olen kuullut että perhepeti toimii hyvin myös yöimetyksen lopettamisen jälkeen, vaatii vain tosiaan sitä johdonmukaisuutta, että lapsi oppii että yöllä ja sängyssä ei enää syödä.

Tsemppiä tuleviin öihin, ihan varmasti helpottaa ja tiedossa on parempia unia!

Älä ota vielä stressiä! Meillä kesti lähes kuukauden, ennen kuin poika oppi uusille tavoille :-) Hän heräilee vieläkin vähän väliä ähkimään, mutta nukahtaa sitten uudestaan jonkin ajan kuluttua.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä te! Tsemppiä :D

Ainiin ja meillä poika imetetään aamulla sängyssä, kun hänet siirretään omasta huonestaan meidän väliimme mahdollisia jatkounia varten :-) On tietty epäjohdonmukaista, mutta ei ole vaikuttanut öihin oikeastaan mitenkään. 

salla ja j 8 kk (Ei varmistettu)

Mä soitin ihan meidät tilanteesta vauvojen unipuhelimeen. Ne sanoi, että ei voi imettää vauvaa aamulla sängyssä. Vauva ei ymmärrä sitä, että koska saa ja koska ei. Ja pian heräilee ja pyörii, joko nyt, joko nyt. Ja sitten se imetys on seiskalta, sitten puoli seiska, kuudelta jne. Ja sitten ne sanoi vielä, että mitä tahansa perhe tekee, linjassa kannattaa olla johdonmukainen kaksi viikkoa. Sitten vasta näkee tuloksen. Ja että totta kai vauvat ei halua luopua saavutetuista eduista, kukapa haluisi.

Anelse (Ei varmistettu)

Oon lukenut blogia ahkerasti jo tovin aikaa, koska siitä tulee hyvä mieli ja juttuihin on helppo samaistua. Oon itsekin reissannut aiemmin paljon ja nyt mulla on ihana mies ja 4 kk tytär.

Puutalon yöt kuulostaa hyvin samanlaisilta kuin meillä. Kolme heräämistä yössä on harvinaisen hyvä yö. Viime yönä heräiltiin tunnin-puolentoista välein kunnes lakkasin laskemasta kertoja. Oon aina kiitellyt sitä, että tyttö kyllä nukkuu, eikä herää yöllä huutamaan. Heiluu ja tuhisee ja ähisee ja siinä vaiheessa laitan tissin suuhun ennen kuin töihin aamulla menevä isi herää. Siihen sitten nukahdetaan niin, ettei edes röyhtäytys herätä. Ja vartin sisään ollaan kaikki unessa. Oon itsekin epäillyt, että tyttö nukkuu aamulla ihanan pitkään siksi, että tainnutan sitä herkästi maidolla.

Meillä vauva nukkui alkuun pinnasängyssä meidän sängyn vieressä. Laita lähti kuitenkin parin kuukauden jälkeen pois, kun piti nostaa viisikiloinen vauva 4-6 kertaa yössä edestakaisin unenpöpperössä sen yli. Nyt siis nukutaan sivuvaunussa. Omaan sänkyyn nukahtaminen ei kyllä onnistu millään.

Jos meno jatkuu, niin unikoulun paikka on kesällä, kun ollaan molemmat kotona ja vauva kyllin vanha. Minä kyllä jo haaveilen yli kolmen tunnin yöunista, mutta samalla jännittää, miten pääosin kellon tarkkaan kahden tunnin välein heräilevä vauva siihen reagoi. Ja pitääkö vanhempien sitten alkaa heräämään seiskalta aamuisin... En todellakaan ole aamuihminen. Jännityksellä jään odottamaan, kuinka unikoulu edistyy.

Jyviä ja ohdakkeita

Hei!

Js teillä on tavoitteena, että Silvan pitäisi nukkua syömättä koko väli 21-09 eli 12 tuntia putkeen, niin se voi olla mahdotonta ilman yöimetyksiä. Eihän sellaista ilta- ja aamupalan väliä kestä aikuinenkaan... Mutta jos pääsette 8-10 tunninkin pätkään, niin sen pitäisi riittää aikuistenkin uneksi, edellyttäen, että nukutaan sinä aikana. Onneksi aikuinenkin oppii menemään nukkumaan klo 22, kun kovasti harjoittelee! :) Ja aika monet lapset vaan on aamuvirkkuja, ihan kai luonnostaan eikä vanhempien kiusaksi.

