Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Niin perheenjäsenten, kuin ympäristön luomat roolimallit vaikuttavat hurjasti siihen, millaisen suhteen lapsi muodostaa liikkumiseen. Se mistä teemme normaalin osan arkea, kuin huomaamatta. Lasten ja nuorten liikkuminen tuntuu jakautuneen rajusti kahtia. On niitä, jotka eivät liiku lainkaan, ja niitä, jotka liikkuvat jopa liikaa. Hajonta tavallisissa liikunnallisissa perustaidoissa ja vartalonhallinnassa voi olla huima. Mielestäni tärkeintä lasten liikkumisessa on kannustaminen. Sopivien ja innostavien liikuntamuotojen löytäminen, sekä tietysti lapsen tarpeisiin vastaaminen tekemättä liikunnasta liian isoa asiaa. 

 

 

Molemmat ääripäät liikuntatottumuksissa ovat vahingollisia. Mielikuva 10-vuotiaasta, joka ei pääse kyykkyyn tai osaa juosta on pelottava. Se on kuitenkin todellinen, ja yleistyvänä ilmiönä se muokkaa jopa genetiikkaamme tulevaisuudessa. Mutta liika on liikaa toisessakin ääripäässä. Entisenä himoliikkujana tiedän mistä puhun. Silloin, kun treeni ja ravinto pyörittävät koko elämää, eikä millekään spontaanille toiminnalle ole varaa. Omien vinoutuneiden ajatusten suoristaminen vei aikansa, ja olen äärimmäisen onnellinen siitä, ettei liikunta ja tulokset enää määritä tekemisiäni jatkuvasti. Liikunnan ilo on muutakin, kuin äärirajoilla oloa. Olin kesällä mukana Allas Sea Poolin perhesunnuntai-tapahtumassa, jossa tubettaja Pernilla Böckermania haastateltiin. Tulin todella surulliseksi, kun monen teini-ikäisen roolimalli kertoi liikunnan, ravinnon ja levon määrittelevän hänen koko elämäänsä. Hän sanoi ylpeästi miettivänsä niitä jatkuvasti. Esimerkiksi juuri sillä hetkellä hän kertoi miettivänsä oliko juonut tarpeeksi vettä sinä päivänä. 

Liikunnan on tarkoitus olla osa elämää, ja elämässä on muutakin upeaa koettavaa. Suorituskeskeisessä liikunnassa armollisuudelle itseään kohtaan ei juuri ole tilaa. Kuinka voimme olla ehjiä ja hyväksyviä, jos emme osoita armollisuutta edes itseämme kohtaan? 

Koin itseni kömpelöksi liikkujaksi lapsena, ja olin todella varovainen kokeilemaan uutta ja ylittämään itseäni. Vaikka liikunnan harrastaminen menikin aikuisena toisinaan överiksi, kehitti se myös jotain hyvää kehossani. Hahmotan kehoani hyvin, sekä pystyn haastaamaan itseäni niin fyysisesti kuin henkisesti. Kaikkien mutkien kautta hyväksyin lopulta myös kehoni, ja nyt osaan kuunnella sitä paremmin. On ihana seurata, kuinka luonnollinen liikkuja Frida on, ja kuinka varmasti hän luottaa omiin voimiinsa. Uskon, että pienillä asioilla ja yhteisillä hetkillä on paljon merkitystä kasvatuksessa. Olen pyrkinyt pitämään silmät auki asioille, joista näen Fridan innostuvan, sekä myös niistä, joita hän ei koe omaksi. Luomme mahdollisuuksia niiden perusteella. Ulkoilemme ja käymme uimassa yhdessä, mutta liikumme myös kotona jatkuvasti. Pelleilemme, juoksemme ja hypimme pupuhyppyjä jonossa keittiöstä makuuhuoneeseen. Roikumme ja keinumme voimistelurenkaissa, tasapainoilemme bObles-huonekaluilla ja teemme kuperkeikkoja. Lähes joka ilta Frida ilmoittaa myös tanssiajan, jolloin hän ojentaa kaikille aurinkolasit, Allu laittaa musiikin ja sitten tanssimme vallattomasti, kunnes Frida ilmoittaa tanssiajan päättyneen. Nyt päiväkoti-arjessa pidemmät ulkoilureissut keskittyvät usein viikonloppuihin. Äitiys- ja hoitovapaalla yksi parhaista asioista oli juuri upeat ulkoilumahdollisuudet, eli aikaa liikkua päivällä. Nykyään arjen isoin liikuttaja on päiväkoti, jossa onneksi liikutaan sekä ulkona että sisällä, mutta myös panostetaan muidenkin taitojen kehittämiseen. Hyvillä varusteilla on hurjan tärkeä osa, jotta ulkoilun ilo vahvistuu neljän vuodenajan maassa.

