5 viikkoa päiväkotia

Rakkautta & Mamarkiaa

Viisi viikkoa päiväkotia on nyt takana. Kun minulta on kysytty miten se on lähtenyt käyntiin, vastaukseni on ollut hieman epäröivänä ihan hyvin.

Koko ajan paremmin. 

Ja onhan se totta. Jo toisella viikolla Frida jäi itkemättä hoitoon, mutta silti meidän työmatkojen jälkeen itku ja ripustautuminen on ollut joka viikko taas sydäntäsärkevää. Torstait ovat olleet vaikeimpia, osittain varmasti juuri työmatkojen, ja osittain jo kertyneen väsymyksen takia. Päiväkoti on ihana, ja Frida viihtyy siellä hyvin. Pieni ryhmä ja hyvä, välittävä meininki on ollut pelastus etenkin alun muutoksissa. Hoitajia on vasta kaksi, joka helpottaa hoitosuhteen rakentumista. On ihana kuulla, kuinka he kertovat ihastuneina yksityiskohtia Fridan tekemisistä. Niistä tiedän, että lapseni voi olla oma itsensä hoidossa.

 

 

Vaikeinta on ollut väsymys. Fridan päiväunet ovat ensimmäisten viikkojen aikana kestäneet korkeintaan puolitoista tuntia. Sama tyyppi nukkui ennen päiväkotia, ja nukkuu edelleen viikonloppuisin, yli kolmen tunnin unia. Iltaisin ja viikonloppuisin väsymys on ollut pääosassa. Vaikka aloittaisimme iltatoimet heti ruuan jälkeen, pääsen makuuhuoneesta ulos kaksi tuntia ensimmäisen kirjan lukemisen jälkeen, siis lähempänä puoli kymmentä. Kaikki nukutusrutiinit ovat menneet roskiin. Oikeastaan osasin varautua siihen etukäteen, mutta lapsen väsymyksen värittämä raivo turhauttaa ja surettaa eniten. Raapiminen, potkiminen ja pureminen pitää ottaa joka ilta vastaan, kuin ne tapahtuisivat ensimmäistä kertaa. Se on ihan järkyttävän raskasta. Yöt ovat sentään sujuneet melko rauhallisesti. Viikonloppuihin emme ole sopineet mitään, sillä toisinaan emme ole päässeet ruokakauppaa pidemmälle. Frida saattaa nukkua jopa neljä tuntia päiväunia ja olisi uudestaan valmis yöunille jo pari tuntia heräämisen jälkeen. 

 

 

Se, että kaikki nämä kuuluu tähän aikaan on hetkittäin vaikea hyväksyä. Happinaamaria omille kasvoille ei tahdo aina löytyä, kun omat työpäivätkin menevät taistellen aikaa (ja väsymystä) vastaan. Ja silti pitäisi muistaa, että asiat voisivat olla niin paljon huonomminkin. 

Pidetään peukkuja seuraavalle viidelle viikolle. Ehkä me taklataan tuo väsymyskiukkukin vielä!

 

 

Onko teilläkin alkanut päiväkoti nyt syksyllä? Mihin asioihin aloitus on vaikuttanut? 

 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Kommentit

riik
3h+kasvimaa

Voi arki! Voimia teidän jengille, ei kuulosta helpolta.

Mulle tuli ihan puskista nämä kaikki vaiheet ja haasteet. Vauva-arjessa jaksamisesta puhutaan tosi paljon ja siitä, miten vauvat valvottaa. Mutta kukaan ei puhu siitä, että vielä neljä vuotta myöhemminkin nukkumisen kanssa voi olla haasteita...

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Aivan! Kaverin kanssa just juttelin siitä, kun 2-vuotiaalta näitä vaiheita silti osaa odottaa, mutta 6-vuotiaan eskarijännitys saattaa yllättää kovasti. Ei näitä kai ikinä pääse karkuun, mutta levon puute on silti aina raskasta. 

Voimia myös sinne! <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.