Jännittää!

Rönsy

Arvatkaas mihin menen tänä iltana ekaa kertaa ikinä elämässäni?

Ryhmäliikuntatunnille! Ihan oikeaan jumppaan! Tai no siis menen jos nyt löydän sinne ja jos se ei ole täynnä tai jotain muuta sellaista ja jos en häpeä liikaa kömpelyyttäni ja likaisia sisäpelitossujani ja käänny ovelta.

Jännittää ja pelottaa, mutta olenhan aina utelias näkemään uusia, eksoottisia sosiaalis-kulttuurisia ympäristöjä. Kuten nyt vaikka ryhmäliikuntatunti kuntokeskuksessa keskellä Helsinkiä. (Siellä oletettavasti on kolmekymppisiä helsinkiläisnaisia, jotka harrastavat mm. "kirjoja, lehtiä ja monenlaista liikuntaa".)

Niin lähellä, mutta niin kaukana.

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä kolmekymppinen helsinkiläisnainen harrastaa kirjoja, lehtiä ja monenlaista liikuntaa. Tykkää myös palstastasi eikä ole kuvailtavissa vain noilla kolmealla harrastuksella. Rakkautta!

Joanna Palmén
Rönsy

Rakkautta, rakkautta vaan! Ja kiitos!

Tässä lyhyt raportti jännittävältä ryhmäliikuntatunnilta, tarkalleen ottaen bodypumpista. Selvisin hengissä, en kääntynyt ovelta, olen ylpeä itsestäni. Mutta eipä tuo nyt mikään valtava ihanaa-elämys ollut. Treeni sinänsä oli tietysti oikein tehokasta ja hyvää, ei siinä mitään, hyväksyn ja nostan peukun. Mutta:

1) Minulle tuli ihan hämmästyttävän sama olo kuin asuessani Ruotsissa kielipuolena tyhmänä. Äänentoisto oli surkea, olin tietenkin perimmäisessä nurkassa (virhe), enkä saanut mistään mitään selvää enkä myöskään nähnyt juuri mitään enkä osannut ennestään juuri mitään. Mitä on ykköset ja kakkoset?

2) Painoharjoittelussa on aina riski rikkoa paikat, jos tekee väärin. Musta on suoraan sanottuna täysin käsittämätöntä, että tonne voi kuka vaan tulla ilman mitään etukäteisperehdytystä ja tehdä sitten kaiken aivan väärin ja rikkoa vaikka selkänsä. Ite olen kyllä nostellut levytankoja runsaasti ja ohjatusti, mutta joku muu. Kyllä se ohjaaja jotain ohjeita antoi sarjojen välissä, mutta aika ylimalkaisesti, ja joka tapauksessa äänentoistosta ei saanut selvää.

3) Se pushauspuhe, varsinkin englanniksi, on ihan järkyttävää, kuinka kukaan voi kuunnella sitä! "Me ei olla tultu tänne kellariin ihan huviksemme, me halutaan TULOKSIA, ja ne tulokset on tässä, siellä ne syntyvät, siellä tapahtuu jotain!" Ihan karseeta. 

4) Meni hauisliikkeissä painojen valinta pikkuisen pieleen.

5) Ehkä sen seurauksena mulle tuli ahdistuskohtaus, en saanut henkeä ja paniikki uhkas. Ulko-ovi oli siellä jossain sadan jumpparin ja kaiken maailman liikkuvan kaman takana, niin kaukana, niin kaukana. Onko täällä huono ilma, onko täällä yhtään happea, miksi se ei mene mun keuhkoihin, näenkö mä painajaista... No se meni onneks ohi sitten, kun vähän lepuutin nöyrästi ja sarja vaihtui.

Koitan uskaltautua vielä uudestaankin. Ehkä jopa kokeilen jotain muuta, esim. "rvp-muokkausta". Puhdasta liikkumisen riemua varmaan.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hahaha. Hienoa, hienoa! Kohdasta kaksi oon samaa mieltä. Villi huhu on, että Les Millsin Pump-formaattiin kuuluu, ettei ohjaaja SAA tulla pois korokkeelta neuvomaan. Ai kamala, vuosia oon kattonu niin kamalia liikkeitä, sattuu ihan vain kattoa.

Pushauspuhe on PARASTA! Sut vaan pitää aivopestä.

Ensi kerralla menet tokaan riviin. Ei niin ahdistava kuin 1. rivi, mutta näet kaiken, mitä ohjaaja tekee (ja vähän vielä neuvoa-antavaa tukea edessä olevilta).

t. Ylläoleva vierailija

Kommentoi