 

 

Luvut ja tunnustukset eivät ole meille tärkeitä, emmekä halua kannustaa asioiden tekemiseen suoritusten kautta. Emme ole esimerkiksi keränneet Fridalle uimamerkkejä uimataidoista. Vaikka tiedämme hänen osaavan merkkiin tarvittavat taidot, emme pakota häntä sukeltamaan juuri sillä uimakerralla, kun pisteitä kerätään. Siksi en myöskään osannut kirjata tarkkoja liikuntatunteja viikon ajalta Reima Kidventure-haasteeseen.

Erilaisia kannustimia tarvitaan erilaisille perheille, mutta aitoa liikunnan iloa jokaiselle. 

 

Haalari, joka huokuu liikunnan iloa.

 

Haalari, joka on pesun jälkeen taas valmiina uusiin seikkailuihin.

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Yhteistyössä: Suomen Voimistelutuote

 

 

Yllätyin keväällä siitä, että Frida osasi ja jaksoi jo roikkua kaiteissa, pöydän jaloissa ja jopa voimistelurenkaissa. Nyt meillä on kotona ihan omat voimistelurenkaat, joissa on hauska itsekin pelleillä. Renkaat, joiden vuoksi meidän sänkykin sai lähteä. Lapset ja leikki edellä, vai miten se nyt menee. 

Frida huutaa roikkuaa, ja juoksee makuuhuoneeseen.

Renkaat ovat kyllä todella kauniitkin. Kauniimmat kuin se sänky.

 

Voimistelurenkaat: Suomen Voimistelutuote (saatu)  /  Keraamiset ripustinnupit: Anne Black, Dom Dom Tampere  /  Isompi taulu: Ville Kylätasku  /  Fridan sänky: Avaroom  /  Lelusäkki: Fabelab, Geffer Group (saatu)  /  Fridan vaatteet: Muka va mini ja Vimma

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Yhteistyössä: bObles Finland

 

 

Oletko kokeillut jo bObles kalusteita? 

Veikeitä hahmoja, joilla voi leikkiä, liikkua ja tasapainoilla, mutta myös olla ergonomisesti paikallaan. Uskallan väittää, että näillä on ollut vaikutusta Fridan hyvään tasapainoon. Raju touhuaja on ihmeellisesti selvinnyt menoissa ilman kuhmuja! 

 

 

Tiesitkö esimerkiksi näistä:

Kahdella bObles donitsilla törmääminen harjoittaa pysäyttämään kehon nopeasti. Taito, jota lapset tarvitsevat.

Kaarevien ja keinuvien bOblesien (kuten kanan ja ankanpoikasen) päälle tasajalkaa hyppääminen on osa tehokasta treeniä aikuisellekin.

bObles Mato tarjoaa ergonomisen asennon istumiselle. Selkä pysyy suorana ja korkeutta voi säätää lisäämällä pienen tai ison Kalan.

 

 

Blogin synttäreiden kunniaksi käynnistyy nyt hauska arvonta!

