Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Heinäkuiselta Muumimaailmaan keskittyneeltä Turun ja Naantalin reissulta jäi ihania muistoja. Ja tulipa reissulta kerättyä pari ihan hyödyllistä vinkkiäkin. 

Varaa aikaa. Etenkin, jos lapsi on vielä sen ikäinen, että päiväunen tarve katkaisee päivän väkisinkin jossakin kohtaa. Muumimaailma on yllättävän iso, joten kaksikin päivää menee rattoisasti, jos vain vanhemmat sitä kestävät. Ja toisaalta miksipä ei. Lapsen iloa on ihana seurata. Ja sitä, mitä uusia asioita helposti jännittävä lapsi pääsee jännityksen yli hetken tarkkailtuaan, ja sitten jo halailee muumihahmoja ja juttelee niille vaikkapa Haisuli-korustaan ja Niiskuneiti-pehmostaan. Kun saavuimme, ensimmäinen fiilis oli, että ahaa, paikka on pelkkää kojua ja oheistuotetta, mutta se johtuikin vain siitä että kulku alueelle tapahtuu näiden jokaisen erikseen pystytetyn ruokapaikan, narunvetopisteiden ja muistoesinemyymälöiden läpi.

Frida halusi tietysti heti nähdä Muumitalon ja ensimmäinen tunti meni oikeastaan Pikku Estradin esitystä katsoessa ja Muumitaloon sekä sen pihaan ja asukkaisiin tutustuen. Paahtavassa kuumuudessa mietittiin Allun kanssa, että jestas, tässäkö sitä sitten törrötetään vielä kaksi tuntia. Lopulta Muumimaailman monipuolisuus ja ihmeellisyys avautui lapsen lisäksi vanhemmillekin. Kun Muumitalossa ravaamisen sai loppumaan pienen houkuttelun jälkeen löydettiin ympäristöstä Uimahuone, Muumipapan laiva, Näköalapaikka ja Nuuskamuikkusen leiri. Huomionarvoista on myös, että jos vertaan ihmismäärää heinäkuisena arki-iltana Linnanmäellä, samanlaista tungosta ei Muumimaailmassa ollut. 

 

Syö muualla. Jos tykkää laadukkaasta ja terveellisestä, sekä erikoisruokavaliot huomioonottavista paikoista, Muumimaailma ei ole ehkä paras paikka ruokailuun. Onneksi sain tämän vinkin jo ystävältäni, joten reissuun lähdettiin omat eväät mukana ja vatsat täynnä Powaun vegelounasta. Yhdestä paikasta sai vohvelia, toisesta perunaruokia, kolmannesta munkkeja, neljännestä jäätelöä, ja lista vain jatkuisi. Kaikkialla on sokeria. Paitsi uudessa Smoothie-paikassa, josta sitten saatiin toisena päivänä Fridalle välipalaa (ensimmäisenä päivänä se oli suljettu jo tuntia ennen alueen sulkeutumista). Joku kiva Muumi-tarra smoothie-törpössä olisi kiva, ja saattaisi saada lapset haluamaan ennemmin sitä kuin karkeilla koristeltua jäätelöannosta ja sokerimehuja. 

 

 

Ota vastaan hahmojen maailma. Muumimaailman tyypit ovat täysillä mukana sadussa. Aidon ja vilpittömän kokemuksen järjestäminen lapsille on kyllä hatunnoston arvoista. Asut ovat varmasti paahtavia, ympärillä laumoittain halaavia ja huomiota vaativia lapsia, sekä jatkuvasti toistuvat esitykset ja samat laulunrallatukset. Eikä kukaan näyttänyt pienelläkään eleellä sen kaiken olevan liikaa. Edes se ei haitannut, että käveli ilman lasta, Tiuhti ja Viuhti vilkutteli ja jutteli silti. Tekee aikuisellekin hyvää elää hetki sadussa.

