Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Allulle on ollut luontaisempaa pysyä rauhallisena haastavissa tilanteissa Fridan kanssa. Olen ajatellut eron johtuvan syvälle juurtuneesta kontrollintarpeestani tai jonkinlaisesta vajaavaisuudestani spontaaniin sopeutumiskykyyn. Keskustellessamme Myrskyn Sydän verkkovalmennuksen mindfulness-osioista, selvisi, että Allulla onkin jo käytössään aika hyviä keinoja pysyä rauhallisena haastavissa tilanteissa. Syy löytyi armeijasta. 

 

 

Koska armeijassa joutuu jatkuvasti odottamaan tai jonottamaan jotakin, sekä kestämään fyysisesti pitkäkestoisia rasitteita tietämättä milloin mikäkin loppuu, oppii vähitellen suhtautumaan tilanteisiin neutraalisti. Ja koska palveluksessa on läpileikkaus koko ikäpolvesta, päätyy yleensä automaattisesti marssimaan jonkun idiootin kanssa. En ole käynyt armeijaa, mutta näin Allu asian kuvaili. Käytännössä siis ainoa keino selviytymiseen on hyväksyä, että paska kestää määräämättömän ajan. Sitten turruttaa itsensä harmaalle alueelle, jossa ei mieti seuraavaa määränpäätä, tai sitä mitä haluaisi tehdä. Sitä ei ole. Näin odotus tuntuu lyhyemmältä, eikä tule luotua ennakkoon kuvitelmia muusta. 

Vertaa edellistä esimerkiksi tilanteeseen, jossa lapsi kiukkuaa ja temppuilee esimerkiksi unta vastaan jo toista tuntia, ja sinä haluaisit jo päästä lempisarjasi ääreen tai saada muuten hetken omaa aikaa. Idea on, ettet ikinä pääse sinne. Etenkään, jos ajattelet sitä. 

Minulla on myös toinen kokemus armeijan ja mindfulnessin yhteydestä: Isäni oli koko työikänsä armeijan sotilassoittajana, enkä muista hänen koskaan menettäneen malttiaan.

 

 

Tuon kuvituksen on tehnyt Frida ja hänen ystävänsä Louna, ollessaan äitiensä kanssa after workeilla. Mielestäni teos kuvastaa hyvin mindfulnessin löytymistä. 

 

Lue myös:

Lapsi kehittyy lähisuhteissaan

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

Mindfulnessia vanhemmille, osa 2

Kun sähköposti opastaa toimivimman tavan rauhoittaa lapsen kiukku

Tunnetaitoja kirjoista

Kuinka pysyä rauhallisena, kun lapsi raivoaa?

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

​Sanon sen ääneen. Lapsen tunteita on joskus todella vaikea ottaa vastaan.

Frida juoksee karkuun tai levittelee lähtöön pakatut tavarat juuri, kun pitäisi olla jo menossa. Hän puree, repii ja potkii raivoisasti tunteidensa vallassa. Joskus jopa hämmentyessään. Kiire ja aikataulut, ulkopuolelta tuleva paine haastaa omien tunteiden hallintaa. Ja kenelläpä ei joskus olisi kiire.

Paitsi lapsella.

 

 

Minulle ei ole luontaista sanoittaa tunteitani. Sulkeudun helposti konfliktitilanteissa ja varastoin tunteita sisälleni. Tästä syystä saatan osoittaa turhautumista ja pettymystä irrallisissa tilanteissa, ja kun mitta täyttyy, se todella täyttyy. Silloinkin yleensä ennemmin pakenen tilanteesta. Olen mukavuusalueellani, kun voin kontroloida tilanteita edes jossain määrin. Meteli ja yhtäaikaisesti hoidettavat asiat saavat minut voimaan pahoin. 