Kannattaa laskea lapsen vuorokauden unimäärät yhteen: x kertaa päiväunet + yöunet ja tutkailla, paljonko se oman lapsen kokonaisunitarve vuorokaudessa on. Tämä toki muuttuu lapsen kasvaessa, välillä voi lisääntyäkin. Kun kokonaismäärä on selvillä, voi alkaa miettiä, mihin aikaan uni olisi tovottavinta. Montako tuntia päivällä, montako yöllä. Vaikka päiväunista ei raaskisi nipistää, joskus se voi olla tarpeen, jos yöhön ei riitä unta tarpeeksi.

Kolmatta yötä päin vain rennosti reippaasti! Ei tosiaan kannata tuuliviirinä vaihtaa suunnitelmia, vaan testata ensin nyt se pari viikkoa valittua menetelmää. Ja jos ei toimi, paikalliseen "vauvojen unipuhelimeen" kannattaa ottaa yhteyttä. Moni on saanut kullanarvoiset neuvot näistä.

Nyt oli pakko tulla varjosta valoon, kun on niiin omalle kohdalle osuvaa nämä nukkumisasiat! Oon siis lukenut sun blogia viime syksystä ja tykännyt kovasti. Oon itse siis kohta 6kk vanhan pojan äiti ja minä päätin ennen kuin poika oli syntynyt, että meillä vauva nukkuu sitten omassa sängyssä eikä todellakaan mikään perhepeti tule kysymykseenkään. Kuinkas sitten kävikään?? Poika ei ole nukkunut kuin muutaman yön omassa sängyssään ja silloinkin viimeistään neljän aikaan on jäänyt viereen. :-) Olen itse nauttinut suunnattomasti vauvan läheisyydestä ja kokenut sen myös oman jaksamisen ja imetyksen kannalta hyvänä ratkaisuna. Poika kun söi ekat 2kk kahden tunnin välein. 

Ahdistuin oman lähipiirin jatkuvasta (hyväntahtoisista) neuvoista, jotka olivat sitä perinteistä Kyllä te kaikki kolme nukutte paaaaljon paremmin, kun poika nukkuisi omassa sängyssä. No, minä aikani sitä kuunneltuani nukutin pojan pinnasänkyyn ja kolmen yön jälkeen, mun äitiaivot oli niin tiltissä, kun jouduin nousemaan ylös joka älähdykseen (koska nyt se varmasti heräs syömään) ja itkuun,kun poika oli saanut itsensä jumiin pinnasänkyyn käännyttyään poikittain. Lopputulos siis oli, että poika nukkui katkonaisemmin, mies nukkui yhtä hyvin kuin aikaisemminkin ja minä nukuin huonoiten ikinä. Poika palasi siis takaisin viereen.

Nyt meillä on tuo sama tilanne kuin teillä tuon imetyksen kanssa. Aloitin kuukausi sitten kiinteät ruuat sen takia, että yöimetykset vähenesivät, mutta kappas vain nyt poika syö useammin tissiä yöllä kuin ennen kiinteitä! Alkuyö menee ihan jees, mutta kahden jälkeen alkaa se levoton pyöriminen, jonka olen siis minäkin rauhoittanut imettämällä:-) Sen lisäksi meilläkin nukuttiin ennen puol ysiin ja nykyään herätään puol kasilta...Aivan liian aikasin, jos multa kysytään! :-)Tulipa tästä tilitys! Mut summa summarum elän siis hengessä mukana ja toivon tsemppiä teidän unikoululle, joka todennäköisesti on meilläkin edessä, kun poika tuosta vähän kasvaa. Samaa tahtia kasvaa myös tämän äidin silmäpussit! :-)

Pakko vielä mainita, et jouduin lopettamaan kahvin juonnin pojan vatsavaivojen takia, mutta Sinun ansiosta tutstuin Watsa kahviin, jota ilman en pääsis ylös sängystä, iso kiitos siitä!! :-D

Nannannaa (Ei varmistettu)

Hyvältähän tuo jo kuulostaa! Ehdotonta plussaa siitä, että oot ite saanut nukkua. :)

