Ladataan...
Puutalobaby

...tai oikeastaan viime viikon.

Jossain hetkellisessä henkilökohtaisessa kroppavoimaantumisentunteessa kylpien päätin viime viikolla laittaa maauimalaan bikinit. Oi kyllä. Ja myös olla niissä. Pokkana vaan maha paljaana! Jea! Alaosaksi sentään valitsin tuollaisen bikinihamosen.

Pieni juttu maailmalle, iso juttu mulle.

Tämän näköisenä lähdin siis aurinkoista elokuun päivää viettämään; "nääh mä mitään eri alaosaa matkalle näytä, tämähän näyttää ihan hameelta!"

Uimalakeikka meni hyvin. Edes kahvin- ja jätskinhakureissuille en laittanut paitaa päälleni. Jos joku vähän pidempään katsoikin, päätin omassa päässäni, että se ei ajattele, että "hyi tuollahan on arpia" vaan "vau miten rohkea ja itsevarma nainen".

Kyllä, oi kyllä.

Ja koska olin siinä sitten niin hemmetin voimaantunut, totesin, että en mä mitään pidempää hametta käy uimalan jälkeen vaihtamassa - mä oon näillä vaatteilla koko päivän. Niinpä sitten koko loppupäivänkin kyykistelin, kumartelin, istuskelin ja pötköttelin mahallani piknik-viltillä tuossa lyhyessä hamosessani ylpeänä ja hyväntuulisena. "Koska siinähän on niinku siis samassa housut."

Illalla kotimatkalla pyysin Joelia ottamaan musta sellaisen "päivän asu" -kuvan.

Öööööö tuota-tuota:

HUPSIS!!!!

Pupulandian Jennille oli minisortseissa vislailtu. Mulle ei kertaakaan koko päivänä. Kumma juttu.

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Voi v*u j*malauta (anteeksi) avaimet hukassa jo monta viikkoa.

Mikä olisikaan siis parempi hetki kääntää käsilaukku ympäri ja toteuttaa klassinen "mitä löytyy käsilaukustani" -bloggaus.

Kohde: pari vuotta sitten Italiasta ostettu lempparinahkasatulalaukku.

Koko sisältö: APUA.

No niin, ja sitten tarkempaan inventaarioon. Kannan siis joka ikinen päivä laukussa mukanani, irrallisena miten-sattuu-pyörimässä (kukkaron, kännykän ja meikkipussin lisäksi - niitä ei tässä)...

Laukunpohjakäteistä, joka ei ole koskaan päätynyt kukkaroon asti. Bussikorttia. Lindexin kantiskorttia. Kauppakassi-Alepan virhetoimitusten vuoksi saatua hyvityslahjakorttia, joka unohtuu aina käyttää.

Aikuisten ja lasten hiusjuttuja. Yhtä korvista.

Ihan-vaan-paria kuittia (ja siellä kukkarossa muuten about saman verran) sekä...

...ihan-vaan-paria muuta paperia.

Paria kynää ja kahta keräilykorttia vakkaripitseriaan.

Titi-nallesuklaata.

Ihan-vaan-paria tikkaria ja minipurkkapakettia. Toim. huom. ei rohmuttu yhdellä kerralla, vaan oikesti käyty noin monta kertaa :D

Keltaista muoviveistä. Lehmätarraa. Vappupilliä, josta se varsinainen vappu-osuus tipahtanut pois.

Käytettyjä ja käyttämättömiä nenäliinoja. Kahta pikkuhousunsuojaa. Ne käyttämättömiä :D

...sekä laukun pohjalla vielä:

Random-paljetteja.

*******

Ei löytynyt muuten niitä avaimia.

Löytyivät myöhemmin, monen viikon etsimisen jälkeen.

Taskusta.

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Ostin uudet kengät, tällaiset hassut kimaltelevat feikkimokkasiinit.

...ja rakastan niitä.

Mullahan on tämä aiemminkin (täällä) toteamani viehtymys feikkimokkasiineihin. Aitoja nahkaisia en harmi kyllä omista.

Käytännöllisiksi näitä ei voi missään yhteydessä väittää, pohjatkaan eivät kestä edes ajatusta kosteudesta:

Silti väittäisin, että nämä ovat loisto-ostos. Maksoivat... ...euron. Lanttila-nimisellä kirppiksellä Jumbon lähellä.

Ostin sieltä myös ihan valtavan pinon Silvalle seuraavan koon perussisävaatetta. Täytyy sanoa, että hinnoittelu oli kohdillaan - alle kahden euron joka ikinen vaatekappale. Melkein tyhjensin sieltä yhden kirpparipöydän. Että terkkuja vaan (ja kiitos!), jos jollakulla teistä on ollut siellä pöytä pääsiäisen aikaan ja bongaat pian tutunnäköisiä vaatteita meidän tirpan päältä :)

Mutta mitä ihmettä? Toisella kerralla (eilen) näitä käyttäessäni tunsin kävellessäni jotain kummallista pohjassa. Ajattelin, että ehkä pohjallinen on jotenkin vinossa. Kun otin useamman tunnin kävelyn jälkeen kengän pois ja tarkistin tilanteen....

Metallinen 10 sentin rautakappale irrallaan kengän sisällä.

Was?

Share

Pages