Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Työpaikka tuntuu jatkavan polttavana puheenaiheena myös mukulan jutuissa. Viime perjantaina olin kertonut hakevani Fridan päiväkodista, mutta kellon lähestyessä neljää jouduin pyytämään Allua hakemaan hänet. Deadline oli vastassa ja tietokone temppuili, eli oiva lopetus viikolle. Kun kaksi tuntia myöhemmin saavuin kotiin pahoitellen tapahtunutta, 2-vuotiaani sanoi pahastuneena:

"Äiti koko ajan pomon kanssa."

 

 

Tuli hyvä opetus, ettei niitä sopimuksia niin vain mennä vaihtelemaan. Rakkaiden äiti-ystävien ryhmässä muistuteltiin silti armollisuudenkin perään. Onneksi. 

 

Lue myös:

Mukulan suusta: Vaimo

Mukulan suusta: Äiti työpaikka

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Elokuu aloitettiin kesärannoilla ja -festareilla, sekä viimeisillä mammalounailla. Yhdellä niistä jopa shampanjaa, sillä niin kävi, että siinä missä toinen jää, toinen aloittaa. Näinhän se aina on. Elokuu päättyi kiireessä uuden arjen keskellä. Se mullisti arjen, eikä siitä ole vielä täysin palauduttu. Oli siinä juhlaa ja suurta iloakin. Elokuun mieleenpainuvimmat siis tässä, koosteena, kuvina ja luetuimpina postauksina. 

 

 

 Vaikeuksien kautta ei ainakaan vielä olla voitossa. Ennalta elokuu tuntui päättävän kaiken. Kuin ruuhkavuosissa ei olisi elämää. Ei se ihan niin mennyt, mutta alku on silti ollut rajattua. Elokuu aloitti uuden ajan ja monet asiat uudelleen. Työt, päiväkoti ja kiireinen arki. Myös tutut rutiinit menivät sekaisin. Frida aloitti oireilun poissaolostani jo isyysloman aikana, mutta onneksi yövalvomiset jäivät lyhyeen. Onneksi myös oli se isyysloma. Omaan työhön pääsin melko nopeasti kiinni, mutta huomasin rankaisevani itseäni hitaudesta ja väsyväni tauon jälkeen vieraalla kielellä puhumisesta. Fridaa päiväkotipäivät väsyttivät niin, että tyttö piti laittaa lähes suoraan nukkumaan tai väsymys purkautui hallitsemattomalla kiukulla. Viikonloppuina nukuimme, valmistelimme 2-vuotissynttäreitä ja tehtiin juttuja mitä voitiin. 

 

 

Napakasti työhön kiinni ja matkaan. Työmatkoilla on mahdollisuus nukkua paremmin. Etenkin, jos omaa hyvät unenlahjat ja nukahtelee iltaisin varoittamatta tietokoneen ääreen, eikä välitä edes siitä, että ikkunan alla kaivetaan asfalttia (helvetillinen ääni muuten). Reissuilla voi lisäksi saada sattumalta vähän omaa aikaa ja kiinnostua ympäristöstä.  

 

 

Hyviä hetkiä, hyviä ystäviä. Kun on uuden äärellä, kannattaa olla vertaistensa kanssa. Samalla voi harrastaa vaikka kulttuuria, kaupunkimenoja, tai syödä illallista puistossa. Nauttia edes palasen siitä elämästä, jonka luuli päättyneen. Ihan (sen uudenkin) arjen keskellä. 

 

 

Kuukauden luetuimpien postausten perusteella olette eläneet kanssani muutoksissa.

TOP 3

1. T-paidat vaihtoon

2. Mukulan suusta: Äiti työpaikka

3. Olet 2-vuotias

 

 

 

Lue myös:

Lokakuun palat

Marraskuun palat

Joulukuun palat

Tammikuun palat

Helmikuun palat

Maaliskuun palat

Huhtikuun palat

Toukokuun palat

Kesäkuun palat Heinäkuun palat

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Allu ja Frida viettivät rennot kaksi viikkoa isyyslomalla, jota aviomieheni leikkisästi kutsui ikimuistoiseksi retriitiksi lapsemme mieleen. Jälkiviisaana voi harmitella kotona vietetyn ajan jakamista toisella vanhemmalla kahteen vuoteen ja toisella kahteen viikkoon, mutta ainakin tämä kaksikko otti yhteisestä ajastaan kaiken irti. Paitsi lettien teko -haaveita ja lukemattomia liukumäkiä, isän kanssa vietettyihin viikkoihin kuului myös ihan uusia tapoja ja arkikuvioita.

