Ladataan...
BY RACHEL

 

Perjantaiaamun inspiraatiota syyspukeutumisen merkeissä! Mun oli todella vaikea valita tähän vaan 10 kuvaa, niin innoissani mä syksyn muodista olen. Näissä oli kuitenkin selvästi niitä elementtejä, joihin oon ite tällä hetkellä ihan superihastunu. Toivottavasti inspiroi suakin!

Kissalasit, logoneuleet ja paljat varpaat! Retropaidat ja vinyylihousut <3

Ruskeaa, beigeä, ja yksivärisiä asuja. Jättilaukut, korsetit ja kerrospukeutuminen.

Nilkkureita ja pikkupussukkalaukkuja.. Hameita! Farkkutakkeja! Värikkäitä neuleita! Samalla niin löysää ja rentoa.

Collegeasuja ja samettia. Siis toi samettiasu on jotain niin tyylikästä... Ja ne iki-ihanat sukkanilkkurit, tai vaihtoehtoisesti valkoset nilkkurit. Ja lippalakit.

Ylisuuret bleiserit ja leveälahkeiset housut. Ja jep. Noi pinkit saappaat.

 

Kuvat: Pinterest, Style Du Monde, Alina Gelzina

Share
Ladataan...

Ladataan...
BY RACHEL

Kyllä se syksy vaan on täällä. Onnistuin vihdoin jättämään hyvästit rusketukselle, bikineille ja BBQlle, sekä hyväksymään tosiasian, että kylmyys ja pimeys tulee olemaan default setting seuraavan kuuden kuukauden ajan. Ensin mökötin vuodenajan vaihtumista vastaan, mutta asiaa pohtiessani onnistuin kuitenkin löytämään syksystä ihan kivojakin puolia. Tsekkaa alta!

Plussa: Raikas, kirpeä ilma. Mun on pakko saada raitista ilmaa ja ulkoilla päivittäin, ja syksyn tuoma napakka kirpeys tekee siitä astetta virkistävämmän. Tuntuu siltä että koko keho ja sielu puhdistuu kunnolla, kun käy kävelyllä.

Miinus: Toisaalta ilma on kuin nainen, jolla on PMS. Tiiättehän, on kylmää, lämmintä, sitten kumaa, kuivaa, kosteaa, tuulista.. 

Plussa: Kauniit lehdet, ruska. Mielellään isot, vanhat puut ja erityisesti vaahterat. Haltioidun välillä siitä, miten kauniita ja erisävyisiä lehdet voikaan olla. Jos syksyä pitäisi kuvata ääninäytteellä, niin se olisi kuivuneen lehden päälle astuminen. 

Miinus: No se haravointi. Tai ei edes haravointi, vaan se kun lehdet on maassa ja sataa vettä, jolloin ne liimautuu toisiinsa kiinni limaseksi kerrokseksi, joka pitäisi jollain keinolla saada haravoitua. Ja jos iiihan totta puhutaan, niin kyllä mä voisin helposti jatkaa elämääni ilman yhtäkään punaisen tai oranssin lehden näkemistä..

Plussa: Koulujen ja töiden alkaminen. Tiiätte jo, että tykkään rutiineista. Tykkään myös siitä, ettei teini-ikäiset on ainakin päivisin jotakuinkin poissa jokapaikasta (lue: lasten leikkipuistoista, kauppojen parkkihalleista..)

Miinus: Pöpöt lähtee liikenteeseen. Vielä ollaan onneksi pöpöiltä säästytty, mutta joka viikko saa kurkata päiväkodin ilmoitustaulun että mitähän tautia siellä olisi nyt tarjolla.

Plussa: Halloween! Mä tykkään juhlista, juhlistaa ja juhlia, joten musta on vaan hauskaa että Halloween on pikkuhiljaa rantautunu Suomeen. Okei, ihan Pohjois-Amerikan tasoiseen villitykseen ei mun puolesta ikinä tarvi ylettyä, mutta kuka nyt ei haluaisi vähän villiintyä ja päästää sisäisen mörön/noidan valloilleen. On musta kaivattu piristys pitkään syksyyn.