Nämä ovat kaikki asioita, joita olen aktiivisesti työstänyt erityisesti lapsen myötä. Olenhan se aikuinen, joka omalla käytöksellään ja toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten lapseni tulevaisuudessa käyttäytyy ihmissuhteissaan. Matka tunteiden hyväksymiseen vie aikaa, ja alkuun koin rauhallisuuteni olevan toisinaan jopa päälleliimattua. Kuin naamari, jonka puin päälleni, mutta jonka pitäminen oli lopulta äärimmäisen väsyttävää. Pysyin rauhallisena lapsen kanssa, mutta esimerkiksi hänen nukahdettuaan sisälleni kerätty turhautuminen ja kiukku ahdisti. Hyväksyntä ja rehellinen rauhallisuus rakentui harjoituksen myötä, mutta joskus yhä sorrun tekorauhallisuuteen. Tietysti toisinaan käy myös niin, etten pysty siihenkään. Huutaminen on minulle silti vieras tapa osoittaa kiukkua. Mutta se hetki, kun lapsi riehuu ja kiukkuaa, minä kimitän nopeaan tahtiin käytöksen sopimattomuudesta vedoten kiireeseen ja manaten myöhästymistä, on sekä tilanteena että tunteena aivan kamala. Olo on kuristava ja toivoton. Eikä se edes auta mitään. Oma pää ei voi toimia järkevästi, eikä lapsikaan rauhoitu. Rennon letkeä ja huoleton meno on tehokkain tapa saada lapsi esimerkiksi pukeutumaan ulos. Mutta entä, kun elämä ei ole jatkuvaa musikaaliakaan. Välillä kiristää ja kiukuttaa. 

Kun lapsena halusin aina kaupasta jotain, vanhempani päättivät useiden itkuraivareiden ja kaupasta kantamisten jälkeen, etteivät he eivät ottaneet minua enää mukaan. Eivät he, kuten eivät muutkaan, tienneet silloin, että lapselle kuuluisi osoittaa myötätuntoa ja huomioida sanallisesti, kuten "Ymmärrän, että haluaisit sen lelun. Nyt ei kuitenkaan ole syntymäpäiväsi, eikä meillä ole muulloin tapana ostaa leluja. Voisimmeko laittaa tuon ihanan lelun toivelistallesi, kun on seuraava syntymäpäiväsi?" 

Ei. Silloin kaupasta lähdettiin kantamalla ja kuten allekirjoittaneelta, lopulta evättiin pääsy kauppoihin kokonaan. Nyt, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin, voin nojata uusiin kasvatus- ja toimintamalleihin, jotka huomioivat myös lapsen tunteet. 

 

 

Olen lukenut varhaisesta vuorovaikutuksesta ja tunnetaidoista, sekä osallistunut luennoille ja kursseille. Yhden kurssin jälkeen löysin myös ilmaisen Vanhemmuuden voimapostin, jonka sähköpostiviesteissä annetaan vinkkejä myönteiseen ja lempeään kasvatukseen, sekä omaan hyvinvointiin. Voimaposteissa on tietoa myös kursseista ja verkkovalmennuksista. Osallistuin tänä syksynä myös Myrskyn sydän -verkkovalmennukseen, jonka avulla voi löytää rauhallisia ja tietoisia toimintatapoja lapsen raivotessa. 

Kyseessä on kolmelle viikolle jaettu, itseopiskeltava kurssimateriaali. Viikkoteemoista on kirjallinen, tulostettava aineisto, sekä aihetta syventävä äänite ja kaksi mindfulness-äänitettä. Lisäksi viikkottain on lukuvinkkejä linkkimuodossa, sekä ehdotuksia kirjallisuudesta. Valmennus sisältää myös kysymyksiä, joiden avulla tietoa voi soveltaa omaan taustaan ja oman perheen tilanteeseen. Oli tehokasta miettiä kysymysten avulla omia toimintamalleja ja luoda niistä toimivampia. Osittain kurssin aiheet linkittyivät myös Mindfulnessia vanhemmuuteen -kurssiin, jonka kävin Ipanaisella viime keväänä. Se tuki itseopiskelua hyvin. 

