Ladataan...
Puutalobaby

Kolme vuotta sitten syksyllä jouduin olemaan muutamia viikkoja vatsahaavaoireiden takia sairauslomalla. En ole ikinä nähnyt (ehtinyt nähdä!) niin kaunista syksyä! Kävelin joka ikinen päivä Lapinlahdelle, Hietsun hautausmaan ympäri, ja nautin. Kahlasin keltaisissa vaahteranlehdissä ja mietin, että mitäköhän oikein elämältä haluan.

No okei ja välillä tsekkasin kännykällä Facebookia, että en vaan jää mistään tärkeästä paitsi.

*******

Syksy on todella kaunis myös nyt. Ja minulla olisi aikaa nauttia siitä. Mutta mitä teen ulkoillessani? No juttelen Silvan kanssa - totta kai. Se on kivaa eikä tietenkään estä kauniista väreistä nauttimista. Mutta sitten esimerkiksi tänään kävin hammaslääkärissä, ihan yksin. Katselinko ympärilleni? No en. Näpersin kännykkääni. Nykyisin Facebook-addiktion rinnalla on myös tämä Lily ja Lilyn ilmoitukset (ja kommentteihin vastaaminen) sekä tietysti uutena se Instagram. Ai ja sähköpostiakin täytyy vilkuilla - niitä molempia.

Ei siinä näpytellessä paljon ympärilleen ehdi vilkuilla.

*******

Niinpä tänään päätin lähteä iltakävelylle naapurikaupunginosaan nukenrattaita hakemaan (kierrätysryhmästä ilmaiseksi bongatut - jea!) kerrankin kokonaan ilman kännykkää ja kameraa. Oh! Katsella vain ympärilleni ja hengitellä syysilmaa. Kaikessa rauhassa. Omien ajatusten kanssa, yksin. Mahtava idea!

En ehtinyt edes ulko-ovea sulkea, kun olin jo ajatellut:
"Hitsi mun täytyy päivittää Facebookiin, että lähdin kävelylle ilman kännykkää!"

Äh.

Okei pois nyt ajatukset tuollaisista. Katsele ympärillesi. Viisi askelta pitkin pihatietä:
"Oi, kun noista keltaisista ruusupuskasta saisi ihana kuvan Instagramiin!"

Damn. Tämä on paljon vaikeampaa kuin kuvittelin.

Nooh, matkalla sitten tein sen, mitä olin ajatellutkin: katselin ympärilleni. Samalla kirjoitin jo mielessäni kokonaan valmiiksi tämän blogikirjoituksen.

Olen parantumaton. Voit ottaa somen pois tytöltä, mutta et tyttöä pois somesta.

Tämä kuva ei siis ole (sattuneista syistä) tältä päivältä.

 

PS. Kännykätön viisitoistaminuuttiseni aiheutti myös muita käytännön ongelmia. Mikäs se osoite olikaan? No, mäpäs näppärästi tarkistan sen tosta Faceb... Voi perse.

 

Share

Ladataan...
Puutalobaby

Vuoden 2012 kuvapostauksen tehtyäni huomasin, että yksi osa kuluneen vuoden elämästäni jäi kuvakollaasissa kokonaan käsittelemättä: virtuaalielämä.

Vuosi 2012 jää nimittäin henkilökohtaisiin historiankirjoihini vuotena, jolloin minusta tuli bloggaaja, ja (wohoo) käytin aikaa täällä blogimaailmassa jopa enemmän kuin Facebookissa - jotain, mitä en olisi uskonut ihan heti tapahtuvan :)

*******

Täytyy varmaan heti alkuun myöntää yksi juttu: en seurannut aktiivisesti yhtään blogia ennen kuin aloin itse kirjoittaa. Paino sanalla aktiivisesti - toki olin joskus käynyt joitain blogeja vilkuilemassa, kun olin nähnyt esimerkiksi jonkun ystävän lähettämän Facebook-linkin johonkin osuvaan tai puhuttavaan tekstiin. Mutta yhteenkään blogiin en silloin ollut koukuttunut.

Tshihi itse asiassa en edes tiennyt, että on olemassa muitakin äitiysblogeja - luulin katsokaas keksineeni jotenkin tosi-tosi erityisen idean, heko heko :D

Lilystä minulle entuudestaan tuttuja olivat vain Isyyspakkaus (jota olin käynyt vilkaisemassa Facebook-mainoksen ansioista - mutta en edes tajunnut, että se on Lilyssä) sekä Jeminan No Sex in the City, Facebookin kautta nähtynä sekin.

Ehkä jotain oli kuitenkin jäänyt näistä minulle mieleen, koska "mihinköhän sellaisen blogin oikein voisi perustaa" -pohdintojen jälkeen sana "Lily" oli tarttunut kiinni jonnekin aivojen pohjukoihin niin, että googlen ystävällisellä avustuksella löysin tieni tämän "blogiportaalin" etusivulle.

