Älkää hölmöt erotko kirkosta tämän takia!

Rönsy

Suomessa ei ole kolutumpaa, haukotuttavampaa ja rasittavampaa puheenaihetta kuin Päivi Räsäsen arvot ja vakaumus. Edes hiljainen heinäkuu ei ole hyväksyttävä peruste sille, että taas kerran siteerataan Räsäsen jossain Kansanlähetyspäivillä pitämää puhetta, irrotetaan yksi lause kontekstistaan, tulkitaan se niin pahantahtoisesti kuin vain ikinä kehdataan, ja tuotetaan näin KOHUKOHU, HUHHUH, PÖYRISTYTTÄVÄÄ, EROA RÄSÄNEN! Terkkuja toimituksiin: todella halpaa ja väsyttävää.

Räsäseltä on tivattu ainakin koko 2000-luku hänen kantojaan homoliittoihin, eutanasiaan, aborttiin, feminismiin ja kaikkeen sellaiseen, josta meillä niin monilla on jo se-ainoa-oikea-kanta-ja-muut-on-ihan-tyhmiä. Ja hän onkin niitä mieluusti kertonut. Käsi ylös kuka ei tiedä vielä, mitä mieltä Päivi Räsänen on. Toimitukset, mites on?

Tämänkertaisen puheen aihe oli "Kristittynä maallistuneessa yhteiskunnassa – kristillinen ihmiskuva haastettuna", ja Räsänen puhui siitä – siis to-del-la yllättävästi  – näin:

"Kaikilla meillä on tullut eteen tilanteita, joissa joudumme miettimään, rohkenemmeko toimia vastoin yleistä mielipidettä tai normia, porukan painetta tai jopa lakia, jos nämä ovat Jumalan sanan vastaisia. Raamatussa kuitenkin sanotaan, että 'enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä'. Sanomisen tila kapenee, jos emme tätä oikeuttamme käytä. Mitä enemmän vaikenemme Raamatun opetuksesta kipeisiin ajankohtaisiin kysymyksiin, sitä voimakkaampi on torjunta. Jos lumituiskussa ladulla ei ole riittävästi hiihtäjiä, umpihankeen hiihtäminen käy raskaaksi. Edellä hiihtäjiä tarvitaan."

Sitten käsi ylös se, joka ihan vilpittömästi näkee tässä jotain raamatullista kiihotusta esivaltaa vastaan, eikä vielä Räsäsen tarkennustenkaan jälkeen pysty pitämään ensisijaisena tulkintana, että tässä viitataan nyt noihin edeltä mainittuihin samoihin vanhoihin asioihin? 

Ovat muuten sellaisia asioita, että räsäsmäiseen vakaumukseen vedoten on aika vaikea niissä rikkoa lakia: olemalla tekemättä aborttia, olemalla armomurhaamatta ketään, olemalla menemättä naimisiin omaa sukupuoltaan olevan kanssa, ja niin edelleen. 

Asioista saa ilman muuta olla eri mieltä Räsäsen kanssa, mutta kysyn vielä uudestaan, että tuliko uutisena hänen mielipiteensä abortista? Sitten vaan kuumottamaan muita ministereitä siitä, miksi he ovat Räsäsen kanssa samassa hallituksessa, jos tämä nyt on niin törkeää. Ja siinä sivussa, kertokaa, onko todella niin, että Suomessa ei enää saa ministerillä olla vahvaa kristillistä vakaumusta? Tässäpä olisi tuoreempi juttuaihe, kesätoimittajat huomio!

Mutta eipä jumiteta siihen, koska tämä oli vain ensimmäinen typeryys tässä heinäkuisessa KOHUSSA ja koska siitä on jo kirjoitettu erittäin hyvin täällä.

Toinen todella, todella typerä asia on, että nyt jengi taas eroaa tuhatpäin kirkosta. Taannoiseen tunnemössökeräykseeni tuli uusi satsi mössöä.

Olen ateisti/agnostikkona vuosia harkinnut kirkosta eroamista mutta viime aikoina en enää. Nimittäin en halua että kukaan voisi vahingossakaan luulla, että olisin niin tyhmä, että eroaisin kirkosta jonkun poliitikon sanomisten takia. Joutunen odottamaan asian käsittelemistä siihen asti, että Päivi Räsänen vetäytyy politiikasta. 

Kuinka vaikeaa voi olla tajuta, että Päivi Räsäsellä ei ole mitään tekemistä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uskonopin kanssa? Räsänen on lääkäri, poliitikko, ministeri ja kirkon jäsen, ei muuta. Nyt ei ole varmaa tietoa, mutta on hyvin mahdollista, että myös Matti Nykänen, Tauski, Tuksu, Audi-mies, Esko Kiesi, Teuvo Hakkarainen, Kola-Olli, Kari-Pekka Kyrö, Linda Lampenius ja Anneli Auer kuuluvat kirkkoon. Ainakin osa heistä varmaan kuuluu. Nyt jos he sanoisivat jotain radikaalia uskostaan, niin nämä samat eroajat eroaisivat varmaan senkin johdosta?

Käy sääliksi ev-luttia. Jos monesta sitä voikin syyttää, niin ei Päivi Räsäsestä, ja silti juuri Räsäsestä aiheutuu monelle seurakunnalle hirvittävä rahapula, henkilöstövähennyksiä ja muita (turhan äkillisiä) vaikeuksia. Ja kun tämä tunnemössöinen eroryöppy ei ikävä kyllä edes kerro suomalaisten maallistumisesta tai arvojen muuttumisesta, vaan ihan vaan suomalaisten tyhmyydestä.

Share

Kommentit

tiia_

Kiitos Joanna, kun puit omat tuntoni sanoiksi! Vaikken ole yhtään mistään samaa mieltä Päivi Räsäsen kanssa, on tämä "kohu" todella ärsyttävä. Viimeiset kaksi päivää facebookini on täyttynyt iltapäivälehtien surkuhupaisista lööpeistä, joita kaverit ovat raivopäissään jaelleet. Ja minä olen pähkäillyt, että kuinkahan moni edes vaivautui lukemaan muuta kuin ne halvat otsikot. Räsäsen puhetta ei varmasti kahlannut läpi kovinkaan moni.

gitteg12 (Ei varmistettu)

Osoittaa kyllä myös tämän tekstin kirjoittajalta aikamoista sisälukutaidottomuutta, kun luulee, että "kohu" koskee Räsäsen aborttikantaa. Eiköhän tässä ihmisillä enemmänkin ärsytyksen ja ihmetyksen aiheena ole se, että Suomen _sisäministeri_ voi esittää tällaisia kannanottoja, sekä ylipäätään se, että näin merkittävässä asemassa voi olla ihminen, jonka arvomaailman ohi nyky-yhteiskunta on jo hyvän aikaa sitten ajanut.

Tuskin kovin moni kirkosta eronnut ajattelee millään tasolla, että Räsäsen kanta edustaa kirkon kantaa. Luulenpa, että eroamiset johtuvat vain siitä, että Räsäsen kaltaiset idiootit muistuttavat jo valmiiksi kirkosta erkaantuneita agnostikkoja tms. että "ai niin, täähän mun on pitänytkin jo hoitaa".

Tämä kohukirjoitus oli kyllä ihan samaa kohuhuttua kuin muutkin kohukirjoitukset kohu-Räsäsen kohumielipiteistä.

kao kao
Kao Kao

Räsänen on puhunut vuosikausia Kansanlähetyksen tapahtumissa, jossa tämäkin puhe oli pidetty. Hän on koko poliittisen uransa ajan ollut julkisesti kristitty ja hänet sisäministeriksi nimittänyt pääministerikin on tämän tiennyt. 

Pitäisikö mielestäsi siis henkilön olla olematta mitään mieltä mistään, kun hänestä tulee ministeri? Korostan, myös, ettei Räsänen esittänyt tässä kannanottoa, vaan piti puheen hengellisessä kesäjuhlassa.

Lisäksi, tekeekö aidosti sivistyneestä ihmisestä idiootin se, että hän on kanssasi asioista eri mieltä? (minä en siis ymmärrä tätä pyhää vihaa hänen arvojaan kohtaan). Ei hän itse soittele lehdille ja anna juttuvinkkejä, kyllä ne lehdet pyytävät häneltä niitä lausuntoja. Ja hän antaa niitä silti arvojensa mukaisesti, vaikka tietääkin joutuvansa siitä riepoteltavaksi. 

Joanna Palmén
Rönsy

Sun sisälukutaidolla, mitä sisäministeri tässä tarkoitti? Kehottiko oikeasti rikkomaan Suomen lakia? Ja sun nykyaikaisella arvomaailmalla, jonka ilmeisesti "kaikki" jakavat, onko uskonnonvapaus yhtään kunnioitettava periaate?