Miinus: Piristyksestä puheenollen, syksy on kuin 50 shades of grey. Harmaus ja pimeys on mulle ehkä haastavin asia koko vuodenajassa. Voisin ottaa kaikki sateet, kaikki pöpöt ja jopa teini-ikäiset, mutta en kestä sitä että päivät vaan lyhenee ja harmaasta tulee päivän väri...

Plussa: No Halloweenin lisäksi on onneksi myös monen läheisen synttärit, sekä Thanksgiving eli kiitospäivä. Kiitospäivä on Pohjois-Amerikkalainen sadonkorjuujuhla, jota me ollaan vaalittu ja ylläpidetty myös Suomessa. Yleensä kokoonnutaan muutaman mun serkun/ystäväperheen kanssa valmistamaan jopa jouluruokaa paremman aterian, joka nautitaan pitkän kaavan mukaan. Tää on musta ihana juhla ja traditio.

Plussa: Kaikki syysruoat. Syksyllä on ihana tehdä keittoja, patoja, hauduttaa ja antaa muhia. Ei enää tarvii niin miettiä bikinibodia, vaan voi tehdä oikein kunnon lohturuokia. 

Plussa: KURPITSA. Mä RAKASTAN kaikkea kurpitsaa. Pohjois-Amerikassa (musta tuntuu että tästä on tulossa joku Pohjois-Amerikka postaus?) kurpitsa on ihan vakkari syksyn juttu: voi käydä käyskentelemässä kurpitsafarmilla, niitä voi ostaa kokonaisina kaupoista, koristella pihoja, tehdä ruokia, piirakoita ja pirtelöitä, ostaa kurpitsanhajuista saippuaa, kynttilää, mitä ikinä. Mun äiti lähettää meille melkein aina tuliaiseksi tölkillisen valmista kurpitsasosetta, josta saan valmistettua mun all time favorite herkkua aka kurpitsapiirakkaa. Se on niin, niin hyvää että mun piti saada sitä jopa meidän häihin tarjolle. Ja joku suomalainen nero luuli sitä raa'aksi piparitaikinaksi...........

Plussa: Syyspukeutuminen. Mä oon niin mukavuudenhaluinen pukeutuja, että jättineuleet, poolokaulukset ja muut löysät, rennot vaatteet on niin mun hilloa (englantilainen sanonta, joka kuulosti suomennettuna niin hassulta että oli pakko kirjottaa :D).

Miinus: No se kerrospukeutuminen.... tulee välillä semmonen olo että on joku ihmissipuli. Itseä tämä ei niin haittaisi, mutta kun lapset pitää myös vuorata ja muistaa missä järjestyksessä pitikään pukea mikäkin villa-sofshell-kuorivaate, niin voin sanoa että se saa ikävöimään kesää ja kovaa.

Miinus: UGGien paluu. No comments.

Ehkä niitä plussia tuli siis kuitenkin enemmän. Mä vähän luulen, että tuun palaamaan tähän listaan aina silloin kun harmaus ja UGGit saa musta yliotteen :D Yhden plussan vielä lisään, nimittäin saunominen. Saunominen saa huonoimmakin syyspäivän kääntymään hyväksi. 

Hyvää (harmaata, koleaa, kosteeta, sumuista) torstaipäivän jatkoa siis ;)

Share

Ladataan...
BY RACHEL

Kirjoitin aiemmin yleisesti hyvistä aamurutiineista Hal Elrodin luomaan The Miracle Morning -käsitteeseen pohjautuen (löytyy täältä). Olin jo tovin suunnitellu kirjottavani kattavamman, henkilökohtaisemman postauksen omista aamurutiineistani, koska mä edelleen vannon aamurutiinien vaikutusten ja tärkeyden nimeen. Kuin tilauksesta huomasin somessa pyörivän Vichyn #WinTheDay -kampanjan, jossa he haastavat ihmisiä pohtimaan omia aamurutiinejaan, joilla saada päivä lähtemään käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Koska if you win the morning, you win the day.