Ensimmäisen viikon teemoihin sisältyivät voimakkaat tunteet ja niiden tausta omassa kasvatuksessa. Mitä kehossa tapahtuu suuttuessa, oma kasvuprosessi ja selkäydinreaktiot, sekä mindfulness apuna vanhemmuudessa. Paljon itsetutkiskelua ja omia pohdintoja linkitettynä annettuun materiaaliin, sekä johdanto mindfulnessiin. Viikko antoi ymmärrystä omiin toimintatapoihin ja työkaluja uusiin näkökulmiin.

Toisella viikolla teemat paneutuivat hengityksen rooliin, sekä vinkkeihin oman sekä lapsen rauhoittumisen tukemiseen. Poimin sieltä esimerkin tukea lapsen rauhoittumista hengityksen avulla pitämällä pehmolelua vatsan päällä ja seuraamalla sen liikettä. Kiukkua voi myös hätistää kiukkueläimen avulla, kuten murisemalla karhukiukun ajatuksella. Oma osionsa oli lisäksi tunteiden tarttumiseen sekä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvät tekstit ja pohdinnat. Itselle jäi mieleen myös aktiivinen kuuntelu, eli toisen ihmisen kokemuksen huomioiminen ja sen sanominen ääneen, kuten "Sua taitaa ärsyttää, kun sanon sinulle tästä". Lapsen ärsyttävältä tuntuva käytös on merkki täyttymättömästä tarpeesta, johon usein on hyvä syy ja tarve. Siksi aikuisen on tärkeää nähdä ja sanallistaa se lapselle. Itse noudatan hankalissa tilanteissa tunteesta etäännyttämistä. "Sen sijaan, että sanot olevasi kiukkuinen voit sanoa tuntevasi kiukkua. Se voi auttaa sinua muistamaan, että kiukku nousee, laantuu ja menee sitten ohi, ja sinä pysyt samana – hetkelliset tunteet eivät määritä sitä, kuka olet."

Kolmannen viikon teemoissa vahvistettiin aikuisen ja lapsen taitoja, kuten tunnetaitoja, tunteiden säätelyä, tilanteiden korjaamista sekä itsemyötätuntoa. Tunteita ei voi valita, mutta niiden volyyminappulaan voi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi voimistamalla myönteisiä tunteita ja sietämään sekä rauhoittamaan haastavampia tunteita. Itselläni haaste on erityisesti sisäinen mielenpuhe, joka komentaa ja tuomaroi kasvattaen tunteet vielä suuremmiksi. Lopulta on vaikea päästää niistä irti. Aineistossa annettiin työkaluja positiiviseen viestiin ja pieniin muutoksiin, sekä oman toimintasuunnitelman tekemiseen. Itsemyötätunnon askeleita, tiedostamista, hyväksyvää suhtautumista ja aktiivista ystävällisyyttä oli mielenkiintoista harjoitella. Lapsen kanssa tehtäviin harjoituksiin (joka soveltuu myös aikuisille) oli lisätty myös vihreät ja punaiset ajatukset -työkalu, jonka avulla kielteiset ajatukset muutetaan hyvää tekeviksi ajatuksiksi. Esimerkiksi "en koskaan onnistu" on vihreänä ajatuksena "teen parhaani ja se riittää". Liian usein tulee puhuneeksi itselleenkin aivan liian syyttävästi. 

 

Kuvat: Jaakko Kahilaniemi

 

 

Lyhyesti:

Ota vastaan ja hyväksy. Hengitä. Säädä. Korjaa tarvittaessa. Ole armollinen. Kehu onnistumisista. Toista. 

 

 

Oletko tehnyt mindfulness- tai tunnetaitoharjoituksia lapsen myötä?

 

 

(Osallistuminen Myrskyn sydän -verkkovalmennukseen on saatu Kasvun Taika -palveluista.)

