Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Vauvasta on tullut taapero!

Fridan 1-vuotispäivä oli haikeampi kuin osasin ajatellakaan. Siis oman pääkopan sisällä. Vauva-aika on mennyttä. Yhtäkkiä katselin tyttöä ja tajusin, että vauvastani on tullut omanlaisensa pikkutyyppi. Fridan syntymäpäivä kului matkustaessa Espanjasta kotiin. Aikainen herätys, päiväunien puute, ja näistä johtuva aikainen nukkumaanmeno esti juhlimisen, mutta eihän Frida vielä syntymäpäiväänsä tiedä. Istuin lentokoneessa hetkittäin aivan kireänä väsymyksestä ja turhautuneisuudesta rimpuilevan 1-vuotiaan kanssa. Hetkittäin taas herkistelin tyttöä ja vuoden takaisia tapahtumia. Minulle itselleni Fridan syntymäpäivä oli niin mullistava ja onnellinen, että olisin halunnut kunnioittaa sitä rauhoittamalla sen muusta. Taika on juuri merkkipäivässä, on se sitten hölmöä tai ei. 

Koska vauvavuosi on virallisesti ohi, alan ymmärtää jatkuvasti raskaanaolevia naisia, blogin kategorioista löytyy tämän jälkeen vauvan sijaan mukula. Koska en juurikaan pidä taapero -sanasta.

Huolimatta haikeudesta vauvavuotta kohtaan, iloitsen 1-vuotiaan vahvistuneista piirteistä. Raakile vielä omatoimisuudessa ja itseilmaisussa, mutta persoonana jo varsinainen hahmo. Frida on seurallinen ilmeilijä ja kirkasääninen kujeilija. Hölmöläinen hölmöläisten perheessä.

 

 

Frida otti ensimmäiset, pienet askeleensa syntymäpäivänsä aattona. Suurieleinen tyttö nostelee isosti käsiään kontatessa, tekee syöksyjä ja osoittelee asioita kokovartalojännityksessä. Asiaa on paljon, vaikka sanoja ei vielä olekaan. Hymy on nykyään niin leveä, että se näyttää irvistykseltä ja paljastaa kaikki hampaat. Poskihampaatkin pilkottavat jo turvonneista ikenistä. Frida viihdyttää itseään (ja muita) pärisyttämällä sormilla huuliaan, ja naureskelee pussaaville vanhemmilleen. Välillä tuntuu, kuin antautuisi pienen karhun raatelemaksi, mutta tyttö osaa osoittaa hellyyttä nätistikin silittämällä ja halaamalla. Pusunkin saa pyytämällä. Nykyisin jopa ilman hampaita! 

Syömishommat onnistuu taas paremmin, vaikka viime kuun jälkeen luulinkin, että Frida täyttäisi vuoden pelkästään marjoja syöden. Nykyään haarukkakin pysyy jo kädessä ja ruoka menee suuhun asti. Onneksi tytön oikuttelut ruokapöydässä menevät nopeasti ohi. 

Yöherätyksiä on vielä kerran tai pari, mutta Frida rauhoittuu nopeasti sänkyynsä. Seuraavaksi harjoitellaan uudestaan omaan sänkyyn nukahtamista itsekseen, ja sitten iltapullosta luopumista. Imetyskertoja on vähennetty jo kahteen päivässä. 

 

Body: Vimma (saatu)  //  Leggingsit: Vimma  //  Neuletakki ja pipo: mummun neulomat  //  Kengät: Ecco

 

1-vuotiaan valtakunnassa kaikki on siis hyvin.

 

Millaisia 1-vuotiaita teillä on? 

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Fridan suussa on ollut varsinainen hammastehdas helmikuusta lähtien. Hampaita on puhjennut jopa kolme kerrallaan! Alahampaiden riviin on juuri puhjennut neljäs hammas, kun olemme jo alkaneet epäillä poskihampaiden tuloa. Tyttö on ollut ihmeellisen kiukkuinen ja järsii kaikkea. Tutit menevät palasiksi sekunneissa, ja muutamat puulelut on jouduttu hyllyttämään ja odottamaan hellävaraisempia leikkejä. Tätä menoa Frida vieroittaa itsensä tuteista nopeasti, vaikka ne kuuluvatkin vain nukutuspuuhiin. Kaikki pureskeltava (myös omat sormet) on pakko työntää todella syvälle suuhun, ja sehän tietysti aiheuttaa kakomisrefleksin. Kummallista on, että se on Fridasta erityisen hauskaa. 

Hommasta ei tee yhtään helpompaa se, että Frida on käsittänyt puremishommat ihan väärin. Tästä olen kertonut aiemminkin, mutta nyt juttu on lähtenyt aivan käsistä. Saatamme naureskella yhdessä ja yhtäkkiä tyttö hyökkää päälle suu auki hampaat (ja silmät) kiiluen!

