Ladataan...
Puutalobaby

Kääk! Blogin tuhannet-tuhannet kuvat ovat nyt siirtyneet uudelle sivulle ja ilmestyneet sinne käänteiseen järjestykseen. Niinpä nyt tässä tuijotan kolmen ja puolen vuoden bloggaus- ja kuvanottosaldon niitä ihan ensimmäisiä.

Enehkäkestä!!!!

Vatsa kääntyy ympäri liikutuksesta, kaihosta, rakkaudesta, nostalgiasta, äh ihan kaikesta!

Teistä ehkä tämä tuntuu ihan hassulta, mutta osaisinkohan kuvailla.... Jotenkin tää... ...että tosiaan näkee silmiensä edessä yhtä äkkiä yllättäen koko lapsiperhe-elonsa alkuhetket. Ja siis äkillisesti WHUUUUUMP tuossa ne ensimmäiset hetket sitten ovat; ilman että siihen näkyyn osasi varautua.

Tarkoitan siis esimerkiksi, että:

Bloggauksesta Apua, meidän vauvalla on kakkaa silmässä!
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/apua-meidan-vauvalla-kakkaa-silmassa

Tuo meidän tällä hetkellä 3-vuotias reipas tättähäärä on ollut niin pieni. Ja ne ihan ensimmäiset vauvanhuurut... Tämän kuvan kun otin (ja bloggauksen kirjoitin), olin itkenyt ja pyörinyt joissain kummallisissa hormonisyövereissä. Surren takkua hiuksissa - jälkikäteen tajuaa suht selvästi, että hormoneilla oli osuutta asiaan.

Bloggauksesta: Hetkellinen pohjakosketus
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/hetkellinen-pohjakosketus

Puhumattakaan tietysti tästä hetkestä, jolloin kaikki oli vielä (synnytystä vaille) edessä. Bloggauksen kirjoitin, kun tajusin, että minulla on kaksi viikkoa laskettuun aikaan, mutta mun ei tarvitse synnyttää! Koska olin jo synnyttänyt:

Bloggauksesta: Mä en synnytä (enää)
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/ma-en-synnyta-enaa

Sitten yksi massiivinen vatsanympärikääntymisliikutus: meidän rakas Tikru! Akuutti itku tuli. Mä kaipaan tuota pientä eläintä niin paljon! Täällä kissa tutustui taloon tulleeseen pieneen ihmisolioon:

Bloggauksesta: Ihana ihana karvainen asia (onko se syötävää)
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/ihana-ihana-karvainen-asia-onko-se-syotavaa

Muistan valokuvantarkasti tämänkin hetken, kun pienin karvainen rakas kehräsi minun kyljessäni sohvalla:

Bloggauksesta: Easy like sunday morning
http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/easy-sunday-morning

Kiitän itseäni myös siitä, miten olen tullut kuvilla ja bloggauksilla tallentaneeksi paljon sellaisia pieniä hauskoja hetkiä, jotka silloin ovat naurattaneet bloggauksina. Kuten seuraava päivä sen jälkeen, kun Sara-täti oli opettanut vauvalle tämän:

Bloggauksesta: Kielellisesti lahjakas
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/kielellisesti-lahjakas

...ja tämä hieno taito:

Bloggauksesta: Pörinävauva Ikeassa
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/porinavauva-ikeassa

Niisk kaikkia sellaisia hienoja pieniä asioita, joita esikoisen kanssa oli aikaa fiilistellä. Hih ja tätä kuvanottamisen vaikeutta - mulla oli silloin sellainen halvin mahdollinen kameranräpsy käytössä:

Bloggauksesta: Viuh viuh (vauvakuvausta)
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/viuh-viuh-vauvakuvausta

Ja muuten: toi hormonihuuruissa näperretty nimiäismekko! Eikä!!! Miten mulla ikinä oli aikaa tehdä itse tuollainen?!?!?!? Mutta onneksi tein - täällä sama meidän Seela-Seeluskaisen päällä: www.lily.fi/blogit/puutalobaby/paivan-sankari

Seela muuten vihasi tuota mekkoa :D

Mutta oh. Ihania vauvanhuuruja, kyllä kyllä. Onko todella niin, että niitä hormonihöperyyksiä ei ikinä enää puutalossa koeta? Vaikea ajatus. Niinpä täytyy sanoa, että koskaan ei voi sanoa ei koskaan. Ehkä se ei ole poissuljettua, etteikö vielä joskus... Ei kuitenkaan tämän kierukan elinaikana.

Tältä se tuntui, kun tajusi elämänsä olevan vauva-vauvaa:

Bloggauksesta: Vauva vauva vauva vauva vauva
www.lily.fi/blogit/puutalobaby/vauva-vauva-vauva-vauva-vauva

...ja tältä se saattaisi näyttää, jos niitä vauvoja olisi tulisi vielä lisää:

 

Bloggauksesta: Isi ja kahdeksan vauvaa
http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/isi-ja-kahdeksan-vauvaa


Muistatteko noita hetkiä - olitteko lukemassa blogia jo tuolloin?