Räsänen on tuossa asemassa siksi, että häntä ovat monet äänestäneet ja kannattavat, ja muut hallituspuolueet katsovat mahdolliseksi tehdä hänen kanssaan yhteistyötä. Ja yllätys: demokraattisessa yhteiskunnassa kaikki eivät ajattele samalla lailla, mutta kaikki saavat äänestää ja ilmaista mielipiteensä. Myös yli 50-vuotiaat, maalaiset, uskovaiset, konservatiivit ja sen sellaiset, joiden "arvomaailma ei edusta nyky-yhteiskuntaa".

Olispa kiva jos eilisen kirkosta eroajat olisivat sellaisia, jotka yhtäkkiä muistivat hoitaa jo aiemmin valmiiksi ajattelemansa asian, mutta ikävä kyllä en usko siihen. Kirkkoon kuulumisen tai kuulumattomuuden ei pitäisi olla mikään tykkään/en tykkää -klikkaus.   

Ja kommenttisi sävyn vuoksi mainostan tässä vielä oikeasta sivupalkista löytyvää Rönsyn netikettiä. Helpottaa keskustelua, jos käyttäydyt kunnioittavasti.

Toimistosta (Ei varmistettu)

Munkin mielestä tässä kohussa on nimenomaan kyse siitä, että Päivi Räsänen sisäministerinä sanoi, että Raamatun "moraalisäännöstö" on korkeammalla kuin laki. Siinä hän teki virheen. Koska vaikka hän puhuisikin missä herätysjuhlassa, hän on tällä hetkellä kuitenkin aina myös sisäministeri, joka vastaa mm. Suomen poliisivoimista.

Sanoit tekstissäsi, että Päivi Räsänen on jaellut mielipiteitään koko 2000-luvun. Hän ei ole ollut kuitenkaan koko 2000-lukua SISÄMINISTERI. Tässä se "pieni" ero!

tiia_

Minä ajattelen, että on eri asia todeta, että "kaikilla meillä on tullut eteen tilanteita, joissa joudumme miettimään, rohkenemmeko toimia vastoin yleistä mielipidettä tai normia, porukan painetta tai jopa lakia, jos nämä ovat Jumalan sanan vastaisia" kuin että sanoisi, että "rikkokaa lakia, ihmiset, rikkokaa". Toki Räsäsen käyttämät lauseet ovat sisäministerin suusta kuultuna vähintäänkin erikoisia ja ansaitsevat tulla keskustelluiksi asiallisesti, mutta minusta toimittajat, jotka väittivät Räsäsen kehottaneen ihmisiä kansalaistottelemattomuuteen, olivat kyllä vetäneet kaikki mahdolliset mutkat suoriksi. Itse asia siis olisi tärkeä, mutta sen käsittely lehdistön taholta on ollut valitettavan huonoa journalismia.

unelias (Ei varmistettu)

Ainakin osassa seurakunnista lähetetään kirkosta eronneille kirje, jossa ollaan pahoillaan tämän eroamisesta ja toivotetaan tervetulleeksi takaisinkin. Kirjeeseem voisi lisätä, " jos olet eronnut P. Räsäsen lausuntojen vuoksi..." ja selitetty tämän jälkeen juuri yllämainittu asia, että kyseessä on yhden yksittäisen ihmisen mielipide. Vertailukohteeksi Räsäsen mielipiteelle voisi ottaa tavallisen Matti Maallikon mielipiteet.

Vierailija (Ei varmistettu)

... ja millä ihmeellä se määritellään, mikä on "tavallisen Matti Maallikon mielipide"?? Eikö ihmiset jo voisi oppia, ettei yhteiskunta voi perustua muulle kuin mielipiteen-, ilmaisun - ja uskonvapaudelle, ei millekään kuvitteellisella konsensukselle joka jossain vaiheessa lyödään lukkoon ja säädetään laiksi. Ja sillä tavalla vaiennetaan nämä kiusalliset räsäset ja hommafoorumilaiset ja mungolifet ja muut, joiden mielipidettä ja vapautta olla millaisia he itse haluavat en voi hyväksyä, vaikka edellytän muiden hyväksyvän minut, koska kuulun johonkin mystiseen enemmistöön.

Vierailija (Ei varmistettu)

... ja vielä: Tulisiko kirjeeseen lisätä myös muita kohtia, esimerkiksi: "Jos erosit kirkosta liian korkean kirkollisveron vuoksi, ota ythteyttä kirkon taloustoimistoon, puh. 09..." ? Tai mahdollisesti: "Jos erosi syynä oli homoilta tai mikä tahansa muu seksuaalivähemmistöihin liittyvä epäkohta, ota yhteyttä...." tai vielä että "mikäli erosit raamatunopillisten ja teologisten syiden perusteella, varaa aika keskusteluun numerosta..."? "
Ei kirkko ole mikään yritys, jonka on hinnalla millä hyvällä pidettävä kiinni kiukkuisista ja helposti suivaantuvista asiakkaistaan (jotka ovat aina oikeassa). Ihmisillä menee ilmeisesti näinä sysimustan kapitalismin päivinä ihan yli hilseen muutamien historiallisten instituutioiden juuret ja olemassaolon perusteet (sikäli kun niitä enää on). Kirkko ei ole palveluntuottaja.

Annemaris

Tää ei nyt kuulu asiaan, ja on hyvin henkilökohtaista, mutta mua jäi mietityttään miksi et ole eronnut kirkosta jos kerran olet ateisti/agnostikko?

Sanoit, että et halua ihmisten luulevan sinun olevan niin tyhmä, että eroaisit kirkosta poliitikon mielipiteiden takia. Mä kyllä pelkäisin enemmän sitä, mitä ihmiset ajattelisivat siitä, että joku kirkon jäsen ei usko mihinkään mihin koko kirkon idea perustuu. En näe logiikkaa :D

Tins (Ei varmistettu)

Tämä on mielenkiintoinen asia, ja minäkin kuulisin siitä mielelläni lisää. Omassa lähipiirissäni on nimittäin eräs, joka otti ja erosi kirkosta ns. homoilta-kohun tiimoilta. Jo vuosia ennen tätä lopullista eroa hän oli kuitenkin enemmän tai vähemmän hymähdellyt kirkolle ja sen opeille (yksinkertaistettuna johonkin sellaiseen uskomiselle, joka ei perustu tieteeseen), ja identifioinut itsensä ateistiksi. Toisin sanottuna hän oli tehnyt vahvasti selväksi, että uskonto ja kirkko eivät todellakaan ole häntä varten.

Mietin pitkään, miksi hän ei vain eroa kirkosta, jos kerran uskonto ja kirkko silittävät häntä vastakarvaan (koska hänen tapauksessaan kyse oli henkilöstä, joka nosti usein uskonnon esiin negatiivisena asiana), ja pidin häntä myös aika ristiriitaisena tämän asian suhteen. No, loppujen lopuksi ero tulikin, mutta olisi kyllä mielenkiintoista kuulla syitä siihen, miksi eroamista lykätään. Tuntuuko se jotenkin lopulliselta?

Ei voi odottaa muuta, kuin että uskon asiat, varsinkin näin ristiriitaisia tuntemuksia herättävän henkilön suusta kuultuna, herättävät ison haloon. Sellainen tää yhteiskunta vain on.

No, minusta on hiukan hätiköityä ja dramaattista erota kirkosta yksittäisen kommentin takia. Toki moni kuuluu kirkkoon vain, koska siihen on syntyessään liittynyt, joten eroaminen on helppoa, kun suhde ei merkitse mitään. Olen itsekin eronnut kirkosta, mutta siihen ei liittynyt dramatiikkaa. Kävin kuitenkin maistraatissa asiasta ilmoittamassa - en oikein osaa suhtautua tähän klikkaa itsesi ulos -tapaan hoitaa asia.. Veikkaan, että eronneiden määrä olisi huomattavasti pienempi, jos erotakseen pitäisi nousta sohvalta ja lähteä jonnekin.

Räsäsellä on oikeus mielipiteeseensä, mutta minäkin olen sitä mieltä, että hänen tulisi aina ottaa huomioon että hän on sisäministeri ja se, mitä hän sanoo on enemmistön (oletettavasti ainakin) mielestä virallinen kanta eikä kristityn ihmisen henkilökohtainen mielipide. Kyllä ministerillä saa tottakai olla omat mielipiteensä, mutta mielestäni hänen tulee ilmaista ne ottaen huomioon asemansa, varsinkin kun aihe on niin vahvoja tunteita herättävä.

 

Vau mikä vauva!

"Veikkaan, että eronneiden määrä olisi huomattavasti pienempi, jos erotakseen pitäisi nousta sohvalta ja lähteä jonnekin."

Todennäkösesti. Tosin luulen, että kirkkoon kuuluvienkin määrä olis huomattavasti pienempi, jos liittyäkseen pitäis ite käydä liittymässä, eikä vanhemmat hoitais asiaa rutiinisti paperilla "kun niin on tapana".

