Mamukiintiöt kouluihin!

Rönsy

Miksi kukaan vastustaisi maahanmuuttajaoppilaiden enimmäiskiintiöitä kouluissa? Hesarin gallupissa 28 prosenttia vastaajista vastusti. Puoltajia oli 57 prosenttia, ja eniten puoltajia oli korkeakouluttamattomissa. Korkeakoulutetut, haloo! Miksi ihmeessä vastustatte? Ei tässä nyt tartte miettiä mitään korrektiuksia, tämä on ihan simppeli asia.

Olen käynyt Ruotsissa kahdessa koulussa, joissa kiintiöitä ei ollut, Malmössä ja Södertäljessä. Kummassakaan ei ollut yhtäkään kantaruotsalaista oppilasta. Kummassakin oppilailla oli melkein ylitsepääsemättömiä vaikeuksia oppia sellaista ruotsia, jolla oikeasti voisi elää elämänsä, käydä töissä ja integroitua.

Kantaväestön näkökulmasta tästä samasta aiheesta on täällä Rönsyssä ollut jo aiemmin puhetta, että ei nyt ruveta toistamaan.

Vastustajat, ette varmaan kannata ns. gettoutumista? Haluatte että mamut integroituvat? No sitten ei kantsisi vastustaa.

Hesarin jutussa Helsingin opetusviraston opetuspäällikkö on huolissaan lähikouluperiaatteen toteutumisesta, jos kiintiöt otetaan käyttöön. Joo, okei. Mutta se olisi sitten kunnan asuntopolitiikan tehtävä huolehtia, että asuinalueiden mamukiintiöt eivät valtaisasti ylittyisi. Ja vaikka tähän ei täysin pystyttäisikään, niin jos olisin mamuäiti, laittaisin lapseni mieluummin vähän kauempana olevaan kouluun, jossa kuulisi kantasuomalaisten suomea, kuin lähimpään kouluun, jossa vaarana olisi huono kielitaito ja sitä myöten surkeahko elämä Suomessa.

Share

Kommentit

häkkilintu

Ollessani yläasteella koulussani oli noin 10 prosenttia maahanmuuttajia ja se oli juuri hyvä määrä, maahanmuuttajataustaisia nuoria tuskin edes erotti muista. Omalla luokallani venäläinen ja albaani, silloinen paras kaverini oli virolainen. Valitettavan monet maahanmuuttaja taustaiset lähtivät kuitenkin "vain ammattikouluun". Lukiossani oli yksi maahanmuuttaja, yksi ainoa. No, tämä virolainen kaverini sentään päätti jatkokouluttautua ammattikorkeakoulussa. Vähän turhan moni maahanmuuttaja ei korkeakouluttaudu Suomessa.

minnaVierailija (Ei varmistettu)

Häkkilintu; sun tekstistä jäi vähän huono maku suuhun. meinaakko että jos ei ole käynyt lukiota, ammattikorkeaa tai yliopistoa on jotenki huonompi kansalainen?? olen yrittäjä ja käynyt "vain" ammattikoulun, kai ymmärrät että ei kaikki ole lukutoukkia ja kaikkia ei kiinnosta opiskella kymmentä vuotta elämästään. minä en ainakaan jaksanut opiskelua koska jouduin käymään viellä töissä sen lisäksi, koska opintotuellahan ei elä, yrittäjänäkin on enempi vapaata kuin opiskelu aikoina.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hahhah, mamukriitikoita agstattaa näköjään niin kovasti, ettei voida ihan vaan periaatteesta olla samaa mieltä, jos mielipiteen esittäjä on nuori, terävä toimittajanainen :D

Joanna Palmén
Rönsy

Poistin asdasdasin kommentin, ei ollut Rönsyn netiketin mukainen eikä tuonut keskusteluun yhtään mitään.

Minna, en tietty tiedä Häkkilinnun ajatuksista, mutta itse ajattelisin, että olisi hyvä, että myös korkeakoulutetuissa olisi maahanmuuttajia. Tällä hetkellä on aika olemattomasti. Ei ole tekemistä hyvyyden ja huonommuuden kanssa tekemistä, vaan edustuksellisuuden, moninäkökulmaisuuden jne.