Talo täynnä kivoja ostoksia. Nipsun putiikki on aikamoinen Muumitavaran aarreaitta. Muumifanituksessa on se hyvä puoli, että niistä löytyy myös tosi kivoja juttuja, toisin kuin monessa muussa, muovisessa lapsille suunnatussa villityksessä. Frida sai käyttää papaltaan saamansa setelin valitsemaansa asiaan kaupassa. Hän käveli suoraan pienen Haisuli-pehmon luo ja ilmoitti haluavansa ostaa sen. Omaa rahapussiani raotin tarpeellisiin sadevarusteisiin toisena "Muumila-päivänä". Fridalle löytyi suloinen sadeviitta sekä sateenvarjo, jonka hellyin ostamaan kahdesta syystä. Koska Frida suloisen varmasti sanoi tarvitsevansa sitä, sekä siksi, että rankkasade olisi sotkenut hänen poskimaalauksensa.

 

 

Hoitohuoneet ja vessat saatavilla. Vessoja löytyy alueelta hyvin, mutta yhdessä paikassa ei ole kovin montaa koppia ja jonoja kertyy helposti. Isompia vaipanvaihtotiloja oli harvemmassa, mutta muumipottia, -supistajia ja -korokkeita riitti kaikissa. Vinkiksi muuten, että Satamassa, matkalla Muumimaailmaan, on iso lastenhoitohuone. Huilipuistossa on riippukeinuja ja säkkituoleja lepoa ja vaikka imetystä varten. 

Toimii säässä kuin säässä. Oli tosi hassua, että niistä kahdesta Muumimaailmasta vietetystä päivästä toinen oli kuuma ja aurinkoinen, ja toinen lämmin ja sateinen. Aurinkoisella säällä seikkailtiin ympäriinsä ja välillä vähän puhalleltiin kuumuutta. Muumeja oli kaikkialla ja koko ajan tapahtui. Mutta niin se oli sateessakin. Muumimaailman asukkailla oli sadevaatteet tai ainakin sateenvarjo ja avoimen Pikku Estradin esityksetkin pidettiin, lukuunottamatta sitä, kun satoi ihan kaatamalla. Sen sijaan katetun Emma-teatterin esitykset oli hyvää puuhaa sateessa.

 

 

Yöpyminen kannattaa. Naantali ja Turku tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja majoittumiseen. Joku ihana puutalokohde tai B&B-paikka Naantalissa olisi kiehtonut, mutta tällä kertaa Turku veti pidemmän korren paremman ravintolatarjonnan vuoksi. Scandic tarjoaa hyviä Muumimaailma-paketteja, joihin sisältyy huoneen lisäksi kahden päivän pääsyliput kolmelle Muumimaailmaan. Liput kolmelle ja hotelliyö maksaa parisen sataa riippuen päivästä. Vaikka pakettia ei ottaisikaan ja yöpyy hotellissa, saa kahden päivän rannekkeita ostaa vastaanotosta 28 eurolla. Eli siis yhden päivän lipun hinnalla. Kustannustarkka voi tässä laskea pysäköinnin, lippujen ja majoituksen tulevan aika hyväksi vaihtoehdoksi hotellissa. Yövyimme Scandic Juliassa, jonka taso etenkin aamupalalla yllätti minut positiivisesti. Paljon työmatkoja tekevänä tunnen suomalaisten hotellien aamupalat, ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta erityisruokavaliot on yleensä huomioitu valitettavan huonosti. Juliassa asia oli päinvastainen. Vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja löytyi runsaasti omalta rajatulta alueelta. Jopa cashewvoita. Aamupalan jälkeen Fridakin oli aivan pähkinöinä muistaessaan, että pääsisi taas "Muumilaan".

