Ladataan...
Puutalobaby

Viime viikonloppuna keskustelupalstoilla (lue: av-vauva) paheksuttiin keskusteltiin tapauksesta, jossa kantorepussa ollut vauva ei ollut päässyt vanhempiensa mukana Flow-festareille. Mälsäksi homman teki erityisesti se, että ensimmäinen järjestyksenvalvoja oli kiinnittänyt vanhemmille rannekkeet ja päästänyt eteenpäin - vasta muutaman askeleen päässä toinen järjestyksenvalvoja stoppasi seurueen menon. Eli rannekkeet olivat jo kiinni; sinne menivät rahat (Iltalehden juttu täällä). Festari ei myönnä tehneensä virhettä eikä suostu palauttamaan rahoja.

Kurja tapaus, tietysti. Festareilla on K-18 ikäraja toki, mutta vanhemmat olettivat, että se ei koske sylivauvoja.

Yleinen mielipide tuolla keskustelussa - tosin ko. palstan luonteen huomioiden ei ehkä yllätyksenä - oli tyyliin se, että "kuka h*vetin urpo lähtee festareille vauvan kanssa." Ei lasten paikka ole festareilla, ei siellä ole edes vauvanhoitohuonetta ja niin edelleen.

Öööö tota.

Töölönlahden lastenfestareilla eilen.

Olenko mä ajatuksissani ainoa: itse en yhtään ihmettele, että joku voisi lähteä pienen kuulosuojaimia käyttävän kantoreppulin kanssa festareille. Jos kyseessä on ns. helppo pikkutyyppi, joka ei hätkähdä ihmismassaa, vanhemmat ovat (totta kai!) selvin päin ja tapahtumassa lasten ehdoilla (tyyliin lähtevät pois, jos ei sujukaan tai jos humalaisia ihmisiä on liikaa), niin miksipä ei.

Aaa joo ja tähän hengenvetoon totean, että tietysti festarit voivat itse tällaiset ikärajoituksensa asettaa - suotavaa tietysti on viestiä rajoituksistaan riittävän selkeästi. Olen kuitenkin ajatellut Flowta (vaikka en ole siellä koskaan käynyt) jotenkin ns. lapsiystävällisenä festarina (koska siellähän on oma lastentapahtumakin); siksi tämä tapaus ehkä yllättää. Tai siis edelleen: ymmärrän hyvin, miksi joku saattaisi ajatella, että lapsen kanssa voi tulla Flow-festareille muulloinkin kuin sunnuntai-iltapäivästä. JOS mä lähtisin lasten kanssa "aikuistenfestareille" ja minua oltaisiin pyydetty nimeämään ensimmäinen mieleentuleva "minne mennä lasten kanssa" -festari, se olisi luultavasti ollut juuri tuo Flow.

Me itse ei olla oltu lasten kanssa varsinaisilla festareilla (no okei muuta kuin tuolla lastenfestareilla), mutta koti- ja puutarhabileissä Silva-vauva oli kyllä mukana useammankin kerran ensimmäisenä kesänään. Ensimmäistä kertaa 3,5 viikon iässä (täällä), vaikka oli vieläpä syntynyt keskosena. Ja joskus oltiin vieläpä aika myöhäänkin (lue: puolilleöin), kun varsinaista nukkumaanmenoaikaa tuonikäisellä ei vielä ollut. Tai siis että tyyppi nukkui hyvin ihan missä vaan.

Nyt kahden kanssa oltiin muutama viikko sitten Kallio Block Partyssa, kun Silva niin kovasti halusi. Oltiin paikailla kuitenkin vasta sen verran myöhään (seiskan aikoihin), että meininki Kurvissa ei ollut enää millään tavalla lapsiperheystävällistä. Niinpä sujahdettiin nopeasti sivukadulle ja hetkeksi leikkipuistoon, ja sen jälkeen puikkelehdimme pienemmän lavan musiikkia kuuntelemaan sen verran, että Silva sai tanssahdella hieman. Itse asiassa Fitness Führerin kanssa - kiitos vaan tanssiseurasta! :)

Festaritytöt Block Partyistä palaamassa.

Mutta että siis me vanhemmat itse katsoimme, että onko tilaisuus meille sopiva vai ei ja teimme päätökset tietysti sen mukaisesti.

Eli ei - itse en yhtään ihmettele, että joku voisi ajatella lähteä festareille vauva repussaan. Hehe pikemminkin (etenkin, kun itsellä nyt nämä kaksi) ajattelen, että aika mahtavaa, että joku on niin reipas, että viitsii nähdä vaivaa :)

Entä sinä?