Vierailija (Ei varmistettu)

Minnavierailija:

no tottahan se on että lähes kukaan mamu ei halua korkeakouluttaa itseään. Vai kuinka monta mamu insinööriä tai professoria tunnet? Suomessa on niin hyvät mahdollisuudet oppia kieltä ja opiskella että ei pitäisi olla tekosyitä. En yhtään ole sitä mieltä että vähemmän koulutettu on huonompi ihminen mutta pointtini on se että mamut jättävät koulutuksen sen takia ettei vain halua/jaksa, ei sen takia että esim. opintotuki on huono tai on "kiireinen".

Vierailija (Ei varmistettu)

Ainiin ja sanoit vielä että yrittäjällä on vapaampaa yms. Montako Mamu yrittäjää tunnet lukuunottamatta aasialaisten/kurdien pitämiä ravintoloita?

Ina
Inahdus

jaa-a. nyt ollaan taas sellaisen asian äärellä, josta en tiedä mitään, mutta kiinnostaa kovasti: mikähän vaikutus perheenjäsenten koulutuksella ja asuinpaikalla on mamujen jatkokoulutukseen..? perheen koulutustaso vaikuttaa suomalaisillakin lasten koulutusvalintoihin kovasti, samoin perheen tulot - miksei siis mamuilla? voisin kuvitella, että monilla heistä on tarve päästä pian töihin 7 vuoden yliopistoperiodin sijaan ja tukea omaa perhettä taloudellisesti, keskiluokan suomalaisillahan nykyään tuppaa olemaan niin päin, että vanhemmat tukevat lasten korjeakouluopiskelua taloudellisesti tavalla tai toisella (näin siis koko mun tuttavapiirissä, joka toki kattaa hyvin pienen helsinki-keskeisen otoksen).

en ihan noin vain niele sitä, että mamut eivät jaksa tai halua kouluttautua, sisältää musta vähän oudon piiloviestin. yleensä koulutusvalintoja tehdään ympäristön ja perheen arvojen mukaan. jos joku tietää, niin olisi kiinnostavaa kuulla, onko tästä mitään faktaa?

joannan alkup kysymykseen: veikkaan, että moni on vastustanut kiintiöitä tajuamatta mistä oikeasti puhutaan - en mäkään olisi osannut ajatella tätä ennen sun erittäin olennaista pointtia.. ;)

Joanna Palmén
Rönsy

Vierailija, ei se ole noin yksinkertaista. Koulutukseen vaikuttaa vanhempien koulutus ja sosiaalinen asema, ihan vaikka puhuttaisiin vain kantasuomalaisista. Tämä on ihan vanha tunnettu totuus, josta ei päästä eroon, ks. vaikka nyt tämä. Ja koskee ihan varmana maahanmuuttajia vielä suuremmissa määrin.

Ja sekin, että maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus on selkeästi korkeampi kuin kantasuomalaisten. Ja miksi ihmeessä ravintoloita ei otettaisi lukuun?

Michael Perukangas (Ei varmistettu)

Kiintiöissä on yksi ei-pikkuinen mutta: ne ovat laittomia. Oppilashan saa valita vapaasti koulunsa. Ja jos esimerkiksi Helsingin kansainväliseen kouluun ehdotettaisiin kiintiötä (siis ylärajaa), tätä kaikki pitäisivät kahjona ideana.

Samalla tulee ottaa kantaa siihen, mikä on maahanmuuttaja: viitataanko 1. vai 2.sukupolven mamuihin? Ja kohdeltaisiinko "länsimaalaisia" ja "ei-länsimaalaisia" mamuja samalla tavalla teoreettisissa ja mahdollisissa kiintiöissä?

Otetaan ajatusleikki. Jos Norjassa syntynyt, pakistanislaisten vanhempien lapsi, ystäväni Balal töidensä takia muuttaisi perheineen Suomeen, ja he tekisivät Suomessa asuessaan lapsen, olisiko hänen mahdollisesti Suomessa syntynyt lapsensa maahanmuuttaja vai ei? Perhe on islaminuskoinen mutta norjankielinen. Jos hänet todettaisiin syyllistyneeksi maahanmuuttoon (ehkä äitinsä kohdussa), luokiteltaisiinko hänet länsimaiseksi vai ei-länsimaiseksi maahanmuuttajaksi?

