Ladataan...
RetroPrinsessa

Heippatirallaa ja terveiset Langkawilta. Tällä hetkellä istun resortimme respantapaisessa puupenkillä ja kirjoitan teille terveiset. Hotellissamme on kyllä wifi, mutta blogin kirjoittamiseen se ei hirmuisesti kannusta, koska katkeaa parin minuutin välein. 

Vaikka matkamme on edennyt jo pitkälle Singaporesta, haluan ehdottomasti kertoa siitä sanasen.

Singapore on IHANA!

Aluksi ajattelin että nääh, tässä mitään ihmeellistä ole, paitsi järjetön kuumuus ja kosteus. Mutta sitten menin kaupunkiin sisään ja olin myyty.

​Singapore on puhdas ja siisti. Sen vettä voi juoda. Minä myös söin siellä melko huolettomasti, enkä tanssinut ripaskaa kertaakaan. Vaikka Singapore on iso busineskaupunki, löytyy kylmien pilvenpiirtäjien keskeltä jotakin hurjan somaa ja värikästä, kuten Little India ja Chinatown.


Kaupunki on myös rakennettu niin, että suurien pilvepiirtäjien keskelläkin on puita, kasveja ja puistoalueita. Ulkoleikkipuistoja me löydettiin vain yksi erään ostarin edestä, eikä niitä ilmeisesti juuri enempää siellä olekaan. Lappsetille olisi varmasti oiva markkinarako Singaporessa muuten.

Hintatasoltaan Singapore on lähellä Suomea. Ruoka on vähän halvempaa ja taksilla ajaminen hurjasti halvempaa kuin Suomessa. Mikäli viivähdät vain hetken, niin suosittelen vierailemaan näissä paikoissa (sopii myös budjettimatkailijalle, sillä ovat ilmaisia):

Haw Par Villa 

Täällä sadusta tulee totta.

Gardens by the Bayn "valopuut". Jos saavut paikalle 19:45 ehdit näkemään upean valoshown.

Fountain of Wealth ilta-aikaan on myös huikea.

Kiitos Singapore. Tänne palaamme takuulla uudestaan. Onhan täällä myös Livia, Saanan ystävä, jota meidän täytyy ehdottomasti käydä moikkaamassa ainakin ensi vuonna viimeistään.

Nyt hiki valuu ja wifi pätkii. Lähden mereen. Jykä ja Saana menivät sinne jo 1,5 tuntia sitten. Palataan kun yhteydet paranee. Ennen sitä voit käydä kurkkaamassa matkamme instagramista.

Terkkuja!

Share

Ladataan...
RetroPrinsessa

Balilla on paljon kauniita rantoja. Toiset ovat sopivia rauhalliseen rentoutumiseen, toiset surffailuun ja toiset täydellisiä kauniiden auringonlaskujen ihailuun. Nusa Dualla oli mukavan hiljaista ja rauhallista, tämä Seminyak on taas kuuluisa surffi- ja auringonlaskurannoistaan.

 

Me vietimme Nusa Dualla useamman kokonaisen päivän rauhallisella rannalla, jossa merivesi oli kirkkaan turkoosia. Täällä Seminyakissakin kävimme pariin otteeseen rannalla ihailemassa auringonlaskua ja tekemässä hiekkakakkuja.

Rantavedessä oli kiva hypellä ja seurata kauempana olevia surffaajia.

Ai niin, unohdinko kertoa, että jokaisella aallon rantautumisella jalkaani takertui muoviroskia?

Unohdinko kertoa, että hiekkakun rakentamista varten piti etsiä hiekkaa, jossa ei olisi muoviroskaa?

Unohdinko kertoa, että ihmiset viettivät perhepiknikiä roskakasojen seassa, ja että lapset täyttivät merestä löytyneitä movipusseja ilmalla ja käyttivät niitä kellukkeinaan?

Unohdinko kertoa, että jokaisen aallon mukana rantaan tuli lisää muoviroskaa?

Yksi paikallinen tiesi kertoa, että sadekaudella kaikki mantereilla oleva roska huuhtoutuu jokiin ja virtaa sieltä luonnollisesti mereen. Tällä kertaa tuulet sattuivat puhaltamaan Seminyakiin ja toivat roskat näille rannoille. Näky oli järkyttävä. Kyllä kuulkaa konkretisoitui lause: Maapallo hukkuu muoviin.

Illan tullen kauhakuormaajat ajoivat roskia suuriksi kasoiksi. En tiedä mitä niille kasoille tehtiin, mutta vahvasti epäilen, että tuikattiin tuleen.

