Ladataan...
Puutalobaby

Maissinaksu, tuo näppärä ruokatekninen käyttöliittymä syömään opettelevalle. Toinen yhtä mainio on tietysti pruutta.

Mutta mulla olisi nyt tarjottavana myös kaksi ihan uutta lastenruokainnovaatiota - nyt huhuu kuulolle, kaikki lastenruokavalmistajat!

 

Innovaatio numero yksi: talouspaperi

Miksi kukaan ei ole aikaisemmin keksinyt tätä? Maailma tarvitsee talouspaperin muotoon valmistettua lastenruokaa!

Yhdeksän kuukauden ikäinen testihenkilömme osaa sadasosasekunnissa napata talouspaperin vanhempansa kädestä, repäistä siitä palan ja tunkea sen syvälle suuhunsa.

Hei kelatkaa jos toi ois vaikka puurosta tehtyä paperia! Hyvästi, vauvansyöttösotkut - tervetuloa, helppo elämä! Lapselle käteen puurosta valmistettu talouspaperirulla, ja aikuiselle käteen iso kahvikuppi. Kiitos.

 

Innovaatio numero kaksi: vasemman jalan sukka

Viuh...

...vauh ja ROUSK!

Oikean jalan sukka ei ole mitään. Vasen sen sijaan on ihan pakko syödä. Aina. Jälkkäriksi kelpaavat vasemman jalan varpaat. Ne voisi valmistaa vaikka.... ...nakeista?

Ei tarkkoja kuvia tänään. Sori.

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Tänään on se päivä. Sama kuin Silvalla: maanantai sillä viikolla, jolloin vauva täyttää puoli vuotta.

Tällä kertaa en vetänyt sosestressikilareita niin kuin viimeksi, vaan plopsautin reteästi perunaporkkanapiltin kannen auki. Plop!

Ja ensireaktio?

Se oli...

...tyrmistys.

Sitten seuraavaksi:

...öllötys.

Kolmantena tunneskaalassa vielä:

...närkästys.

Mutta perhealbumiin (ei meillä sellaista oikeasti edes ole) pääsee luonnollisesti tämä:

"Jee! Vihdoin se kamala lusikka vietiin mun naaman edestä pois!"

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä: Piltti Hedelmähetki

Viime viikolla kauppamatkalta kotiin päin tullessa ajattelin, että nyt mä kyllä kirjoitan uudestaan niistä pruutista. Kauppareissu oli (taas) venynyt yli ruoka- ja päikkäriajan ja turvaistuimessa alkoi olla jo aika äreä pikkunapero. Joel kaivoi ostoskassin pohjalta pruutan, ojensi tirpalle ja BLING - näin oli puoli tuntia lisäaikaa pelattu pikajuoksuhaasteeseen, jota lapsiperhe-elämäksikin kutsutaan.

Meidän omat maistiaispruutat on pruuttailtu loppuun jo alkukesästä, ja nyt pruuttaillaan siis jo ihan omaan laskuun (heh). Iso osa maistiaispruutista päädyttiin muuten syömään meillä ihan kotioloissa: tirpalla sattui olemaan silloin sellainen... kröhöm... hieman haasteellisempi ruokakausi. Mutta jo upposivat aamupuurot ja -rahkat, kun tirppa sai itse aina pruutata sinne hillot sekaan! Osa iloa oli aina valita, että minkälainen pruutta tänään valitaan. Mango! Mansikka! Päärynä! Mustikka!

Nykyisin kotipruuttailujen määrää on taas jo ihan kustannussyistä vähän rajoitettu, mutta prutta kulkee meillä kyllä aina hoitolaukussa mukana. Etenkin kun näin kesämenossa joskus (aina) lähdöt ovat mallia ex tempore, niin onpahan aina jotain välipalaa mukana.

