Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Kulutusvalinnat ovat viime vuosina muuttuneet yhä enemmän kasvispainotteisiksi. Myös meillä kotona. Itseasiassa en halua käsitellä ruuanlaitossa lihaa juuri lainkaan, ja poikkeuksena ruokapöydässämme onkin satunnaisesti vain kalaa ja Fridan suosikkia makkaraa. Ravintolassa valitsen yleensä kasvisruuan, mutta saatan harvakseltaan syödä myös anopin valmistamaa riistaa tai muuta taidolla valmistettua lihaa. Välillä on päiviä, jolloin syömme pelkästään vegaanisia vaihtoehtoja, useimmiten kuitenkin termi "pääpaino kasvipohjaisissa tuotteissa" kuvaa ruokiamme parhaiten. Kyse on tasapainosta ja paremmista valinnoista.

Parasta kulutusvalintojen muuttumisessa on ollut tarjonnan monipuolistuminen ja valintojen helpottuminen. Yksi suosikeistani ovat pavuista ja linsseistä valmistetut pastat, joilla olemme korvanneet gluteenittoman pastan. Papupastalla saa helposti ravinteikasta ja simppeliä arkiruokaa, ja etenkin linssipasta on miedon makuista. Fridan vauva- ja varhaisen taaperoajan maitoallergian vuoksi, sekä ruuanvalmistukseen käyttämämme, että välipaloihin valitsemamme tuotteet vaihtuivat kasvipohjaisiin. Se oikeastaan käynnisti isoimman muutoksen perheemme ruokavalinnoissa ja allergian myötä kyseenalaistinkin monta tottumusta. Fridan päiväkodissa tarjoillaan kasvispainotteista ruokaa, joka käytännössä tarkoittaa mahdollista liharuokaa vain kerran viikossa. Ruokajuomana ja välipaloilla Frida saa kasvipohjaisia valmisteita.

Kokosin arkipäivien ruokapöytämme helpoimpien ja suosituimpien kasvisruokien ainekset. 

 

Kukkakaalicurry: kukkakaalia, perunaa, kikherneitä, kookoskermaa, sipulia, currya, jeeraa ja sahramia.

 

Kaalipata: kaalia, porkkanaa, sipulia, härkistä, riisiä ja mausteita. Lisukkeeksi äitini tekemää puolukkasurvosta.

 

Vegeburgerit: pihvit Reformin pihviaineksista, tuoreita kasviksia ja sämpylöitä. (Lisukkeiksi vähän ketchuppia ja majoneesia, tai grillijuustoa.)

 

Papumakaronilaatikko: kikhernemakaronia, härkäpapurouhetta, sipulia ja kaurakerma-maitoa.

 

"Tiikeripyörykkäspagetti": Soijapapuspagettia, nyhtökaurapyöryköitä, sieniä, tomaattia, sipulia. Lisukkeena tuoretta avokadoa.

 

 

 

Eikä tietysti pidä unohtaa tätä:

Karjalanpaisti ilman karjalaa

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

 

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Muistatko Ragamufin? Joukkorahoituksella käynnistetyn tuotannon syyrialaisnaisten työllistämiseksi, tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalista valmistetun tuoliryijyn. Osallistuimme rahoitukseen ensimmäisten joukossa ja saimme syksyllä oman Ragamuf -tuoliryijyn kotiin. Tänä viikonloppuna se sai uuden tuolin alleen. Tai siis meille uuden. Löysimme nimittäin Torista käytetyn, mutta hyväkuntoisen nojatuolin parilla kympillä. Sen plyysipinta oli hieman painunut säilytyksessä, joten ryijy sopi täydellisesti peittämään sen kauneusvirheitä. Edellisen nojatuolin käsinojat alkoivat rikkomaan Ragamufin verkkoa, sillä painava ryijy joutui niin kovalle venytykselle metalliputkien päällä. Nyt se on täydellisen ihana käpertymispaikka!