Opetin viime keväänä jonkin verran viidettä koululuokkaa eräässä helsinkiläislähiössä. Kokemukseni perusteella on vastuutonta ja sitäpaitsi hutipotku projisoida mamu-lapsiin se, että omat lapset eivät osaa istua paikallaan hiljaa, kuunnella opetusta ja tehdä koulutehtäviä.

Oikeasti koko tässä keskustelussa tarkoitetaan ei-työperäistä, ei-länsimaista maahanmuuttoa. Ja en näe, miten lakitekstiin voisi kirjata erottelupykälän tarkoittamaan vain heitä.

Kuinka monta sukupolvea eteenpäin lapset pitää leimata white flight-ilmiön välttämisen pelossa?

http://perukangas.blogspot.com/2011/10/koulujen-maahanmuuttajakiintiot-o...

Tommi (Ei varmistettu)

eiköhän mamuista mene sinne korkeakouluun aika sama suhteellinen osuus, mikä menee muutenkin yhteiskunnan alimmista luokista.
Ei se ole ongelma, etteikö ulkomaalaiset Suomessa kouluttautuis maisteriksi, monelle tää on vaan yks parin vuoden etappi, jonka jälkeen muutetaan isomman liksan perässä muualle.
Enemmän voitais miettiä sitä, miksi Suomeen ei halua jäädä kukaan korkeakoulutettu, varsinkin noiden muuttajien kohdalla tätä voi ihan kunnolla miettiä, ei se niille iso askel ole lähteä esim. Britteihin Suomen jälkeen..

Paska palkka Suomessa, ja kielikin on sellanen ettei sitä kannata opiskella, kun sillä ei tee yhtään mitään meidän pienen maamme rajojen ulkopuolelle. Yksi syy on tietysti työllistyminen, vaikka ois täällä mikä tutkinto, niin jos kielitaito puuttuu, niin Suomesta on lähes mahdoton saada kunnon duunia. Sen takii siellä varastoilla sitten on duunissa noita korkeakoulutettuja, jotka yllättäen haluavat pois täältä.

Ja jos nyt mietitään ihan peruskoulutusta, niin kiintiöt olisi joka tapauksessa mielestäni täysin väärä ratkaisumalli. Mielestäni oikeampi ratkasumalli olisi "koulutussetelit", joilla voisi hakeutua mihin tahansa kiinnostavaan kouluun, ei sellaseen, jonka määrittää asuinpaikka. Ja jos koulutukselle olis myös yksityistä tarjontaa, sillä pystyttäisiin luultavasti valtioita/kuntia paremmin vastaamaan niihin tarpeisiin, joita heikommin pärjäävät tarvitsevat.
Nyt vaan yksityinen puoli maksaa niin paljon, ettei sinne voi kauhean moni viedä lapsiaan, ja muutenkin tarjonta keskittyy lähinnä joihinkin uskonnollisen vakaumuksen omaaviin kouluihin.

Tässä pari juttua Vapaasanan-sivuilta.

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2003/09/kaikille-laadukas-opetus-pal...

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2008/04/ruotsin-koulujen-yksityist%C...

Joanna Palmén
Rönsy

Hyviä kommentteja!

Michael, eikös kansainvälisessä koulussa opetuskieli ole englanti? Ilman muuta on kahjo idea laittaa kansainväliseen kouluun yläraja kansainvälisyydelle. Mutta sinne lapsensa laittava ei lähtökohtaisesti taida olla huolissaan lapsensa suomen kielen taidosta (lapsi joko osaa sitä jo hyvin tai sitten ei syystä tai toisesta tarvitse hyvää suomea). Se on poikkeustapaus.

Sanoin yksinkertaistaen mamukiintiö, mutta tarkoitin kielitaidottomuuskiintiö. Se koskisi siis oppilaita, joiden suomen kieli on selkeästi vajavainen tai olematon. Tällä ei ole mitään tekemistä minkään kurinpidon tms kanssa, eikä sen kanssa, onko syntynyt Suomessa vai ulkomailla tai minkämaalaiset vanhemmat lapsella on. Tämä on ihan yhtä lailla suomea äidinkielenään puhuvien kuin suomentaidottomien ja kaikkien siltä väliltä etu. Ja jos alkaa näyttää siltä (kuten esimerkiksi sen yhden keväisen Hesarin jutun mukaan Maunulan ala-asteella alkaa) että koulussa on huomattavan suuri osuus muunkielisiä lapsia, mitä trendiä suomenkielisten lasten vanhemmat entisestään vahvistavat ottamalla omat lapsensa pois koulusta, niin jonkinlainen lakimuutos voisi olla tarpeen. Muuten käy niin kuin Ruotsissa. Tämä ei siis ollut ns. maahanmuuttokriittinen eli rasistinen ajatus, vaan pro-mamuajatus, nähtyäni tuolla naapurimaassa, miten toivotonta on integroituminen yhteiskuntaan koulussa/asuinalueella, jossa kukaan ei puhu maan kieltä äidinkielenään.