Kieltäminen ja toruminen on luonnollinen reaktio heti säikähdyksen jälkeen. Miten puremiseen oikeasti kannattaisi reagoida? Onko teillä hampaat tehneet vauvasta riiviön, vai olenko tehnyt jotain perusteellisen väärin?

Hammashommia helpottaa onneksi tieto, että tämäkin on vain ohimenevä vaihe.

 

Hammashommia -sivu: Oot niin ihana  /  Purulelu: For minis and mommies  /  Imetys(pureskelu)koru: By Pinja (saatu)  /  Päärynä yövalo: Miniones.fi  /  Koristeteipit: Tiger

 

Hammashommia -sivu on uudesta, modernista Oot niin ihana vauvakirjasta, jonka testiryhmässä olin. Kirja tulee myyntiin syksyllä ja sen ennakkotilaus on jo käynnissä osalla jälleenmyyjistä (esimerkiksi: Seita Shop, Miniones.fi). 

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Loppuraskauden parhaimmat kuvamuistot otettiin kotipihalla palatessamme ystävien häistä. Sattumalta, keskellä yötä ja hääparin saippuakuplien jäänteitä puhaltaen. Jalkoja pakotti, eikä saippuakuplat näkyneet hämärässä, mutta pallomaha näkyi. Kuvien ottamisesta on nyt vuosi, joten pitihän tämän hetken tilanne mennä myös ikuistamaan. Kuvat otettiin aurinkoisen maauimala-päivän jälkeen samassa paikassa. Suunnitellummin, illalla ja Fridan saippuakuplia puhaltaen. Saippuakuplat näkyivät kesäillassa ja Frida oli ihmeissään.

Kun näitä kuvia katsoo, niin äitikin ihmettelee. Pallosta kasvaa pallojen ihmettelijä. Vuodessa!

 

Kolme viikkoa ennen laskettua aikaa:

 

Tasan vuosi myöhemmin:

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Lähtölaskenta 1-vuotiaaksi on alkanut. Frida on nyt 11 kuukautta, enkä millään haluaisi luopua vauva-ajasta. Kuukauden aikana yöt ovat helpottuneet ja päivät ovat muuttuneet entistäkin vekkuleimmiksi. Fridasta on kovaa vauhtia tulossa tomera taapero!

 

Body ja housut: Papu  /  Kengät: Ecco

 

Frida seisoo ilman tukea jo muutamia sekunteja, ja ensimmäisiä askeleita odotetaan pelonsekaisin tuntein. Kaikesta touhukkuudestaan huolimatta, tyttö ei kuitenkaan hyppää suin päin tuntemattomaan. Tasapainosta ja kovasta maasta pitää olla varma, ennen kuin kädet voi irroittaa. Frida ymmärtää ja osaa jo hyvin peruuttaa, ja onkin innokkaasti aina tulemassa jalat edellä matalammistakin paikoista. 

Ensimmäiseksi sanaksi on taidettu yhteisymmärryksessä hyväksyä äiti. Frida on hakenut sanaa ehkä jo pari kuukautta, mutta ilmeisesti meidän vaatimustaso on ollut liian korkea. Nannannaata olen arvellut tarkoittavan anna, mutta ota siitä nyt selvää... Jos tyttö tulee äitiinsä, hän ei tarvitse sanoja vielä hetkeen. Kun tahtoa on tarpeeksi ei tarvita sanoja. 

 

 

Viime kuussa Frida kieltäytyi soseista, mutta malttoi loppuen lopuksi sormiruokailla vain pari viikkoa. Ilmeisesti on paljon kätevämpää vain avata suu lusikallisille. Lusikoimistempo pitää olla nopea, sillä muuten tyttö kyllästyy odotteluun. Lisäksi käden ulottuvilla on hyvä pitää myös jotain omin käsin syötävää. Syöttötuolista nouseminen ja ruokalapun repiminen on oikeastaan ainoat ruokailuun liittyvät ongelmat. Frida syö hyvällä ruokahalulla oikeastaan kaiken mikä eteen tulee, myös ne mitä ei ole tarkoitettu syötäväksi. Vaikuttaa siltä, että hampaita tulisi taas lisää. Nyt ylhäällä on neljä hammasta ja alhaalla kolme. Tyttö ei kyllä helposti avaa suutaan hampaiden tarkastelulle tai pesulle.

Maitoallergiselle tarkoitettu korvikejauhe ei sittenkään sopinut Fridalle, mutta onneksi nyt voi antaa jo kaura- tai hirssijuomaa. Ehdin jo miettiä muita allergioita, mutta nyt iho voi jo paremmin. Iltapullon voimin Frida nukkuu vihdoin yöt paremmin, eikä huuda enää tissiä. Öistä ja nukkumisesta kirjoitan vielä erikseen myöhemmin.