Totta. Kirkossa on kaunista pitää kastejuhla, rippikoulu on kiva kesäjuttu kavereiden kanssa jne :) Ehkä asiaan on tulossa muutos - edelliselle sukupolvelle tuo kirkkoon kuuluminen taitaa olla luonnollinen asia kuten myös oma asenne uskomiseen (siis 60+ vuotiaille), joten lasten "pitäminen" kirkon kirjoissa on ollut normi, jos ei ole todella ollut kristinuskoa vastaan.

Tuntuu, että kaikesta pitää olla niin vahvat mielipiteet nykyään.

elli s. (Ei varmistettu)

Mielestäni Räsänen ei puheenvuorossaan puhu sisäministerinä tai millään muotoa anna ymmärtää, että hänen näkemyksensä edustaa jollain tavalla Suomen valtiojohdon virallista kantaa. Ajatus siitä, ettei ministerinä toimiva henkilö saisi tuoda julki henkilökohtaisia mielipiteitään asioista, on mielestäni outo ja demokratian toimimisen kannalta todella pelottava. Jos ministeri vastustaa aborttia tai kannattaa kansalaistottelemattomuutta tai vaikka haluaa liittää Suomen Ruotsiin, niin eikö se ole kansalaisten kannalta vähintäänkin hyvä, että tämä kertoo mielipiteensä rehellisesti ääneen - antaen kansalaisille näin ollen mahdollisuuden olla äänestämättä häntä jatkossa, jos eivät ole asioista hänen kanssaan samaa mieltä? Olisiko jotenkin parempi, että kaikki poliitikot teestekntelisivät olevansa asioista samaa mieltä kuin "yleinen mielipide" (mikä ikinä se sitten onkin), mutta toimisivat sitten käytännössä omien, aivan erilaisten näkemystensä pohjalta? Itse en ole juuri mistään asioista Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä, mutta "kohu" ko. asiassa on naurettava. Hyvä, että Joanna P. nosti asian esille.

Olisiko jotenkin parempi, että kaikki poliitikot teestekntelisivät olevansa asioista samaa mieltä kuin "yleinen mielipide"

Ei tarvitse teeskennellä, mutta voi asetella sanansa hieman neutraalimmin kuten yllä mielestäni hyvin jo sanottinkin:

on eri asia todeta, että "kaikilla meillä on tullut eteen tilanteita, joissa joudumme miettimään, rohkenemmeko toimia vastoin yleistä mielipidettä tai normia, porukan painetta tai jopa lakia, jos nämä ovat Jumalan sanan vastaisia"

Sekin on totta, että nyt on hyvinkin selkeästi tiedossa Räsäsen linja, ja jokainen voi päättää haluaako häntä jatkossa äänestää. Tosin tällä hetkellä tuntuu olevan suosittua äänestää ääripäitä.

Toimistosta (Ei varmistettu)

Väärin.

Ministerin virka on julkinen virka, ja kaikki mitä ihminen suustansa päästää, tai tekee, vaikuttaa tällöin *halusi henkilö sitä tai ei* Päivi Räsänen on ministeri MYÖS vapaa-ajallaan.

Samalla lailla Ilkka Kanervakin sai potkut lähetettyään tekstiviestejä Johanna Tukiaiselle (huom! omalla, yksityisajallaan), ja tämän arvioitiin vähentäneen hänen luottamustaan toimia virassa.

Mielipiteitä saa olla, ja niitä voi ja pitää lausua ääneen, mutta kestäköön tän jälkipyykin sitten.

Juulia (Ei varmistettu)

Lainaanpa suoraan Räsäsen itsensä puheesta:

"Reilun kymmenen vuoden sisällä on tapahtunut dramaattinen romahdus
suomalaisten uskossa kristinuskon perusnäkemyksiin. Kirkon
tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 1999 Jeesuksen
ylösnousemukseen uskoi 69 prosenttia suomalaisista, vuonna 2011 enää 36
prosenttia. Vuonna 1999 77 % suomalaisista uskoi, että Jeesus on Jumalan
poika, 2011 41 %. Väitteen ”Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita
allekirjoitti vuonna 1999 60 % suomalaista, kaksi vuotta sitten 28 %. Nämä
luvut kertovat siitä, että joudumme yhä enemmän uimaan vastavirtaan. Vaikka
kirkkomme on yhä enemmistökirkko, kristillisen uskon perusopetukset eivät
enää ole enemmistönäkemyksiä."

En oikein ymmärrä, mitä muita syitä kirkosta eroavat edes itselleen tarvitsisivat. Eikö se, ettei usko kirkon oppeihin (kuten valtaosassa kirkosta eroamistapauksissa on kyse, uskoisin) riitä? Varsinkin, kun valtaosa ev. lut. -kirkon jäsenistä on kyseiseen kirkkokuntaan liitetty tahtomattaan? Tässä tilanteessa on minusta ihan loogista, että kirkkoa ja uskonasioita sivuavat kohut saavat ihmiset muistamaan, että a. kuuluvat kirkkoon ja että b. sieltähän voi tosiaan erota. Jos ei allekirjoita oppeja, joille kristinusko perustuu, ei minusta erolle ole erityisen hyvää tai huonoa ajankohtaa. Muistaisin jopa jostakin kirkon tutkimuskeskuksen tai muun vastaavan tahon tutkimuksesta, että kirkosta eronneista valtaosa on ei-uskossa, uskovista on eronnut lähinnä vain niitä fundamentaalisempaa tulkintaa edustavia, joilla menevät Marja-Sisko Aallot ja Irja Askolat yli sietokyvyn.

(Ja vaikka Räsänen on kirkon rivijäsen siinä missä muutkin, niin kyllähän hän pitää pääasiallisena tehtävänään kristillisten arvojen läpitunkemista politiikkaan. Ja ne, joita tämä ärsyttää varmaan pitävät jäsenyyttään kirkossa ainoana kytköksenään näihin kristillisiin arvoihin ja kokevat tarpeelliseksi tehdä kaiken sen pesäeron, minkä voivat. Ihan pystyn kuvittelemaan aasinsillan vaikkei se aivan täydellisen looginen ole, mutta no, ihmiset eivät ole täydellisen loogisia.)

Kyllähän kirkon kannataisi kaiken järkevyyden nimissä alkaa jo varautua siihen, että muutamassa kymmenessä vuodessa alkaa kato käydä jäsenistössä joka tapauksessa, ihan kohuista riippumattakin. Kirkkoon kuuluu koko ajan vähemmän ja vähemmän ihmisiä, vaikka nuo "kohuerot" jätettäisiinkin pois laskuista. Helsingissä tällä hetkellä alle puolet lapsista kastetaan.

Ja vaikka Räsäsen puhetta on tulkittu mutkia aika paljonkin suoristaen, niin ministeriys on luottamusasema, ei työ. Ministereille maksetaan palkkiota, ei palkkaa, ja he ovat ministereitä ministerikautensa joka ikinen sekunti, olivat sitten puhumassa herätysjuhlilla tai eduskunnan suuressa salissa. Vaikka Räsäsen kannat tuskin tulevat kenellekään yllätyksenä, on Suomessa aika ainutlaatuista että poliisiasioista vastaaava ministeri missään noin suoraan julkisesti sanoo olevan yhden yksittäisen uskonnon ja sen pyhien kirjoitusten kaltaisia instituutioita, jotka menevät Suomen lain yli. Tästä kulmasta ymmärrän kyllä julkista keskustelua. Lisäksi olisi kyllä nautinnollista päästä seuraamaan johonkin rinnakkaistodellisuuteen kohua joka olisi syntynyt, jos raamatun tilalla olisi mainittu koraani. Sitä itkua ja porua!

Minnihiiri (Ei varmistettu)

Mielestäni kaikkien, jotka kuuluvat jäsenenä johonkin uskonnolliseen instituutioon, mutta eivät kuitenkaan usko tämän uskonnon opetuksiin tai noudata niitä oppeja tai ylipäätänsä omat arvot ovat ristiriidassa näiden oppien kanssa, kannattaisi erota kyseisestä instituutiosta eikä roikkua mukana pelkkien juhlien koristeena toimivien onttojen rituaalien (esim. kirkkohäät, kastejuhla, rippijuhla) takia. Minusta on suoraselkäistä erota, jos ei voi tunnustaa uskonnollisen yhdyskunnan oppeja omakseen syvällä sydämessään. Tällä kunnioitetaan niitä ihmisiä, jotka uskovat niihin oppeihin ja annetaan heidän kehittää omaa seurakuntaansa ja sen toimintaa sellaiseksi, kuin haluavat.

PAnderson (Ei varmistettu)

Ihanaa keskustelua. Kaksi pointtia.

Mielestäni yksi ongelmista on se, että valtio ja kirkko on yhdessä. Ei pitäis olla, koska se aiheuttaa ristiriitaisuuksia ja uskontojen eriarvoisuutta.