 

 

Kävellessämme alueelta pois rankkasateelta suojautuen Frida huudahti, "Hei me ei käyty vielä uimassa!". Jotenkin luulen, että palaamme vielä Muumimaailmaan. 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

 

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Ostin kesäkuussa maailman mukavimmat sandaalit. Sisäpohja on muotoiltu jalan mukaan ja se on niin pehmeä, ettei työpäivän mittainen seisominen tai kilometritolkulla käveleminen väsyttänyt jalkoja tai selkää lainkaan. Kun kuulin TOKU shoes -merkistä, osasin olettaa, että käsintehdyt kengät, jotka korostavat mukavuutta, tuntuvat hyviltä jaloissa. Silti yllätyin, kun kokeilin niitä ensimmäistä kertaa.

Löysin TOKUn instagramin ja virolaisten bloggareiden avulla. Englanninkieliset nettisivut on vasta nyt avattu, joten tutustuin aluksi tilausehtoihin ja yksityiskohtiin virolaisen kollegani avulla. Tällä viikolla TOKU on ollut esillä Helsinki Fashion Weekissä, joka on tänä vuonna (ensimmäistä kertaa ikinä) keskittynyt vastuullisiin brändeihin. TOKUn kenkiä käytettiin Helsinki Fashion Weekin avajaispäivänä Liisa Sooleppin, eettisen neulemalliston näytöksessä. Lisäksi TOKUn tossuja on esillä KODA elementtitalon Pop Upissa tapahtuma-alueella Öljysäiliö 468:ssa.

 

 

TOKU kengät valmistetaan Virossa käsityönä ja nahka kerätään eurooppalaisilta tiloilta. Mukavuuden salaisuus on sisäpohja, joka valmistetaan ortopedisten kenkien innoittamana. Minimalistinen suunnittelu viimeistelee kokonaisuuden ja varmistaa, että kengät sopivat kaikkialle. Kun kävelin määrätietoisissa ostoaikeissa Telliskivessä sijaitsevaan myymälään ja parkkeerasin rattaissa nukkuvan Fridan hyllyjen väliin, myyjä luuli minua virolaiseksi. Muotibloggarien lisäksi virolaiset äidit rakastavat TOKUn kenkiä juuri mukavuuden vuoksi. En ihmettele yhtään.

Tulette näkemään nämä kengät varmaan kaikissa kesäkuvissani.

 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Jossakin rankan kevättalven tiimellyksissä, ja aivan huomaamatta, hiukseni olivat kasvaneet kainaloita hipoviksi. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut pitkiä hiuksia, mutta äitiysloman ja hoitovapaan aikana hiukset venähtivät salakavalasti. Tyyli oli aina ponnarilla ja leikkausvälit räjähdyspisteeseen pitkitettyjä. Koska en ole mielestäni koskaan omistanut pitkää tukkaa, olen oikeastaan aina haaveillut siitä. Nyt kun hiukset ovat useasti olleet reippasti yli olkapään, en tykkääkään siitä. Se roikkuu perässä kuin mikäkin piiska. Suorana, liukkaana ja hentona. Pakko pitää kiinni. Klassinen tapaus.

Olin jo päättänyt, että kun otsatukan kasvatus saavuttaa maagisen polkkarajan, pätkäistään loputkin hiukset samaan mittaan. No, en jaksanut ihan odottaa niin pitkään, ja leikkasin hiukset jo kevyeen polkkamittaan.

 

 