Tommi, koulutuksen ja kouluttautumattomuuden periytyminen ei tosiaan ole ainoastaan mamuja vaan myös niitä kantasuomalaisia "yhteiskunnan alimpia luokkia" koskeva ongelma. Mutta se on ongelma.

Mulla ei ole tilastotietoja korkeakoulutettujen maastapaosta, mutta ei kai se nyt niin ole, että "kukaan korkeakoulutettu ei halua jäädä Suomeen"? En tiedä, voi tämäkin olla nouseva ongelma, itse en kyllä ole huomannut. Ja siis ovat kai ne eri porukkaa, joille Suomi on parin vuoden etappi, kuin ne mamut, jotka ovat käyneet täällä kaikki koulunsa ja puhuvat  oletettavasti (toivottavasti) erinomaista suomea?

Koulutussetelien toimivuudesta en osaa sanoa mitään, mutta eivät ne tätä kielitaito-ongelmaa joka tapauksessa ratkaise, eivät ole ratkaisseet Ruotsissakaan. Juuri maahanmuuttaneet kielitaidottomat vanhemmat kun eivät ole kykeneviä itse erityisemmin valitsemaan lapsensa koulua kiinnostuksen kohteiden mukaan. He valitsevat melko poikkeuksetta lähimmän koulun, ja sitten taas alueella asuvat kantasuomalaiset valitsevat ihan minkä tahansa muun kuin sen, jossa on paljon kielitaidottomia mamuoppilaita.

 

mamu (Ei varmistettu)

Miten määrittelemme termin "maahanmuuttalapsi"?
onko se pakolainen? lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat taustaltaan ei-suomalaisia? toinen vanhempi on suomalainen, mutta toinen ei?

Ideassa ei sinänsä ole mitään vikaa. Tottahan se on, että kaikkien kannalta on parempi, että Suomeen tulevat integroituvat yhteiskuntaan, mutta eivät tällaiset kiintiöt käytännössä ole toimivia. Kyllä pitää löytää asiaan ratkaisu muilla tavoilla.

Joanna Palmén
Rönsy

Tässä yhteydessä maahanmuuttajalapsella tarkoitin lasta joka ei osaa suomea (tai ruotsia) tai osaa sitä huonosti. Pahoittelen epätarkkuuttani.

Millä perusteella tällaiset kiintiöt eivät käytännössä toimi? Täytyy olla joku ratkaisu, jolla estetään, että kielitaitoiset ja kielitaidottomat lapset eivät eriydy eri kouluihin. Miksi jonkinlainen kiintiöiminen ei voisi olla tämä ratkaisu? Parempi ratkaisu toki olisi, että asuinalueiden eriytyminen saataisiin jotenkin pysäytettyä, mutta se tuntuu vielä vaikeammalta - asuinkiintiöt olisi jo tosi hard corea.

Vierailijakala (Ei varmistettu)

Tosi vakava ongelma, johon tulee ottaa kantaa. Epäilen kuitenkin, että kiintiön laittaminen ratkaisisi mitään. Ongelman juuret piilevät paljon syvemmällä sosioekonomisissa yhteiskunnanrakenteissa. Ihminenhän toimii motivoituna paremmin kuin motivoitumattomana. Kuinka kiintiö siis edesauttaa kielenoppimista, jos henkilö ei ole motivoitunut oppimaan kieltä. Mielestäni pitäisi keksiä uusia lähestymistapoja opettamiseen, kuin vaatia lasta oppimaan kieltä, koska "maassa maan tavalla" jne.

