Ladataan...
Pysähdyksiä

Toivottavasti kaikki ovat selvinneet joulusta ja jouluähkyistä, nauttineet läheisistä ja yhdessäolosta ja ovat enemmän kuin valmiit ottamaan vastaan uuden vuoden 2018.

Mies jää tänään talvilomalle ja meidän on tarkoitus viettää puolitoista viikkoa parisuhteen laatuaikaa ympäri Suomen. Lisäksi teemme minireissun Tukholmaan ensi viikolla. Mutta ennen lomaa, kurkistus ja yhteenveto kuluneen vuoden musiikkimeiningeistä.

Vuosi 2017 oli omalta osaltani hyvin musiikki- ja keikkapainotteinen. Kaikki juontaa juurensa vuoden 2016 viimeisille päiville, jolloin havahduin seuraavan tosiasiaan: olin ko. vuonna käynyt kuuntelemassa musiikkia livenä yksitoista kertaa! Harmitti, että Otto sai tuolloin kaksitoista kertaa täyteen…

Tämän jälkeen päätin, että vuonna 2017 tavoittelen 24 keikkaa/musiikkitapahtumaa eli siis keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa kuulisin artisteja ja bändejä.

Sitä sanotaan, että nälkä kasvaa syödessä ja niin kävi myös tämän tavoitteen kanssa. Jossain vaiheessa vuotta tavoitteeni nousi 24:stä 36:een. Tähän olisin varmasti päässytkin ilman nilkkaoperaatiota…

Nyt, kun peilaa alla olevaa listaa niin huh huh huippaa! Ensi vuodellekin on jo muutama keikka kalenteriin merkittynä, mutta vuonna 2018 menen mentaliteetilla ”laatu korvaa määrän” ja fiilispohjalta käyn tsekkaamassa bändejä.

Mutta pidemmittä puheitta alla katsaus meikäläisen keikka- ja festarikalenteriin tämän vuoden osalta.

1 Royal Republic, Nosturi 4.2.2017

2 Bastille, Helsingin jäähalli 8.3.2017

3 Ellinoora & Kauriinmetsästjät, The Circus 18.3.2017

4 Hans Zimmer, Hartwall Arena 16.5.2017

5 Bruno Mars, Hartwall Arena 22.5.2017

6 Montturock, Tuusula 4.6.2017

7 JVG, Skohan 7.6.2017

8 The Rockfest, Vantaa 9.6.2017

9 Raumanmeren juhannus, Rauma 23.–24.6.2017

10 Guns 'n Roses, Hämeenlinna 1.7.2017

11 Ruisrock, Turku 7.–8.7.2017

12 Eva & Manu + Ulpu, Nostori 19.7.2017

13 Tikkurilafestivaali, Vantaa 21.–22.7.2017

14 Elias Gould & Kauriinmetsästäjät, Allas Sea Pool 2.8.2017

15 The Sounds + Mira Luoti, Allas Sea Pool 4.8.2017

16 Kallio Block Party 5.8.2017

17 Flow Festival 11.–12.8.2017

18 Anna Puu + Ida Wenoe, Nosturi 23.8.2017

19 BSTO, Taiteiden yö Hki 24.8.2017

20 Herttoniemi Block Party 26.8.2017

21 Dallas Kalevala, Jane Fonda VHS & Jaakko Aukusti, Tavastia 22.9.2017

22 Gasellit 22.9.2017

23 Vesala, Alasti-klubi 26.9.2017

24 Michael Monroe, Kulttuuritalo 20.10.2017

25 Cats, Hartwall Arena 21.10.2017

26 Fröbelin palikat, Tavastia 19.11.2017

27 The Horros, Tavastia 23.11.2017

28 Oh Wonder, Tavastia 10.12.2017

Millä keikoilla te kävitte ja mitä artisteja näitte? Entä onko suosituksia ensi vuodelle?

Kuvat: Minä & Otto

Follow my blog with Bloglovin

Share

Ladataan...
Pysähdyksiä

Tämä postaus tulee ajastettuna, joten jos flunssa ei sotkenut meidän joulusuunnitelmia, niin puolessa välissä jouluturneeta ollaan näin itse aattona.