Toinen liittyy kysymykseen kirkosta eroamisesta. Mulle se oli vaikeaa, koska kaipaan muutakin uskottavaa tai filosofiaa ku tiede. Lopulta erosin kirkosta organisaationa naispappeuskysymyksen takia (liittyy edelliseen: en kestä että miespapeilla on valtion organisaatiossa oikeus kieltäytyä tekemästä työtä naispappien kans).

Joanna Palmén
Rönsy

Heips, anteeksi kun en ole päässyt vastailemaan, olen ollut virkistävän kaukana netistä. Mutta kiitokset hyvästä ja kiinnostavasta keskustelusta!

Hyvä kysymys, Annemaris, miksi sitten kuulun vielä kirkkoon. Ja Minnihiiriltä ihan hyvä pointsi, että on suoraselkäistä erota, jos ei usko kirkon oppiin. Ei mulla ole mitään sitä vastaan, että suomalaiset eroavat kirkosta, kun kulttuuri muuttuu ja maallistuu. Kirkko ei tunnu olevan nuorten sukupolvien suomalaisille enää tärkeä asia. Ei siinä mitään. Ja kannatan itsekin ehdottomasti kirkon ja valtion erottamista kokonaan toisistaan. Mutta minusta nämä ovat tosi paljon isompia asioita kuin joku nettiklikkaus, ja toivoisin, että ne eroklikkaukset olisi ainakin loppuun asti mietittyjä. Ja sitten myös toivoisin - tämä ei sinänsä liity eroamiskeskusteluun, mutta tätäkin on tässä sivuttu - että vanhempia sukupolvia kunnioitettaisiin eikä naurettaisi päin naamaa, että urpot kun ette tajua että homoavioliitto on ihmisoikeus, vaikka se meidän nuorten, urbaanien ja liberaalien mielestä niin ilman muuta olisikin. Tai kiellettäisi, että toisin ajattelevia ihmisiä Suomessa edelleen on, vaikka niitä ei sattumoisin olisikaan just sun Facebook-kavereissa. Siis kuviteltaisi, että oma arvomaailma ja omat mielipiteet ovat kaikkien suomalaisten jakamia.

Uskon että asiat tulevat muuttumaan, mutta sääliksi käy kirkkoa sen takia, että nyt se muutos tapahtuu  tunnemössöisellä, epäkunnioittavalla ja lapsellisella tavalla. Ja turhan äkkinäisesti: kirkolla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä sopeutua muutokseen.  

Meidän kulttuurimme on syntynyt kristillisen kirkon helmoissa ja on paljon syvemmin kristillinen kuin usein tajuammekaan. Itse olen saanut varsin kristillisen kasvatuksen seurakunnan päiväkodista alkaen, enkä todellakaan halveksi sitä. Kristinuskossa on yksilön etiikan ja moraalin kannalta paljon hyvää, ja tunnustan sen kaiken osaksi minua ja identiteettiäni, vaikken kolminaisuusopeista niin perustakaan. Mulle on jeesustarinoilla opetettu aika paljon siitä, miten kuuluu käyttäytyä, ja musta ne tarinat ja moraliteetit on edelleen täysin relevantteja, vaikka Jeesuksen tilalle jatkossa vaihdettais joku Aku Ankka. Siksi kirkosta eroaminen ei ole mulle mikään pieni asia. Ajattelen myös, että koska kirkko tekee laadukasta perhe-, diakonia- ja muuta hyväntekeväisyystyötä, niin jos eroan kirkosta, haluan että mulla on joku järkevä suunnitelma, miten tuen näitä tarkoituksia jatkossa. Ja haluan että todella teen sen, suunnilleen samoilla summilla, eikä se jää aikomukseksi tai tapahdu jollain ei-loppuun-asti-harkitulla järjestöjäsenyydellä. Tämäkin asia on mulla vielä vähän kesken. 

Ja sit siitä Päivi Räsäsen ministeriydestä. Toimistosta tuli hyvä vertaus Ilkka Kanervaan. Joo, totta. En oikein osaa päättää mitä mieltä itse olen Kanervan eropakosta, voi olla että samaa mieltä kuin tästäkin, mutta mututuntumalta, kyllä Kanervan uskottavuus oli kärsinyt musta ainakin pahemmin kuin Räsäsen. Kyllä, Räsänen on sisäministeri ja hänen on syytä harkita sanansa tarkemmin kuin tavisten, mutta musta tämä kohu on ihan jeesustelua (hah) ja rehentelyä. Olisi sen pitänyt tajuta, että noin ei kannata sanoa, mutta tässä ovat toimittajat ja muut keskustelijat irrottaneet lauseen täysin asiayhteydestään ja tulkinneet sitä kuin piru Raamattua (jes!), ihan kohtuuttomissa määrin ja varmaan siksi että on heinäkuu. 

Niin ja sitten vielä se, että Räsäsen sanomassa ei ole mitään erityisen kuohuttavaa. Perustuu yksilön omatunto ja moraali sitten kristillisen Jumalan sanaan tai johonkin muuhun ylevään, niin tottahan ihanne on, että moraali on korkeampi kuin lain kirjain. Näinhän me toivotaankin, että demokratiassa on: että ihmisten toimintaa ei säätelisi ensisijaisesti laki, niin kuin totalitaarisissa valtioissa. Laki ei ole mitenkään erehtymätön: tähän se natsikortti, jota Räsänenkin heilutti. Tai vaikka jos nyt oltaisiinkin Venäjällä, Pietarissa, jossa säädettiin juuri se homopropagandalaki. Eikös tällaisissa tilanteissa juuri yksilöiden omatunto pelasta ihmiskunnan tuholta? Joo, ei ole Suomessa juuri nyt ajankohtaista, mutta tässähän puhuttiinkin periaatteellisella tasolla.  

Juulia (Ei varmistettu)

Minustakin kirkko ja sen jäsenyys ovat paljon muutamaa nettiklikkausta isompia asioita, ja nimen omaan siitä syystä en alkuunkaan ymmärrä, että kirkon jäseneksi on mahdollista pakkoliittää ihmisiä ilman näiden suostumusta. Jos liittyminen on harkittu, tulisi eroamisenkin olla, mutta minusta tuo argumentti ei päde jos ihmiseltä ei alun perin ole lainkaan kysytty, tahtooko hän tämän uskonnollisen yhteisön jäseneksi tai ei. Uskon sitä paitsi kyllä myös, että ihmiset pohtivat kirkkoa ja sen merkitystä omassa elämässään pidempään, vaikka sitten lopullinen eron teko tapahtuisikin nopeasti.

Ja tuosta muutoksen äkkinäisyydestä olen kyllä eri mieltä - minusta eroaalto käy kovinkin hitaasti siihen nähden, että suomalaisista enää reilusti alle puolet uskoo kirkon oppeihin. Itselleni btw eropäätöksen aikanaan sinetöi nimen omaan kirkon tekemä työ - myös noita eheytymis- sun muita kampanjoita tekevät ev.lut.-kirkon alaiset järjestöt, jotka kirkollisverosta saavat osuutensa, enkä tahtonut tukea tätä toimintaa pennilläkään omaa rahaani. Maksamiaan verojahan ei voi kohdentaa mihin itse haluaa (onneksi, toisaalta), joten minulle ei oikein jäänyt muuta vaihtoehtoa, kun kirkolla on katto niin korkealla ja seinät leveällä ettei tuollaisillekaan ihmisarvoa loukkaaville kampanjoille oikein voida ilmeisesti mitään.

Ja Joannan viimeisestä kappaleesta vielä: olen oikeastaan sanatarkasti samaa mieltä, tokikin lait sitä paitsi muotoutuvat moraalin tuloksena eikä päin vastoin. Mutta kun "jumalan sana" on ihan eri asia kuin yksilön moraali! Vaikkakin valtaosalla moraali juontuukin suureksi osaksi jostain opista tai ideologiasta, oli se sitten jumalan tai allahin sana tai kommunistinen manifesti tai mikä kelläkin ikinä.

Jos Räsänen olisikin sanonut että tulee kuunnella sydäntään ja omaatuntoaan tai whatnot eikä vain seurata sokeasti lakia, niin ei siinä mitään. Totalitaria on tietysti asia erikseen, mutta käsittääkseni niillekin valtioille on keksitty termejä, joissa lain sijaan seurataan ensisijaisesti pyhiä kirjoituksia (tai tokikin aina tulkintaa niistä), eikä me käsittääkseni niistäkään hallitsemistavoista hirveästi perusteta täällä "demokraattisessa lännessä".

Joanna Palmén
Rönsy

Siihen nähden, että kirkko on ollut Suomessa olemassa niin sanotusti aina, muutos on ollut melkoisen nopea. Mutta toki riippuu aina, millä aikajänteellä tarkastelee. 