Kurkistus- ja piiloleikit, sekä tanssiminen on edelleen Fridan ykkösleikkejä. Tanssiessa pitää aina nostaa toinen käsi ylös, kämmen kohti kattoa. Uusin villitys on myös voimailu. bObles elefantti saa kyytiä, kun tyttö kierittää sitä kuin autonrengasta. Keittiön tuolit saavat myös kyytiä, joko maahan kumottuina tai kävelytelineinä. 

 

Kuvat on otettu ihastuttavasta Helsingin Kaupunginmuseosta. 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Kymppi täynnä! 

Ajan kulumista kauhistelee, ja joka kuukausi vauvan kehitystä kuitenkin seuraa innoissaan. Ristiriitaista. Oma elämä muovautuu vauvan vaiheista riippuen, kuin Galapagossaarten leguaanin luusto ravintotilanteen mukaan. Välillä kutistuu ja välillä kasvaa. Leppoisat vaiheet eivät ikinä tunnu niin pitkiltä, kuin haastavat. Isossa kuvassa, ja ajan myötä, leppoisat ajat silti päihittävät haastavat. 

10 kuukautinen Frida on utelias ja aurinkoinen kujeilija. Perässä on jo vaikea pysyä. Jos selän kääntää kolmeksi sekunniksi, tyttö on jo kiivennyt sohvalle tai noussut syöttötuolissa seisomaan. Tai syönyt maton pesulapun tai postipaketin osoitetarran. Kurkistusleikit ja tanssiminen on parhaimpia juttuja tavaroiden syömisen ja kiipeilyn lisäksi. Tyttö kokeilee tasapainoa seisomalla ilman tukea, ja kyykkyyn meneminen käy jo aika vaivattomasti.

Tasoilla olevat tavarat ja väärissä paikoissa olevat vaatteet saavat kyytiä. Frida muistuttaa minua joka päivä varaamattomasta kirpputoripöydästä, ja vetelee vaatehuoneessa olevista muovikasseista vaatteita lattialle. 

 

Fridan haalari: VIMMA (saatu)  /  Fridan tossut: H&M Baby Exclusive  /  Pipo: Mummun tekemä  /  

Collegemekko: VIMMA (saatu)  /  Farkut: Weekday  /  Kengät: Adidas Tubular 

 

Frida nauttii sosiaalisista tilanteista, eikä juurikaan osaa vierastaa. Aikuisia tyttö usein tuijottaa tutkivasti hetken, mutta muihin lapsiin syntyy kontakti heti. Otteet muita lapsia kohtaan ovat yhtä rajut, kuin vanhempia tai tärkeimpiä aikuisia kohtaan:

Märkiä pusuja ja puraisuja. Ihon ja hiusten repimistä. Silmien, nenän ja suun tökkimistä.

Lähestymistapa on etenkin tuntemattomien lasten (tai lähinnä äitien) kanssa nolo, vaikkei tyttö selkeästi tarkoita mitään pahaa. Lempeiden ja rajujen otteiden erottamisen opettelu on vielä kesken. Kutsumme Fridaa leikkisästi koulukiusaajaksi.

 

 

Viimeisen kuukauden aikana uusia hampaitakin on taas tullut ja ylärivissä komeilee jo neljä hammasta. Kahden alahampaan kaveriksi näyttäisi olevan tulossa kolmas. Hurja vauhti hampaiden kasvattamisessa. Tarkoittaa taas entistä kipeämpiä puraisuja!

Päivärytmi on säilynyt samanlaisena jo muutaman kuukauden. Frida herää 7-8 aikaan ja ottaa noin tunnin aamupäikkärit 9 maissa. Toiset päiväunet ovat vain 30-45 minuuttia, huolimatta siitä kuinka myöhään päivästä ne otetaan. Rattaissa tai omassa sängyssä päiväunet ei tahdo maistua pitempään. Testasin pari viikkoa sitten päiväunia parisängyssä, ja kas kummaa, tyttö nukkui lähes kolme tuntia! Heräsi kyllä välillä, mutta vaipui heti uneen, kun piti kättä kyljen päällä. Joskus jopa itsestään, tarkistettuaan tilanteen. Minulle päiväunettomuus tietysti tarkoittaa olematonta aikaa tehdä yhtään mitään päivän aikana. Nukkumaan Frida käy kahdeksan jälkeen. 