Isän kanssa pakattiin reppu selkään ja lähdettiin seikkailemaan ilman rattaita. Kauhistelin alkuun sitä, ettemme pian saa lasta enää ollenkaan istumaan rattaissa, mutta sitten tajusin, että mielikuva 5-vuotiaasta rattaissa on pahempi vaihtoehto. Ihailen tässä Allun rentoa mutkattomuutta. Ei mitään varotoimenpiteitä ja mitä jos -tilanteita, vaan kohti hauskoja seikkailuja.

Isän kanssa ei harmittanut yhtään niin usein, kuin äidin kanssa. Vaikka sainkin muutaman peruutuksen iltapäivä-treffeistä, sillä Frida ei suostunut pukemaan, kiukkukohtauksia tuntui olevan vähemmän. Hyvää lepoa kaikille.

Isän kanssa oli niin hauskaa, että sopivasti kesälomien jälkeen pidetty isyysloma lujitti lyhyestä ajastaan huolimatta isä-tytär-suhdetta. Isän töihin lähteminen harmittaa siinä missä äidinkin, ja Fridan suusta on tullut myös spontaaneja ja sydämen sulattavia "isi hoitaa Fridaa"-tarinoita.

Isän kanssa pottaharjoittelukin pääsi taas vauhtiin muutaman kuukauden kestäneen tauon jälkeen. 

Isän kanssa harjoiteltiin myös päiväkodilla. Lopputuloksena muut lapset taitavat luulla Allun olevan siellä töissä ja tulevat innolla tuomaan kirjoja nähdessään hänet viemässä tai hakemassa Fridaa. Oli muuten ihan täydellinen suunnitelma mennä noin pitkän ja tiiviin kotonaolon jälkeen töihin, niin ettei lapsi mennyt heti päiväkotiin. Frida tottui turvallisesti kotona siihen, ettei äiti ollutkaan paikalla ja äidillä oli levollisempi olo töissä ensimmäiset viikot.

 

 

Yleensä kotivanhemmuuden jakamista perustellaan tasa-arvon lisäksi sillä, että se lisää ymmärrystä toista kohtaan. En ole kertaakaan ajatellut, ettei Allu tajuaisi kuinka ihania tai raskaita päivät voivat kotona olla. Tunnustan kuitenkin, että vauvavuoden kuplassa kadotin välillä perspektiivin Allun työtä kohtaan. Siitäkin huolimatta, että teen samaa työtä ja tiedän täsmälleen millaista se on. Sain leikkisästi omia vastauksiani viesteihin, joissa kerroin joutuvani jäämään vielä hetkeksi rakentaamaan akuuttia infoa tai odottamaan tuotetietoja esillepanoja varten. "Mikä oikeasti on tärkeää?" ei olekaan ihan niin musta-valkoista kotikuplan ulkopuolella.

Jännitin alkuun sitä, että Allu kyseenalaistaa kaikki ne kahden vuoden aikana tekemättömät asiat, joita olen perustellut kaoottisella tai kiireisellä päivällä. Siitäkin huolimatta, ettei hän koskaan ole vaatinut minua tekemään mitään, ja on aina ymmärtänyt tilanteen (tai siis ainakin esittänyt ymmärtävänsä). Jostain kumman syystä pelkäsin jääväni kiinni asioista, joita ei ole edes olemassa tai joista tämä mies ei ainakaan välitä tuon taivaallista. Kaksi viikkoa on toisaalta aika, jonka tarkoitus ei olekaan osoittaa kotivanhemmuuden rankkuutta. Ensimmäisen päivän jälkeen Allu ihmetteli, kuinka olen säilyttänyt mielenterveyteni kodissa, jossa ei ole tiskikonetta. Muuten isyysvapaa taisi olla parasta lomaa. Aikaa tutustua omaan lapseen.

 

 

Lue myös: 

Valitsimme epätasa-arvoisen perhevapaan

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Kun sähköpostin otsikossa luki "mikä on toimivin tapa rauhoittaa lapsen kiukku?", olin heti valmiina lukemaan lisää. Kyse on Kasvun Taikan Vanhemmuuden voimapostista, jossa on juuri alkanut ilmainen miniverkkovalmennus, Myönteisiä keinoja kasvatukseen. Neljäosaisen valmennuksen teemana ovat keskity vahvuuksiin, kommunikoi rakentavasti, ymmärrä lapsen tunteita ja pysy rauhallisena, sekä huomioi itsesi ja omat tarpeesi vanhempana. 

Vinkiksi vaan, jos siellä on muitakin tunnetaitoja harjoittelevan lapsen (eli hermoja raastavan uhman kanssa eläviä) vanhempia. Itse ainakin nostan nöyränä, mutta tarmokkaana käden pystyyn. Tässä äitiydessä on vielä paljon opettelemista!

