Ladataan...
Puutalobaby

Mä kyllä tavallaan ihan ymmärrän, että tämä ei välttämättä näytä kaikkien mielestä kovin herkulliselta:

...mutta sitä se on.

Mun henkilökohtainen nepalilisravintolatragediahan on se, että en ikinä voi ottaa siellä mitään muuta kuin Paneer Chilin. Koska se vaan on niii-iiiin parasta. Teoriassa voisin ottaa jonkun muun ruoan, jos söisin nepalilaisessa kaksi kertaa päivässä ja eka kerralla olisin syönyt jo Paneer Chilin "pois alta". Siis teoriassa. Käytännössä tätä ei tietenkään koskaan ole tapahtunut.

Onneksi sentään kotona Joel kokkailee paljon intialaistyyppisiä kasvispöperöitä. Yksi meidän kotikeittiön perusherkuista on Palak Paneer. Sellaisella muuten herkuttelin myös viime viikolla kaverin luona naperotreffeillä (nam! kiitos!), ja siitä intoutuneena ajattelin laittaa meidänkin oman reseptin jakoon.

Paitsi hmm: kuulemma meidän resepti on joka kerran eri - joskus tämä (periaatteessa) sama ruoka on näyttänyt lautasella tältä:

Nooh, kärtin Joelilta nyt sitten kuitenkin reseptin. Heh josta näkee, että se todellakin laittaa näihin pöperöihin, mitä nyt kaapista sattuu (mieluiten avattuna) löytymään. "Oikeaoppisuutta" on siis turha odottaa. Suluissa ainesten taustatarinoita - niin joo, ja tällä reseptillä tuli siis tuo ensimmäisen kuvan pöperö.

Palak Paneer a la Joel: 

1 rkl rypsiöljyä
1 rkl oliiviöljyä (koska rypsiöljyä oli vain 1 rkl)
1/2 punasipuli (puolet on laitettu munakkaaseen 3-4 päivää aiemmin)
1/4 munakoiso (ai tällainenkin on täälllä jääkaapissa)
1 rkl sambal oelekia
1 rkl valkosipulimurskaa
2 pakastepussia hienonnettua pinaattia (sulatetaan mikrossa ensin)
300 g tomaattimurskaa (pakkauksesta on eilen laitettu vajaa puolet pastakastikkeeseen)
5 miniluumutomaattia (ovat vähän pehmenneet eivätkä varmaan enää maistu raakoina)
1 dl kookoskermaa (puolet purkista on toissapäivänä laitettu bataattikeittoon)
1/2 dl kuohukermaa (kookoskerman korvikkeeksi)
300 g leipäjuustoa (Joel on avannut paketin edellisenä iltana ja syönyt osan puolukkahillon kera kun ei ole jaksanut muutakaan)
4 rkl kaurahiutaleita (tää on vähän litkua)
1 tl garam masalaa
1 tl kuivattua inkivääriä
1 tl kuminaa (koska juustokumina on loppu, on ollut jo puoli vuotta, mutta sitä ei koskaan muista kaupassa)

Kaikki ainekset laitetaan pannulle suurin piirtein tuossa järjestyksessä, sekoittaen ja hauduttaen fiiliksen mukaan. Kastike on valmis kun riisi on kypsää, olettaen että muistit laittaa sen kiehumaan.

Huom! Mitään ei ole oikeasti punnittu tai mitattu, kaikki luvut silmämääräisiä arvioita. 

Nam!

...ja maistuu muuten tirpallekin!

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Eilen illalla ahdisti. Luin netistä uutisia Rautavaaran kammottavasta tragediasta. Joel ei halua puhua/kuulla tällaisista tapauksista (eikä lasten kuullen olisi voinut jutellakaan), joten olin yksin asiankäsittelytarpeeni kanssa. Klikkailin itseni nettikeskusteluita lukemaan - ja ahdistuin lisää.

Vertaistueksi löytyi onneksi pieni äitituttujen välinen FB-keskustelurymä, jonne sitten kaadoinkin omia tuntemuksiani. Uutinen oli järisyttänyt muidenkin ajatuksia kuin minun,

Samanaikaisesti tuntui väärältä ja jopa vähän... ...likaiselta spekuloida tuntemattomien ihmisten kohtaloilla.

Ja sitten taas. Tunsi pakonomaista tarvetta puhua asiasta. Jonkinlaista kriisiapua kai.

Muutamia vuosia sitten tämä olisi ollut minulle vain lööppi muiden joukossa. Mutta nyt...

Mitä jos epätoivon syövereihin ajautunut äiti olisin ollut minä? Tai joku ystävä tai tuttu. Joku muu perhebloggaaja, joka on kirjoittanut väsymyksestään? Joku tämän blogin lukija ja kommentoija, jonka kanssa ollaan tsempattu toinen toisiamme, että "jaksaa jaksaa - vaikka raskasta on, niin kyllä se helpottaa".

Ja sitten yksi ei kuitenkaan jaksanut.

*******

Tämän kirjoituksen pointti on itse asiassa poikkeuksellisesti linkkaus toisaalle. Nonariinan linkkaamana (kiitos!) huomasin, että Katri Manninen kirjoitti blogissaan tänään aiheesta. Kirjoitti itse asiassa niin, että koko palvelin kaatui,

Palvelintehojen nostoa odotellessa tekstin voi lukea myös Katri Mannisen Facebookista täältä. Keskustelua en (Emmi Nuorgamin suosituksesta - kiitos!) välttämättä suosittele lukemaan, koska joiltain osin se menee tosi-tosi yli.

Mutta tekstin suosittelen lukemaan.

*******

 

EDIT: Tuli jälkikäteen mieleen, että omaisten ja kaikkien ko. perheen tuntevien takia yritetäänhän olla retostelematta tätä yksittäistä tapausta liikaa; itsekin olen tässä tapauksessa vähän tavallista enemän "sormi liipasimella" kommenttien suhteen eli saatan poistaa jotain. Mutta jutellaan vaikka mieluummin vähän enemmän ylätasolla, että ei päädytä loukkaamaan ketään, jolla on juuri nyt hyvin vaikeaa".

EDIT 2: Samalla ajatuksella siistin myös omaa tekstiäni muutaman lauseen verran.

*******

 

EDIT 3: Miten mä VOIN olla näin juntti? Hävettää. Vasta päiväunien jälkeen tajusin, että mitä mun totta kai olisi pitänyt myös kirjoittaa:

Lämmin osanottoni menehtyneiden rakkaille, läheisille ja ystäville!

Emme varmasti voi edes kuvitella tuskanne määrää. Tragedia on koskettanut myös meitä tuntemattomia; siksi moni meistä varmasti tuntee tarvetta kirjoittaa tai kommentoida. Joka tapauksessa: vilpitön osanottoni.

Share

Pages