 

 

Loput Ragamufit ovat nyt reilussa alennuksessa verkkokaupassa. Iso tuoliryijy maksaa enää 299€ ja pieni 109€. Tilaisuus oli niin hyvä, että tilasimme tälle kaverin. Se ei ehkä saa paikkaa vielä tästä kodista, mutta tulevaisuudessa varmasti. Sitten, kun löydämme uuden kodin. 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Tämä kuva kertoo joulumme pääpiirteet. Siitä joulusta, johon emme ehtineet, saati jaksaneet valmistautua. Perinteisesti jouluisia asioita toivat piparit, joulukukat ja riisipuuro. Riisipuurokin taidettiin keittää viime jouluna ostetuista riiseistä, ja rusinasoppa syntyi ihan yllätyksenä kaapin aineksista. Ja sai Frida muutaman hänelle lähetetyn lahjankin, mutta itse emme ostaneet mitään.

Tekemätön joulu omissa nurkissa ja omissa oloissa oli täysosuma, ainakin juuri tänä vuonna.Tunnelmaa kynttilöistä ja kukista, lämpöä villasta ja vitseistä, rakkautta yhteisistä hetkistä ja tekemisistä.

 

 

Perinteisistä perinteistä en ole ollenkaan huolissani, niitä ehtii tekemään myöhemminkin. Leivoimme toki pipareita, mikä on mielestäni oikein mieleistä perinteiden jatkamista. Aatonaattona haettiin kulmakunnan parasta burgeria, aattona tehtiin pizzaa ja joulupäivänä karjalanpaistia ilman karjalaa. Aurinkoinen sää innosti retkeilemään lähipuistoissa. Eväänä oli lämmintä mehua lahjaksi saadussa muumitermarissa ja tietysti niitä pipareita. Koko joulun lukuhetkiin riitti yksi kirja, uusi ihastuttava Avain hukassa -kirja. Lisäksi muovailtiin muovailuvahalla, kokkailtiin leikkiruokaa ja pelleiltiin. Iltaisin katsottiin Allun kanssa Netflixiä ja herkuteltiin. Kun äitini ja siskoni kävi joulupäivänä kylässä, nappasin Allun heti kainaloon ja vein leffaan. 

Joulu oli siis iisin ihana pitkä viikonloppu. 

Sitä paitsi tuli ihan huikean hyvä fiilis, etten sortunut stressaamaan ja voivottelemaan sitä mitä kunnollisena naisena, äitinä, vaimona, ystävänä ja sukulaisena olisi pitänyt tehdä.

 

 

 

Lue myös:

Selitin lapselleni joulun tarkoittavan vapaapäiviä

Leivotaan pipareita!

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Jos joulua ei pysty selittämään 2-vuotiaalle uskonnollisin perustein, eikä toisaalta halua kertoa joulupukista ja lahjoistakaan, niin miten sen sitten kuvailisi?

"Joulukalenterin avulla lasketaan päiviä jouluun, jolloin on vapaata. Vähän kuin pitkä viikonloppu."

Tosi tarina, vaikka ehkä maailman huonoin selitys onkin. En keksinyt mitään muutakaan tajutessani, ettei lapseni todennäköisesti ole koskaan kuullutkaan joulukalenterista. Olen tavallaan perinteiden kannalla, ja tykkään rakentaa omia pieniä juttuja omalle perheelle. Tänä vuonna kaikki on kuitenkin jäänyt. Emme ole tehneet mitään jouluksi. Ei pipareita, riisipuuroa tai joulukortteja, puhumattakaan musiikista, koristeista tai edes lahjoista. Ei mitään. Allu tulee työmatkalta kotiin juuri viikko ennen joulua, enkä usko tilanteen muuttuvan lähtiessäni omalle, muutaman päivän työmatkalle juuri ennen joulua. Rankan vuoden ja jatkuvan reissaamisen vuoksi olemme päättäneet olla joulun ihan rauhassa kotona. Vähän kuin pitkä viikonloppu vapaalla. 

