Ladataan...
Puutalobaby

Vihdoinkin! Tästähän jo viime viikolla Puutalobabyn Facebookissa vihjailin :)

Oon tästä ihan hurjan innoissani - iik ja nyt sitten jännityksellä odotan, että olettehan tekin... Eli täten Kristaliina ylpeänä esittää: Puutalobabyn ihkaensimmäinen oikea lukijatapaaminen, jeeeee!

Tervetuloa siis treffaamaan meitä la 12.10 tänne:

Korkeasaaren apinahäkki...?

 

Hommahan lähti liikkeelle heti sen Kampin stailaustapahtuman jälkeen: minulle jäi huippuonnistuneesta päivästä sellainen olo, että hitsi kun olisin ehtinyt vähän enemmän jutella paikallaolleiden kanssa! Ajatus alkoi muhia jo kotimatkalla ratikassa - hei mitä jos järjestäisi erillisen lukijatapahtuman...?

Sellaisen, jossa lapset voisivat vapaasti leikkiä ja aikuiset siinä samalla jutella. Vapaasti ja ilman sen kummempaa "ohjelmabyrokratiaa"; eijeijei mitään vaivautuneita kiitospuheita tai maljannostoja! Niin, että sinne olisi helppo tulla omien lasten päivärytmien mukaan - ja "matalan kynnyksen" tyyliin kaikkea jäykistelyä välttäen. Yhtä rentoon fiilikseen kuin täällä blogin kommenttikentässäkin. Silleen jotenkin luontevasti.

Hmm, mutta mitenköhän se järjestettäisiin ja minne...?

"Mennään! Mennään! Mennään!", osaa tirppa jo hienosti sanoa ja vetää äitiä kädestä.

 

Sitten välähti - heh ja tämä oli omasta mielestäni ihan kuningasajatus!

Me nimittäin käytiin Silvan kanssa alkukesästä Ruoholahden SnadiStadissa, ja tykättiin hurjasti. Leikkiseurana meillä oli hyvä ystävä ja hänen 2- ja 5-vuotiaat poikansa. Ja meillä koko porukalla oli niii-iiiin kivaa! Paikka oli uusi ja siisti, leikittävää riitti kaikenikäisille ja kaiken lisäksi (oh! tämä mulle niin tärkeä juttu) henkilökunta oli aivan ihanan ystävällistä.

Niinpä laitoin SnadiStadiin reippaasti sähköpostia ja toivoin, että vastaus olisi yhtä ystävällinen. Meilissä kysyin, haluaisivatko he auttaa minua lukijatapaamisen järjestelyissä. Ja sieltä vastattiin välittömästi, että tottahan toki - onpa hyvä idea!

No hitsi, niin munkin mielestä!

Eli siis:
Tervetuloa la 12.10. Ruoholahden SnadiStadiin tapaamaan meidän perhettä!
...niin ja leikkimään!

Hei niin ja ole nopea: 30 ensimmäistä lukijatapaamiseen ilmoittautunutta pääsee SnadiStadiin ilmaiseksi!
(ilmainen sisäänpääsy sis. yhden lapsen)

Hihkaise siis heti tulostasi joko tähän kommenttikenttään (jos et ole rekisteröitynyt käyttäjä, muista laittaa sähköpostiosoitteesi kommenttilomakkeeseen!) tai minulle meiliin: kristaliina@hotmail.com. Kuittaan mukaan mahtuneille kommenttivastaukseen mahdollisimman pian, ja lisäksi lähetän koko porukalle erikseen meilin vähän myöhemmin.

Näille 30 ensimmäiselle on myös luvassa pienet tavaramuistamiset sitten itse tapahtumassa :)

Mutta jos et ehdi ensimmäisten joukkoon, niin ei hätää - tule silti!

Kaikki muutkin nimittäin voivat tulla SnadiStadiin ihan normaalisti. Tällöin sisäänpääsymaksut ovat alle 1-vuotiaille ja aikuisille ilmaiset (vink vink!). 1-3-vuotiaat lapset maksavat 8 euroa ja yli 3-vuotiaat 12 euroa.

Muuta "erottelua" ensimmäisten ilmoittautuneiden ja mattimyöhästen välillä ei ole: emme siis lymyile missään privaattitiloissa, vaan leikimme koko perheen voimin siellä ihan normaalisti (luultavasti eniten alle 4-vuotiaiden alueella), ja meidän seuraamme leikkimään voi tulla ihan kuka vaan, missä vaiheessa päivää tahansa.

Meidän perhe on tapahtumassa paikalla ainakin klo 10-15 (osan ajasta Silva käy kyllä päikkärikävelyllä isin kanssa), ja SnadiStadi on lauantaina auki aina klo 20 asti.

Heh ja luulitteko jo, että jonkun pienenpienen (tosin jatkuvasti keskivartalolta paisuvan) bloggaajan kanssa rupattelu olisi sen lauantaipäivän ainoa kohokohta...?

Ehei!