Päätin siis itekkin tarttua tähän haasteeseen ja paljastaa omat rutiinini teille. Tämä ei ole mikään tehkää niinkuin mä teen -lista, vaan aamurutiinit on mun mielestä itsessään niin mielenkiintoinen konsepti, että ite luen mielellään muiden tavoista ja tottumuksista ja otan niistä oppia. Tärkeintä onkin jokaisen löytää ne omaan elämään sopivat asiat jotka pystyy omaksumaan rutiineiksi, ja jotka resonoi juuri sen kanssa mitä itse päiviltään ja elämältään toivoo :) Ehkä joku innostuu tän myötä kuitenkin pohtimaan omia aamujaan, tai jopa kokeilemaan joitain itselle uusia asioita optimoidakseen päivänsä. 

Täytyy vielä pohjustaa sen verran, että oon todellakin aamuihminen ja tykkään herätä aikaisin. Herään mielelläni 6 maissa aamulla, koska pidän aamujen hiljaisuudesta ja koen olevani aamutunteinta kaikista tehokkaimmillani. Tää tarkoittaa luonnollisesti sitä, että meen suht ajoissa nukkumaan, että saan riittävästi nukuttua. Unen laadusta ja riittävyydestä oon aika tarkka (tai niin tarkka kun vauvan kanssa nyt voi olla), koska sillä on niin iso vaikutus kaikkeen muuhun. Aamurutiineja pidän myös todella tärkeänä oman hyvinvointini kannalta, ja mulle on tärkeää suoda aamun ensimmäiset hetket pelkästään itselleni.. Sen avulla virittäydyn tulevaan päivään, jolloin pystyn antamaan itsestäni enemmän muille ja mulla on paremmat valmiudet kohdata päivän aikana tulevat haasteet. Tässä seuraa siis 5 asiaa, jotka teen joka aamu heti herättyäni. Ihanteellisessa maailmassa nämä kaikki viisi kohtaa toteutusivat päivittäin, mutta todellisuudessa pyrin siihen, että edes kolme näistä toteutuisi.. Koska silloin olen jo voiton puolella :) 

1. Sängyn petaaminen. Tää voi vaikuttaa pieneltä ja mitättömältä asialta, mutta tämän tavan omaksumisella on ollu ihan mieletön vaikutus muhun psyykkisellä tasolla. Se on päiväni ensimmäinen tehtävä, sen suorittamiseen menee alle 2 minuuttia, ja sen tekeminen saa mussa aikaan pienen onnistumisen tunteen joka kantaa yli aina seuraavaan tehtävään. Se herättää mussa myös tietynlaista hallinnantunnetta. Tim Ferrissin sanoin "Olipa päivä kuinka karmea tahansa ja tulipa siitä kuinka hirveä tahansa, aina voi pedata oman sänkynsä. Siitä saa tunteen, tai minä ainakin saan tunteen, että olen jopa katastrofaalisina päivinä onnistunut pitämään jostain oljenkorresta kiinni ja olemaan putoamatta rotkoon. Olen hallinnut ainakin yhden asian." Päivä siis alkaa ja loppuu ainakin yhteen asiaan, jossa on sinä päivänä onnistunut. Pieni, mutta merkityksellinen asia :)

2. Sitruunavesi. Oon puristellut sitruunan mehua aamuveteeni jo monen vuoden ajan, ja viimeaikoina oon siirtynyt enemmän kohti huoneenlämpöistä vettä sen lempeämmän vaikutuksen vuoksi. Sitruunavedellä on lukuisia suotuisia terveysvaikutuksia, kuten mm. ruoansulatuksen paraneminen, kehon puhdistuminen, immuunipuolustuksen koheneminen ja ihon kirkastuminen, jonka vuoksi suosittelen sitä oikeastaan ihan kaikille. Juon aina vähintään puoli litraa vettä, jotta saan nesteytettyä kehon kunnolla yön ja imetyksen jäljiltä. 