Perjantaina lähdettiin liikkeelle. Eka stoppi ja yöpymispaikka oli anoppilassa ja eilen käytiin visiteeraamassa miehen isää vaimoineen. Illansuussa pysähdyimme vielä allekirjoittaneen kummien luona.

Tänään on herätty sen sijaan mun perheen luota Naantalista, ja koska kello lähestyy kahtatoista on vuorossa seuraavaksi perinteisesti joulurauhan julistuksen seuraaminen televisiosta.

Muutoin olemme mahdollisesti ehtineet lämmittää aamuisen joulusaunan, mutta luultavasti ainakaan joulupuuroa emme ole vielä ehtineet syödä.

Iltapäivällä tänne pamahtaa paikalle koko ihana hullunkurinen sukuni. Huomenna sitten suuntaamme ihan vaan perheen kesken mökille.

 

Tapanina palaamme Oton kanssa kaupunkiin. Katsotaan, josko sitä vielä jaksaa pysähtyä kavereiden kotisohvilla toipumassa jouluähkyistä.

Miten te joulun pyhiä vietätte/vietitte?

Joku tarkkasilmäinen saattaa huomata, että kuusen "oksilla" puhutaan twerkkauksesta ja biletyksestä.

Kuva: Minä

Follow my blog with Bloglovin

Share

Ladataan...
Pysähdyksiä

Tänään tulee seitsemän viikkoa nilkkaleikkauksesta, jonka taustoja valotin aiemmin täällä.

Eilen sen sijaan tuli täyteen ensimmäinen kolmannes fysioterapiaa, joka jää nyt joulutauolle.

Missä nyt sitten mennään? Nilkka on lääkärin mukaan parantunut aikaan nähden varsin hyvin, mutta pitkä matka on vielä edessä… Luin tällä viikolla tämän Sinin tekstin ja samaistumispintaa löytyi p-a-l-j-o-n!

Minun pitää yhä käyttää vähintään yhtä keppiä ulkona liikkuessa. Sisällä olen harjoitellut kävelyä kirjaimellisesti askel kerrallaan.

Nilkan ja jalan mobilisointi- ja vahvistusliikkeiden repertuaari on kasvanut: painonsiirtoharjoituksia, varpaille nousua ja kyykkyjä saa jo tehdä. Ensimmäiset kerrat ovat olleet kipeitä ja turhauttavia - syväkyykystä ei parane haaveilla vielä aikoihin!

Arvet ovat parantuneet ihan kauniisti. Sen sijaan nilkka on yhä turvonnut, ja turpoaa yleensä vielä enemmän, kun olen ollut liikkeessä. Tämä on kuulemma normaalia, samoin kuin verenkierrosta aiheutuva värinvaihtelu ja ajoittainen kuumotuskin.

Nilkan ulkonäkö ei minua niinkään häiritse. Pelottavaltahan tuo nilkka isona möhkäleenä välillä näyttää, mutta jos vasta kesällä tilanne ja nilkan koko on arvion mukaan lähempänä normaalia, ei tässä ole syytä panikoida.

Sen sijaan minun on haastavaa hyväksyä nilkan jäykkyys ja koko oikean jalan heikkous.

Harmittaa myös, että juoksu- ja hyppyharjoiteet ovat pannassa ainakin kesään asti. Luistelemaankin olisi ollut kiva tänä talvena päästä...

Tällä hetkellä olen hieman ulkoilut kävellen kepin kanssa. Parikymmenen minuutin kävelyn vauhti ei kuitenkaan päätä huimaa.

Lisäksi olen jatkanut kotijumpilla ja -joogalla, mutta nämä ovat ikäväkseen jääneet hieman vähemmälle flunssapöpön takia.

Mutta masentelu sikseen eli summa summarun: eteenpäin on menty, mutta matka on yhä pitkä ja hidas!

Kuminauha on mun jumppakaveri numero yksi!

Kuva: Minä

Follow my blog with Bloglovin

Share

Pages