Tää menee jo niin filosofiaan, ettei mulla ihan sivistys riitä, mutta: tarkoitatko siis, että yksilöllä ei ole moraalia, jos yksilö tekee moraaliset valintansa väärin perustein eli vaikkapa "jumalan sanaan" perustuen? Ja olisi ollut ok, jos Räsänen olisi sanonut kristillisessä tilaisuudessa että kuuntele sydäntäsi yli lain, mutta olisi pitänyt jättää toteamatta se yhteys, että läsnäolijoiden sydäntä ohjaa usko Jumalaan?

Siis että yksilön moraali saa ohittaa lain, kunhan se moraali ei perustu uskontoon? Mihin se saa perustua?

Tuomo B (Ei varmistettu) http://www.bjorksten.fi

Joannalla on tosi hyviä pointteja, suorastaan erinomaisia. Suomesta on tullut tähän päivään mennessä mukavan tasa-arvoinen maa, jossa nainen saa tehdä töitä, erilaisten vähemmistöjen edustajien ei tarvitse pelätä henkensä edestä ja johtavaan virkaan voidaan nimittää nainen, esimerkiksi presidentiksi.

Tästä huolimatta on näemmä niin, että iso osa tasa-arvon kannattajista ja itsensä liberaaleiksi lukevista ei suvaitse todellista uskonnonvapautta. Räsäs-keskustelussa monet täysin fiksut ihmiset ovat kirjoittaneet, ettei (sisä)ministerillä saisi olla uskonnollista vakaumusta. Miksi ei? Olisi aika pelottavaa elää yhteiskunnassa, jossa tämänkaltaiset vakaumukset olisivat kiellettyjä. Tulee muuten Neuvostoliitto mieleen.

Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että jos kannattaa tasa-arvoa, se tarkoittaa todellakin kaikkien ihmisten tasa-arvoa, myös konservatiivien, kristittyjen, valkoihoisten, möhömahojen, ihan pikkuisten, tosi isojen, tanttojen, juppien. Tasa-arvo EI tarkoita PELKÄSTÄÄN, että Kalliossa asuvat vihreitä tai vasemmistoa äänestävät homoseksuaalit saavat olla huoletta yhdessä.

Räsäsen lausunto oli ministerille harkitsematon, mutta eipä siinä muuta sen ihmeempää.

Piika

Itseäni tässä kohussa on ärsyttänyt etenkin se, että esim. arkkipiispa sekä tämänkin jutun kirjoittaja aliarvioivat ihmisiä väittäessään että yksittäinen Räsäs-lausunto saisi ihmisen eroamaan kirkosta. Eiköhän taustalla ole useammankin ihmisen kohdalla paljon enemmänkin pohdintaa, PR:n viimeisin sekoilu vain oli se viimeinen niitti. Miksi ihmeessä kuulua kirkkoon, joka ei uskalla tehdä pesäeroa konservatiivisiin herätysliikkeisiinsä, jotka saavat aivan rauhassa toimia tavalla, joka muun kuin uskonnollisen yhteisön ollessa kyseessä katsottaisiin ihmisoikeuksien polkemiseksi? Maksamalla kirkollisveroa kannatat mm. homoseksuaalien oikeuksien polkemista. Vai keksittekö Suomesta muita tahoja jotka näin aktiivisesti vastustavat tasa-arvon toteutumista?

Arkkipiispa Mäkinen ja piispa Askola ovat toki yrittäneet jonkin verran selventää kirkon virallisen linjan ja herätysliikkeiden kantojen välistä eroa, mutta mielestäni yritykset hyvästä sisällöstään huolimatta ovat jääneet varsin laimeiksi, siksikin on syytä sanoa heipat kirkolle. Palata voi, jos homma alkaa joskus toimia.

Vielä Räsäskään, mielestäni on todella kyseenalaista että poliisiasioista vastaava ministeri kehottaa noudattamaan ihmisten lain sijasta jotakin jumalan lakia (joka kyllä näin ateistin silmissä on ihan samanlainen ihmisten aikaansaannos kuin Suomen lakikin). Kyllä se niin sanoi, luin tekstin ihan itse. Ja jos ministeri ei ymmärrä että hänen asemassaan ei tällaisia lausuntoja voi antaa, pitää ministerin kykyä toimia tehtävässä pitää vajavaisena (vrt. jo aiemmin mainittu Kanerva-tapaus).

Piika

Jatkan vielä: törmäsin tällaiseen blogipostaukseen: Päivi Räsänen minkä teit? Keskeinen sanoma: "Mitä Räsänen sitten sanoi? Itse asiassa hän vain sanoi ääneen Suomen evankelisluterilaisen kansankirkon käsityksen ja tunnustuksen asiasta. Niin. Suomen ev.lut. kirkko opettaa virallisesti juuri niin kuin Päivi Räsänen sanoi asiasta."

Kannattakin miettiä haluaako tällaiseen porukkaan aidosti kuulua.

Joanna Palmén
Rönsy

Mun nähdäkseni arkkipiispa Mäkinen ja kumppanit ovat tehneet jokseenkin niin paljon kuin mahdollista. Iso laiva kääntyy aika hitaasti - eikä se käänny ollenkaan, jos kaikki mahdolliset kääntäjät hyppäävät pois. 

Ja tuo mitä tuossa lopussa sanoit, siitähän keskusteltiin jo yllä. Ja tän päivän Hesarissa olikin tämmöinen, että myös toisenlaisille arvoille ajattelunsa ja moraalinsa perustavat poliitikot voivat hyväksyä lain rikkomisen omantunnon syistä.

Piika

Niin pointtihan ei siis ole se, onko ministeri oikeassa vai väärässä kommentoidessaan lainrikkomisen reunaehtoja vaan siinä että hän yleensäkään ei ymmärrä asemaansa ja tällaisten puheiden seurausta. Mielestäni hän ei ole siis pätevä hoitamaan ministerinpostia, jos kerran on näin yksinkertainen. Mutta jos ajatellaan oikein kierosti, niin itse asiassa Räsänen on oikeastaan ateistien asialla. Että kiitos vaan Räsänen kun tuot jälleen kerran esiin ne syyt miksi kirkosta on hyvä erota!

Ja luitko lainkaan tuota linkkiä, jonka laitoin Seurakuntalainen-lehteen? Mikäli kirjoitus pitää paikkaansa, niin selittää hyvin sen miksi kirkon virallisen edustajat eivät halua / voi sanoutua irti näistä moraalittomuuksista (siis mielestäni toisten ihmisten vahingoittaminen, vaikka esim. henkisellä painostuksella on täysin epäeettistä, eikä sitä voi mitenkään hyväksyä vaikka esittäjänä olisi uskonnollinen taho tai vanhemman sukupolven edustaja).

Ja ihan btw, niin kauan kun Suomessa on valtionkirkko (ja kyllä se sitä on vaikka monet haluavat puhua kansankirkosta), eli kirkollisveroa kannetaan sekä laissa kohta uskonrauhan rikkomisesta, vakaumukset eivät ole tasa-arvoisia ja yhteiskunta osallistuu tiettyjen kansanosien oikeuksien polkemiseen. Sellaista ei voi mitenkään hyväksyä, vaikka lähiseurakunta kuinka kivoja muskareita tarjoisikin.

 

 

Joanna Palmén
Rönsy

Sun linkkaamassasi tekstissä sanottiin sama asia kuin esimerkiksi tässä mun jo alun perin linkkaamassani tekstissä: 

Turun piispa Kaarlo Kalliala on tänään todennut aivan oikein, että Räsäsen puheen tässä osassa ei ole mitään häkellyttävää; tunnustuksellisen kristityn ylin eettinen ohjenuora on tosiaan Raamattu. Protestanttisessa perinteessä ei maallisella lailla ja Jumalan sanalla tosin ole kovinkaan jyrkkää rajaa; kuten muistamme Paavalin kirjeestä roomalaisille, on esivalta jo itsessään Jumalan asettama, ja hyvän kristityn tulee täten olla alamainen kunnialliselle hallinnolle. Kristityn kuuliaisuus esivallalle ja velvoite ylläpitää Jumalan sanaa maallista lakia ylempänä kuulostaa tietysti osin ristiriitaiselta ja lukeutuukin niihin Raamatun kohtiin, jotka ovat tuottaneet päänvaivaa teologeille ja maallikoille.

Mutta siis mikä tässä nyt on sitä moraalitonta, mistä pitäisi sanoutua irti? Ei tässä puhuta mitään siitä, miten esim kirkko (milloinkin) suhtautuu homoseksuaalisuuteen, mihin käsittääkseni viittaat. Ja näistä Räsäsen homopuheista ynnä muista kohuista kirkko käsittääkseni on moneen kertaan sanoutunut irti. 