Meillä jäi yösyötöt hupsansaa vaan ilman suunnitelmia, kun poika siirrettiin 5 kk:n ikäisenä omaan huoneeseen (äiti kun ei nukkunut välillä silmäystäkään ja sortui yöllisiin imetyksiin vaan hiljentääkseen vauvan, siirtoa ei siis tehty päästäksemme eroon yösyötöistä, vaan se tuli sivutuotteena ihan vauvan omasta tahdosta). Mutta kyllä meillä vielä oli tuo aamuimetys senkin jälkeen 2-3 kk. Poika siis tuli mun viereen syömään muistaakseni kuuden, seiskan tienoilla ja nukuttiin siinä sitten vielä kasiin, ysiin. Ajan myötä poika jätti itse sen aamusyönninkin pois ja nukuttiin silti kasiin (kyllä ne 12 tunnin unet ilman syömisiä siis on ihan mahdollisia). Mutta teillä' kun on tosiaan tuo perhepeti koko yön käytössä, niin saattaahan se sitten hämmentää vauvaa, kun välillä saa ruokaa ja välillä ei...

Vierailija (Ei varmistettu)

Minulle nousi sellainen ajatus mieleen, että oisikohan Silvalla nyt nuo yöpyörinät sitä kun aiemmin on nukahtanut tissille/tissillä ja nyt pitää opetella kokonaan uudellaiset "rauhoittumistavat" niin se pyörityttää ja hyörityttää. Kun oppii rauhoittumaan ilman tissiä ja siitä opitusta tulee tapa niin yöt varmasti rauhoittuu. Tsemppiä, tiedän että pikkuvauva-aika on ihanaa, mutta myös erityisen uuvuttavaa noiden yöheräämisten kanssa. Kiitos ihanaisesta blogista, käyn ahkerasti lukemassa, kommentoin silloin tällöin, mutta miten ei tuu vaan kirjauduttua...osaisinkohan ees?

Kristaliina
Puutalobaby

Kiitos taas kaikista uusista kommenteista, näitä vertaiskokemuksia on kyllä kiva lukea! Aika tutulta kuulostaa monen kuvailut, nää on varmaan niitä paljon puhuttuja "vaiheita" :) 

Ja hmm, todennäköisesti siis täällä yritetään ainakin alkuun ilman sitä kello seitsemän "jatkoaikaimetystä", katsotaan miten käy...

Ens yön ajattelin nukkua vielä tuolla kamalalla taittosängyllä, mutta sitten kyllä haluan jo takaisin omaan sänkyyn! Vaikka uusi rutiini kestäiskin sen kaksi viikkoa, niin minä en kestä enää noin huonoa mukapatjaa :) No, ehkä  kolmen yön syömättömyyden jälkeen onkin sitten helpompi olla syömättä, vaikka äiti onkin siinä vieressä. Yritän vaikka nukkua selin tai "varpaat tyynyllä" tyyppisesti :)

Vierailija 19:21, rekisteröidy ihmeessä - on aina tosi kiva, kun tunnistaa "tutut" :)

Kiitos siis tsempeistä ja vertaistsempit muillekin vastaavassa tilanteessa! Näillä mennään taas kohti ensi yötä...

Elina U.
Lentoaskeleita

Huimasti tsemppiä täältäkin! Itse tuon saman rumban kokeneena tiedän kuinka hirveältä tuo tuntuu, juuriki siltä ettei koko touhussa ole MITÄÄN järkeä ja ehtii jo kyseenalaistaa sen onko hyvä äiti ollenkaan. Kuitenkin niitä hyviä öitä on luvassa ja varmasti melko pian, usko pois! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei Haloo!!! Et kai sä oikeesti luule että se oppii nukahtamaan ja nukkumaan hyvin 2 yön jälkeen???
Älä nyt hyvä ihminen tee johtopäätöksiä näin lyhyen ajan jälkeen..
Siva ei osaa nukahtaa ilman tissiä koska niin on aina tehnyt, vanhempien pitää auttaa vauvaa oppimaan nukahtamaan ja nukkumaan ilman tissiä suussa, ja tämä on aivan luonnollista ja mahdollista..!
Voithan sä imettää sitä seitsemältä vaikka istuen siellä jossain makkarissa ja sitten käydä nukkumaan sen kanssa sänkyyn..??