Toinen ongelma on kanta-asukkaiden asenteissa. Moni vanhemmat kokevat ongelmaksi, jos luokassa on muutamakin maahanmuuttajaa. Nämä vanhemmat sitten siirtävät lastaan kauempaan kouluun, jossa ei mielellään ole yhtään maahanmuuttajaa. Perusteena on useinmiten se , että heidän lapsi ei kehity, jos luokassa on maahanmuuttajia.

Ongelma on siis paljon moniuloitteisempi ja pelkkä kiintiö ei poista ongelmaa. Itse olen asunut Suomessa 16 vuotta ja ala-asteen jälkeen kävin kansainvälistä koulua. Olen niitä harvoja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita yliopistossa.Ja rehellisesti sanottuna en ole miettinyt Suomeen jäämistä valmistumisen jälkeen. Miksi? Koska siitäkin huolimatta, että osaan lähes täydellistä suomenkieltä ja olen varsin suomalaistunut, niin minua pidetään silti joillain tavalla uhkana. Minua pyydetään oppimaan suomalaistumaan ja integroitumaan, mutta ei suosuta kunnioittamaan sitä, että tärkein osa minusta on kuitenkin muualta. Kuka halua käydä tällaista kauppaa?

häkkilintu

minnaVierailija: Joo, siis pointtini oli, että liian harva maahanmuuttajanuori hakeutuu suhteessa kantaväestöön korkeakouluihin. En väheksy ammattikouluttautuneita, mutta maahanmuuttajien yliedustus ammatillisessa koulutuksessa saattaa ajaa kehitykseen, jossa niin sanottaja "paskaduuneja" ei tee enää muut kuin maahanmuuttajat. Paskaduuneja mitenkään väheksymättä, olen itsekin osa-aikainen siivooja.

Eräs maikka - vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä. Toivottavasti saadaan saman tien kiintiöt myös työttömien lapsille, alkoholistien lapsille jne. Niin, ja jos valtaosa jonkun koulun lapsista on ylemmästä keskiluokasta, ei joukossa pärjää joku, joka asuu kerrostalossa tai jonka vanhemmilla ei ole varaa viimeisimpään iPhoneen. Niinpä tarvitaan kiintiöt myös varakkaiden lapsille.

Maahanmuuttokiintiöt ovat vähän kuin huivikielto: Jos kielletään huivit, ei tarvitse ajatella ongelmaa. Jos kielletään huivit, ei tarvitse ajatella mahdollista naisten alistamista tai opettaa ihmisiä kunnioittamaan muita uskontoja. Jos perustetaan maahanmuuttajakiintiöt kouluihin, ei tarvitse ajatella ongelmaa eli sitä, että maahanmuuttajanuoret saattavat tarvita ylimääräistä tukea koulunkäyntiinsä, ihan kuten vaikkapa syrjäytyneiden suomalaisten vanhempien nuoret. Jos perustetaan maahanmuuttajakiintiöt kouluihin, pari kolme maahanmuuttajanuorta menee samassa suomalaisten nuorten ongelmaporukassa eikä maahanmuuttajien mahdollista erilaista tuen tarvetta tarvitse huomata - saati sitten tarjota sitä tukea koulussa, kunnassa tai valtakunnallisesti.

Itse olen kohdannut lähinnä maahanmuuttajiaoppilaita, jotka suhtautuvat kouluun kunnianhimoisesti, kunnioittavat opettajia ja oppilastovereita ja tekevät töitä silloinkin, kun se tuntuu vaikealta. Ihan toista, kun suomalaiset nuoret. Ai niin, eikö meidän suomalaisten kohdalla saanutkaan yleistää? No, sanotaan sitten, että sekä maahanmuuttajanuorissa että suomalaisnuorissa on niitä, jotka ovat laiskoja, joiden kotiolot aiheuttavat ongelmia koulussa ja jotka tarvitsisivat - vanhempiensa ohella - enemmän tukea koulunkäyntiinsä ja ylipäänsä elämänhallinnan opetteluun. (Ja enimmäkseen näitä erityistuen tarvitsijoita on kyllä edelleen syntyperäisissä suomalaisissa, mutta jotenkin se tuntuu oikeutetummalta tuen tarpeelta ainakin julkisessa keskustelussa...)