Arvon yhden bObles pieni Ankanpoikasen lukijoiden kesken. Voittaja saa valita haluamansa värin viidestä värivaihtoehdosta. Osallistu arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen miten käyttäisit bObles Ankanpoikasta. (Kysy vaikka lapselta, he keksivät varmasti.) Voit osallistua ti 17.1.2017 klo 23.59 asti. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostilla, joten muistathan lisätä toimivan osoitteesi kommenttiin.

Onnea arvontaan!

 

 

Vinkki! Toinen bObles pieni Ankanpoikanen arvotaan myös blogin instagramissa! Kurkkaa osallistumisohjeet ja tuplaa mahdollisuutesi:

INSTAGRAM

 

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Lasten PR kutsui minut tutustumaan Melli EcoDesignin syysmalliston toiseen dropiin, joogaamaan ja brunssille Roots Helsinkiin. Siis inspiraatiota, tasapainoa ja ravintoa. Kelpo iltapäivä!

Mellin drop 2 sisältää paljon uusia malleja sekä ihania yllätyksiä. Vaikka koko mallisto ei heti ensisilmäyksellä vaikutakaan täysin ehjältä kokonaisuudelta, löytyy sen sisältä ajankohtaisia yhdistelmiä. Sulkakuosin uusimmasta väristä, tummansinisestä, saa koko setin. Myös mommy and me -tyyliin löytyy useita vaihtoehtoja. Naisten taskumekon uudessa mallissa vyötärölinja on laskettu rennosti lantiolle, ja samaa mekkoa on myös lapsille. Vauvoille malliston uutuudet olivat käytännöllinen frillahelmainen bodymekko (ehdoton, jos vauvan aikoo pukea mekkoon!) ja kaksinkertaisesta trikoosta valmistettu jumpsuit. Kodin tuotteistakin oli uutuuksia: sulkakuosiset sisustustyynynpäälliset ja vauvojen pussilakanasetti. Ehdottomat suosikkini mallistosta olivat neuletakki ja -pipo luomupuuvillasta.

Mellin logo on uudistunut ja samalla merkin koko tuotteissa on pienentynyt. Koska vaatteet suunnitellaan ja tehdään herkkäihoisia ajatellen, merkki- ja pesulaput ovat yleensä tuotteen ulkopuolella. On kuitenkin hyvä, että ne ovat huomaamattomampia. Mellin kankaat valmistetaan Suomessa ja tarvikkeet ompelulangasta lähtien pyritään löytämään Suomessa valmistettuina. Tuotteet myös ommellaan Suomessa.

 

 

Roots Helsinki on yhtä aikaa vegaaninen kahvila ja joogasali. Ihastuttava paikka! Joogasimme kevyesti ja söimme herkullisen brunssin. Rakastan paikkoja, joissa kaikki (tai ainakin melkein kaikki) on lisäksi gluteenitonta.

 

 

Roots Helsinki / Vaasankatu 14

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

 

Kävin Fridan kanssa kolmessa erilaisessa vauvajumpassa viikon aikana. Vauvajumppaa on tarjolla monessa paikassa, mutta edullisille opistokursseille on tulijoita jonoksi asti. Ihmekös tuo, äitiyslomalla rahat on tiukassa. Valitettavasti vauvajumppien tuntikuvaukset ovat usein suppeita, eikä aina selviä onko tunti tarkoitettu enemmän äidille vai vauvalle. Ryhmiä on myös vaikea löytää googlettamallakaan.

Vaikka jumppaaminen on pääosassa, se ei kuitenkaan ole ainoa syy lähteä liikkeelle vauva kainalossa. Vauva nauttii seurata tapahtumia, liikkua äidin kanssa ja tutustua muihin vauvoihin. Äiti saa jutteluseuraa tai joskus jopa uusia ystäviä. Olen ohjannut yli 10 vuotta ryhmäliikuntaa ja käyn itsekin ennemmin ohjatuilla tunneilla kuin jumppaan yksin kotona. Toki vauvan kanssa on ollut hauska ja helppo liikkua kotonakin. Fridakin nauttii selkeästi enemmän ryhmässä liikkumisesta.