Mutta joo, pruuttia siis pääsivät testaamaan muutkin kuin me - eli niitähän silloin keväällä arvoin kymmenelle lukijalle. Pyysin heiltä myös omia vapaamuotoisia kokemuksia ja mielipiteitä, tässä niiistä muutamia:

"Meillä testaajana toimi 1,5 vuoden ikäinen neitokainen. Olemme aikaisemmin maistelleet muiden valmistajien hedelmä "truutteja" ja ne ovat uponneet neitiin vaihtelevalla menestyksellä. Nämä Piltin truutat kyllä osoittautuivat suositummiksi, kuin aikaisemmin kokeillut. Yksikään maku ei noussut yli muiden, ehkä mustikkaa sisältänyt truutta ei ollut ihan niin hitti kuin muut. Äipän puolesta plussaa oli soseen paksumpi koostumus. Näitä truuttia tuon neidin oli helpompi itse imeä, kun ei saanut niin helposti puristettua puolta pussia soseesta rinnuksille. Meillä hedelmäsoseet ovat kulkeneet mukana hoitokassissa ja välillä niitä on syöty reissueväänä, mutta pääasiallisesti niitä on syöty välipalaksi tai iltapalalla puuron lisukkeena. Olemme testitruuttien jälkeen jatkettu Piltin soseiden ostoa ja neiti kyllä osaa jo valita, että nämä uppoavat paremmin, kuin esim. Ella`s kitchenin vastaavat.. :) "

*******

"Meillä myös pruutat tuhottu! Aikoja sitten. Kolmessa päivässä ne meni :D Meitä oli testaamassa tyttöporukka, 7v, 5v ja 3v (+äiti 28v ;) ) Mä tykkäsin pussi-mallista, tuntui, ettei herkullinen sisältö mennyt hukkaan vaan pruutan sai tyhjennettyä kunnolla kun siitä rullasi viimeiset pisarat ulos :) Maut miellyttivät kaikki äitiä, omena-mango upposi vähiten lapsiin, muista mauista lähes tapeltiin! Meillä niitä syötiin enimmäkseen välipalaksi tai herkkuhetkenä :) 

Oli todella kiva päästä näitä testaamaan, ja nyt kun kesäloma lähestyy, tulee kaupasta ostettua varmasti lisää pruuttia puistoreissuille!"

*******

"Pruutat oli niin kamalan käteviä, että eihän me olla niitä kotioloissa raaskittu pojalle antaa, niin niitä on vielä jäljelläkin. Hartaimmin tyhjäksi Papu jaksoi imeskellä omenan makuisen pruutan, eikä sotkenut ollenkaan nyt puolitoistavuotiaana niinkuin kerroin testiryhmäänhakemiskommentissa puolivuotiaana tehneen. Automatkoille ja leikkipuistoretkelle (meillä on niin kiva oma piha, että eipä olla vielä saatu aikaiseksi tutustua leikkipuistoihin vaikka täällä on asuttu jo 1,5kk) lähtee pruutta ehdottomasti mukaan kun se on niin älyttömän helppo eväs.  Jos olisimme vähemmän kotioloissa ja viihtyisimme huonommin omalla pihalla, niin olisivat pruutat varmasti loppuneet aikapäiviä sitten! Papu tykkäsi ja äiti pitää niitä todella kätevinä."

*******

"Meillä Pruuttia testasi kaksi tyttöä iältään melkein nelivuotias ja alle yksivuotias. Isommalle tytölle kelpasi kaikki maut ja hän olisi hotkinut vaikka kuinka monta pussia kerralla. Ei ehkä hänelle yksinään riittävä välipala siis, mutta matkoilla varmasti toimiva juttu. Pienempi tytöistä ei pidä banaanista, joten kaikki maut ei ihan olleet mieluisia. Syöminenkin oli toisina päivinä sottaisaa ja välillä oli otettava lusikka avuksi. Vaatisi kyllä vielä harjoittelua, että viitsisin esim. autossa hänelle pruuttia syöttää. Kotona homma kyllä toimi ihan jees. Ehkä ostaisin jatkossakin reissuille kunhan tuo nuorimmainen vähän kasvaa."