Mun mielestäni uskonnollisen vakaumuksen henkilö on periaatteessa täysin pätevä hoitamaan ministerin tehtäviä, vaikka ajattelisikin, että omatunto/moraali/kristillinen ilmoitus tietyissä tilanteissa ajaisi lain ohi. Se että hän sanoo tämän ääneen, ei ole mitenkään erityisen kuohuttavaa, tuossa sun linkkisi tekstissähän muistutettiin jopa, että Suomen eduskunta on sen kirkkolain säätänyt. 

Se on sitten toinen keskustelu, onko Päivi Räsäsen arvot tai puheet aborteista/homoista/jne sellaisia, ettei niitä ministeri voi esittää. Mutta kun tällä kertaa kohu liittyi siihen, että se mukamas kehotti rikkomaan lakia. Eikä kehottanut, paitsi jos haluaa tulkita sen yhden lauseen naurettavan tarkoitushakuisella tavalla saadakseen aikaan kohun ja klikkauksia. 

Miten muuten laki uskonrauhan rikkomisesta liittyy tähän? Katsoin Wikipediasta kun koitin keksiä mitä sillä tarkoitat, mutta ainakin Wikipedian mukaan se koskee muitakin uskonnollisia yhdyskuntia kuin ev-luttia. 

Valtion ja kirkon täydellistä erottamista toivon minäkin. Kirkolla on vaan ollut ja on osin edelleenkin hoidettavanaan sen verran valtion tehtäviä, että kirkon pieneneminen olisi hyvä saada hoidettua jotenkin hallitummin kuin päiviräsäsryöppyinä. 

Piika

Moraalisesti väärin on vahingoittaa toista, esim. henkisesti. Tätä henkistä väkivaltaa on kirkko harjoittanut koko olemassaolonsa ajan. Nykyinen pohjoismainen evankelisluterilaisuus on poikkeuksellisen vapaamielistä, mikä onkin varsin kannatettavaa. Evankelisluterilaisen kirkon SISÄLLÄ kuitenkin toimii erinäisiä herätysliikkeitä, joiden eheytyskampanjoihin ym. on mennyt sitä rahaa joka kirkollisverona kannetaan. Sanat eivät riitä, vaaditaan tekoja. Soini voi sanoa ettei Perussuomalaiset ole rasistinen puolue, mutta se on yhtä vähän totta kuin piispojen puheet siitä, ettei homojen ym. oikeuksia sorreta kirkon taholta.

Tuossa Seurakuntalaisen jutussa kirjoittaja sanoo myös: "Kirkkoon kuuluminen tarkoittaa sen tunnustukseen sitoutumista. Aivan samalla tavalla kävi "homoillassa" Räsänen sanoi silloinkin kirkon virallisen tunnustuksen mukaisen opin asiasta ja ihmiset suuttuivat."

Että kenen joukoissa tahdotte seistä.

Ja edelleen, et tainnut ymmärtää pointtiani ministerille asetetusta pätevyysvaatimuksesta. Kyseessä ei ole henkilön vakaumuksesta vaan arviointikyvyn puutteesta, siitä millaista käytöstä ja julkisia puheita poliisi- ja kirkollisasioista vastaavan ministerin on sopiva esittää. Mitä teki Kanerva? Lähetteli tekstareita tanssitytölle. Ei kovin vakavaa, osoitti lähinnä arviointikyvyn puutetta. Potkut tuli ja samaa odotan nyt Räsäselle.

Muotoilen loppuosan uudestaan: Ja ihan btw, niin kauan kun Suomessa on valtionkirkko sekä laissa kohta uskonrauhan rikkomisesta, vakaumukset eivät ole tasa-arvoisia. Onkohan nyt helpompi ymmärtää?

 

Joanna Palmén
Rönsy

Edelleen, on eri asia arvioida Räsäsen sopivuutta ministeriksi sen homo/abortti/yms puheiden perusteella kuin sen perusteella, että se sanoi yksilön moraalin ajavan joissain tilanteissa lain ohi. Mä olen tässä nyt yrittänyt puhua tästä jälkimmäisestä, ja sanoa, että on jeesustelua tuohtua siitä tai vaatia sen eroa sen perusteella. Ja nuo muut mielipiteet taas on tosiaan ollut tiedossa sata vuotta, jo esimerkiksi silloin, kun hallitusta muodostettiin. 

En tiedä mitä Päivi Räsäsen homoillassa sanomaa tuo kolumnisti tarkoitti, mutta kuvittelin hänenkin puhuvan tästä asiasta, kun kerran todisteina esittämänsä Raamatun-kohdat käsittelivät tätä, moraalin ja lain yhteentörmäystä. 

En tunne riittävän hyvin kirkon oppia ja kantoja, enkä edes muista mitä Räsänen homoillassa sanoi, jotta voisin ottaa tuohon toiseen asiaan kantaa. Joka tapauksessa homoliitot olisi nyt ensisijaisesti eduskunnan asia, kirkon vasta sitten. Ja jos kirkon vakaumus siinä vaiheessa on, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia (ja niin se vakaumus luultavasti on), niin heillä toki on vapaus siihen. Sitten vaan pitää miettiä kirkon asema yhteiskunnassa uudelleen. Eero Huovinen taisikin joskus ehdottaa tai vihjata, että kirkko voisi esim luopua vihkimisoikeudesta siinä tilanteessa.

Ei ole vieläkään yhtään helpompi ymmärtää, miten laki uskonrauhan rikkomisesta asettaa vakaumukset eriarvoiseen asemaan, valtionkirkkopointsin ymmärrän kyllä ja olen siitä ihan samaa mieltä. Mutta en tajua miksi pitäisi ottaa laista pois kohta, että uskontoaan harjoittavaa ihmistä ei saa pilkata, herjata tms, jotta saavutettaisiin tasa-arvo. 

Ai niin muuten. Eroakirkosta.fi-sivustolla on näitä perusteluja, miksi ihmiset on viime päivinä eronneet kirkosta. En mä nyt usko hirveästi aliarvioineeni kaikkien heidän ajatteluprosessiaan. Kas näin:

- Päivi Räsänen + kirkon vanhoilliset mielipiteet

- Nyt loppu Päivi Räsäsen kaltaisten ihmisten vakaumuksen rahoitus!

- Päivi Räsänen eroaa kaikista toimistaan ym,Niin liityn takaisin kirkon helmaan!!

- Pitänyt jo pidemmän aikaa erota lähinnä kirkon konservatiivisuuden vuoksi

- arvot eivät vaan kohtaa. Päivi Räsäsen viimeaikaiset kommentit olivat viimeinen pisara.

- Päivi Räsänen Suomen oma talebaani.

- Kirkon kanta homoliitoista, Päivi Räsänen, suppea maailmankatsomus..

- päivi räsäsen takia, aivan käsittämättömiä juttuja laukoo suustaan.

- Päivi Räsänen, ev.lut kirkko ei ole millään muotoa enää realiteeteissa kiinni.

- Jos Päivi Räsänen edustaa puheillaan ev.lut. Kirkkoa, niin minä en halua olla kyseisen kirkon kanssa missään tekemisissä, enkä tukea sitä palkastani perittävän veron muodossa. Erittäin pelottavaa puhetta Räsäseltä. Miten nämä fanaatikot saavat toimia tehtävissään.

Piika

Kommentoin lisää tuossa alla.

MuuMuu (Ei varmistettu)

"... on eri asia arvioida Räsäsen sopivuutta ministeriksi sen homo/abortti/yms puheiden perusteella kuin sen perusteella, että se sanoi yksilön moraalin ajavan joissain tilanteissa lain ohi."

Tähän haluaisin tarkentaa, että Räsäsen mielestähän yksilön omaan harkintaan perustuva moraali on väärin ja vahingollista. Oman moraalin perusteena tulee sen sijaan olla Raamatun sana. Räsäsen puheesta: "Hedonismin perusviesti on se, että sinun pitää kuunnella omia tunteitasi ja toimia niiden mukaan. Hedonismi on erityisen tuhoisa perheiden ja avioliiton kannalta."

Joanna Palmén
Rönsy

Niin, Räsänenhän tosiaan puhui Kansanlähetyspäivillä, uskovaisena uskovaiselle yleisölle. Ja yksilön omaan hedonistiseen nautinnonhaluun perustuva moraali kuulostaa minustakin, vaikken olekaan uskovainen, aika pahalta. 

 

MuuMuu (Ei varmistettu)

Mutta eihän se itsessään, että kuuntelee omia tunteitaan ja toimii niiden mukaan, ole pahaa, eikä itse asiassa edes hedonismia.

