Ladataan...
Puutalobaby

Tämä on nyt kolmas kerta, kun olen aikeissa tehdä sellaisen muistelmapostauksen meidän vuosista. Molempina aiempina kertoina (täällä ja täällä) olen todennut vauhdikkaasta vuodesta jotain tyyliin "vautsi huh huh". Nyt kolmannella kerralla sanon samat sanat edelleen, painottuen kuitenkin tuohon jälkimmäiseen: huh huh.

Ensi vuodelle vähempikin nimittäin kyllä riittäisi.

Ensi vuonna voisi vaikkapa olla sellainen vuosi, jolloin:
a) en tule raskaaksi tai
b) synnytä.
Se oiskin sitten multa eka vuosi, jolloin EN ole raskaana, sitten vuoden 2010.

Ei j*ankauta kai ihmekään, jos vähän ryydyttää. HUH. HUH.

*******

Varsinainen vuosipostaus tulossa vielä tänään tai huomenna, kun nuo flunssaiset raskauden hedelmät suovat. Mutta ensin - tadaa - kootut mahat...

 

Arvatkaa vaan, mitä tolle keskivartalolle tän kaiken (neljän vuoden!) edestakaisen venymisen ja paukkumisen jälkeen kuuluu...

Kuulkaas ei kovin hyvää.

Jos jätetään ne henkiset tavoitteet erikseen, niin fyysisen tavoitteen vuodelle 2015 ainakin jo tiedän. Liikuntaa, terveellisempää ruokaa, parempi olo - kiitos.

Odotan jo.

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä: Dylon

Ilmeisesti tähdet olivat taas jotenkin siinä asennossa - yhtenä päivänä aloin tehdä inventaariota Dylonilta saatujen viimeisten värien tilanteesta, ja toisena päivänä olinkin sitten pakkasessa ja pimeässä matkalla lähi-Siwaan lisäsuolaa ostamaan. Niin jos joku on joskus miettinyt, että mitä kassahenkilöt ajattelevat asiakkaiden ostoksista - hihnalla viisi kiloa suolaa, pullo granaattiomenasiideriä ja paketti eineslihapullia.

Selvästi värjäysbileet tulossa.

Ensimmäiset värjäykset tein itse asiassa Joelin housuihin; se on pyydellyt jo jonkin aikaa, että seuraavan värjäysmanian iskiessä voisinko lähteä liikkeelle Joelin sammareista. Suht uudet (lue: ei vielä kulahtaneet) sammarihousut, joihin jo ostaessaan Joel kuulemma kaavaili terracottalla värjäämistä. Samaan koneeseen heitin pierunvärisiksi väljähtyneet reissulta ostetut kalastajanhousut.

Ennen-kuvat unohtuivat ottaa, ja jälkeen-kuviin ajattelin, että "oispa kiva ottaa kuvat kerrankin vaatteet silleen päälle puettuna eikä lattialle heitettynä". Tuloksella, että...

...sammarit:

...äh uusi yritys, sammarit:

...ja kalastajanhousut:

Okei, jospa sitten kuvataan loput ihan lattialla.

Toka värjäyserästä mä itse olin haaveillut jonkin aikaa. Äitini toi joskus syksyllä mukanaan (sen salattu missio on tyhjentää sen oma koti kaikesta roinasta kantamalla ne tänne meille) aidon kasari-collegen, kuorrutettuna tunnearvolla: Key Westistä, Ernest Hemingwayn talosta armon vuonna 1989 ostettu kisupaita. Vaaleanpunainen. Graah.
"Ajattelin, että sähän voisit vaikka värjätä sen", äitini ehdotti.

No niin voisin. Heh, mun lähipiiri alkaa oppia, että tässä talossa värjäytyy kaikki.

Mutta - tadaa - mä oon tosi tyytyväinen:

...ja samoin samassa koneessa pyörineeseen, kierrätyryhmästä shopattuun kahden euron (tai oikeammin viisi paitaa kympillä) imetyspaitaan:

Jee! Pari muistakin noista samassa erässä ostetuista imetyspaidoista on menossa värjäykseen - pesukone tuolla yläkerrassa jo sur-rur-rur-surisee.

Suolaa on jäljellä kolme kiloa ja väripakettejakin vielä; kyllä nämä välipäivät voi näköjään näinkin käyttää :)

...ja aina, jos välillä lyö tyhjää, että mitä seuraavaksi koneeseen lykkäisi, voi välityönä värjätä...

...harsoja.

 

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Ah mikä tunne.

En ole tiennytkään, että tämän tilan voi saavuttaa kotonakin - ja vieläpä talvella. Mutta: mulla ei ole mitään käsitystä, mikä päivä tänään on! Vau. (älkää vaan kertoko)

Jouluaatosta on... hmmm... kolme tai neljä päivää? Seuraava meno on kirjattu kalenteriin vasta 3. tammikuuta (tanssitreenit) - se ei voi olla vielä kovin lähellä, koska kukaan ei ole huudellut sosiaalisessa mediassa vielä Hyvää Uutta Vuotta. Sit, kun niitä toivotuksia alkaa tulla (ja ulkona paukkua), on luultavasti uusi vuosi. Tai sota. Sit siitä parin päivän päästä vilkaisen kalenteriin ja yritän hahmottaa päivän niin, että pääsisin sinne treeneihin.

Siinä on mun tän hetken tavoite. Siihen pyritään.

Ah.

Käytiin me joskus ulkonakin...

...mutta enimmäkseen oon ollut näin.

Share

Pages