 

 

Lue myös:

Lapsi kehittyy lähisuhteissaan

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

Mindfulnessia vanhemmille, osa 2

Kun sähköposti opastaa toimivimman tavan rauhoittaa lapsen kiukku

Tunnetaitoja kirjoista

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Yhteistyössä: Happy Baby Brain

 

Miten hallita vihaa ja voimakkaita tunteita, sekä rauhoittua niiden äärellä?

Miten omia ajatuksia pääsee muuttamaan?

Lasten tunnetaitojen kehittämiseen kirjoitetut kirjat, Lari tuntee itsensä vihaiseksi ja Laria ärsyttää, antavat uutta ajateltavaa ja keinoja tulla toimeen tunteiden kanssa. 

Melissa Georgioun kirjoittamat ja Tara Langen suomentamat kirjat keskittyvät jokapäiväisten tunnehaasteiden ohjaamiseen mindfulnessin keinoin. Vaikka kirjojen kohderyhmänä on yli 3-vuotiaat lapset, antavat ne myös lasten vanhemmille ja opettajille tutkimuksiin perustuvia vinkkejä tunnetaitojen käsittelyyn. Itselleni kirjat ovat antaneet ajatusmalleja ja konkreettisia keinoja luoda yhteyttä elämän tärkeimpien taitojen opetteluun. Tunteiden ristiaallokossa seikkailee Lari Lihapulla. Päähenkilön valinta on toki hieman yllättävä, mutta se ilmeisesti hauskuuttaa lapsia. Myös Fridaa, jolle lihapullat eivät muuten ole niitä mieluisimpia lautasella. 

 

 

Lari tuntee itsensä vihaiseksi -Tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan. Kirja auttaa käsittelemään suuria tunnetiloja satuttamatta muita, ja rauhoittumaan niiden äärellä. Yhteyttä luodaan sisäisen säätiedotuksen avulla, jossa tunnistetaan ja hyväksytään tunteita, sekä rauhoitutaan hengityksen avulla. Pidän myös tavasta, jolla tarinassa käydään läpi tunteita ja tekoja. "Kaikki tunteet ovat sallittuja ja tarpeellisia, mutta kaikki tunteesta seuranneet teot eivät ole." 

Fridan vastaus kirjassa esitettyyn kysymykseen "Missä sinä tunnet itsesi rauhalliseksi?" oli äidin ja isän sängyssä. Hengitysharjoituksia meillä tehdäänkin jo, vaikka toki sisäinen säätiedotus on muuten aika monimutkainen. Harjoittelemme vasta tunnistamaan vatsan liikkeitä hengityksen tahtiin. Samoin kuin keinoja välttää raapimista ja potkimista kiukun vallassa.

 

Laria ärsyttää - Kertomus virheistä oppimisesta. Kirja ohjaa tunnetilojen ja ajatusmallien läpi, sekä avaa keskustelua epäonnistumisen tärkeydestä. Omaan perfektionismiin tarina ainakin puraisi, ja pakotti myös miettimään omia ajatusmalleja. Erityisesti se, miten puhuu itsestään, mutta myös millaisia sanoja valitsee haastavissa tilanteissa, jotta ne heijastaisivat kasvun asennetta.

 

 

Kirjat ovat 2-vuotiaallekin hyviä, vaikka keskustelu ja harjoitukset jäävätkin vielä hieman pintapuolisiksi. Mielestäni tällaisissa asioissa ei kuitenkaan koskaan ole liian aikaista (tai myöhäistä) aloittaa. 

 

Blogin instagramissa on nyt myös arvonta, jossa voi voittaa Laria ärsyttää - sekä Lari tuntee itsensä vihaiseksi -kirjan. Arvonnassa on kaksi kirjasettiä! 

 

 

*Kirjat on saatu blogin kautta.

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Kun sähköpostin otsikossa luki "mikä on toimivin tapa rauhoittaa lapsen kiukku?", olin heti valmiina lukemaan lisää. Kyse on Kasvun Taikan Vanhemmuuden voimapostista, jossa on juuri alkanut ilmainen miniverkkovalmennus, Myönteisiä keinoja kasvatukseen. Neljäosaisen valmennuksen teemana ovat keskity vahvuuksiin, kommunikoi rakentavasti, ymmärrä lapsen tunteita ja pysy rauhallisena, sekä huomioi itsesi ja omat tarpeesi vanhempana. 

