Ladataan...
Räyhälä

Hiljaista on.

Elämässäni ei niinkään, mutta tässä blogissa kyllä.

Tänään tajusin, että olen onnistunut jotenkin täyttämään syksyni hyvillä asioilla, jotka sulkevat pois tietyllä tavalla sen, että ehtisin roikkua mukana blogimaailman menossa. Sen lisäksi, etten ehdi seurata mitä täällä tapahtuu, en ehdi kirjoittaa ylös omia ajatuksianikaan. Ja eihän sellainen nyt herraparatkoon ole hyvää bloggaamista (ja kieltämättä se vähä mitä tätä touhua on ehtinyt kurkkimaan - tämän saitin mainosuudistukset saavat kyllä minutkin pohtimaan miksi haluaisin kirjoittaa alustalle, joka työntää luomieni sisältöjen väliin omia sisältöjään, jotka voivat olla ties mitä).  Lyhyestä virsi kaunis: en pysy tällä hetkellä mukana blogimaailman menossa, joten en edes yritä. 

Tulen varmasti takaisin sitten kun siltä tuntuu ja kun siihen on aikaa, mutta nyt keskityn ottamaan haltuun asioita, jotka vievät voiton edellämainitusta: äänen opiskelu (välillä haluaisin itkeä omaa surkeuttani, välillä haluaisin huutaa koko maailmalle miten fiiliksissä olen siitä, että minun on mahdollista ilmoittautua mm. sound poetry -aiheiselle kurssille), oman itseni, suuntaviivojeni ja tekijäidentiteettini pohtiminen, rahan takii -työt, venäjän opiskelu, bulgarialainen laulu, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, kirjojen lukeminen, kodin fiksailu ja lempivuodenajastani syksystä täysillä nauttiminen.

Vaan eiköhän se pimeä marraskuun hygge tai jokin minut viimeistään tänne taas aja.

Siihen tai johonkin muuhun määrittelemättömään ajankohtaan asti - heipparallallaa. Ajatusoksennan varmasti ainakin Instagramin puolelle sitä sun tätä, kun se on niin helppoa.

Ihanaa ja voimakasta syksyä kaikille!