3. Jooga / venyttely / syvien lihasten aktioivnti. Meillä on saunarakennuksen yhteydessä pieni "kuntosalihuone", jossa mulla on nyrkkeilysäkki, vapaita painoja ja joogamatto aina auki rullattuna. Joogasta (ja syvien lihasten aktivoimisesta) on tullut mulle viime aikoina entistäkin tärkeämpi treenimuoto, kun fysioterapiakäynnin yhteydessä huomattiin että mulla on edelleen pientä vatsalihasten erkaumaa, joten kova painoharjottelu ja hyppiminen on nyt hetken ajan pannassa. Nyt jos koskaan mulla on hyvä "syy" keskittyä täysillä lempeämpiin treenimuotoihin ja päästä kunnolla sisään joogaamisen maailmaan. Aamusin joogaan tai venyttelen täysin oman fiiliksen mukaan; toisinaan se voi olla tunnin mittainen Youtube-video, toisinaan 10 minuutin oma joogaflow, ja joskus vain muutamat selänrullaukset ja lempivenytysliikkeet, joilla saan kropan ja selkärangan heräteltyä.

4. Aamusivut ja tee. Mulla on tapana pyöritellä ihan hirveesti asioita oman pääni sisällä, ja huomaan että asioiden ylöskirjottaminen ja pään tyhjentäminen on mulle tosi tärkeää (ai miksikö bloggaan?). Mielessä pyörivien ajatusten, tunteiden ja tuntemusten kirjottaminen auttaa niiden selkiyttämisessä ja hahmottamisessa, jolloin energiaa ja aivokapasiteettia vapautuu muiden asioiden käsittelyyn. Tähän on olemassa loputtomasti erilaisia konsepteja, joista oon kokeillut mm. yksityiskohtaista ajatusvirran dokumentointia tietyn sivumäärän verran, mielen päällä liikkuvien asioiden listaamista, sekä kiitollisuusaiheista pohdintaa. Täytyy heti myöntää, että tämä on näistä kaikista se asia, joka jää useimmin tekemättä..

Istun kuitenkin vähintään alas suunnittelemaan tulevan päivän kulkua, ajankäyttöä ja selvittelemään to do-listojani (:D). Tehokkaimmat aamutunnit tykkään käyttää blogin kirjottamiseen tai treenaamiseen, jonka jälkeen siirryn enemmän kotihommien, ruoanlaiton ja muiden vähemmän vaativien asioiden hoitamisen pariin. Tän kirjoittamisen ja kalenterin syynäämisen teen hörppiessäni samalla läheisestä kahvilasta ostamaani irtolehtiteetä. Ja joo - musta on tullu tee-ihminen. Tätä menoa löydän itteni vielä kutomassa villasukkia vanhassa 50-luvun omakotitalossa ja jaloissani pyörii 15 kissaa :D

5. Aamupala ja kahvi. Aamiainen on mun lempiateria. Piste. :D Syön yleensä ihan jättimäisen aamiaisen, enkä skippaa sitä oikeastaan ikinä. Tosin oon lukenu paljon pätkäpaastosta ja sen hyödyistä, ja tuun todennäköisesti kokeilemaan sitä joskus tulevaisuudessa kunhan bebe tästä kasvaa (sitä ei suositella imetyksen aikana jotta maidontuotanto ei vaarantuisi), mutta tällä hetkellä nautin smoothiekulhoistani, munakkaistani ja puuroistani ihan 110%. Kahvia juon myös joka aamu: tummapaahtoa mustana.

Kuulostaa pitkältä näin kirjoitettuna, mutta tosiasissa tähän kaikkeen menee aikaa puolesta tunnista tuntiin - riippuen ihan siitä miten paljon mulla on aikaa käytettävissä, lasten rytmeistä ja muista itsestä riippumattomista tekijöistä. Aamaisen jälkeen yleensä vasta puen, laittaudun ja hoidan muut perusaamutouhut, koska haluan vaalia aamun ensihetkiä ja pyhittää ne täysin itselle tärkeiden asioiden tekemiseen. Näillä asioilla pyrin vaikuttamaan siihen, että päiväni saisi parhaan mahdollisen alun ja joiden synnyttämä positiivinen energia kantaisi läpi päivän. 