*******

"Pruutat eli smoothiet, joksi niitä meillä kutsutaan, on jo syöty ja lisääkin on jo ostettu. Poikamme 2 vee tykkää smoothiesta kovasti ja kaikki maut tuntuivat uppoavan yhtä hyvin. Iltapuurokin tuntui maistuvan paremmin, jos joukkoon sai vähän smoothieta. Muutaman saattoi äitikin noista maistaa ja todeta hyviksi välipaloiksi näin raskaana ollessa. Smoothiet oli helppo pitää laukussa matkassa ja napata jos äkkinälkä iski. Muutenkin smoothiet kulkivat laukussa mukana ja pystyi reissun päällä antamaan pojalle välipalaksi. Tuubi on käytännöllinen ja lapsen on helppo syödä siitä itse. Mautkin miellytti kun oli ihan aidon hedelmän maku eikä ollenkaan keinotekoinen.

Asiat, joissa tavallinen Piltti lasipurkki vie voiton, on maku valikoima, hinta ja se, että lasipurkin ja metallikannen voi kierrättää. Smoothie-pakkauksia kun ei tietääkseni voi kierrätää vaan ainakin meillä ne päätyivät sekajätteen joukkoon."

*******

"Mansikka ja mustikka, erityisesti se mansikka nousivat lopulta 2-vuotiaan neidin suosikeiksi. Näitä on kannettu mukana hoitolaukussa ja syöty reissun päällä, ja loppuivatkin jo ajat sitten. Kotona näille ei ole niin ollut käyttöä kun pakkanen on vielä ollut täynnä marjoja ja niitä syödään kotioloissa mutta reissuissa ja leikkipuistoissa huippuja!

Käytöltään tosiaan ne pillimehun malliset on kätevämpiä, tosin uskon että ne on enemmän mehuja ja näissä enempi syötävää, mutta nämä tosiaan vaativat aikuisen apua, ainakin meillä. Hoitolaukussa parempia kantaa mukana, kevyempiä eikä vielä ainakaan oo meillä rikki mennyt.

Vettä näissä taitaa olla aika paljon ja pääosin omenaa, mutta niinhän se taitaa olla melkein kaikissa hedelmäsoseissa. Muovijäte inhottaa aina.

En heti hoksannut että korkin saa uudelleen kiinni, tosin kerralla noi meillä melkeen menee. Mutta kätevä juttu toi korkkihomma kaikinpuolin.

Kyllä näitä täytyy jatkossakin ostella, kun vaan päästään taas liikkumaan näiden kahden kanssa, toistaseks ollaan viihdytty paljon omalla pihalla eikä eväitä oo tarttettu."

*******

"Pruutat oli tieten varsin herkullisia, ainakin siitä päätellen millä vauhdilla ne katosivat ;)

Testiryhmänä siis oli Lauri 12v, Mikael 3v ja Joona 11 kk. Tarjosin jälkiruoaksi (vaihtoehtona oli jätski!), välipalana ja iltapalalla maustamattoman jogurtin kanssa näitä herkkuja. Retkievääksikin suunnittelin, mutta yllättäen pruutat olivat hävinneet parempiin suihin ennen kuin retkelle ehdittiin.

Sitten käyttäjien lyhyet kommentit, kun ensimmäinen pruutta oli maisteltu:
Lauri: 5/5, montako niitä oli, voisko saada toisenkin?
Mikael: Hyvää! Anna lisää!
Joona: MAM! Ja leveä hymy päälle."

*******

Hmm, pitäisiköhän näistä jotain yhteenvetoa...? No ainakin vaikutti, että nämä oli maistuneet kaikenikäisille (hih myös äideille) ja vähän oma maun mukaan - jollekin ei just joku tietty maku maistunut, mutta sitten joku muu suosikki kuitenkin löytyi. Monelle (niin kuin meille) meni kaikki :)

Maun lisäksi käytettävyydestä taisi tulla kaikilta plussaa. Testiryhmän jotkut 1-vuotiaat vielä saattoivat saada sotkua aikaan, mutta 1,5-vuotiailta meni jo nätisti. Miinusta puolestaan kierrätyspuolesta. Isompaa kokoakin taisi toivoa joku muukin kuin me :)

Kiitos kaikille pruuttailijoille kokemustenne kirjaamisesta! Pari ei ole vielä muistanut vastata, mutta kokemukset ja mielipiteet ovat tervetulleita myös tuohon kommenttikenttään :)

 

Share

Pages