Miia (Ei varmistettu)

Pakko kommentoida yhtä pikku juttua muuten sen enempää keskuteluun puuttumatta:

Tommin kommentissa pisti kamalasti silmään tuo alku, jossa maahanmuuttajat rinnastetaan yhteiskunnan "alimpiin luokkiin". Mikä on yhteiskunnan alin luokka? Kuuluuko siihen automaattisesti, jos on muuttanut Suomeen toisesta maasta? Onko niin, että ensin tulevat suomalaisten yhteiskuntaluokat ja sitten alimman sellaisen jälkeen muualta tulleet? Vai kuuluvatko siihen vain juuri ei-länsimaiset maahanmuuttajat, pakolaiset? Vai myös esimerkiksi Nokialla töissä olevien korkeakoulutettujen eurooppalaisten maahanmuuttajien lapset? On hirveän yksinkertaistavaa yleistämistä niputtaa kaikki maahanmuuttajat samaan ryhmään kuuluviksi, vaikka joukosta löytyy vaikka mistä päin maailmaa ja monista eri syistä Suomeen muuttaneita ihmisiä. Vielä hurjemmaksi sen tekee, jos kaikki nämä ihmiset luokittelee "yhteiskunnan alimmaksi luokaksi".

Joanna Palmén
Rönsy

Hei Eräs maikka, kiitos kommentista. Mutta luitko mitä olin aiemmin kommentoinut? Alkaa jo hävettää jankata tästä Ruotsista, mutta perustan mielipiteeni tosi vahvasti siellä näkemälleni, ja uskon että siinä on pointtia, joten jankkaan vielä kerran.

Ajattelen ihan puhtaasti suomen (tai suomenruotsin) taitoa, en mitään muuta pärjäämistä. Tämä on fundamentaali ongelma, muihin, toissijaisiin ongelmiin en tässä puutu. Olen vieraillut Ruotsissa kahdessa eri koulussa, jotka sijaitsivat hyvin maahanmuuttajapitoisilla asuinalueilla. Kummassakaan ei ollut yhtään, siis yhtä ainoata, ruotsia äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Ruotsissa vanhemmat saavat vapaasti valita lapsensa koulun kaikista kunnan alueella sijaitsevista kouluista, joten jokainen kantaruotsalainen vanhempi oli ottanut lapsensa pois näistä kouluista. (Vähän kuten jotkut metsäläläisvanhemmat kuulemma tällä hetkellä tekevät kaikkensa, ettei heidän lapsensa joutuisi Maunulan ala-asteelle.) Puhuin Malmön Rosengårdin koulussa useiden oppilaiden kanssa. Heistä kellään ei ollut mitään erityisiä motivaatio-ongelmia, päinvastoin, joukossa oli pari hyvinkin kunnianhimoista ysiluokkalaista. Nämä ysiluokkalaiset olivat asuneet melkein koko elämänsä Ruotsissa, mutta puhuivat ihan selkeästi ns blattesvenskaa: huomattava murre, paljon virheitä, erittäin yksinkertaiset rakenteet. Sillä kielitaidolla on paha yrittää korkeakouluihin, saati etsiä hyväpalkkaisia töitä (jos nyt töitä ylipäänsä, Malmön työllisyystilanteessa). Nämä oppilaat yrittivät parhaansa, todellakin, mutta miten ihmeessä oppia tuon parempaa kieltä, kun ympärillä ei puhuttu muunlaista? Näiden oppilaiden ihan oikeasti ainoa kantaruotsalainen kontakti oli opettaja. Kaikki muut ihmiset, joita he arjessaan tapasivat, koulukavereista kaupanmyyjiin, puhuivat huonoa ruotsia. Eli vaikka kuinka koulussa yritti, kieltä oli mahdoton oppia täydellisesti. Opettajat, rehtori, oppilaat, kaikki olivat samaa mieltä siitä, että tämä oli pahin ongelma yhteiskuntaan integroitumisen ja siinä menestymisen tiellä.

Ja tätä vastustan, ankarasti. Ilman muuta, tottakai, olisi parempi pyrkiä asuntopolitiikalla estämään mamulähiöiden syntyminen, mutta se estäminen ei vaan näytä onnistuvan, olen varsin pessimistinen sen suhteen. Näin ollen pitäisi turvata kaikille lapsille edes jonkinlainen mahdollisuus En ymmärrä vertaustasi huivikieltoon. En näe mitenkään, että kiintiöiden takia ei tarvitsisi ajatella tuota mainitsemaasi ongelmaa, ilman muuta tarvitsee. Kyllä se ongelma voi olla olemassa vaikka maahanmuuttajalapsia olisikin vain tietty määrä, mutta uskoisin että silloin koululla olisi myös paremmat mahdollisuudet antaa näille oppilaille tehokasta erityistukea kuin jos erityistukea tarvitsisivat kaikki.