Ja hei, toinenkin kysymys tuli tässä spontaanisti mieleen: mikä on ollut vuosien varrella teidän lempparihetkenne/bloggauksenne? Voisin kaivaa ja kerätä yhteen jotain all-time-favouritseja esiin tuolta arkistosta, jos haluatte :)

Nostalgiaa, oi nostalgiaa <3 <3 <3

Share

Ladataan...
Puutalobaby

...haluaisin esitellä meidän perheen nykyisin hyväntuulisimman perheenjäsenen. Hän on velmu veikistelijä, iloinen pöristelijä, hyväntuulinen höpsöttelijä ja ihan vaan kerrassaan mainio tyyppi:

Lähiömutsi sen joskus viime syksynä Insta-kuvassani (täällä) totesi: "Temperamenttisista kasvaa ihania, meneviä, kovatahtosia, kujeilevia ja sosiaalisia leikki-ikäisiä, jotka tekevät kaiken täysiiii ja suurella sydämellä. Ainakin tuosta meidän suuritarpeisesta vauvasta sellainen tuli."

Täten se on todistettu täälläkin.

Tänään on ollut puutalossa jotenkin sellainen päivä, että kaikilla on päällä jotain määrittelemätöntä angstia. Johtunee jostain tähtien asennosta; loogista syytä näille satunnaisille känkkäränkkäpäiville kun harvoin on.

Tai siis kolmella neljästä on.

Kaksi neljästä (aikuisväestö) muuten suhtautuu känkkiksiinsä jatkuvalla läpänheitolla - Joel just ehdotti, että kirjoittaisin bloggauksen otsikolla "official sea of vittu mitä paskaa" ja kirjoittaisin ylös joka ainoan jutun, joka just nyt nyppii. Myönnettäköön, siitä tulisi aika hauska; ja kun listaisi kaikki mitättömät asiat ylös, näkisi ehkä, miten hyvin asiat oikeasti ovat.

Mutta siis tää yksi neljästä, tää pienin tyyppi.

Se on keksinyt laittaa kypärämyssyn päänsä päälle ja nauraarätkättää ihan katketakseen.

Se syö kumisaapasta eteisessä.

Se huutelee äitiä tutuilla sanoillaan "KÄÄKKÄNÄÄ!" (se on Seelan kielellä "äiti") ja naksuttaa kieltään silloin, kun haluaa tulla asioimaan maitorauhasilla.

Se viuhtoo käsillään ja rätkättää täysillä kaikille Silvan tekemisille. (myös kiukutteluille)

Se konttaa iloisesti muutaman metrin, kääntyy ja pysähtyy vilkuttamaan äidille tai isille. Ja konttaa sitten taas vähän eteenpäin. Ja vilkuttaa.

Se asettaa lempeästi päänsä kaula-aukkooni ja ääntelee omaa rakkauskujerrustaan, ja juuri kun ajattelen, että oh nyt halitaan, se päristääkin suullaan äänekkäästi rintaani vasten.

Voi meidän rakas vauvannapero. Onneksi olet olemassa. Tämä olisi paljon paskempi perhe ilman sinua <3

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Maissinaksu, tuo näppärä ruokatekninen käyttöliittymä syömään opettelevalle. Toinen yhtä mainio on tietysti pruutta.

Mutta mulla olisi nyt tarjottavana myös kaksi ihan uutta lastenruokainnovaatiota - nyt huhuu kuulolle, kaikki lastenruokavalmistajat!

 

Innovaatio numero yksi: talouspaperi

Miksi kukaan ei ole aikaisemmin keksinyt tätä? Maailma tarvitsee talouspaperin muotoon valmistettua lastenruokaa!

Yhdeksän kuukauden ikäinen testihenkilömme osaa sadasosasekunnissa napata talouspaperin vanhempansa kädestä, repäistä siitä palan ja tunkea sen syvälle suuhunsa.

Hei kelatkaa jos toi ois vaikka puurosta tehtyä paperia! Hyvästi, vauvansyöttösotkut - tervetuloa, helppo elämä! Lapselle käteen puurosta valmistettu talouspaperirulla, ja aikuiselle käteen iso kahvikuppi. Kiitos.

 

Innovaatio numero kaksi: vasemman jalan sukka

Viuh...

...vauh ja ROUSK!

Oikean jalan sukka ei ole mitään. Vasen sen sijaan on ihan pakko syödä. Aina. Jälkkäriksi kelpaavat vasemman jalan varpaat. Ne voisi valmistaa vaikka.... ...nakeista?

Ei tarkkoja kuvia tänään. Sori.

Share

Pages