Ne satunnaiset kampaamokäynnit olen vieraillut missä tahansa kampaamossa, jossa on aikatauluuni sopiva vapaa aika muutaman sentin tasaukseen tai otsatukan tarkistukseen. Yleensä vielä samalle päivälle tai ainakin samalle viikolle. Viimeksi tosin valitsin kampaamon Fridan mukaisesti, eli sieltä jossa lasten hiusten leikkaus on onnistunut aiemminkin hienosti. Nyt halusin mennä hemmottelu edellä ja varata ajan ekokampaamosta. Valitsin Vallilan Heilin puhtaasti siitä syystä, että paikka huokuu Sturenkadun kulmaan asti lämpöä ja hyvää tunnelmaa. Olin painanut asian merkille useasti ohimennessäni. Vähän kuten yksi tilitoimisto Flemarilla, joka vaikutti niin huikeelta paikalta, että lähes hakeuduin valekirjanpitäjäksi, kun ikkunassa ilmoitettiin vapaasta työpaikasta. Varasin ajan energialeikkaukseen, mutta sovimme jo puhelimessa, että jos leikkaustapa ei sopisi hiuksiini homma voidaan hoitaa ihan normaalisti. Tuolissa lopulta selvisi, että polkkamittaisiin hiuksiini enerialeikkaus ei välttämättä olisi se paras mahdollinen. Halusin nimittäin polkasta ennemmin skarpin graafisen ja hieman 90-lukua muistelevan, kuin kerrostetun ja kevyen, joten tämä teknisempi ja hiusten kasvusuuntia mukaileva leikkaustapa olisi toiminut pidemmässä mallissa paremmin. Varatusta energialeikkauksesta halusin silti vartin intialaisen päähieronnan. Se oli aivan ihanaa. Toisin kuin luulin, intialaisessa päähieronnassa käsitellään myös hartiat ja niska, sekä pidemmässä hieronnassa myös kasvojen lihakset. Eli hieronta keskittyy stressijännitystä kerääviin paikkoihin. Se sopi hyvin. Törkeisiin mittasuhteisiin edennyt työstressi vaati hetken taukoa, ja muutama tunti ennen lomaa ja Lontoon lentoa sain hetken hengähtää. Sitten kävin vielä toimistolla viimeistelemässä viimeiset pakolliset työt, tallensin sähköpostiin automaattiset vastaukset ja kohtasin mieheni rautatieasemalla. Aivan hyvä lomalle laskeutuminen.

 

 

Sattuneista syistä ja erityisesti siitä, että yritin pitää hermoromahdukset minimissä ja yöunet kuudessa tunnissa, tälle lomalle ei ole tehty ajastettuja postauksia. Kirjoittelen, kun on sopiva väli ja kodin lämpötila hieman alhaisempi.

Terkut pakastetun harson alta, jossa ajatukset pysyi kasassa juuri tämän kirjoituksen verran. Nautinnollista, ihanaa ja kuumaa heinäkuuta! 

 

 

Lue myös:

Perhe-elämää Kalliossa: Kampaajalla

3 x miksi otsatukan kasvattaminen on kamalaa

Tukka ylös!

Tuuheat hiukset ilman fööniä

Otsiksesta verhoiksi

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

 
 

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Etsiskelin tammikuussa viime kesän kirppisreissulta kaivelemaan jäänyttä ALLU one step ahead -lippistä ja lukijan lähettämän linkin innoittamana uskaltauduin kysymään lippistä suoraan yritykseltä. Keräsin tietysti rohkeutta muutaman kuukauden, mutta Allun 35-vuotispäivän lähestyessä lähetin viestiä lippiksen perään. Kyselyni sai erittäin iloisen vastaanoton, tulihan huomionosoitus varsin yllättävältä taholta, ja ALLUN markkinointipäällikkö lupasi lähettää nimikkolippiksen syntymäpäivälahjaksi. Paketti kruunasi synttäri-illallisen Pjazzassa, jonne olin yllätyksenä kutsunut myös ystäviä. Ilta on saanut jopa enemmän suitsutusta, kuin yllätysmatka Lontooseen Citadel Festareille ihan kahdestaan. 

Ja se lippis, se on vieläkin hienompi, kuin se viime kesäinen kirppiksellä. Nimittäin trendikkäästi lipan heijastinnauhalla varustettu.

 

 

Lippis ei ollut ainoa tuote ALLU -paketissa, vaan nimikkokassista paljastui lippisten lisäksi tuotteita muistikirjasta sukkiin ja muistitikusta pastilleihin. Täytyy nostaa lippistä, miten hienosti yritys lähti tähän mukaan.

 

 

Tänään alkaa loma ja me suunnataan Lontooseen muutamaksi päiväksi. Frida lomailee mummun kanssa ja me nähdään ainakin Tame Impala ja kuherrellaan kuin pariskunta, joka ei ikinä päässyt häämatkalle.

