Maanantai, päivistä paras

Räyhälä

Tuskin kukaan virastoaikana työskentelevä on vieras käsitteelle maanantai. Sanalle joka ei tarkoita vain viikonpäivää, vaan usein myös olotilaa: väsymystä, huonosti nukuttuja yöunia, aikaista herätystä, riemukkaan viikonlopun jäljiltä jäänyttä henkistä painolastia, miljoonaa hoidettavaa asiaa, rästitöitä ja liian monta edessä häämöttävää pitkää päivää ennen seuraavan viikonlopun tuomaa vapautta.

Laskin tänäkin maanantaina kankkuni työpöydän ääreen aikalailla kello yhdentoista pintaan, ja odotin. Vaan odotinpa turhaan; maanantaimasennus ei saapunut luokseni.

(Sen sijaan ovelle ilmestyi postinjakaja, joka toi elämäni ensimmäiset käyntikortit. Jihaa!)

Tajusin, että maanantait saattavat olla tämän yksinyrittäjän parhaita päiviä. Hetkiä, jolloin viikon saa aloittaa puhtaalta pöydältä omassa tahdissaan. En sovi yleensä tapaamisia maanantaille mikäli ei ole aivan pakko. Viimeistään tänään päätin virallisesti, että viikon ensimmäinen arkipäivä saa olla vastedeskin minun päiväni. Oman toiminimeni päivä. Työpäivä, jolloin voin nukkua hieman pidempään, lyllertää rauhassa työhuoneelle ja aloittaa päivän iisisti järjestellen seuraavien viikkojen kalenteria, käyden läpi kirjanpitoa, kuitteja, omia paperitöitä ja laskuja. Hoitamalla seisovia ja odottavia pikkujuttuja alta pois. Päivä, jolloin voin käyttää leijonanosan ajasta vain oman yritykseni asioihin, to do -listoihin, rahaliikenteen hoitamiseen, organisointiin ja järjestelyyn. Maanantai olkoon tästedes lähtökohtaisesti päivä, jolloin kasaan rauhassa tulevan viikkoni palaset yhteen, hoidan niitä vähemmän itsenäistä ajattelua vaativia tehtäviä ja samalla nollaan pääni.

Aiemmat työvuoteni pankissa ovat opettaneet sen, että tylsänkuuloisessa rutiinityössä on tosiaan myös puolensa. Eräässä elämänvaiheessa käytin monta tuntia viikossa exceleiden täyttämiseen, viitteiden ja arkistointitunnusten selailuun, kirjanpitokorjauksiin, laskujen tutkimiseen ja tulkitsemiseen, nappien paineluun ja ikkunasta toiseen pomppimiseen. Kun homman oli kerran oppinut, siinä pystyi vajoamaan suoranaisiin tiloihin. Sitä saattoi vaan kuunnella musiikkia ja antaa ajan kulua numeroita ja ruutuja tutkiessa. 7,40 tuntia kului, ja palkka juoksi. Työpäivän jälkeen pata oli tyhjä, palkkakuitti pidempi, ja varsinainen oikea päivä saattoi alkaa. Harmi vaan, että se oma päivä oli silloin kello 16.30 maissa jo ehtoon puolella. Ja ajankäytöltään täysin jonkun muun hallittavissa.

Yhtäjaksoisen rutiinityön ongelma on se, että siihen kyllästyy nopeasti etenkin silloin, kun sitä tekee viitenä päivänä viikossa. Tämä on tietysti täysin luonne- ja mieltymyskysymys, mutta minulle täysin rutiininomainen työ päivästä toiseen ei kertakaikkiaan sopisi. Siispä olen iloinen, että pystyn kääntämään monen mielessä mörkönä muhivan kirjanpidon ja excelit niiksi "kivoiksi vaihteluhommiksi" ainakin oman yritykseni kohdalla. Koska myyn aikaani ja osaamistani, on rahaliikenteen seuraaminen ja järjestely helpompaa kuin esimerkiksi useita kulutustuotteita myyvällä. Osaan luetella suunnilleen ulkoa lähettämäni laskut ja maksamani kulut summineen ja maksutapoineen. Katsotaan sitten mitä mieltä varsinainen kirjanpitäjä on raporteistani kun se aika koittaa, mutta ainakin olen pyrkinyt alusta asti selkeyteen: hillonnut, luokitellut ja järjestellyt jokikisen kuitin, laskun, tilisiirron, korttimaksun ja niin pois päin. Vaikka kirjanpidossa tulisi vielä mokattua jotain (ja varmasti vielä tuleekin), niin puolustuksekseni voin ainakin sanoa kehittäneeni systeemin, jota olen noudattanut orjallisesti. Etenkin maanantaisin.

Siispä tiistai-lauantai ja päivät välillänne, te saatte olla niitä päiviä, jolloin tapahtuu varsinainen työ. Jolloin tehdään sitä mitä kalenteri kertoo: tapaillaan, palaveerataan, lounastetaan, mailaillaan, soitellaan, rökitetään wordia ja powerpointia, tutkitaan asioita ja tuhlataan aivokapasiteettia niihin asioihin, jotka pitää pohtia monen ihmisen ja tekijän kannalta sopiviksi. Sunnuntai on lähtökohtaisesti työstä vapaa, ja eikö vain olekin ihanaa, kun sunnuntain jälkeen koittaakin maanantai: rentouttava ja hiljainen päivä, jolloin kasataan vain muutama hassu palapeli, eikä lähdetä säätämään sen kummemmin. Toimintasuunnitelma on suunnitelma, joka tulee ajatella jokaisen osapuolen näkökulmasta, mutta arkistointitunnus on vain numero.

Siispä maanantai olkoon tästä lähtien vain meidän hetkemme. Minun, numeroideni ja näkökulmani.

Postaus toteutettu yhteistyössä henkilöstöpalveluyritys VMP Groupin kanssa, osana VMP:n Monityöurablogeja.

Share

Kommentit

Maiski
40 hours and counting

Musta on hyvä idea määrittää maanantai juuri nille rästitöille, jotka aina muistuttelevat olemassaolollaan, mutta saattavat olla niin "pikkujuttuja", ettei niitä tule ikinä hoidettua, kun on työstettävänä jokin isompikin kokonaisuus. Mulla oli itseasiassa töissä juuti tuollainen maanantai - ja tänään pääsi sitten hyvin eteenpäin kun sai kaikki rästit tehtyä :)

Räyhälä
Räyhälä

Niinpä! Monta pikkujuttua ei tunnu yhtään niin pahalta kun ne niputtaa yhteen ja yrittää hoitaa samalla kerralla pois. Eivätpähän kummittele isompien hommien välissä :)

Kommentoi