Vinkiksi vaan, jos siellä on muitakin tunnetaitoja harjoittelevan lapsen (eli hermoja raastavan uhman kanssa eläviä) vanhempia. Itse ainakin nostan nöyränä, mutta tarmokkaana käden pystyyn. Tässä äitiydessä on vielä paljon opettelemista!

  

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Olin kevään Lapsimessuilla Leea Mattilan luennolla, jossa käytiin läpi lapsen lähisuhteiden merkitystä. Sitä millaisia vaikutuksia varhaisella vuorovaikutuksella ja turvallisella kiintymyssuhteella on. Luento sai minut herkistymään, sillä aihe oli niin tärkeä lapsen kehityksen kannalta. Teki mieli huhuilla ohi käveleville ihmisille, että pysähtykää kuuntelemaan asioita, joilla on oikeasti merkitystä. Messulauantain luennolla oli nimittäin runsaasti tilaa.

Itselle luento antoi lisää ymmärrystä. Syitä miksi on niin tärkeää esimerkiksi sanoittaa tunteita. Ja miten erityisesti suomalaisille tyypillinen kasvatustapa lisää turvattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Varhaisesta vuorovaikutuksesta ja turvallisesta kiintymyssuhteesta on toki helppo löytää kirjoituksia, mutta koska luento kosketti niin syvästi halusin koota siitä vielä tärkeimmät ylös. 

 

Ihminen toimii aikuisenakin varhaisten vuorovaikutustensa varassa. Kiintymystyyli näyttää esimerkin yhdessä olemisesta, eikä se ole sama asia, kuin rakkaussuhde. Pienelle lapselle kiintymystyyli on strategia saada hoivaaja lähelle. 

Turvallinen kiintymyssuhde puskuroi mielenterveyttä. Se syntyy kokemuksesta aikuisesta, joka kuuntelee ennustettavasti ja johdonmukaisesti, sekä reagoi oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. Se tarkoittaa negatiivisten tunteiden tyynnyttämistä ja positiivisten vahvistamista, sekä uteliaisuuden tukemista. Kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen, eikä turvallinen kiintymyssuhde perustu täydellisyyteen. Yhteyttä tulee aktiivisesti korjata.

Turvattomuutta lisää välttelevä, ristiriitainen ja jäsentymätön kiintymyssuhde. Yllättävää ehkä, mutta monet vanhat kasvatustavat kuuluvat juuri näihin. Välttely on juuri se suomalaisille tahattomasti tyypillinen (tai opittu) kiintymyssuhteen tapa. Kun esimerkiksi viedään huomio pois rokoteneulasta johonkin leluun, vaikka rokotuksen voisi kertoa sattuvan hetken. Tai nukutetaan huudattamalla. Lapsi oppii nukahtamaan, koska hän oppii ettei hänen tunteisiinsa vastata, eikä hän saa apua niiden säätelyyn. Jopa neuvoloissa elää vahvasti vanhat huudattamiseen ja keuhkojen vahvistamiseen liittyvät myytit. Tunteiden tukahduttaminen ja tunneilmaisujen välttäminen opettaa, ettei säätelyapua ole saatavilla. Ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa lapsen tunteisiin reagoidaan epäjohdonmukaisesti. Toisinaan kiinnostuva, toisinaan epähuomioiva reagointi opettaa lapselle liioittelemaan tunneilmaisujaan. Jäsentymätön kiintymyssuhde vaatii jo vakavaa laiminlyöntiä tai väkivallan ja pelon johdosta lapselle ei synny ainoatakaan selvää strategiaa. Syntyy pakonomaista miellyttämistä. 