 

 

Lue lisää lippiksestä:

Auttaisitko löytämään tämän lippiksen?

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

MARKET on avattu!

Papun, R/H:n ja Frantsilan yhteinen multi-brand-konseptimyymälä sijaitsee Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmassa, ja sen upeaa sijaintia ja huikeaa julkisivua pitää vain ihmetellä ihastellen. Harvoin pienillä suomalaisilla yrityksillä on nimittäin tällaisia mahdollisuuksia liikepaikasta. Täytyy muistaa, että Papulle ja Frantsilalle oma kivijalkamyymälä on ensimmäinen laatuaan, joten kummallakaan ei ollut valmista myymäläkonseptia vielä ennen heinäkuuta. 

 

 

Kun viime kuussa kerroin näiden vastuullisten yritysten yhteisestä myymälästä, lupasin palata raportoimaan myymälätoteutuksesta. Noin 100 neliöinen myymälätila on jaettu brändeille ja konseptit on sijoitettu erinomaisesti pinta-alaa hyödyntäen. Asiakkaan on siis helppo shoppailla myymälässä. Samanlaisella kalustuksella on luotu yhtenäinen ilme multi-brand-myymälään ja kalusteiden valinnassa piilee mielestäni yksi myymälän isoimmista onnistumisista. Ne ovat tyylikkäät, mutta persoonalliset, ja onnistuvat silti luomaan jokaiseen brändiin ominaisen tunnelman. Tuote-esittelymateriaaleissa on hyödynnetty luonnollisia raaka-aineita, puuta ja kiveä. Lisäksi luonnonkukkia ja -kasveja on hyödynnetty erityisesti Frantsilan konseptialueella. Tuote-esillepano noudatti brändien omaa konsepti- ja mallistojakoa, joka tekee tietysti ostamisen helpommaksi asiakkaalle. Itse pidän erityisesti siitä, että on myymälä, jossa voi ostaa itsellenikin jotain samalla, kun päivitän Fridan vaatekaappia. On nimittäin aivan liian yleistä, että ehdin kiertää vain "Fridan kaupat". Joukkovoimalla on siis positiivinen vaikutus liikepaikan ja yritysten hyötyjen lisäksi kuluttajalle. 

Sesongin vaihtuminen näkyy myymälässä tällä hetkellä alennusmyyntinä ja pienempänä varastona syksyn uusia mallistoja odotellessa, mutta uskon, että myymälä pidetään jatkossakin butiikkimaisena ja lisäkoot varastossa. Fasadi ja näyteikkunat on toteutettu upeilla vinyyleillä ja tuote-esittelyillä. Tämä sai ehdottoman plussan minulta, sillä matalia kaari-ikkunoita ei oikeastaan voi muuhun hyödyntääkään. Jokaista ikkunaa ei toki tarvitse täyttää ja upeaa myymälää voi näyttää myös ikkunasta. Olin iloinen, ettei mallinukkeja ollut käytetty ikkunoissa tai myymälöissä lainkaan. Ilman oikeanlaista asentoa, kokoa ja stailausta, nuket eivät tuo tuotteille mitään lisäarvoa, eivätkä ole muutenkaan kovin ekologisia. 

 

 