Hämärän laskeutuessa myös rannoilla olevat roskat peittyivät yön pimeyteen. Me turistit saatoimme kääntää katseemme kaikesta ikävästä kauniille taivaanrannalle ja siemaista pitkän kulauksen raikkaasta mojitosta ajatellen: Eipä tämä ongelma minua kosketa...

Mitäpä jos koskettaakin?

Share

Ladataan...
RetroPrinsessa

Ihan alkuun kaikille niille, jotka päätyivät tälle sivulle etsiessään kokemuksia päiväretkistä Balilla sanon, ÄLKÄÄ TEHKÖ SITÄ, ÄLÄKÄÄ HYVÄN TÄHDEN TEHKÖ SITÄ AINAKAAN JOULUN JA VUODENVAIHTEEN VÄLIPÄIVINÄ!

Me nimittäin teimme sen. Ajatus useammasta nähtävyydestä yhden retkipäivän aikana, auto ja oma kuski, tuntui ihan liian hyvältä. Ja sitähän se olikin. Täällä on nimittäin uusi vuosi ilmeisen iso juhla ja Balille suuntaa ihmisiä muualta Indonesiasta omilla autoillaan. Miljoonia autoja ja kapeat, paikoin jalkakäytävän levyiset tiet on yhtäkuin tautiset ruuhkat. Pahimmillaan 5 kilometrin matka kesti 1h 40min. 

Eilisen kokpäivä(autossa)retken ehdottomasti tuijotetuin nähtävyys onkin tässä:

Meidän kokopäivä(autossa)retkemme kesti kaikenkaikkiaan 10 tuntia, josta vietimme noin 3 tuntia muualla kuin autossa istuen ja ruuhkassa jonottaen.

Ne hetket, kun pääsimme ulos autosta olivat kyllä huikaisevia, mutta kyllä vahvasti suosittelen sopimaan päiväretken sijaan 1-2 kohteen retkiä useampana päivänä. Tällöin jopa jälleen kerran takalistosta ulos tunkeva häntäluu saattaa pysyä omalla paikallaan. Erityisesti jos matkustat lasten kanssa, älä lähe kokopäiväretkelle. Autosta voi nimittäin hajota vaikka ilmastointi keskellä 30 asteen hellettä.

Me pääsimme käymään kilpikonnafarmilla, Sanurin biitsillä, riisiterasseilla ja temppelillä, jonka nimeä kumpaankaan meistä ei muista. 



 

Ai niin, ja kävimmehän me kahviplantaasilla ja maistelimme mm. sivettikissan paskomaa maailman kallleinta kahvia.

No, eipä ollut kummoista paskaa.

Jos jotakin positiivista autoilevista ihmismassoista voi hakea niin sen, että meidän kuskimme päätti kierrellä pikkukyliä välttääkseen edes osan ruuhkista. Me saimme tilaisuuden nähdä pilkahduksen Balia aidoimmillaan turistirysien sijaan.

Se mikä minua on yllättänyt täällä, on ilmansaasteet, hurjat auto-ja skootterimäärät ja roskaisuus. Täällä ei ole kummoista julkista liikennettä, vaan ihmiset kulkevat joko omilla autoillaan tai skoottereilla. Parhaimmillaan olen nähnyt 5 henkisen perheen keikkuvan yhdessä skootterissa. Kypäriä ei ole, ainakaan lapsilla. Myöskään jätehuolto ei liene kummoinen. Roskapusseja, muovia ja irtoroskaa on pitkin katuja. Ihan sama onko kyseessä pikkukylä vai turistirysä, roskaa on ja paljon. Vähän väliä nenään kantautuu poltetun muovin löyhkä, kun joku polttaa roskia jossain. Myös ilmansaasteet tuntuvat kurkussani heti kun liikahdan hotellilta jonnekin.

Siinä mielessä Bali ei kyllä ole vastannut sitä mielikuvaa, joka siitä julkisuudessa ihmisille (minulle) luodaan. Minä ainakin kuvittelin astuvani suurinpiirtein maanpäälliseen paratiisiin. Mutta ihmiset ovat täällä se juttu, kauniiden nähtävyyksien lisäksi. Ihan huikean iloista, hymyileväistä ja jotenkin onnellisen oloista porukkaa täällä. Enkä nyt puhu pelkästään niistä tyypeistä, joille maksetaan turistien voitelusta, vaan ihan vaikka ohikulkijoistakin. Se fiilis tarttuu ja saa olon todella huolettomaksi ja kevyeksi. Pienet vastoinkäymiset ei haittaa. Edes ötököitä en enää niin hirveästi kammoa kuin ennen. Olen törmännyt niihin aika sairaan monta kertaa muuten.

Luulen kuitenkin, että ihan just heti ensi talvena emme mahdollista lomamatkaamme tänne Balille suuntaa.

Share

Pages