Hyvä vuorovaikutus vaikuttaa esimerkiksi lapsen oppimiskykyyn, tunne-elämän kehitykseen, maailmankuvaan, persoonallisuuteen, sosiaaliseen kyvykkyyteen ja biologiseen kehitykseen. Tunteiden säätelyn kehittyminen vaatii vuorovaikutusta aikuisen kanssa. Vauva oppii havaitsemaan omia tilojaan ja muokkaamaan niitä, kun vanhemmat tekee sen ensin hänen puolestaan.  Jos aikuisella on vaikeuksia säädellä omia tunteitaan, ongelmalla on taipumus jatkua ja se siirtyy vauvaan. Siksi aikuisen omalla kuormituksella ja esimerkiksi parisuhdeongelmilla on vaikutus vuorovaikutusongelmien syntyyn. Toki ne voivat juontua myös esimerkiksi lapsen keskosuudesta tai temperamentista. 

 

 

Tärkeimmät vinkit: 

Ole utelias lapsen sisäisestä elämästä. Kurkista käytöksen taakse mielentiloihin ja lapsen näkökulmaan.

Yhteys on kaiken edellytys. Tutkimusten mukaan aktiivinen korjaaminen on merkittävämpi asia suhteen kannalta kuin se, että kaikki olisi aina hyvin. 

Ole leikkisä ja jaa myönteisiä tunteita lapsen kanssa. 

 

 

Lue myös:

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

Mindfulnessia vanhemmille, osa 2

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Tietoinen vanhemmuus on itsensä kasvattamista. Olen kiitollinen, että olen ollut avoin tunteilleni ja ajatuksilleni. Etsinyt uusia toimintamalleja ja omaa tapaa vanhemmuuteeni ja löytänyt tien, jota kulkea. 

Ennen Mindfulnessia vanhemmille -kurssia mietin tavoitteitani ja ajatuksiani. Niiden joukossa oli muun muassa halu olla tyynempi, saada työkaluja arkeen ja toimia omien voimavarojen sisällä. Vahva miellyttämisen tarve saa minut monesti myöntymään muiden tahtoon ja vaieta omista tunteistani. Ajatusten hiljentäminen, ja läsnäolo on joskus todella vaikeaa, ja vaikka en kärsikään unettomuudesta vaikuttaa se keskittymiskykyyni päivällä. Meditaatio-harjoitukset auttavat rauhoittamaan sinkoilevia ajatuksia ja levottomuutta. Enemmän kuin konkreettisia harjoituksia, olen silti hyödyntänyt enemmän ajatus- ja toimintamalleja käytännössä. 

 

Listasin Mindfulnessia vanhemmuuteen -kurssin mieleenpainuvimpia asioita ja kantavimpia ajatuksia omaan arkeeni:

Mitä lapsi tarvitsee minulta juuri nyt?

Myönteisten ja kiitollisten asioiden kertominen iltaisin.

Aivojen sumeustilan laukaiseminen hengityksellä.

1 hengitys tilanteelle, 1 lapselle ja 1 itselle.

Nyt on näin.

Ota jokainen tilanne uutena.

Olla todella läsnä joka päivä joku hetki.

Kuuntele miten puhuttelet itseäsi.

Vuorimeditaatio.

 

 

PS. Olen opettanut Fridallekin hengitysharjoituksia rauhoittumiseen. Käytämme niitä suuttumus- ja rauhattomuustilanteissa. On aika suloista, kun pieni mukula keskittyy hengittämään syvään ja rauhoittuu.

 

 

Mindfulnessia vanhemmille -kurssin vetäjänä toimi Heli Mäkelä. Helin tekstejä ja harjoitteita voi löytää hänen Kasvun Taika -yrityksensä sivuilta. Ipanaisen kurssikalenterista löytyy erilaisia luentoja ja kursseja vanhemmuuteen liittyen. 

Osallistumiseni Mindfulnessia vanhemmille -kurssille oli yhteistyössä Ipanaisen kanssa. 

 

Lue myös:

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Pages