Frantsilan tuotteista tuttuja itselleni on oikeastaan vain yrttiuutteet ja salvat, joilla äitini hoiti lähes kaikki vaivat lapsuudessani, sekä Vauvanilo-yrttitee, jota ostin imetysaikana. Sen sijaan luonnonkosmetiikan brändinä Frantsila on ollut minulle vieraampi, vaikka olenkin tiennyt heidän Scent Labin öljyparfyymeistaan. Oman parfyymin luomisen lisäksi MARKETissa voi tutustua (ja kohta myös ostaa) Frantsilan uuteen The Garden Trilogy tuoteperheeseen. Yrttipuutarhan kauneus on koottu makuun, kosketukseen ja tuoksuun. The Garden Trilogyn tuotteet ovat suun kautta nautittava hoitosuihke, ilmansaasteilta suojaava kasvoseerumi (joka tuoksui ihanan lakritsiselta) sekä mieltä kohottava tuoksuöljy. Tämän hetkisellä stressitasolla saattoi olla tekemistä siihen, että ihastuin erityisesti De-Stress Tonic hoitosuihkeeseen. Suun kautta otettava, kuomukamomillaa, kauraa ja sitruunamelissaa sisältävä yrttivirkiste rauhoittaa ja vähentää hermoston kuormitusta. Suihkeen vaikutuksen huomasi välittömästi kehossa ja kuvailin oloani ystävälleni hieman hiprakkaiseksi. The Garden Trilogy on tällä hetkellä vielä ennakkotilattavissa ja tulee MARKETiinkin myyntiin vasta heinäkuun puolen välin jälkeen. Harmi, sillä työstressi viikkoa ennen lomaa hipoo pilviä.

 

 

MARKET on ehdottomasti paikka ostoksille ja inspiraatiolle. Pienten lasten kanssa vieraileville vinkiksi, että yksi sisäänkäynti tulee Robert's Coffeen ovesta, joten lastenhoitotilat ja kahvittelupaikka löytyy ihan vierestä. 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Lähdimme viikonloppuna, ihan sen kummemmin suunnittelematta, päiväreissulle Porvooseen. Edellisen kerran kävimme idyllisessä kesäkaupungissa kaksi vuotta sitten, ja nyt oli ihana, ettei mukulakivistä ja rattaista tarvinnut välittää tuon taivaallista. Päivään kuului herkuttelua kahvilassa ja lounaalla, sekä leikkipuistoa ja vähän kirpputoria. Frida teki ennätykset ja nukkui sekä meno- että paluumatkalla autossa, joten energiat oli kohdillaan.

Leikkipuistossa selvisi, että mukula osaa kiivetä vauvakeinuun ja sieltä pois, keinua isojen lasten keinussa ja ottaa myös itse vauhtia. Keinutaidot on kuulemma opettanut sama kaveri, joka on opettanut myös laskemaan englanniksi kymmeneen. Kevätkausi yli 3-vuotiaiden ryhmässä alkaa näkyä näissä hauskoissa harppauksissa. Puistossa korostui pienen kaupungin idylli myös varusteluissa ja siisteydessä. Naureskelin sitä, kuinka irrallisen leikkihellan näkeminen leikkipuistoissa olisi täysi mahdottomuus Helsingin keskusta-alueella. 

 

 

Reissussa testattiin myös aiemmin viikolla ostamani uutuus, luonnonkosmetiikan käsihuuhde. Dr. Bronner’sin Lavender Hand Sanitizer on täysin luonnollinen, laventeliöljyä sisältävä käsihuuhde, joka puhdistaa kädet hellävaraisesti ilman synteettisiä ainesosia. Lapsen kanssa reissatessa on erityisen kätevää, että tällä käsihuuhteella voi putsata käsien lisäksi myös kasvot. 

 

 

Gluteenitonta pizzaa haluavien kannattaa ehdottomasti syödä ravintola Gabriel 1763. Vaikka monet ravintolat jo tarjoavatkin gluteenitonta pizzaa, hyviä on vaikeampi löytää. Tämä oli yksi parhaimmista ja menee helsinkiläisten Pjazzan ja Tenhon kanssa kärkisijoille omassa pizzalistauksessani. Gluteeniton vaihtoehto ei myöskään maksanut enempää. Fridakin sai omaa suosikkipizzaansa Margheritaa lasten koossa. Ravintola sijaitsee Raatihuoneen torin laidalla, aivan Vanhan Kaupungin tunnelmallisessa miljöössä. 

Liikkuessa lapsen kanssa Porvoon Vanhan Kaupungin alueella kannattaa huomioida (mukulakivien lisäksi), että pieniin rakennuksiin mahtuu huonosti isoja lastenhoitohuoneita, eikä vessojakaan ole aina varusteltu potalla.

 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Pages