Siitä se sitten lähti. (blogin alkuhetkistä olen kertonut myös täällä)

*******

Bloggaamisen alkaessani en olisi mitenkään voinut aavistaa, kuinka paljon tulen tältä harrastukselta saamaan ja oppimaan! Blogivuoden 2012 aikana olen mm.

  • Tutustunut virtuaalisesti moniin kanssabloggaajiin! Ensimmäisiä uusia tuttavuuksia taisivat olla Mindekan Ma-material girl, Caelian Caelia's, Hertan Lilou's Crush. Pian alkoivat bloggaamaan Lilyssä myös mm. ihanat iity- (Puolivahingossa) phocahispida (jonka nimen jo ehkä alan oppia kirjoittamaan, Ilman sinua olen lyijyä) ja Nonariina (Kahvia ja unelmia). Kuukausien kuluessa lemppariblogieni määrä vain kasvoi ja kasvoi, ja lopulta poistin jopa seuraamieni palstojen listan näkyvistä, kun niitä alkoi olla jo ihan naurettavan suuri määrä: "hups, huomaavat vielä, miten koukussa mä oon" :D

Mutta lisäksi olen myös:

  • Tutustunut uusiin ihmisiin, myös ei-bloggaajiin, oman blogini kommenteissa! Tämä on ollut jotenkin aivan uskomatonta, tuntuu että tuntisin teistä jo niin monet! Voin luetella vaikka unissani kymmenittäin "vakkareiden" nimiä (osittain myös heidän lastensa nimiä ja ikiä), mm. Liisa, S-S, Miitu, MirvaK, Neenee, Emmi Nuorgam, Enni, iitu-... ooo, en voi millään luetella kaikkia - te tiedätte, keitä te olette :) Ja joskus, jos jostain ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään, alan jo ihan ihmetellä... Niin kuin silloin, kun Liisa perheineen oli lennähtänyt Japaniin... Hei muuten Sandels, Peanut ja Kallen äiti missä te ootte...?! Ikävä! :)

     
  • Ihan SUPERmahtavaa on myös ollut, kun joku "vakkarikommentoija" on perustanut uuden palstan (tai vinkannut jo-olemassa-olevasta)! Esimerkiksi nimim. Tessa&Kain:sta tuli HelloAochi (Yksi, kaksi, meitä on vain kaksi), ja myös mm. M-M ja MM (hih ja vieläkin nolottaa, että alussa sekotin teidät) pitävät nyt omia palstojaan. On ollut ihan älyttömän kiva vastavuoroisesti päästä kurkistamaan niiden ihmisten arkeen, jotka ovat olleet aktiivisia mun palstan keskusteluissa!

Teiltä kaikilta ihanilta ihmisiltä olen saanut niin monet tsemppaukset aallonpohjiin, kanssakikatukset hauskoihin hetkiin ja vinkit ihan-muuten-vaan-elämään. Teidän ansiostanne olen oppinut mm., että:

  • bodyjen käyttöikää voi pidentää jatkopalalla
  • masutuubia voi käyttää myös imetysaikana - kun nostaa tavallisen paidan helman ylös, masutuubi peittää mukavasti mahan seudun
  • itkuhälyttimet voivat aiheutaa pakkasella palovaaran (hui)
  • ja paljon, paljon muuta

Kiitos!

*******

Mutta hei - ei tämä Lily-elämä ole kuitenkaan pelkkää kakkavaippaa ja soseensyöttöä! (ai eikö...?) Kuluneen vuoden aikana tämäkin äippälomalainen on ihan melkein huomaamattaan pysynyt (joissain) trendeissä mukana:

  • Tiesin jo elokuussa, mikä on peplum (googlasin, kun näin tämän postauksen)
  • Kerroin mukamas trenditietoisena Christina Aguileran tukkaa ihmettelevälle Kuplia-Emilialle, että kyseessä on trendikäs My Little Pony Hair. Ai mistä mä sen tiesin? No täältä.
  • Tilasin jostain britti-nettikaupasta sen yybertrendikkään oranssin muovihärpäkeharjan, koska Saara.
  • Ostin kaikkia ennakko-odotuksia vastoin valkoisen villamaton, koska kaikki-Lilyn-sisustusblogit. Yritin itse asiassa ehdottaa myös eteiseen valkoista lattiaa, mutta Joelin silmienpyöritykset kertoivat, että saisin vähentää sisustusblogien ja -lehtien lukemista.
  • Löysin unelmieni tapetin Au Naturel-palstalla kommentoineen petkalan ansioista. Ei ole muuten vieläkään seinässä.

*******

Jaiks, tämä postaus voisi kai jatkua loputtomiin. Olen siis oppinut paljon.

 

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille Puutalobabyn lukijoille, vakkareille, kanssabloggaajille ja Lilyn toimitukselle!

Onnellista Uutta Vuotta,

ja tavataan ensi vuonna 2013!

Share