Share

Ladataan...
Puutalobaby

...tai oikeastaan viime viikon.

Jossain hetkellisessä henkilökohtaisessa kroppavoimaantumisentunteessa kylpien päätin viime viikolla laittaa maauimalaan bikinit. Oi kyllä. Ja myös olla niissä. Pokkana vaan maha paljaana! Jea! Alaosaksi sentään valitsin tuollaisen bikinihamosen.

Pieni juttu maailmalle, iso juttu mulle.

Tämän näköisenä lähdin siis aurinkoista elokuun päivää viettämään; "nääh mä mitään eri alaosaa matkalle näytä, tämähän näyttää ihan hameelta!"

Uimalakeikka meni hyvin. Edes kahvin- ja jätskinhakureissuille en laittanut paitaa päälleni. Jos joku vähän pidempään katsoikin, päätin omassa päässäni, että se ei ajattele, että "hyi tuollahan on arpia" vaan "vau miten rohkea ja itsevarma nainen".

Kyllä, oi kyllä.

Ja koska olin siinä sitten niin hemmetin voimaantunut, totesin, että en mä mitään pidempää hametta käy uimalan jälkeen vaihtamassa - mä oon näillä vaatteilla koko päivän. Niinpä sitten koko loppupäivänkin kyykistelin, kumartelin, istuskelin ja pötköttelin mahallani piknik-viltillä tuossa lyhyessä hamosessani ylpeänä ja hyväntuulisena. "Koska siinähän on niinku siis samassa housut."

Illalla kotimatkalla pyysin Joelia ottamaan musta sellaisen "päivän asu" -kuvan.

Öööööö tuota-tuota:

HUPSIS!!!!

Pupulandian Jennille oli minisortseissa vislailtu. Mulle ei kertaakaan koko päivänä. Kumma juttu.

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Vesi-ilmapalloja!

Yksi ihanista lapsuuden kesähuvituksista oli heitellä vesi-ilmapalloja. Ei siis muiden päälle tai muutenkaan sotaisasti. Vaan ystävien tai serkkujen kanssa kopiteltiin palloja niin, että yritettiin tehdä ennätystä - että kuinka monta koppia saadaan ennen kuin pallo poksahtaa.

Ja kuka kastuu.

Kun alettiin olla heittelyssä pro, siirryttiin oikeisiin isoihin ilmapalloihin, jotka täytettiin vedellä puolilleen. Sillä tavalla, että niistä tuli sellaisia höllyviä poksahdusherkkiä käsistämuljahtelevia molluskoita.

Aijaijaijai, miten mahtavaa!

Alkukesällä Silvan naperokaverin synttäreillä heiteltiin vesi-ilmapalloja: heiteltiin niitä niin, että yritettiin osua ämpäriin. Tirppa vaikutti tykkäävän hommasta sen verran paljon, että ostettiin sitten palloja kotiinkin. Sata kappaletta kolmella eurolla Tigeristä - hehe kolme senttiä per molskahdus. Täytettiin kymmenkunta palloa (suoraan vesihanasta on helpoin; lapsuudessa pallopussissa oli joskus sellainen täyttölaite, mutta se oli ihan surkea), laitettiin pihalle kaksi kulhoa ja katsottiin, mitä tapahtuu.

...ja sehän olikin naperoiden mielestä huippuhauskaa!

Vähän eri tavalla kuitenkin kuin me vanhemmat olimme ajatelleet. Ensin tytöt halusivat varovaisesti siirtää palloja kulhosta toiseen.
"Näitä voi yrittää heittää - katso!", minä näytin.
"EIJEIJEIJEI en minä halua heittää; nehän voi mennä RIKKI ja sitten niillä ei voi enää leikkiä!", tirppa kauhisteli.

Niinpä palloja sitten siirreltiin varovasti.

Paitsi eräs.

"Anna tulla."

"Wheeeee!"

"Ääääääää!"

"Koppi!"

"Ehjä!"

Harmi kyllä (mun mielestä) kukaan ei kastunut. Loppupallot leikittiin niin, että minä ja Joel kopittelimme, ja pallon puhjettua lapset toivat vuorotellen meille aina uuden ehjän pallon.

Leikki oli kaikkien mielestä ihan parasta.

 

PS. Kyllä, tuo on pelkkä tunika. Ei, en käytä housuja sen kanssa.

Share

Pages