Ja nyt saa paljastaa omia aamurutiineja! Mua kiinnostaa kuulla miltä teidän aamut näyttää :)

Share

Ladataan...
BY RACHEL

Mä oon saanu diagnoosin. Tai tarkemmin sanottuna, oon joutunu diagnosoimaan itse itseni. Muhun on iskeny oikein vakava Marimekko-kuume ja varotan, se voi olla hyvinkin tarttuvaa! Taudinkuvaan liittyy se, että unikot vaan vilisee silmissä, nettisivuja tulee pyöriteltyä ympäriinsä pienessä horkassa ja vaatteita ja asusteita mallailtua paranemisen toivossa..

Mutta oikeesti! Tän syksyn ja talven mallisto on ihan sairaan herkullinen!!! Niin onnistuneita klassisia kappaleita, ihania värejä ja statement asusteita. Ylläolevat on joitakin iiiihan lempparipoimintoja, jotka kiikuttaisin mielelläni kotiin lääkitsemään tätä tautia.

Otetaan esimerkiksi pitkä puffertakki ja pinkki villasekoiteyksilö; nää on ihania! Laukuista sydämentykytyksiä aiheuttaa toi jättimäinen punanen kassi ja nahkaiset Karla-laukut suunnilleen kaikissa väreissä!! Tekisi niin mieli ostaa tämmönen paperikarkkia muistuttava pikkulaukku, ja voisin samalla esittää Marille muutaman väritoiveen ensi kevään mallistoa varten..

Marimekon silkkipaidat, erityisesti unikko-kuosilla varustettuna, viilentäisi varmasti mukavasti kuumeilevaa ihoa. Voisin kuvitella että erityisesti tämä ihana pinkki-beige väriyhdistelmä on siinä erityisen tehokas. 

Jalkani sujauttaisin joko räväkkään nilkkuripariin tai rennompiin paksupohjaisiin tennareihin, kummatkin to-die-for. Ja mitä asusteisiin tulee, niin jättimäinen pufferhuivi on yksi siisteimpiä juttuja jota oon hetkeen nähny. Niitä sitoisin tiukasti kaulan ympärille estämään kuumeen pahenemista, vaikka pahoin pelkään että tätä kuumetta ei saa ihan hetkessä taltutettua...

Share

Ladataan...
BY RACHEL

Alone we can do so little; together we can do so much. -Helen Keller

Tykkään lukea kirjoja itsensä kehittämisestä, ihmisenä kasvamisesta, sekä tarinoita menestyneistä henkilöistä. Kirjoja lukiessa ja menestyneitä ihmisiä tutkiessa oon todennut, miten valtava vaikutus taustajoukoille, tukijoukoilla, tiimityöllä ja läheisillä ihmisillä meihin on. Miten yksin voimme tehdä niin vähän, mutta yhdessä niin paljon - kuinka suurimmat saavutukset todellakin tulee työskentelemällä yhdessä, ei yksin. Elämää voi ajatella joukkuepelinä, jossa jokainen kausi (lajissa ja omassa elämässä) tuo meidän eteen erilaisia rooleja; välillä ollaan kultaisen kypärän tähtipelaaja, ja toisinaan meidän rooli on toimia enemmän tukijana taustajoukoissa. Kaikkia kuitenkin tarvitaan, eikä kukaan ei voi voittaa pelaamalla yksin. Oon ite aika kilpailuhenkinen luonne ja tykkään tehdä asioita yksin.. Toisaalta nautin siitä että saan aikaan jotain yksin, mutta samalla siitä tulee helposti jonkinasteinen sooloilusuoritus "kyllä mä niille näytän" -mentaliteetilla. Oon kuitenkin pikkuhiljaa oppinut, että yksin väkisin yrittäminen on todella stressaavaa ja kuluttaa helposti loppuun, eikä ole loppupeleissä kovinkaan kannattavaa. 

