Kuka tuomaroi peliä Isovanhempien Aika?

Rakkautta & Mamarkiaa

On lapsia, jotka osaavat jo pyytää isovanhemman aikaa. Sitten on ne, jotka ovat vielä liian pieniä kertomaan. On vanhempia, jotka itsekkäästi muita ajattelematta nauttivat saamastaan tuesta. Jotkut vanhemmat pyytävät harvakseltaan apua, koska vaatimattomasti haluavat ajan riittävän muillekin. On isovanhempia, jotka ovat aina valmiina auttamaan arjessa. On myös isovanhempia, jotka voivat olla läsnä ja rakastaa ilman jatkuvaa lapsenhoitoapua.

Matkan paradoksi näyttäytyy tässä pelissä suuressa roolissa. Ne, jotka ovat lähimpänä saattavat olla kauimpana. Joskus taas lähelle annettu aika vie kauempana olevien mahdollisuudet apuun. 

Kuka jakaa isovanhempien ajan tasapuolisesti lapsenlapsille? 

Erilainen isovanhemmuus ja vanhemmuus, sekä perheiden voimavarat ja arki puhuttaa aina. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun isovanhempi valitsee olla aina valmiina auttamassa? Millainen dynamiikka perheiden välille syntyy? Mirkka Danielsbackan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin eroja isovanhempien, vanhempien ja lasten vuorovaikutuksessa, hoivaavassa isovanhemmuudessa ja isovanhempityyppien välillä. Väitöskirja ei silti vastaa kaikkeen.

On pakko uskaltaa puhua. Juttelin aiheesta ystävieni kanssa ja havahduin vaiettuun totuuteen: Tukiverkkojen alla saattaa kuohua. 

On totta, että uuden perheen syntyminen muuttaa dynamiikkaa. Aiemmin "vapaisiin etuuksiin" tottunut perhe ei välttämättä edes ymmärrä ottaa huomioon toisen perheen tarpeita. Toisena voi joutua taistelemaan. Tapahtumaviikonloput, työmatkat ja muut kiireet sattuvat helposti päällekkäin. Samassa kaupungissa asuvan, eläkkeellä olevan isovanhemman voi helposti pyytää jokapäiväiseksi lastenhoitajaksi iltapäiväkerhon sijaan. Toisessa kaupungissa asuvan perheen tukiverkko saattaa silti notkahtaa pahasti. 

Lapsien ei kuulu hallita isovanhempien kanssa vietettyä aikaa. On vanhempien tehtävä jakaa aika. Vaikka kaikki lapsenlapset olisivat yhdessä, esimerkiksi lomamatkan ajan, voi apu jakautua epätasaisesti perheiden kesken.  

Pelissä on mukana ne, jotka pyytävät (tai pitävät itsestään selvänä) ja ne, jotka eivät ikinä kieltäydy. Muut ottavat sen, minkä saavat. Ilman keskustelua ja muiden huomioimista, ollaan tilanteessa, jossa nopeat syövät hitaat. 

Vannon itselleni, että jos siskoni saa lapsen, muistan ensin kysyä heidän menoistaan, ennen kuin varaan äitini hoitamaan Fridaa. 

 

Kuva ei liity juttuun mitenkään. Tai ehkä ilmapallot kuvaavat pelinappuloita ja perhedynamiikkaa? Antavat kivaa sävyä vaikeaan aiheeseen?

Tai sitten ne ovat kurkistus tulevaan kirjoitukseen Fridan 1-vuotisjuhlista.

 

Kommentit

T-100
(G)ROUND ZERO

Ihan samaa tässä oon miettiny. Meidän esikoinen oli ensimmäinen lapsenlapsi molempien vanhemmille. Eskoinen vietti melko paljon aikaa 2-5 -vuotiaana mummolassa, joka oli kätsyn 40km:n päässä (kätsy todellakin verrattuna toiseen mummolaan, joka 400km:n päässä). Tämä siksi, että meillä molemmilla oli mieheni kanssa vuorotyö ja minä opiskelin samaan aikaan. Päivähoito ei pystynyt vastaamaan meidän tarpeisiimme.

Puolison sisko sai lapsen kolmisen vuotta sitten ja he asuvat lähes mummolan naapurissa. Käyvät mummolassa päivittäin ja lapsi on siellä yökylässä ja hoidossa säännöllisesti. Enää en kehtaa tarjota omaa lastani hoitoon, vaikka isovanhemmat tuskin kieltäytyisivät. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että kaksi alle kouluikäistä sähikäistä on kerta kaikkiaan liikaa isovanhemmille. Eivät koskaan sano suoraan, mutta näen että ovat väsyneitä, kireitä ja kipeitä (kaikenlaista nivelkremppaa ja kroonista vaivaa pohjilla).

Ihan hävettää, mutta jäin itselleni kiinni ajatellessani katkeranmyrkyllisiä ajatuksia siitä kenellä meistä on "oikeus" isovanhempien tarjoamaan aikaan; meillä vuorotyöläisillä vai työttömällä sisarella, jonka entisellä puolisolla lapsensa on pääsääntöisesti joka toinen viikonloppu.

Mutta pakko kai nämä ajatukset on ajatella, kun päähän tulevat.

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Tosi vaikeita tilanteita. Tunnistan tuon "isovanhemmat tuskin kieltäytyisivät" hyvin, siksi hekään eivät ole hyviä säätelemään jakoa. Lapsenlapset on ilo, mutta raja kulkee jossain. 

Toivotaan tasapuolisempia aikoja!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.