Ensi kertaa oopperassa. Melkein.

RetroPrinsessa

Koska me sivistymättömät moukat emme ole koskaan käyneet oopperassa, päätti perheemme uuden polven Karita Mattila korjata asian viime yönä. Kolmen tunnin taiteilijauniensa jälkeen, hän aloitti klo 00:00 performanssinsa aariallaan Heräsin.

"Heräsin, HEräsin, HERäsin, HERÄSIIIIIN!!!"

Sillä me emme olleet ollenkaan valmistautuneet oopperaa varten, koetti Jykä "neuvotella" itsensä Karitan kanssa performanssin siirtämisestä seuraavaan päivään. Tiedättehän te taiteilijat: "Taide ei odota!", "Koskaan ei ole väärä hetki sivistää itseään taiteella", jne, jne.

Noin puolen tunnin neuvottelujen jälkeen, me siirryimme siis koko porukka suureen esiintymissaliin, jossa Karitamme aloitti:

"Ihhahhaa, ihhahhaa, heepooo hintahtaa-aa, iiihaanaa, iiihaanaa ratsastaa. Ihhahhaa, ihhaahhaa, heepoo hintahtaa-aa..."

Tämän hyvin pitkän ja intensiivisen aarian jälkeen luulen, että vuorossa oli cabaletta tai resitatiivi:

"Lakasen, lakasen, lakaseen. Missä vauva? Lakasen, lakasen lakaseen, lattiaa, lakaseen..."

Oli opperassamme myös n. 15-20 minuutin väliaika. Tosin, toisin kuin luulin väliajalla tarjottavan kuohuvaa ja pikkuleivoksia, meille tarjottiin avokämmentä naamaan ja napakoita kantapääpotkuja vatsaan sekä muihin kehon eri osiin.

Ehkä kyseessä olikin operetti tai kupletti, sillä lyhyen väliajan jälkeen esitys jatkui leppoisan kevyellä Viisi pientä ankkaa- laululla, jonka jälkeen oli vuorossa pitkä, pitkä monologi:

"Yksi, kaksi, kolme, viisi, kuusi, seitsemän. Oho, missä pupu? Yksi, kakasi, klolme, viisi, kuusi, seitsemän..."

Monologin jälkeen, oli yleisön aika osallistua tämän interaktiivisen teatterin tekemiseen. Jykä ponkaisi ylös sängystä ja huutokuiskaili:

"Ttu, kele, tana, eikö tää lopu koskaan?! Miten sitä ei väsytä? Nyt mä vien sen takas omaan sänkyyn ja nukutan sen sinne. Pakkohan sen on joskus nukkuu"

"Mie oon nyt ihan hereillä, niin voin viiä sen. Jospa se rauhoittuis ommaan sänkyynsä."

Ja niin taiteilija siirrettiin kultatuolissa pienemmälle näyttämölle. Jossa esitys jatkui. Katsojan kannalta farssina. Ensin taiteilija huomasi lampun, jonka jalka taipuu, väänteli ja käänteli sitä hoki:

"Niks, naks. Niks, naks. Niks, naks. Niks, naks..."

Ajattelin levyn hirttäneen kiinni, joten irroitin lampun ja siirsin sängyn alle. Samassa yleisön yli lensi unipupu kaaressa lattialle. Tapahtumaa seurasivat vuorosanat:

"Oho, oho, haha, haha, missä pupu? Heititsen. Heititsen. Missä pupu? Heititsen..."

Koska interaktiivinen yleisö ei reagoinut esiintyjän toivomalla tavalla, päätti taiteilija siirtyä järeämpiin aseisiin ja heitti tutin pupun perään:

"Oho, oho, tutti. Haha, haha. Heititsen! Heititsen! Tutti. Oho. TuttituttituttituttiTUTTITUTTITUTTITUTTIIIIII!"

Poimiessani tutin lattialta taiteilijalle takaisin, aloin olla aika väsynyt. Rajansa taiteella ja kulttuurillakin. Eiköhän se kolme tuntia ole riittävä määrä näin yhdellä kertaa. Siirryin takaisin suurelle näyttämölle ja jätin taitelijan jatkamaan monologiaan. Kesti ilmeisesti hetken, ennenkuin Mattila huomasi yleisönsä vetäytyneen takavasemmalle, sillä saatoin sulkea silmäni pariksi minuutiksi. Pian pieneltä näyttämöltä alkoi kuitenkin kuulua:

"Saana täälläää! Saana täälläää!! SAANA TÄÄLLLÄÄÄÄÄ!!!"