En kannata kiintiöitä hyvätuloisten tai työttömien lapsille, mutta parastahan olisi, jos lapsena oppisi tulemaan toimeen mahdollisimman erilaisten ihmisten kanssa. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, minua harmitti koululaisena, kun oma luokkani oli niin homogeeninen.

Vierailijakala, miksi nämä oppilaat olisivat lähtökohtaisesti epämotivoituneita oppimaan suomea? Ja jos olisivatkin, niin kiintiö voisi motivoida, ainakin alaluokilla, juuri siksi että lapsi haluaisi kommunikoida vain suomea puhuvien luokkatovereidensa kanssa - siis jos sellaisia luokalla on. Mutta en mä nyt ensisijaisesti edes puhu mistään ihan suomen alkeista ja ns. tietoisesta suomen opettelusta, vaan siitä oppimisesta, mikä tapahtuu ihan automaattisesti, kun kuulet ympärilläsi hyvää suomea. Siinä hioutuu aksentit ja lauserakenteet.

Ei tämä tietenkään ole ainoa ongelma, en ole niin väittänyt. Ja tämä ongelmahan syntyy juuri nimenomaan siitä mitä sanoit; suomalaisvanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan kouluun, jossa on joku kriittinen määrä mamuja. Mielelläni kuulisin tarkemmin, miten sinua pidetään täällä uhkana. Siis en siksi että epäilisin kokemustasi vaan siksi että aihepiiri kiinnostaa.

Miia, tuo ihan sama pisti itselläni korvaan, siksi lainasin ilmaisua sitaateissa. Pyydän anteeksi että tässä olen puhunut ylimalkaisesti mamuista ilman sen kummempia spesifiointeja, ajattelin säästää tilaa ja ajattelin että asiayhteydestä voi päätellä, keitä tarkoitan.

Miia (Ei varmistettu)

Joanna: kieli- ja koulukeskustelussa on toki suht loogista käsitellä yhtenä ryhmänä sellaisia oppilaita, jotka puhuvat muuta kuin suomea (tai ruotsia) äidinkielenään ja tarvitsevat suomi toisena kielenä -opetusta. Pisti silmään vain toi Tommin kommentti.

Vierailijakala (Ei varmistettu)

Joanna: Jos tosiaan puhutaan lasten luonnollisesta oppimisesta niin silloin lapsi kyllä oppii parhaiten, jos ympäristö siihen antaa edellytykset. Tässä tapauksessa suomalaisten lasten kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Lapset ovat parhaat opettajat toisilleen.

Tämän vuorovaikutuksen syntymisen vaikeuttaa kuitenkin se että lapset valitsevat seuransa samanlaisuuden mukaan, eli haetaan sitä omaa mukavuusaluetta. Jos lapsi yksin edustaa erilaisuutta luokassa hän saattaa sulkeutua, jolloin vuorovaikutusta ei synny. Ja sitä paitsi, useimmalle vanhemmalle jo muutama maahanmuuttaja luokassa on liikaa. Jos minä joskus saan lapsia niin mä itse toivon , että he kasvavat rikkaassa ympäristössä. Tulikohan tostakin mitään selkoa.

Vastaakseni tuohon sinun kysymykseen koen, että se ilmenee asenteissa ja vallitsevassa ilmapiirissä, jossa minuun kohdistuu sellaisia katseita tyyliin mitä teen täällä etc. Useimmiten tulee sellainen tunne, että joudun perustelemaan itseäni jatkuvasti ja pidemmän ajan kuluessa se tosiaan syö ihmistä. Tulee sellainen fiilis, että minua pidetään jollain tavalla resurssina kuin ihmisenä. Tämä saattaa johtaa samanlaiseen kehitykseen mihin esim. Tanska on mennyt, jossa maahanmuuttajilla on markkina-arvo ihmisarvon sijasta. Oletko miettinyt miksi maahanmuuttajiin liittyvässä keskustelussa ei ole ikinä sitä toista osapuolta, maahanmuuttajia? Nonniin, tämä taas meni ohi aiheesta. Pahoittelen tästä.