JP ja Kirppu

Hihii nyt on tunnukset. :D

En jaksa lukea kaikkia kommentteja, enkä tiiä onks tää jo sanottu; mutta meidän Kirppu alkoi liikkumaanoppiessaan olemaan öisin levoton liikuskelija, ja pyöri ja heräsi sitten omaan liikkumiseen. (ryömiminen, istumaan ja seisomaan oppiminen, tukea vasten kävely). Siihen asti yöt oli aina ollut rauhallisia (7 viikkosesta 7 kuiseksi max. 1 imetys klo20-06 välillä). Ja nyt se opettelee kävelemään ja taaaaas sama homma.. (Tosin imetyksen yöllä lopetin 10 kuisena ja nyt kokonaan, kun toinen on vuoden ikänen.) Voisko teilläkin olla liikkumisoppimislevottomuutta? ;)

Jos teillä muuten toimii perhepeti. NIIN Ootko koittanut sitä, että ootte kaikki yhdessä ja sie annat rinnan sijaa vesitilkan tuttipullolla? Rauhoittuisko Silva niin? Saisit itekkii äippähyvä unta :D

Salallaa (Ei varmistettu)

Lupaavalta alultahan tuo kuulostaa, älkää vielä luovuttako, kyllä se varmasti siitä helpottaa ! Meillä alkoi tuloksia näkyä n. viikossa ja kuukaudessa saatiin yöt ihan oikeesti rauhoittumaan, toki takapakkia aina tulee ajoittain milloin mistäkin syystä.

Oman kokemukseni mukaan myös asteittainen yöimetyksistä vieroittaminen on mahdollista, sanoo tämä, jonka 14kk ikäinen poika edelleen aamuöisin (6-7 aikoihin) rauhoitetaan imetyksellä, mutta ollaan sentään saavutettu se piste, että hyvänä yönä tuo on se ensimmäinen ja ainoa herääminen ennen sitä ihan oikeaa aamua. Se nyt vain niin on äitiystävällistä, kun saa edelleen sen aamuyön torkkua vierivieressä pienen tuhisijan kanssa (poika nukkuu muutoin omassa sängyssä), mutta kukin valitkoon sen tien mikä itsestä tuntuu hyvältä.

Vielä teillä ei ehkä ole tämän aika, mutta itse huomasin tässä, kun pienimies alkoi nukkua yönsä taas kovin levottomasti ja kitisi omassa sängyssään kutsuvasti, lohdulliseksi laskea sitä itkun kestoa, kun tajusi kuin lyhyen ajan se itku todella kestää, niin oli paljon helpompi maata aloillaan sänkyssä ja odottaa kitinän laantumista, vaikka kitinä toistuikin useaan kertaan niin lopulta uni vei voiton ja parin yön jälkeen meillä nukuttiinkin taas jo paljon paremmin.

Tsemppiä teille, koville se ottaa, mutta helpottaa ihan varmasti ja uni, se vasta hyvää tekeekin!

Vierailija (Ei varmistettu)

Heippa! Meillä kesti sen maagisen kolme yötä ja sit rauhottui. Ja kun lipsuin imettämään yöllä kun lapsi oli kipeä, kesti sen jälkeen taas sen kolme yötä että lapsi taas muisti että niinhän se olikin ettei sitä maitoa tule.
Meillä viimeset imetykset oli juuri noi n. klo 6 imetykset ja sitten jatkettiin unia. Ja imetys loppui kokonaisuudessaan kun yhtenä aamuna en ollutkaan vieressä eikä sitten maitoa kaivannut.
Ja siitä kuumasta perunasta, aina neuvolaa myöten on saannut kuulla miten perhepeti ei kannata (ihan ku kaikille olisi tosiaan yks ainut oikea vaihtoehto) mutta me olemme molemmat mieheni kanssa tottuneet omassa lapsuudessa nukkumaan perheenä yhdessä ja lapsemmekin tykkää olla lähellä niin meille tämä on sopinut. Olin yhdessä vaiheessa kovin herkkäuninen kun imetyksestä ja lapsensaannista ylipäätään oli kaikki aistit herkkinä mutta se meni ajan kanssa ja nykyään nukun sikeämmin kuin ennen lasta.ajan kanssa.tsemppiä ja omaan malliin! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei! Meillä on 10kk ikäinen poika ja näitä unikoulu- ja yöimetysjuttuja pohditaan täällä(kin) päivittäin. Mitään tosin ei ole asialle vielä tehty. Univelkaa taitaa olla tällä äidillä niin paljon, etten jaksa edes aloittaa. Tuntuu, että pitäis jotenkin itellä olla hirmuisesti voimia ennen kuin voi jotain isoa muutosta alkaa toteuttaa. Että jaksais sitten kuunnella sitä itkua ja olla johdonmukainen eikä luovuttaa heti.
Mietin, että voisiko yöimetyksen lopettaa sitten samalla rysäyksellä kuin koko imetyksen (suunnitelmissa noin 1-vuotiaana)? Että menis sitten yksillä itkuilla koko homma. Onko tästä kokemuksia/ajatuksia jollakin kanssalukijalla?
Teille voimia kolmanteen yöhön!