Parhaimmat ja menestyneimmät joukkueet, perheet ja ihmissuhteet on sellaiset, joiden takana on yhteen hiileen puhaltava, loistava tiimi. Uskon että voimaannuttavat ihmissuhteet on avain menestykseen, koska ne on erittäin suuri voimavara mitä elämän suhteen tulee. Rakentamalla itselleen vahvan tukijoukon, jakamalla haasteita, tavoitteita ja unelmia, voi saada aikaan jotain niin paljon suurempaa, kuin mihin olisi itse yksin kyennyt.. On siis tärkeää etsiä ympärille ihmisiä, jotka pelaa samaa peliä, jotka soutaa samaan suuntaan, ja jotka etenee kohti samaa määränpäätä. Ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka on positiivisia, kannustavia ja tukevia, koska jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana hetkiä, jolloin tarvii ulkopuolista tukea, motivaatiota ja näkemystä. Ja koska ne ihmiset, joiden kanssa viettää eniten aikaa, vaikuttaa meihin enemmän kuin arvaammekaan.

We rise by lifting others. -Robert Ingersoll

Millon viimeksi kehuit jotakuta? Entä milloin itse kuulit kehun? Ootko joskus saanut kehun, joka on tuntunut erityisen upealta tai merkitykselliseltä? Ootko kuullu kehun, joka on antanu voimaa, itsevarmuutta tai tuntunut vaan ihan sairaan hyvältä? Tai onko joku kehu jopa muuttanut elämäsi suuntaa? Kehuilla on ihan valtava voima, jotka saa aikaan jotain niin paljon enemmän, kuin hetkellisen hyvän mielen; kehut synnyttää hyvyyttä, ilostuttaa, innostaa ja motivoi. Ne aikaansaa positiivista ilmapiiriä ympärille. Kehun lausuminen paitsi tuottaa kehun vastaanottajalle hyvää mieltä, mutta tekee myös kehun antajan iloiseksi mm. herättämällä hänessä positiivisia tunteita ja parantamalla itseluottamusta. Kehuminen myös parantaa ihmissuhteita ja niiden ansiosta voi tuoda omaa persoonaa esiin ja tehdä vaikutuksen ihmisiin. Kehuminen voi tuntua hankalalta tai luonnottomalle, ja kehuista kiittäminen voi olla ihan yhtä vaikeaa. Näitä molempia voi kuitenkin opetella ja harjotella. Koitan aina ajatella, että kehuminen ei maksa mitään, eikä ole itseltä millään lailla pois. Kun alkaa kehumaan, levittämään positiivista palautetta, kannustamaan ja tukemaan muita, hyvää saa aina, aina takaisin. 

Suoraan sydämestä tuleva, vilpitön, oikealla hetkellä lausuttu kehu voi tuoda iloa pitkälle tulevaisuuteen, ja uskon että niillä on potentiaalia myös muuttaa elämää. Ootko koskaan pannu merkille, että ilosimmat ja onnellisimmat ihmiset on yleensä niitä, jotka antaa ja tuo eniten iloa muille? Positiivisten asioiden huomioiminen ikään kuin kasvattaa korkoa ja voi dominoefektin lailla lähteä leviämään eteenpäin. Puhuin tästä vetovoiman laista jo aiemmin; mitä enemmän annamme, sitä enemmän me saamme

Kun annamme muille, luomme sitä maailmaa jossa haluamme elää. Monesti voi tuntua siltä ettei ole mitään annettavaa, tai omien vaikeuksien ja haasteiden vuoksi ollaan niin jumissa ja keskittyneitä omaan elämään ja itseemme, että emme pysty antamaan muille.. Mutta antamisen, auttamisen tai teon koolla ei oo merkitystä, vaan sillä tuleeko se sydämestä. Pienillä teoilla ja eleillä voi tuoda toiselle suunnattomasti iloa, pelastaa huonon päivän ja tuoda sisältöä elämään. Kun osoittaa aitoa kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan, on valmis auttamaan ja antamaan, tulee saamaan enemmän myönteistä huomiota kuin ihminen, joka keskittyy vain itseensä. Hassu pieni lause jota mietin usein, on ole mielummin se joka vilkutti, äläkä se joka ei vilkuttanut takaisin. Aletaan luomaan ympärille siis mahdollisimman paljon hyvää ja positiivista mieltä, viljellään kehuja, kannustetaan ja tuetaan toisiamme. Ja katotaan mitä kaikkea me voidaan tällä saada aikaan. Hyvää sunnuntaita <3

 

Share

Pages