Joanna Palmén
Rönsy

Päivi Räsänen on siis epätarkka hedonismin määrittelyssään. Virhepisteitä hänelle siitä. 

tiia_

Mulle tuli muuten mieleen yksi ministeri Kanervan lisäksi, jota voisi myös ruotia tässä yhteydessä, nimittäin Tuomioja. Tuomiojan henkilökohtaiset Israel/Palestiina-mielipiteet ovat päässeet ihan lehtihaastatteiluihin saakka, ja ovathan ne olleet aika kovaa settiä ulkoministerin suusta, koska ne eivät edustaneet millään lailla Suomen ulkopoliittista kantaa. Jonkin verranhan niitäkin lausuntoja sitten käsiteltiin julkisuudessa, koska Israel vaati selitystä. Tuomioja on siis mun mielestä erinomainen esimerkki siitä, että "asianosainenkin" ministeri on myös yksityishenkilö eikä pelkästään ministeri. Miksei sitten Räsäselle suotaisi samaa oikeutta?

Anne2 (Ei varmistettu)

Kuten kirkosta eroajilla saa olla kullakin oma syynsä päätökseen (ja itsekin totisesti toivon ettei syynä ole yksittäinen Räsäskä - pelkään kylläkin näin olevan), myös kirkkoon kuuluvilla saanee olla omat syynsä. Itse kuulun kirkkoon edelleen juuri tuon nuoriso-, perhe-, diakonia- ym. työn vuoksi. Jos kirkko ei tätä tekisi, pelkään ettei nyky-yhteiskunnassa kukaan. Kirkollisverolla ylläpidettäneen myös kirkkorakennuksia? Vaikka miten olisi ateisti, ei voi kieltää että kunkin ajan taitavinta ja upeinta arkkitehtuuria, usein myös maalaustaidetta (esim. Simberg/Tampereen tuomiokirkko, Lavonen&Rauhala Sastamalassa) on nimenomaan kirkoissa.

Kirkon homokanta on omasta mielestäni väärä. Kuitenkin: jos teet työtä josta pidät, pystytkö allekirjoittamaan kaikki työtehtäväsi tai työnantajasi toimet, arvot tai mielipiteet? Harrastusseurasi tai yhdistyksesi toimintatavat? Rakkaan ystäväsi mielipiteet? Minä en pysty, mutta koska elämä on tasapainoilua, harvoin yksi asia on niin merkittävä, että se peittoaa kaiken hyvän. Rinnastus on aika kaukana kirkon jäsenyydestä, mutta toivottavasti ymmärrätte vähän mitä haen.

Piika

Kirkollisvero pois, sen jälkeen ev-lut. kirkko voisi kerätä jäsenmaksua samalla tavalla kuin muutkin uskonnolliset yhteisöt ja maalliset järjestöt. Mielestäni olisi parempi, jos esim. nuoriso- ja perhetyö olisi täysin tunnustuksettomien tahojen hoidossa, vaikka toki uskonnolliset yhteisöt puolestani voisivat keräämällään jäsenmaksulla kattaa kuluja mahdollisista kerho- ym. toiminnasta.

Eiköhän yhteiskunnassa riitä tahoja hoitamaan myös näitä tehtäviä kirkon ulkopuolellakin. Ja toki arvostan kirkkoarkkitehtuuria. Meillä on kuitenkin myös Museovirasto, jonka toimintaan näkisin verovaroja mieluummin ohjattavan kuin kirkolle.

Pyrin toimimaan niin että voin allekirjoittaa esim. harrastusseurani (jos sellaiseen kuuluisin) ym. arvot ja asenteet, samoin työnantajani arvomaailma on minulle äärimmäisen tärkeä. Täydelliseen samanmielisyyteen on mahdotonta päästä, eikä se ole tarkoituskaan, mutta jos huomaan epäkohtia, olen usein se "hankala akka", joka niistä valittaa. Enkä yritä väittää että olisin itse jotenkin täydellinen vaan päinvastoin, teen paljon asioita, jotka aiheuttavat omantunnonpistoksia (kuten lihansyönti). Kirkkoon en kuulu jo ihan siitä syystä että olen ateisti, mutta koska mielestäni uskonnot ovat maailmassa saaneet aikaan enemmän pahaa kuin hyvää, en voi antaa tukeani järjestölle, joka tähän on ollut edes jonkinlaisena osallisena (vaikka, kuten sanottua nykyinen ev.lut.kirkko on varsin vapaamielinen ja siellä on tilaa myös "hyviksille", joita voi tavata esim. täällä Lilyssä: http://www.lily.fi/blogit/oisko-tulta). Naiivia on kuitenkin väittää, että Päivi Räsänen olisi vain yksi yksittäinen kirkon ääni. Samanlaisia äänenpainoja on seurakunnat täynnä.

Ja vielä Joanna Palménille. Olen ateisti, oma vakaumukseni ei nauti lain edessä samaa suojaa kuin uskonnolliset vakaumukset. Mielestäni uskontoja tulee voida saada kritisoida aivan samalla tavalla kuin muitakin aatteita, esim. poliittisia ideologioita. Olen varma, että muut lakipykälät (esim. laki kunnianloukkauksesta) riittävät pitämään häiriköt kurissa tai ainakin rankaisemaan tarvittaessa. Uskonnolle ei tule antaa erioikeuksia. Ei millekään uskontokunnalle, kyse ei ole vain luterilaisesta uskosta. Esim. en voi ymmärtää miksi Jehovan todistajat ovat vapautettuja asevelvollisuudesta? Miksi heidän vakaumuksensa on tärkeämpi, syvempi ja parempi kuin vaikkapa ateistipasifistin?

Joanna Palmén
Rönsy

No nyt mä luin sen loppuun asti sen saman Wiki-artikkelin uskonrauhanrikkomisesta ja tutustuin Vapaa-ajattelijan liiton tulkintaan tuosta laista, ja nyt ymmärrän vähän, mihin tähtäät. Siinä oli myös professori Kimmo Nuotion (en löytänyt alkuperäislähdettä) mukavan pragmaattinen selitys sille, miksi laki uskonrauhasta on maallistuneessa nyky-Suomessakin hyvä:

"Julkinen uskonnon pyhien arvojen pilkkaaminen kenenkään siihen puuttumatta voisi herättää vihaa erilaisia uskontoja ja vakaumuksia edustavien ryhmien välille ja johtaa yleisen järjestyksen vaarantumiseen. Suojeltavana oikeushyvänä ei siten nykyisin ole enää jonkin uskonnon tai jumalan kunnia, vaan olennaisesti yhteiskuntarauha, jonka lainsäätäjä on pelännyt vaarantuvan, jos toisten uskonnollisten käsitysten tai uskonnonharjoittamisen loukkaaminen sallittaisiin."

No, musta on hyvää ja ennen kaikkea aikuista, että lainsäätäjä on näinkin pragmaattinen. Tämä tuskin estää minkäänlaista järkevää uskontojen kritisoimista. Uskonnonvapaus, jota me kai kaikki kannatetaan, takaa ihmisille oikeuden pitää pyhänä joitakin asioita, vaikka se muiden mielestä olisi kuinka höpsöä, ja sitä myöten loukkaantua niiden pilkkaamisesta, vaikka sitä pilkkaa ei olisi suunnattu hänen henkilöönsä ja vaikka me ei-uskovat kuinka ihmeteltäis, että mitä helkkaria.

En ole juristi, mutta käsittääkseni kunnianloukkauksessa loukataan yksittäistä henkilöä, ei herjata hänelle pyhiä asioita. Ja on yhteiskuntarauhan kannalta hyvä, ettei ruveta hulluna herjaamaan Jeesusta (joskin käytännössä sitä Suomessa saa tehdä) tai Muhammedia (no tätä ilmeisesti ei saa, ja voipi olla, että ihan hyvä niin, käytännössä). Ateistilla taas ei ole mitään pyhää mitä herjata, eikö niin?  Epätasa-arvo joka tästä laista syntyy on nähdäkseni aika hiekkalaatikkotasoa. Uskontoja saa kritisoida siitä huolimatta ihan miten paljon vaan, herjata ei. Muutenhan uskontotieteitäkään ei voisi olla. Eli lain pointsi on, että käyttäytykää kunnioittavasti, suvaitkaa ihmisten erilaisuutta.

Piika

Voihan tämän näinkin nähdä. Lain käytännöllisyydellä on toki hyvätkin puolensa. Itse tuppaan olemaan hieman ehdoton ihan vaan periaatteesta.

Ilsa

Mun mielestä Kanervan vetäminen tähän keskusteluun on vähän pakotettua. Kanervan eron syynä eivät olleet suoraan Johanna Tukiaiselle lähetetyt tekstiviestit, vaan se, että hän oli edellisen tekstiviestikohunsa jälkeen (silloin viestejä taisi saada Fingerroossin Marika, mutta nyt en oo ihan varma. Joku sellanen Hymyn sivulla pikkareissaan kekkaloinut neito kuitenkin...) vuonna 2005 luvannut, ettei tällaisia töppäyksiä enää tapahtuisi. Toisin kävi. 

Potkut tulivat siis lupauksen pettämisen, eivät niinkään "ministerille sopimattoman käytöksen" vuoksi.