"Mee sie nyt. Minä en ennää JAKSA!!"

Jykä siirtyi pienelle näyttämölle. Esitys jatkui. Jossain vaiheessa taiteilija siirrettiin taas kultatuolissa takaisin suurelle näyttämölle:

"Ei helvetti, laulakoon, potkikoon ja hakatkoon mua vaikka aamuun. Mä alan nukkumaan tasan nyt!"

Ja niin taiteilija esitti loppunäytöksensä suurella näyttämöllä. Ilmeisesti Karita on ollut myös Turkan opissa, sillä yleisö sai osakseen napakoita kantapääpotkuja ja kyynärpäästä silmiinsä laivalaulun säestyksellä. Ooppera- operetti- kupletti-farssi päättyi noin klo 04:00. Karita sai kuitenkin taiteestaan niin paljon hengenravintoa itselleen, että hän oli täysissä voimissaan taas aamulla klo 08:00.

Me sivisymättömät moukat olemme taas olleet suorastaan ähkyssä tuosta taidepläjäyksestä ja näyttäneet tänään vuoron perään tältä:

 

Kommentit

#MOMFIE

Mun lempiblogini näyttää taas kyntensä! <3

Raissi
RetroPrinsessa

Voi KIITOS <3 Olihan tuosta performanssista jotakin hyötyä sentään :D

eppunen
Pienen pojan elämää

Mua kiinnostaa kovasti tietää mikä on kupletti, kun Mikko aina sanoo "se on kupletin juoni" eikä osaa silti kertoa mikä se kupletti oikein on.

Mutta olispa kamala joutua väkisin oopperaan, mulla varmaan heti ensyönä edessä kun menin ajattelemaan et onneksi ei meillä.

Raissi
RetroPrinsessa

Kupletti on semmonen musiikillinen huumoripläjäys, tietääkseni :D

hanne_tasteofhoney

Hahhaha!! Kuulostaa niin tutulta, voi järki! Sä oot kyllä ihan loistava kirjoittaja, terv. Musiikinopettaja

Raissi
RetroPrinsessa

Voi apua, teillä musiikki on siis vielä verissä. Saatteko montakin musikaalia viikossa? :D Ja kiitos ihanista sanoista. Lämmittää niin kovasti <3

hanne_tasteofhoney

No kyllä meillä ihan aamusta alkaen testataan akustiikkaa jonkinlaisen soundcheckin muodossa, välillä lyyrisempää aamuaariaa ja toisinaan sit jytyytetään menemään kuin djemberumpujen armeija :D meillä näitä lupaavia muusikonalkuja on nimittäin kaksi. Pheeeww!!

Raissi
RetroPrinsessa

Elämä siis on yhtä musikaalia :D

Katie
Aika kypsä äidiksi

Ihana oot! Ja niin on Saanakin. <3

Raissi
RetroPrinsessa

Niin sieki! Ja teijän enkelikikkurapäinen pikkumies <3

Kiitos nauruista :) ei enää väsytä itseäkään niin paljon, kun heräsin viime yönä vaan viisi kertaa lapsen yskään ja vaan kaksi kertaa niistä edellytti, että nousin sängystä hakemaan vettä :D 

Raissi
RetroPrinsessa

Hyvä :) Meilläkin Karita tais heittäytyä loman viettoon, koska viimeyönä ei ollut yhtään konserttia :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Moi :)
nauroin vatsa kippurassa, olet kyllä todella hyvä kirjoittamaan ja silmissäni näin tämä tapahtuman, teillä aina sattuu ja tapahtuu :) Ihana perhe :)

terkuin annuska

Raissi
RetroPrinsessa

Voi kiitos <3

Vau mikä vauva!

Aluks muakin nauratti tää, mut sit kun tajusin että omat tällaset yöt on IHAN HIRVEITÄ, niin lähinnä vaan tuijotin ruutua lasittunein silmin... :/ :D

Raissi
RetroPrinsessa

Totta, ei se enää siinä 3,5 tunnin jälkeen naurattanut, vaikka aluksi mulla oli neitosen jutuissa naurussa pitelemistä. Kyllä se tänään taas vähän naurattaa, kun on reilut yöunet takana.

Karuselli

Hahhah, meillä oli samankaltainen show(paini) käynnissä viime yönä. Sinnikkäitä mukuloita. :-)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.