Virpi+u (Ei varmistettu)

Täällä on unikoulutettu yhtä aikaa. 2 ekaa yötä menu niin että tyttö itkeskeli 21-01 mutta tyytyi tuttiin. Sit nukku ekana yönä puol 8 ja tokana puol 7 syömättä..sit annoin tissiä ja tokana yönä nukuttiin viel se.ekstra tunti. Nyt 3 yönä tää nukku 21-00 sikeesti ja sit heräs mut nyt taitaa nukkua sikeästi mun kainalossa tässä paljon parjatussa perhepedissä. Toivottavasti jaksan taas olla aamuun asti.imettämättä jos tää herää. Hyvin kun on tähän asti menny.meillä on.meijeri kiinni tavoitteellisesti 21-06.

Vierailija (Ei varmistettu)

Siihen menee pidempään, että se hyörinä rauhoittuu. Ja ei, älä mene sinne ainakaan viikkoon, aliarvioit maidon tuoksun vaikutusta.. Ja sitten menet niin että Mies on sinun ja Silvan välissä, kunnes öt ovat kokonaan rauhoittuneet.

Mutta kyllä se perhepeti siis on mahdollinen, kokemusta on juurikin tällaisesta vieroituksesta (omat 6v ja 3 v saavat edelleen tulla perhepetiin jos tahtovat, 3 v joka aamuyö sinne käytännössä hiipii). Yöhälinöiden loppumiseen menee tosiaan pidempi aika.

Tuon myös esille vauvan temperamenttiasian: tosiaan letteko miettineet, että se saattaa olla teidän läsnäolonne, joka häiritsee Silvaa öisin? Ja siksi meininki on rauhatonta? Meillä siirrettiin tuo isompi (herkempi) aika pian yövieroituksen yhdeteydessä omaan sänkyyn meidän lähelle tosin, ja siihen loppui yöhulina. Ilmeisesti aina eivät vain vanhemmat ole herkkäunisia ;) Erilaisia lapsia ja aikuisia, erilaisia ratkaisuja.

Ja näin isompien vanhempana tuo aamu-unen tärkeys huvittaa. Hyvin tyypillisesti tuosta vielä hieman isommat aikaistavat tuota rytmiään vielä, joten edesäs se herääminen on pian joka tapauksessa :) Mutta nauti kun vielä voit.

Salla & J 8kk (Ei varmistettu)

Viides yö takana vai miten, en tiedä, oonko laskuissa sekaisin. Kolmannen yön jälkeen rauhoittui, ei enää mitään itkuja. Mä tein unikoulun (äiti) ja ollaan perhepedissä. Tosin en ole aivan vauvan vieressä. Yöt vakiintuneet nyt siihen, että nukahtaa ehkä tutin kanssa tai ilman.

Jos ei pysty ilman tuttia nukahtaan, otan heti pois kun kestää sen, eli siirtelen muutaman kerran pois suusta ja suuhun, jos tulee uninen huuto. Vauva herää ekan kerran tämän jälkeen neljältä tai viideltä. Unille menee n. 20.30. Sitten annan tutin ja joudun tutitteleen tarpeen mukaan. Vauva herää kuudelta tai seiskalta aamuun toistaiseksi. Ois se tietty kiva nukkua sinne ysiin vielä. Mutta paljon paremmin jaksaa herätä nyt kuudelta kun yön on nukkunut hyvin verrattuna aiempaan herään kerran tunnissa -linjaan.

