Vaunuetiketti hakusessa

Puutalobaby

Tausta: hankittu mahdollisimman keveät, pienikokoiset ja helposti kääntyilevät vaunut - mm. juuri ratikkamatkoja ajatellen

Tilanne: matkustaminen vaunujen kanssa kuutossporalla Arabiasta keskustaan

Ongelman syyt (neljä mahdollisuutta): 

1. minä en tunne vaunuetikettiä

2. kanssamatkustajat eivät tunne vaunuetikettiä

3. kukaan ei tunne vaunuetikettiä

4. ei ole vaunuetikettiä

Okei. Valitsen matalalattiaraitiovaunun, helppoa: e-kirjain aikataulussa tarkoittaa, että ratikka ei ole matalalattiainen. Ei siis sellaista. Ja sitten "eettömän" sporan kyytiin. Helppoa. Paitsi että ei.

Sisään astumisen vaihtoehdot:

1. Yritän päästä vaunujeni kanssa ensimmäisenä sisään. Tällöin joudun ehkä vähän rynnimään pysäkillä (pahoja katseita), mutta useimmiten saan parkkeerattua sutjakasti kääntyvät vaununi näppärästi omalle vaunupaikalleen ennen kuin "massat" vyöryvät sisään.

2. Päästän muut ensin sisään ja menen itse viimeisenä. Tällöin vältän alun rynnimisen, mutta vastaavasti joudun sisään mennessäni hätyyttämään vaunupaikoille hengailemaan jääneet ihmiset pois edestä (pahoja katseita).

Matkustaminen:

Matalalattiaraitiovaunujen keskikohtaan on merkitty tila vaunuilijoille. Myönnän - en tajunnut itsekään ennen, että kaikkien kannalta helpointa olisi, jos muut matkustajat eivät jäisi juuri siihen seisoskelemaan. Etenkin, jos muualla ratikassa on tilaa.

Olenko epäkohtelias-röyhkeä-ylimielinen, jos vinkkaan vaunuja päin horjuville kanssamatkustajille, että perällä/edessä olisi tilaa? Tai että seuraavalta pysäkiltä on pyrkimässä lisää vaunuilijoita sisään? Olenko pikkumainen, jos huomautan, että PLIIS älä ota näistä vaunuista tukea käytävällä seisoessasi - oikea tukitolppa on siinä vieressä...?

Mutta joo - matkustin ilman vaunuja sporissa 16 vuotta enkä ikinä itsekään tajunnut yllä mainittuja. Ei sitä vaan tule ajatelleeksi.

Ulos astumisen vaihtoehdot (ks. sisään astuminen):

1. Rynninkö ensimmäisenä ulos, jolloin jään muiden poistuvien jalkoihin, mutta todennäköisimmin pysäkin puolella on poistumistilaa?

2. Jättäydynkö viimeiseksi, jolloin saan vastaani sporaan nousevien ihmisten massan?

*******

Tiedättekö, onko olemassa "oikeaa" tapaa tai kirjoittamatonta sääntöä matkustaa vaunujen kanssa sporassa? Vähän niin kuin sellaista "seiso aina rullaportaissa oikealla" -sääntöä...?

*******

Kurvissa samaan sporaan hyppää hippiäitiystävä. Ja kappas: hän näköjään samalla kävellessään imettää, siinä keskellä Kurvia. Vauva käsivarrella, huivi olan yli heitetttynä, ja yhdellä kädellä hän työntelee vanhoja nitiseviä maksikokoisia taisteluvaunujaan.

"Vaunut tullee!", ystävä huhuilee aurinkoisesti Oulun murteellaan. Ihmiset väistävät, joku jopa hymyilee. Ystävä ei edes huomaa vaununsijoitusongelmiani. Ai miten niin, kyllähän tänne mahduttiin, ihan hyvin.

Ystävän vauva mussuttaa tyytyväisenä rintaa. Spora kolistelee kohti keskustaa.

Share

Kommentit

Camilla
C Paris

Kulttuurieroja, viitaten alimpaan kappaleeseen. Olen itsekin huomannut, että itä- ja pohjoissuomalasilla ihmisillä on jotenkin ihan erilainen mielenmaisema kuin meillä etelän ruuhkasuomalaisilla. Meillä täällä etelässä on paljon ongelmia ja vaikeuksia, jotka oikeuttavat tietynlaiseen pahantuulisuuteen ja piittamattomuten. Sen sijaan esimerkiksi Savossa käydessäni tuntuu, että kaikki ovat niin mukavia tuntemattomillekin ja ongelmiin suhaudutaan leppoisasti ja suruihin empatialla.

Toki tämä on yleistys ja vain oma kokemukseni, mutta joskus tämä mielenmaisemien erilaisuus tuntuu olevan niin totta.

Kerro kun olet saanut selville, miten ratikassa toimitaan. Ehkä osaan sitten itsekin toimia fiksummin busseissa ja metroissa sen jälkeen.