 

 

Keskiviikkona olimme Äiti ja minä-jumppatapahtumassa Viikin asukastaloilla. Bongasin tapahtuman Facebook-kirpputoriryhmästä ja ilmoittauduin nopeasti mukaan. Paikalle mahtui 30 ilmoittautunutta ja ilmaisen treenin ohjasi personal trainer. Vauva oli painona koko tunnin ajan ja tunti keskittyi eri lihasryhmiin. Lopuksi sai osallistua vielä vartin niska-hartia-jumppaan. Äidin kipeä alue. Ah, taivaallista.

Tapahtumassa oli todellista äitienergiaa! Tapahtuman takana oli liikunnasta nauttiva äiti, joka järjesti tilat ja ohjaajan, ja kutsui äidit jumppaamaan. Upea teko! 

Kaupungin, opistojen ja seurojen tarjonta ei selvästikään riitä. Äidit haluavat jumpata. Tähänkin tapahtumaan oli jonoksi asti tulijoita. Toivottavasti äitienergiaa riittää jatkossakin tällaisiin. Voin tulla ohjaamaan jos joku järjestää tilat!

 

 

Torstaina olimme Kalliolan kansalaisopiston vauvajumpassa. Myöhästyin kurssin tammikuun ilmoittautumisessa ensimmäiseltä 10 minuutilta ja pääsin varasijalle. Jumpat todellakin ovat haluttua kamaa. Onneksi ystävänpäivän kunniaksi tunnille sai tuoda ystävän ja sain kutsun Lempiruoka-blogin Lotalta. 

Tunnilla vuorotteli vauvan ja aikuisen liikuntaosuudet, kuten kuvauksessa oli kerrottu. Alkulämmittely tehtiin ilman vauvaa, mutta muuten vauva oli koko tunnin mukana menossa. Lämmittelyssä välineinä käytettiin keppejä ja tuoleja, yksinkertaista ja tehokasta. Treeni tehtiin kiertoharjoitteluna ja vauva painona. Liikkeet olivat vauvalle hauskoja ja äidille tehokkaita. Yksi lemppareistani oli tuolikyykky, jossa vauva vietiin tuolin alle ja ylhäällä noustiin varpaille.

Syyskaudelle vauvajumppaa on suunnitteilla kaksi ryhmää. Minä aion olla taaperojumppaan tyrkyllä heti ilmoittautumisen alkaessa!

 

 

Maanantaina osallistuimme Pohjoismaiden johtavan kuntokeskusketjun, SATS ELIXIAN, Strong Mama-tunnille. Kuvauksen mukaisesti tunti oli tarkoitettu äideille synnytyksestä palautumiseen. Vauvat seurailivat hikisiä äitejä salin keskellä, kun äidit treenasivat kiertoharjoittelun tyylisesti pisteeltä pisteelle. Frida viihtyi hyvin ja leikki tyytyväisenä vesipullon kanssa. Välillä jouduin siirtämään tyttöä oman alustansa päälle, ettei veisi toisten leluja, mutta sain itselleni silti todella hyvän treenin. Muutaman kerran nappasin hänet painoksi levypainon sijaan. 

Tällä tunnilla oli selkeästi hyvä meininki äitienkin kesken! Tunnin jälkeen moni jäi saliin imettämään ja juttelemaan. Tällä viikolla kokemuksia jaettiin soseista. Lopuksi huikattiin iloisesti "ensi viikkoon!". Onhan se sitten mentävä ensi viikollakin!

 

PS. Jos virkkuukoukku pysyy kädessä, niin kuvissa näkyvän joogamattopussin ohjetta voit kysellä Mie ite-blogin Tiinalta!

Share