En uskalla ottaa aamuimetystä sängyssä. Kuuden kuukauden iässä otin ja se alkoi sitten lipsua aiemmaksi ja aiemmaksi sinne ensin viiteen sitten neljään, sitten yhteen. En tosin tiedä, onko vanhemmalla lapsella eri asia.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei!

Hyvän kuuloisia ehdotuksia täällä on jo tullut, joten siihen ei ole lisättävää. Mutta minäkin toteaisin sillä kokemuksella, mikä minulla on nyt 5-vuotiaan lapsen äitiydestä, että nyt ja lukuisissa ja lukuisissa myöhemmissä haasteissa kannattaa pysyä siinä ratkaisussa, minkä on valinnut. Oli kyse mistä tahansa. Ei kannata luovuttaa liian aikaisin, asiat menevät jakeluun vasta riittävän monta kertaa toistuttuaan. Tempoilu edestakaisin sekoittaa lapsukaisen pään.

Ja siitä aamunukkumisesta. Meilläkin vauvana nukuttiin aamusyönnin jälkeen jonnekin yhdeksään. Hyvin pian kuitenkin osoittautui, että lapsemme on aamuvirkku, ja siitä lähtien olemme heränneet kaikki (aina, riippumatta siitä mihin aikaan on menty nukkumaan...) seiskan aikoihin. Puoli kahdeksan on jo ihan luksusta! Tätä kompensoi se, että lapsi menee mielellään nukkumaan 19.30 ilman ongelmia. Yleensä siis jostain päästä asialla on positiivisia seurauksia. :) Nyt kun mukana kuvioissa on vauva, en ole enää edes yrittänyt saada häntä uudestaan nukkumaan aamuheräämisen jälkeen. Meidän aikuistenkin unirytmi on pikkuhiljaa sopeutunut tähän, ja nykyään ollaan jo aika tyytyväisiäkin siihen, että päästään aamulla aikaisin virkeänä liikkeelle.

Kukin perhe löytää sen oman kuvionsa kyllä ajan kanssa, se vaatii sekä aikuisilta että lapsilta sopeutumista, eli aikaa ja toistoa.

T: Johanna

hannah79 (Ei varmistettu)

Mitenköhän yönne meni? Minäkin olisin kehottanut pysymään sillä kurjalla patjalla vielä. Kuten joku sanoi, miten nukkuisi itse hyvin kahvilan munkintuoksussa eli maidontuoksi voi pyörityttää lasta tehokkaasti. Muutenkin laittaisin pelimerkit Silvan yölevottomuuden syystä jommalla kummalle aiempienkin vastaajien mainitsemista: liikkeellelähtö tai lapsenne tarvitsee nukkuessanne oman tilansa. Meillä syy oli molempien lasten kanssa tuo ensi mainittu ja meni ohi aikanaan.

Joku muu pohti miten onnistuisi yövieroitus ja imetyksen lopetus kerralla. Meillä tehtiin näin ja samassa lähti tuttikin, joka koskaan ei ollut leikkimistä kummemmin kyllä kelvannutkaan. 1v päivänä luovuttiin kaikista. Olin palannut töihin pari kk aiemmin ja yöriekkumiset todella verotti voimia. Heikkoja unikouluyrityksiä oli ollut ennenkin, mutta sorruin sitten aina siihen aamuyön klo 5 imetykseen jotta saisin nukkua puoli seitsemään ja siitä se sitten äkkiä aikaistui kokoyön hulinaksi.

Paljonko Silvalla tulee unitunteja vuorokaudessa yhteensä? Jossain vaiheessa aiemmin käsitin että teillä on kahdet ihan kunnolliset päiväunet. Jos yötunteja koittaa lisäksi saada n.21/22-09 niin päiviin ei voi enää paljon jäädä. Jommasta kummasta joutunet vähän tinkimään. Meillä on tingitty aina niistä öistä, kumpikaan lapsista ei ole koskaan nukkunut yli 10 h yöunia, vakio on aikalailla 9h. Kuudessakaan vuodessakaan en ole itse oppinut menemään ajoissa nukkumaan, joten velkaa on kertynyt... Pitkiä (2,5 h+) päiväunia sen sijaan ovat vedelleet 3-vuotiaiksi asti, esikoinen luopui päikkäreistä vasta viisivuotiaana, kuopus nukkuu yhä neljä täyttäessään 1,5-2h.

