Ladataan...
Puutalobaby

Olen kai joskus mennyt valehtelemaan kuvittelemaan, että parasta kahden pienen lapsen kanssa on sisarussuhteet.

Ha!

Parasta kahden pienen lapsen kanssa kuulkaas on yhtäaikaiset päiväunet.

Mutta hommassa on tietysti säännöt.

Päiväuniaikaan sallittua toimintaa on:
1. bloggaaminen
2. muu työnteko
3. seksi

Kaikki nyt varmasti tajuaa, että ei tuossa järjestyksessä.

Syöminen (4) on sallittua siinä tapauksessa, että on niin nälkä, että on ihan pakko - ja siinäkin tapauksessa se suoritetaan näin:

...jonka jälkeen kiiruhdetaan täydellä vatsalla (örp) kohtaan kolme.

Tai vaihtoehtoisesti kohdan nro. 3 jälkeisenä toimintana näin:

Kahvin ja cokiksen juominen sen sijaan on sallittua etenkin, jos sen tekee oheistoimintona kohdille 1, 2, 3 tai 4. Tai julkisella paikalla silloin, kun kohta 3. ei ole logistisista syistä mahdollista.

Kohdan nro 3 logistiikkaan täytyy kuitenkin olla valmis näkemään vaivaa, kuten esimerkiksi (täysin kuviteltu esimerkki - luonnollisesti) juosta hiertävillä varvastossuilla tuplavaunujen kanssa aina Eirasta Cantina Westin (josta mukaan noutolounas) kautta keskustaan ja bussiin (meinasin kirjoittaa, että "nussiin" - no, sitä tässä nyt ajattelin) ja luoda liian kovalla äänellä puhuviin kanssamatkustajiin sellaisia "hyssssh nyt j*mankauta kaikki täällä hiljaa, ettei meidän lapset herää, että me ehditään tässä vielä kotiin suorittamaan kohtaa numero kolme"  -katseita.

Sen sijaan päiväuniaikaan ehdottoman kiellettyä on mm.
- imurointi
- vessanpöntön pesu
- lelujen keräily
- ruokapöydän raivaaminen

Pyykkiliikennettä saa poikkeusluvalla hoitaa, mutta vain siinä tapauksessa, että kohdat 1, 2, 3 ja 4 ovat toteutuneet ja lapset edelleen nukkuvat.

Joel kysyi, että tuleeko tämän tekstin kuvitukseksi kuvaa siitä, kuinka se housut puolikintuissa juoksee pitkin lähiteitä tuplavaunuja työntäen ja "nukkukaa vielä hetki nukkukaa vielä hetki nukkukaa vielä hetki" -mantraa manaten.

Ei, rakas - ei tule.

Share

Ladataan...
Puutalobaby

(TMI-varoitus; sisältää K18-matskua)

Joskus sitä kuulee, kuinka bloggaajien elämä on blogin perusteella sellaista kateutta herättävää kiiltokuvaa. Oletan, että minun osaltani se ei (kai?) pidä paikkansa; tästä on (suurimmaksi osaksi) kiiltokuvat kaukana.

...mutta sitten tulee hetki, jolloin on sellainen ylitsepursuilevanhihkuvanonnellinen riemuolo, jolloin tekee mieli huutaa, että hei maailma, kuulkaa - just tänään mun elämä on ollut täydellistä! Että leijuu onnessa ja hyvässä olossa fyysisesti ja henkisesti, ja kaikki on vaan niin h*vetin (anteeksi) hienoa.

Tänään.

Aamupäivän olin kampaajalla. Join kahvia ja selasin sisustuslehtiä.

Pähkäilin, onko kierrätysryhmästä (3 eurolla!) ostettu unelmanpehmeä puuvillamekko ok just näin vai näytänkö olevani matkalla sunnuntaikirkkoon.

Kun tulin kotiin, vahvat kädet riisuivat minulta sen mekon ja päädyin valkoisille lakanoille harrastamaan seksiä kuuman miehen kanssa, joka muuttuu minun silmissäni vuosi vuodelta vain kuumemmaksi ja joka saa minut unohtamaan, että minulla on plus kahdeksan kiloa ja raskausarvet.

Ei h*vetti miten paljon rakastan.

Jälkeenpäin meillä oli aikaa loikoilla lakanoihin kietoutuneena ja jutella.

Päiväunien jälkeen leikin hetken lasten kanssa. Joel teki lounaaksi halloumisalaattia.

Lähdin perjantai-illan zumbaan. Tunti oli mahtava. En osannut mitään, nauratti ja tuli ihan sairas hiki.

Kun ajoin kohti kotia, aurinko paistoi ja auton mittari näytti + 21. Auton radiosta kuului Oasiksen Wonderwall. Olin niin onnellinen, että teki mieli itkeä ja ehkä vähän itkinkin.

Peseydyin.

Lapset katsoivat uutta, kirjastosta lainattua Titi-nalle-dvd:tä ja tajusin, että en ole kuullut yhtään huutoa ja kitinää koko päivänä. Alakerrassa leijui ihana tuoksu; Joel oli tehnyt minulle lautaselle valmiiksi munakoisoherkkupöperöä.

Avasin jääkaapin ja siellä oli siideriä ja mansikoita.

Kyllä, minun elämäni on juuri nyt täydellistä. Ylitsepursuilevan rinnassakipuilevantunteisen ylikuplivan onnellista. Minulla on maailman rakkaimmat lapset ja rakkain mies.

Se mekko taitaa olla ihan hyvä näin. En mennyt kirkkoon. Menin sänkyyn.

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Apua nyt tulee Parential advisory -kamaa, pahoittelut jo etukäteen ja silmät kiinni tarvittaessa. Iltanauruhepulikeskustelu taas - ja naperonymmärtämisteknisistä syistä keskustelu käyty englanniksi.

Oltiin jo siinä perhepetimykkyrässä sanottu hyvää yötä ja molemmat lapset olivat ihan äsken nukahtaneet. Kun minulla tuli mieleen...

"When the children are 5 and 7, we'll leave them with grandparents, go for a vacation for a week and constantly have sex..."

"No!!!!!! No-no-no-no", kuului Joelin spontaani reaktio.
"Not constantly, we can't do it constantly! I'd say... ...maybe twice a week."

"Well at least seven times, if we are there for a week" , minä laskin.
"I'll bargain it down to five."

"Hey we used to do it five times a DAY!"
"We were also five years younger!!! Did we really do it five times...?"
"Well four or five. Like five-ish. Or it was like sex-ish."

(hihitystä hiljaisuudessa)

minä:
"Well we can also hold hands and watch porn..." 

(hysteriahihitystä)

Joel:
"Actually, I'd rather watch cartoons."

(lisää hihitystä)

"Ok, deal - when the children are five and seven, we'll leave them with grandparents and go for a holiday together."
"Deal. So we'll see in... four years three months then! Good night!"
"Hyvää yötä, rakas!"

Share