Jos minulla olisi aikaa mennä ostoksille, löytäisin varmasti ihania lahjoja ja kehittelisin herkullisia jouluruokia. Toisaalta Frida saa ympäri vuoden kaiken tarvitsemansa tavaran ja enemmänkin. En halua rakentaa joulua lahjojen ympärille. Sen sijaan, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, haluan olla ja tehdä yhdessä. Ja ehkä meillä on vihdoin joulun pyhinä aikaa tehdä vaikka pipareita yhdessä. 

 

 

Skidilän joulussa, vanhassa tulitikkutehtaassa Kalliossa, saatiin sentään nauttia rennosta joulumenosta ja joululaulujen yhteislaulusta. Suosittelen ehdottomasti vierailemaan. Jouluverstas on avoinna torstaihin saakka. 

 

 

 

Taisin viime vuonnakin ottaa aika iisisti:

Paineeton joulu

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Etsin jo vuosi sitten myrkyttömiä väriliituja ja vesivärejä Fridalle. Tuloksetta. Nyt, kun vihdoin ne löysin haluan vinkata niistä teillekin!

 

 

Kaikki Stockmar-värit valmistetaan täysin myrkyttömistä väripigmenteistä, eikä edes sideaineissa ole mitään keinotekoista tai myrkyllistä. Lisäksi värit ovat puhtaita, ja ne kehittävät silmää värilaatujen ja -muodostumien aistimiseen. Stockmar valmistaa mehiläisvahaliituja, akvarellivärejä ja mehiläismuovailuvahoja, joilla on useita laatumerkintöjä. Tuotteet on kehitelty tukemaan lasten tapaa tuntea, ajatella ja leikkiä.

Kuvissa näkyvät mehiläisvahaliidut ostin Vilnasta, mutta kokeilimme akvarellivärejä Slow Food Festareilla. Suomessa Stockmaria myy ainakin Kirjokanta Oy. Olen suunnitellut ostavani niitä kotiinkin. Purkit ovat kuulemma todella riittoisia lastenkin käytössä, joten jos hinta tuntuu korkealta, sen voi jakaa usealle vuodelle. Muovailuvahaakaan tuskin kelpuuta kotiini missään muussa muodossa, kuin laadukkaasti myrkyttömänä.

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Päiväkodin aloituksesta lähtien Frida on omien sanojensa mukaan tehnyt siellä vain kahta asiaa: hoitanut nukkeja tai tehnyt ruokaa. Ensimmäiset kolme viikkoa päiväkodin nuket nukkuivat ja olivat kipeitä korvasta. Sen jälkeen leikki-kattilat ovat täyttyneet pippuri-ruuasta.

Yritämme pitää lelumäärän kotona maltillisena, sillä etenkin kaikki lelupussiin mahtumattomat, isot irralliset lelut saavat minut välillä ahdistumaan todella paljon. Silti en voinut vastustaa kiusausta, ja pyysin isääni tuomaan siskoni vanhat leikkirattaat autotallista, jossa ne ovat olleet säilössä jo lähes 30 vuotta. Vielä kahden lapsen leikkienkin jälkeen sametti on tasaisen punainen ja työntöaisa kiiltää. 

 

 

​Mitäpä muutakaan vaunuissa tarvitaan matkustajien lisäksi, kuin tuttipullo ja otoskooppi. Ne rakennettiin legoista välittömästi vaunujen kokoamisen jälkeen. Sisällä kopassa on tietysti myös äitini 80-luvulla ompelema makuupussi, jonka sisään hoidettavat voi peitellä.

Sitten ollaan ”shhh” hiljaa. 

 

Isosiskoni ja minä kotipihalla Lappeenrannassa joskus 80-luvulla.

 

Muistatko leikkineesi tällaisilla?

 

 

Lue myös: 

Perintökarhu

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Share

Pages