Mörrimöykyn pesä

Miten meni yö nro 3? Meillä Pätkä on nukkunut välissä vaihtelevasti 2h - 9h pullon välissä...joskus kesällä sitten uudessa kodissa alamme unikouluilemaan, toistaiseksi menköön näin :) kauheasti tsemppiä ja piiiiitkää pinnaa sinne!

Äidin kaatopaikka

Meillä saatiin yösyömiset kuriin n. kuukausi sitten,ja yöt jollain tapaa paranivat.Sitten neiti oppi kunnolla ryömimään ja syöpöttelyn tilalle tuli yöjumppailu.Kun vielä saisi ipanaisen kestämään aloillaan,niin ai että!Äiti saisi nauttia ehjistä unista.Syyllisyydentunto siitä,ettei lapselle annakkaan yöllä ruokaa,vaikka toista itkettää oli mulla alkuun jotain ihan hirveää.

Muutenkin,kun tää äitiyden alkutaival on ollut yhtä itsesyytöstä ja pohdiskelua(ilman sen suurempaa syytä).eilen illalla meillä oli kunnon iltaraivarit ennen nukahtamista,ja voi kuinka muhun koskikaan taas.Olin itsekin itkun partaalla,maailman hirvein,tyhmin ja inhottavin äiti,kun en saanut huutavaa lasta heti unille.Onneksi mieheni aina välillä palauttaa mut takaisin todellisuuteen.Eilenkin hän totesi"Ei kai se susta paskaa äitiä tee,jos lapsi vaan itkee väsymystää leikittyään koko päivän?".

 

Täälläkin mietin,miten teidän unikouluilut mahtoivatkaan viime yönä mennä?:)

Kristaliina
Puutalobaby

Jep jep, se kolmas yö siis:
http://www.lily.fi/juttu/unikoulu-yo-3-osa-totaaliepaonnistuminen
...eli BLAAAAAAAAAAAH perseelleen meni.

Mutta edelleen jatketaan tätä uuden nukkumistavan opettelua, niin vanhemmat kuin lapsikin.

Ihana lukea taas teidän vertaiskertomuksia. Ilman näitä kyllä taitaisin luopua toivosta jo kokonaan. Mutta kyllä nämä osoittavat, että se yörauha voi löytyä. Toisaalta ne osoittavat myös sen, miten eri tavoilla se voi löytyä eri perheissä... Eli yhtä oikeaa tietä onneen ei taida olla. Mutta edelleen yritetään!

Tuo vesitilkkajuttu on tosiaan ollut käytössä täälläkin, ja hyvillä tuloksin (paitsi nyt kolmantena yönä). Toisaalta mietin, että jääköhän siinä sitten koukkuun siihen veden juomiseen. No, aika moni on tainnut huomata, että vauva ei sitten jaksakaan jossain vaiheessa nousta enää pelkän veden takia :)

Päiväunet meillä on tosiaan ihan hyvällä mallilla, vaikka nykyään niitä useimmiten tuleekin vain kahdet (ennen oli kolmet). Eli Silva nukkuu tavallisesti kahdet 2h päikkärit ja niin, että hereilläoloaikaa välissä on 2-3 tuntia. Aika vähän vaihtelee sen mukaan, miten aamulla on herätty. Kolmannet päikkärit ollaan ihan tarkoituksella jätetty pois: koska unien välinen valveillaoloaika on pidentynyt, viimeiset päikkärit meinaavat mennä liian iltaan ja sitten ne viivästyttävät taas nukkumaanmenoakin.

Kokonaisunimäärä tuntuu siis ihan hyvältä, ja Silva on hereilläoloaikaan ihanan pirteä ja touhukas - ja päikkäreille nukahtaminen käy naps vaan superhelposti. (ulos vaunuihin) Mut nää yöt, nää yöt...

Liikkumisella taitaa olla meilläkin isoin osa tuohon yölevottomuuteen. Näin näppituntuma-arviointi. Levottomuus alkoi just tasan silloin, kun Silva oppi liikkumaan - siihen asti elettiin onnellisesti siinä yhden yöimetyksen ajassa.

Se ehkä antaa toivoa, että tämäkin on ohimenevä vaihe, josta tosiaan voidaan näin yhdessä opetella pois.

JP ja Kirppu: Kivaa, tervetuloa tänne nyt näin ihan nimen kanssa!

Kommentoi

Ladataan...