Ladataan...
Puutalobaby

Silva pyörii sängyssä vähän levottomana tänään, on oksennellut illalla. Selvittelen takkutukkasotkujani ja katselen arviolta kolmen sekunnin (joo aika tarkka arvio) ajan muualle. Sillä aikaa vauva on taas tapansa mukaan vetänyt kudotun peiton päänsä yli ja kääntynyt sängyssä lähes poikittain. Joel makaa vieressä täysissä vaatteissa ja pitää vauvaa kädestä.



"Mulla on vielä vähän nälkä, käyn alakerrassa."

(ei vastausta)

"Hei eihän me näin voida nukkua..."

(ei vastausta)

"Ai sä nukahdit jo..." (hiljaisella äänellä itsekseen)

"MITÄ, MITÄ, en mä nuku, ihan kohta tässä alan vasta nukkumaan."

"Heh ai no miks sä et sitten vastannut mulle mitään?"

"Ai, puhuitsä, en mä kuullut mitään."

No et kai kun sä NUKUIT.

 

(kadehdin)

Share