Toisekseen, joku kommentoi Räsäsen olevan hallituksessa siitä syystä että kansa häntä ahkerasti äänestää. Kristillisdemokraateilla on tällä hetkellä eduskunnassa pienin määrä kansanedustajia (6kpl). Olisikohan mahdollista että Päivi kamuineen roikkuu mukana hallitusmeiningeissä vain ja ainoastaan siksi, että näitä pienempiä puolueita sattumoisin napataan mukaan jotta saataisiin muodostettua enemmistöhallitus? Ei Räsänen nyt oikeesti ihan kauheen suuresta kansansuosiosta nauti, vaikka hänelläkin toki on kannattajansa.

Joanna Palmén
Rönsy

Vaikka virallisesti Kanervan potkut ehkä tulivatkin lupauksen pettämisen vuoksi, niin käytännössä tekstiviestit ja niiden sisältö tais olla se ulkoministerin uskottavuusongelma. 

Kristillisdemokraateilla on kuusi vaaleilla valittua kansanedustajaa, ja vaalien tulosta on syytä kunnioittaa, jos demokratiaa halutaan. Ei, Räsänen ei nauti hirveän suurta kansansuosiota, mutta hänet on otettu hallitukseen, kaikista homoliittopuheista huolimatta. Nyt olisi Räsäsen mielipiteitä syvästi vastustavan mutta demokratiaa kannattavan aikuisen ihmisen hedelmällisempää kysyä Räsäsen hallituskumppaneilta, että kuinka te voitte myydä nämä tärkeät asiat ja ottaa Kristillisdemokraatit mukaan hallitukseen, kuin jatkuvasti kauhistella Räsästä ja syyttää tätä vääristä mielipiteistä. Sillä nyt vaan on oikeus ajatella noin, kun tämä on vapaa maa. 

Ilsa

En ole nyt ihan varma ymmärsinkö kommenttisi oikein, mutta en ainakaan tarkoituksella vihjaillut mitään siihen suuntaan, etteikö Kristillisdemokraateilla saisi kansanedustajia olla, tai että he eivät saisi olla eri mieltä kanssani.

Eduskunnassa heitä on juuri siinä suhteessa kuin heitä on äänestetty eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Hallitukseen tie ei kuitenkaan ole vienyt kansansuosion vuoksi, vaan puhtaasti siitä syystä että enemmistöhallituksen luominen nyt tuppaa helposti olemaan tuollaista pyörittelyä. Jos pelkkä kansansuosio olisi mittari, ei eduskunnan pienimmällä puolueella kai olisi mitään asiaa hallitukseen?

Mun mielestä hallitus on tällä hetkellä yhtä kompromissipyristelyä, jos nyt mietitään millaiset mielipide-erot hallituspuolueen sisällä on vaikkapa ydinvoimasta, sosiaalituista, turkistarhauksesta... Melkein mistä tahansa. Yksi Räsänen ei mun mielestä tota pakkaa heiluta oikeen mihinkään suuntaan.

Mutta olen siis kanssasi ihan samaa mieltä siitä, ettei yhden henkilön sanomisten vahtaaminen ja vääristely ole tasokasta journalismia. Vaikka en Perussuomalaisista pahemmin perusta, tuntuu, että heidänkin kansanedustajiltaan oikein odotetaan töppäilyä ja pienimmistäkin jutuista revitään mahdollisimman raflaavat otsikot, ihan kuin Räsäseltäkin. Ei sillä, etteivätkö he itsekin matskua noihin lööppeihin aika runsaasti tarjoaisi... ;)

Persuille (vai oliko se nyt se kielletty sana...) voi kuitenkin mielestäni lukea ansioksi sen, että he eivät periaatteesta suostuneet kompromissihallitukseen jossa kukaan ei tunnu saavan haluamaansa läpi ja periksi joudutaan antamaan asioista jotka ovat perinteisesti olleet puolueen merkittävimpiä periaatteita (niinku vaikka nyt se Vihreät ja ydinvoima). Tai no, yhtälailla senkin voi nähdä vastuun pakoiluna, oppositiosta on helppo huudella. Tavallaan haluaisin uskoa tuohon jälkimmäiseen, sillä aina Vihreitä äänestäneenä homomyönteisenä kaupunkilaisena tuntuisi aika hurjalta ajatella, että Perussuomalaiset olisikin yhtäkkiä Suomen suoraselkäisin puolue...

Mutta nyt taitaa mennä aiheen ohi aika tyylikkäästi. Sori, mun kaverit ei ikinä jaksa jauhaa politiikasta niin pitää sitten avautua netissä... :D

Joanna Palmén
Rönsy

Niin, politiikkahan on miltei aina ihan pelkkää kompromissin tekoa, johtuen juuri siitä, että ikävä kyllä kaikki eivät ajattele niin kuin minä. Sitten vaan pitää priorisoida, mitkä kysymykset itse kullekin ovat kaikkein tärkeimpiä. Selkeästikin näiden tämänhetkisten isojen hallituspuolueiden mielestä homoavioliitot eivät olleet ihan niin tärkeä asia, että Kd olisi sen takia raaskittu jättää pois hallituksesta.

Persujournalismista samaa mieltä.

Ilsa

Tottahan toki, kompromisseja tarvitaan. Mun pointti oli lähinnä se, kun että Sinnemäki pistää hallitukseen liittymisen ehdoksi uuden ydinvoimaluvan poistamisen ja sitten lopulta Vihreät suostuu siitä huolimatta hallitukseen on musta vain ja ainoastaan noloa. Toisaalta, eipä se Sinnemäen naimalakkokaan ihan putkeen mennyt, vaikka nimi komeilee kyllä edelleen addressissa ensimmäisten joukossa. Koen ydinvoimavastaisuuden kuuluvan niin kiinteästi Vihreiden periaatteisiin, että näen kompromissien tekemisen asian suhteen lähinnä selkärangattomuutena. Niin ja siis itse äänestin Vihreitä, siksi tämä ehkä kaikista eniten ketuttaakin.

Mä en kuitenkaan näkisi, että yksinään se, että Kd on hallituksessa, estäisi tasavertaisen avioliiton toteutumista. Kyllähän ne enemmän voi hallituksesta käsin  pyristellä vastaan (mikä lienee ollut myös Vihreiden tavoite ton ydinvoiman suhteen) muttei Räsänen kai yksinään voi tasa-arvon pyöriä pysäyttää. Vai olenko ihan kuutamolla?

Joanna Palmén
Rönsy

Käsittääkseni yksi Kd:n kynnyskysymyksistä hallitukseen lähtemisessä oli, että avioliittolaki ei saa tulla hallitusohjelmaan. Ja se ei tullut. Eikä mennyt läpi lakialoitekaan (siihen Kd:llä toki ei ollut erityistä vaikutusta). Saa nähdä, miten kansalaisaloitteen käy.

Mut joo, vihreät ja ydinvoima on kyllä oikein periaatteensyömisen oppikirjaesimerkki.

Siry (Ei varmistettu)

Täytyypä ennen muiden kommenttien lukemista todeta, kun luin tuon kommentin olikohan Suomen kuvalehdestä ja ajattelin kyllä että eihän tossa nyt mitään järkyttävän kohahduttavaa ole. Mut iltalehdet, pakkohan se on jostain väkisin otsikoita väännettävä... (Btw, on se sentään hyvä asia että jotkut toimittajat osaavat ajatella/menemättä mukaan kiihkojuttuihin). Itse erosin kirkosta joitain vuosia sitten, oikeastaan vuosia ennen homoilta- ja muita kohuja. Pidin/olen pitänyt itseäni ateistina/agnostikkona, mutta viime aikoina taas olen miettinyt että varmasti jonkinlainen jumala on olemassa. Tosin mistäs sen tietää onko se juuri kristinuskon jumala, mutta vähän olen miettinyt pitäiskö sittenkin liittyä takas kirkkoon.

Siry (Ei varmistettu)

En nyt tiedä kiinnostaako tää ketään, mut oman syyni eroamiseen vois tiivistää yhteen kaverin entisen kämpän jääkaappimagneetin tekstiin: I have nothing against Jesus, it´s just his fanclub I can´t stand. Oon käynyt rippikoulun ja lukenut koulussa uskontoa mut jotenkin ne jutut on aina tuntuneet niin hiton puisevilta, etäisiltä, kaukaisilta, ja joltain ihmeelliseltä/jonninjoutavalta sanahelinältä joka ei ole koskettanut mua mitenkään ja jota on melkein pakosta vaan joutunut sietämään. Eroakirkosta.fi helpotti tietenkin asiaan huomattavasti, mut luultavasti oisin eronnut kirkosta muutenkin,

Joanna Palmén
Rönsy

Luultavasti se on mennyt jokseenkin noin aika monella suomalaisella. Ja siis ei siinä mitään, täysin ymmärrettävää. 

Pages

Kommentoi