Fridaa ei ole missään vaiheessa ollut vaikeaa saada syömään, ja tiedostan onnekkuutemme asiassa. Syöttötuolissa seisominen ja pöydän päälle kiipeäminen on viime päiviin saakka ollut ainoa haaste ruokapöydässä. Kunnes alkoi vaihe. Hetken aikaa seurattuani tunnistin sen syön-itse-vaiheeksi. Jätin lusikan pöydälle, ja tyttö laittoikin sen suuhunsa! Tuli taas hyvä muistutus siitä, että lapsi kertoo, kun on valmis etenemään. 

Selkeitä, ensimmäisiä sanoja ei vielä ole kuulunut, mutta voisin kuvitella, että ensimmäisten joukossa tulee "ei", "anna" ja "mie ite". Tai "mää ite". Kummankohan murteen Frida valitsee, lappeenrantalaisen vai tamperelaisen? Omaa tahtoa tyttö ilmaisee itkemällä ja löysäksi makarooniksi heittäytymällä. Yllättävän usein. 

Hauskaa, miten paljon tuollainen 10 kuukautta vanha vauva jo ymmärtää. Ja toisaalta ei ymmärrä ollenkaan! 

 

Kuvat on ARTag -gallerian Lapsellista taidetta -näyttelystä, jossa teoksiin sai tutustua jopa koskettamalla.

 

Psst! Kategoriasta Vauvan elämää, voit lukea aikaisemmat kuukausi-katsaukset.

Seuraa blogia myös Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinissa.

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

9 kuukautta raskaana ja 9 kuukautta äitinä. 

9 kuukautta kohdussa ja 9 kuukautta vauvan elämää.

Tällaisia ajatuksia on hauska pyöritellä mielessään. Ajasta ja matkasta. Elämän ihmeellisyydestä.

 

Paita ja leggingsit: VIMMA  /  Elefantti: bObles (saatu) 

 

Kuukauden aikana Frida on oppinut ääntelemään monipuolisemmin ja etsii jo sanoja matkimalla tavuja. Eniten tavut hakevat edelleen äiti-sanaa, mutta ihan selkeää ymmärrystä sanan ja kohteen välillä en ole huomannut. Ehkä vaatimustasoni on epä-äitimäisen korkea. Mielensäpahoittaneena Frida hokee itkiessään nannanannanannaata. Hymyilyttää aina, sillä mitään hätää ei oikeasti ole.

Tasapaino on kehittynyt ja Frida on usein puolikyykyssä, eli toinen jalka polviseisonnassa ja toinen kyykkyasennossa. Pyllähtämiset ovat vähentyneet ja pääkin on saanut olla rauhassa kopsahduksilta. Frida on oppinut laskeutumaan jaloiltaan ja joskus jopa seisoo hetken ilman tukea.

 

 

Kuukausi sitten valtoimenaan valunut kuola ennusti uusia hampaita, ja niitä tulikin taas yhdellä kertaa kaksi. Etuhampaat ovat nyt valmiina. Vauva ei ole enää pikkuvauva. Haikeaa. Vielä, kun saisin Fridan ymmärtämään pussaamisen ja puremisen eron.

Käsien huitominen on mukavampaa kuin taputtaminen. Yleensä toinen käsi liikkuu ylös-alas, ja toisen käden ranne tekee kiertoliikettä. Vilkutuksia on sentään nähty, jopa oikeissa paikoissa, kuten metron hississä. Kirjoittaessani tätä, Allu ja Frida vilkuttelevat minulle olohuoneesta. Lempipuuhaa on myös etusormella osoittelu.

Päivärytmiin Frida ei kuitenkaan ole onnistunut taputtamaan tahtia takaisin, vaan huitoo päiviin unia satunnaisesti. Aamupäivän, noin tunnin unet nukutaan melko rutiininomaisesti aamupuuron jälkeen, mutta päiväunet jää usein vain puoleen tuntiin. Yöt ovat tasaantuneet, mutta kokonaisia öitä Frida ei vielä nuku. Äidin väsymys on kuitenkin helpottanut. 

 

 

Oma tahto kehittyy hurjasti ja Tahtomuija -lisänimi saa vahvistusta. Alusta asti dramaattinen tyttö on oppinut väistelemään tuttia ja heittäytyy kaarelle suutuksissaan. Vaikka Frida on äidin tyttö, äidin poissaolo ei haittaa. Allun ja Fridan suhde on syventynyt poissaollessani ja heidän kahdenkeskisiä juttuja on hauska seurata. Lähes viikottaisia luottokavereita ovat mummu ja kummitäti, joiden kanssa voi helposti jäädä leikkimään muutamaksi tunniksi. Lapsiparkissakin on taas vierailtu, eikä tyttöä harmita jäädä leikkimään hoitajien ja muiden lasten kanssa. Äidin näkeminen itkettää silti aina tauon jälkeen.

 

 

Tässä Fridan omat 9kk terkut:

   ws2q               wxxd3eFH5D23ES

 

Share

Pages