Lukijatapaaminen nimittäin saatiin sovittua juuri samalle päivälle SnadiStadin syystapahtuman kanssa, joten actionia siellä todellakin riittää. Tavallisten leikkipaikkojen (ja niitäkin on ihan hurjasti!) lisäksi paikalle on rakennettu useita rasteja, kuten kasvomaalausta, skeittiohjausta ja Beyblade-hyrräpiste.

Ja lisäksi vielä:

Muumipeikko, Niiskuneiti ja Pikku Myy esiintyvät SnadiStadin
esiintymislavalla klo 12, 14, 16 ja 18.

Jo tässä vaiheessa iiiiiiso kiitos SnadiStadille; ovat järkänneet tapahtumaa ihan huippuhyvin ja kivalla fiiliksellä!

No nyt mä jään sitten jännityksellä odottamaan ensimmäisiä kommentteja - että kuulostaako homma teidän korvaan yhtä kivalta kuin miltä se näin mun omissa suunnitelmissa tuntuu... :) Toivottavasti tykkäätte, iiik!

Silva hokikin sitten loppuilllan "pall, pall, pall" - pallomeri oli sen verran vaikuttava kokemus.


Ja vaikka paikka onkin näin "lapsellinen", myös ilman lapsia sinne voi toki tulla, ja myös lapsettomat lukijat - kunhan sanoo tullessaan, että tulee Puutalobabyn lukijatreffeille. Itsekin oleilen varmasti osan ajasta siellä ilman Silvaa (ainakin päikkäriajan, ja lisäksi Silva leikkii siellä varmasti aika paljon isin kanssa). Siinä on "keskusosassa" ihan kiva kahvio, voidaan istuskella välillä hyvässä seurassa sielläkin :)

Niin ja sitä vielä, että jos tulette paikalle, niin me ollaan....

....nääääääääin iloisia! :)

 

Toivottavasti pian nähdään!
terkuin, Krista & Joel & Silva

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Muistatteko vielä sen mun pähkähullun sirkusopen, joka lopetti päivätyönsä, aikoo matkustaa Thaimaahan ja hankkia sieltä tuk-tukin, ajaa sillä maailman halki takaisin Suomeen - ja matkalla kokkailla, sirkustella ja tehdä koko hommasta tv-shown...?

Nooooh, heidän crowdfunding-keräysaikansa on juuri päättynyt JA SE ONNISTUI! JEA!

kuva: Vanessa Riki

Ooon niin niin niin superinnoissaan noiden puolesta - toi maailman pähkähulluin juttu on siis taas harpannut yhden iiiiison stepin kohti toteutumista! Eivoiollatotta, voi apua :D

Hesarissakin häiskät juuri temppuilivat.

Tässä tämä aurinkoinen lauantaiaamu meneekin: tämän uutisen äärellä "eivoiollatotta":illessa :)

Unelmat on tehty toteutettaviksi, JEA!

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Yksi toive viikonlopulle!

Okei no montakin: hyviä yöunia, mahdollisimman vähän pahoinvointisuutta, rentoa vapaa-aikaa...

Eli otetaanpa uusiksi: yksi erityinen toive viikonlopulle! Tämä:

Oh!

Voi, kunpa pääsisi jo tämän korkkaamaan! En tiedä kirjasta paljonkaan: Nigeriaa ja ihmiskohtaloita, yli 500 sivua sekä okran väriset kannet - joo, en tarvitse muuta ennakkotietoa. Tämä on selvästi mun kirja.

Okei okei, ja tietysti tuo kirjailija: Chimamanda Ngozi Adichie. Puutalon kirjahyllystä löytyy Adichieltä peräti kolme aiempaa kirjaa - olisko jopa siis koko hänen tuotantonsa...? Eli Puolikas keltaista aurinkoa, Purppuranpunainen hibiskus sekä novellikokoelma Huominen on liian kaukana.

Näistä erityisesti tuosta ensimmäiseksi mainitusta tykkäsin; ja ihan hurjasti! Menisi jopa luettujen kirjojen top-viitoseen, jos sellainen pitäisi laatia. Myös hibiskus oli "perushyvä", ja novellit myös - novelleiksi... Mutta yleisesti ottaen en kyllä oikein ole novellien ystävä: haluan vaipua syvälle kirjan maailmaan ja ihmiskohtaloihin - novelli tuntuu aina loppuvan aivan liian aikaisin. Novellin jälkeen jää jotenkin tyhjä olo: "äääääh, kerro lisää!". Mä tarvitsen vähintään sen 500 sivua, kiitos!

Vieläkin kaiholla muistelen sitä kesää, jolloin sain lukea ihanan 1000-sivuisen (muistaakseni) Damaskoksen rakastavaiset (Rafik Shami). Ooooh.

Lupaava paksukainen.

 

Sitten vain toivomaan, että viikonlopusta löytyisi sopiva hiljainen hetki tämän avaamiseen! Ulkona viltillä lukemisen ajat taitavat olla tältä vuodelta takana päin - mutta jos vaikka viltin alle sohvan nurkkaan...?

Onko kukaan teistä ehtinyt jo tätä kirjaa lukea?

Share

Pages