Maitomamma (Ei varmistettu)

Ihan mielettömän hyvä asenne sun ystävällä! Vaunut tullee..;) Parasta! Jatka samaa rataa hippiäiti:)

SussuK (Ei varmistettu)

Juttu on olla siinä hetkessä. :) Ihan niinkun sen lapsen kanssa ollessa kun muistaa pysähtyä ja nauttia, tarkkailla sitä lasta ja mitä se tarvitsee. Soveltaa sitä vaan ympäristöön. Jos vieressä on kiireinen / huonotuulinen (/teini), sille annetaan ensin tilaa tulla ja mennä. Jos ympäristössä on hyväntuulista ja lepposta porukkaa (yleensä nää ottaa kontaktia siihen lapseenki joko suoraan tai sun selän takaa), he antaa kyllä tilaa. Ja hei se kaikista tärkein: hymyile ja tarkoita sitä mitä sanot, oli se kiitos kun joku auttaa tai anteeksipyyntö kun olet ajanut rattailla jonkun kantapäille. :> Ihminen vaistoo sen, kun joku on rehellisesti kiitollinen tai pahoillaan. :)

Mä tajusin kerran, että uusissa ratikoissa se yksinäinen vaunupaikka siinä heti kuskin takana on aina vapaa! Eli suoraan etuovesta sisään vaan. Ja yleensä se henkilö, joka on erehtynyt istumaan siihen ensimmäiselle yksittäiselle penkille, myöskin västää ja antaa vaunuilevalle äidille jopa istumapaikan. (Ei ehkä olisi kannattanut jakaa tätä vinkkiä, nyt sinne ehtii aina kurvata joku muu ensin...)

Mutta joo, etikettiä ei todellakaan taida olla. Yhteen ratikkamatkaan mahtuu aika monta anteeksisanaa, ainakin jos on erehtynyt sinne keskivaiheen vaunupaikoille. Tai siihen e-ratikkaan ;) Mutta niissäkin saa aina apua nostamiseen, eikä aina edes tarvitse sitä itse pyytää. Ja tilaa vaunuille on niissäkin varmasti!

inkkudaa (Ei varmistettu)

hahaha miula on kanssa tuollanen vaunut tullee-asenne! :) mut uskon et tää on tätä itäsuomalaista touhua.. tai ystäväsi tapauksessa pohjois. ei se auta ko jättää huomioimatta ne vihaiset tuijotukset ja tuhahtelut. niitä saa osakseen paljon. mutta on siellä leppostakin porukkaa kyydissä. tuntuu, että aina on joku juttua vääntämässä. tai sit siinäkin varmaan mie väännän sitä juttua viattomille kanssamatkustajille.. mut kai se on yleinen ajatus, että vaunulliset ihmiset tulee huvikseen vaan tukkimaan niitä ruuhkaisia kulkuvälineitä.. eihän meidän nyt tarvitsisi mihinkään mennä, olla vaan kotona sen vaavelin kanssa NII! :D

mut se on kyllä ärsyttävää, myönnettäköön, että ihmiset ei jätä tarpeeksi tilaa poistumiseen. ne ei ehkä ihan hiffaa, että ne vaunut pitää myös saada jotenkin käännettyä siinä ulos tulon jälkeen. ja meiläkin kuitenkin hyvin pienet ja kääntyvät rattaat.

vierailija (Ei varmistettu)

no voi. Asumme Tukholmassa, siis stressi-suurkaupunki tämäkin, ja täällä en ole koskaan tuntenut ikäviä katseita kanssamatkustajilta. Tosin suurimmaksi osaksa kuljen metrolla ja bussilla (raitiovaunulinja kun on hyvin lyhyt täällä, kylläkin hyvin lastenvaunuystävällinen). Minua kyllä stressais sellainen paljon. Mutta niinkuin SussuK mainitsi, kun on vilpittömästi pahoillaan jos ajaa jonkun varpaille tai ilahtunut kun joku auttaa, niin se riittää pitkälle.

Maitomamma (Ei varmistettu)

Kiitos Krista, hyvä kolumni (taas) Ässässä!
Sai tietää ratkaisun siihen kissa-oksennus-kahvi-imetys-ovikello-jännitysnäytelmäänkin;)

Kristaliina
Puutalobaby

Celia, kiitos hyvästä vinkistä, mutta hehee: tosiaan saatat saada nyt kyllä kilpailijoita tuolle paikalle - etupaikalla siis tavataan :)

Hih joo me kans vannotaan kiitoksen ja olehyvän nimeen, niillä pääsee jo ratikassakin pitkälle. Joissain tilanteissa itselläni on tapana vielä jotenkin pahoitella, että "sori, me tosiaan vähän vallataan tilaa tästä, tämmöistä tämä vaunujen kanssa on..." tms., eli ikään kuin tiedostaen, että tiellähän me siinä ollaan. Joihinkin ihmisiin ei tietysti tehoa mikään, mutta tosiaan eihän siitä mieltä kannattaisi pahoittaa. Mä saatan olla vähän sellainen, että jään liikaakin kelaamaan joidenkin tuikituntemattomien ärisijöiden murahteluja - pitäisi oppia just sitä "vaunut tullee" -asennetta :)

Maitomamma, jee kiitos palautteesta! Mulle sitä lehteä ei olekaan vielä tullut, toivottavasti saan sen huomenna käsiini itsekin!

Tuulee tuulee

Hmm, enpä tosiaan ole itsekään tullut ajatelleeksi vaunusporailun käytäntöjä ja etikettiä! Itse ajattelen että kaikkien kaupunkisääntöjen ja tapojen ideana on se, että asiat sujuis yleisesti ottaen mahdollisimman hyvin. Sikäli vois ajatella, että vaunullisten kuuluisi päästä ensimmäisinä sisään ja ulos - kun tosiaan siihen valmiiseen sumppuun on paljon vaikeampi ujuttautua sekaan. Eri asia on sitten se, kuinka moni sporamatkustaja tulee koskaan tätä ajattelemaan, niinku itsekin sanoit. :) Sit joutuu ehkä vaan pitämään puolensa!

Kommentoi