  

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Terveisiä Riiasta!

Toinen työviikko ja ensimmäinen yön yli -matka aiheuttavat erilaisia tuntemuksia. 

 

Ikävää. Yhtäkkiä se olenkin minä, joka Skypen välityksellä, hotellin lakanoiden välistä kyselee päivän tapahtumia ja lähettelee hyvän yön suukkoja kotiin ruokapöydän ääressä istuville hassuttelijoille. Frida näyttää vanhemmalta ja osaa yhtäkkiä kertoa linnuista, autotiestä ja pelosta. 

Epäilyksiä. Järkytänkö lastani? Kaksi vuotta tiiviisti yhdessä ja sitten eräänä päivänä äiti alkaakin käydä töissä viisi päivää viikossa ja on heti perään kokonaiset kaksi päivää poissa. Vaikka Allu on vielä tämän viikon isyyslomalla, ja kaikki ovat nauttineet ajasta, Frida reagoi silti äidin poissaoloon. Yöt ovat häiriintyneet jo ennen päiväkodin alkua ja sekä äidin läsnä- että poissaolo kiukuttaa. Työmatkoja ulkomailla on useita joka kuukausi, eikä tasoitteluaikaa ole. Tiedän, että Frida tottuu uuteen tilanteeseen, mutta se voi vaatia aikaa. Kuinka autan häntä ja samalla onnistun työssäni?

Huojennusta. Tänään saan nukkua kunnolliset yöunet. En valmistele viikonlopun synttäreitä, enkä tee kotitöitä. Makaan hotellihuoneen sängyssä, kirjoitan blogia, teen kasvonaamion ja nautin hiljaisuudesta. Ehkä jopa luen kirjaa. Hotellihuone ei ehkä koskaan ole tuntunut näin houkuttelevan tylsältä. (Olen joskus jopa asunut 60% viikoista hotellissa, joten tiedän mistä puhun.)

Iloa. Huomenna menen kotiin, pussaan Allua ja kurkistan pinnasängyssä, ihan kippurassa tai tikkusuorana, nukkuvaa Fridaa. Täynnä rakkautta. Tiedän jo, että juoksen kotiin, vaikka tietäisin tytön nukkumaanmenoajan ylittyneen.

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Heinäkuussa lomailtiin yhdessä kaksi viikkoa, tasattiin kevään taakkaa ja otettiin ihan rennosti. Kuun loppua kohden takaraivossa alkoi kiristää paniikki kotiaikojen loppumisesta ja elokuussa alkavien töiden mullistuksista. Oodi kesälle ja rakkaudelle, tässä heinäkuun mieleenpainuvimmat kuvina, sekä kesän luetuimmat postaukset!

 

Loma tai arki, yhtä kaikki. Kotona, matkoilla, mökillä, juhlissa, festareilla, tai ihan vaan kauppareissulla, me nautimme. Heinäkuusta jäi erityisesti jälki Allun ja Fridan välille. Isä kelpasi taas iltarutiineihin ja tasapaino perheen sisällä tasoittui. Elokuun murheet jätettiin elokuulle ja aurinkokin paistoi. Jos ei paistanut, niin etsittiin joko isoimmat lätäköt ulkoa, tai majapaikat kotoa. 

 

 

 

 

Kesä- ja heinäkuun luetuimmissa postauksissa kärkeen nousivat avoimesti kirjoitetut, ja hetkessä elävät tekstit. 

TOP 5

1. "V***n ylisuojelevat vanhemmat!"

2. Ammattiliitto: uhka vai mahdollisuus

3. Ostoksilla: Summer Garage

4. Opiskelu kotiäitinä vaatii täydellistä ajoitusta kaikessa

5. Enemmän ymmärrystä ja vähemmän arvostelua

 

 

 

Tahtoa ja tahdikkuutta yhdessä paketissa. Frida on sydäntäsärkevän herttainen ja uhmakas. Pian 2-vuotiaan taaperon heinäkuu oli täynnä ensimmäisiä pieniä lauseita, yhdyssanoja ja numeroiden etsintää. "Pomppuaikaa" ja "tanssinaikaa", kesän ihmeitä sekä myös hurjia raivokohtauksia. Tunteita laidasta laitaan. 

 

 

 

 

Lue myös:

Lokakuun palat

Marraskuun palat

Joulukuun palat

Tammikuun palat

Helmikuun palat

Maaliskuun palat

Huhtikuun palat

Toukokuun palat

Kesäkuun palat

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Share

Pages