Potaskaa (Ei varmistettu)

Kerrassaan aivan typerä ajatus, mikäli näin toimittaisiin niin samalla voisimme tuoda myös sosiaaliluokkakiintiön, ettei vaan köyhien lapset pääse tuomaan huonoja vaikutteita hyvä tuloisten lapsille. Samalla myös yleistät että mamulapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia, anna minun kaikki kestää. Ehkäpä sinun itse pitäisi palata sinne peruskoulun penkille oppimaan suvaitsevaisuutta, ettei vaan joku kaunispäivä mene hakaristilippu salkoon.

RiikkaLotta (Ei varmistettu)

Pöh. Luitteko tämän päivän Hesarista, että opettajat eivät kannata kiintiöitä? Luulisi, että arkipäivän asiantuntijoita kuunneltaisiin, mutta ei... Tässä lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan huomioita aiheeseen liittyen:

1. Lapsella on oikeus käydä lähikoulua. Kun puhutaan mamukiintiöistä, ajatellaan usein, että maahanmuuttajien lapset voisivat käydä jotain muuta kuin lähikoulua, mikäli siellä on liikaa maahanmuuttajia. Entäs jos asia olisi toisin päin: valtaväestön lapsia siirreltäisiin kauemmas kouluun, koska jossain olisi heitä liian vähän? Melkoiset mielenosoitukset varmaan saataisiin aikaan.

2. Maahanmuuttajaa ei voi määritellä. Bloginpitäjä täsmensi, että tarkoittaa kielitaitoa. Kannattaisi ensin ajatella, mitä tarkoittaa, ettei tarvitsisi jälkikäteen paikata sanomisiaan.

3. Maahanmuuttajien alhainen koulutustaso maassamme johtuu pitkälti siitä, että vanhemmat eivät pysty puutteellisen kielitaidon vuoksi tukemaan lastensa koulunkäyntiä. Lapsi, jonka vanhemmat kyselevät läksyjä ja osaavat vaikkapa kuulustella koealueen edellisenä iltana, pärjää koulussa paremmin kuin sellainen, jonka vanhemmat eivät ymmärrä, mitä koulukirjoissa sanotaan. Mikäli halutaan ottaa maahanmuuttajien lapset tasavertaisina mukaan yhteiskuntaan, pitää panostaa heidän vanhempiensa kielitaitoon.

Joanna Palmén
Rönsy

Hei Potaska, onko noin tolkuttoman vaikea ymmärtää mitä tarkoitan? Vai etkö vaan jaksanut lukea? Saat ihan kernaasti olla kiintiöistä eri mieltä, mutta melko alhaista ruveta natseista puhumaan, kun olen tässä parin metrin verran selittänyt, että mua kiinnostaa tässä suomen kielen oppiminen ja maahanmuuttavien, suomen kieltä osaamattomien lasten integroituminen, ei mikään muu. Toi syytöksesi "yleistyksestä" on aivan täysin naurettava ja osoittaa hyvin, miten mahdoton maahanmuuttoasioista on keskustella. Minä, suuri mamuhyysääjä ja islaminhalaaja ja ties mitä muuta olen saanut tässä jo vuosia kuulla, olenkin yhtäkkiä suvaitsematon ja potentiaalinen natsi. Ei ihme, että Suomessa on hiukan tulehtunut keskusteluilmapiiri.

Vierailijakala, en todellakaan ajatellut, että kukaan lapsi jäisi yksin edustamaan erilaisuutta, enkä myöskään tarkoittanut että "muutama" suomen tai ruotsin kieltä täydellisesti osaamaton (koitan olla tarkkana näiden termien kanssa, ettei eräät loukkaannu) olisi se kiintiöllinen. Tarkoitin todella paljon isompaa ylärajaa, en ole asiantuntija sanomaan minkä kokoista tarkalleen, mutta siis vain niin, että suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oppilaita (tarkkana tarkkana!) olisi "riittävästi" jotta myös suomea tai ruotsia täydellisesti osaamattomilla oppilailla (!) säilyisi kunnon kontakti hyvään suomeen tai ruotsiin.

Ja tuosta toisesta vastauksestasi, kysymykseni oli toimittajamainen, eli halusin tietää, miten tuo ihan tarkalleen näkyy, siis konkreettisesti, esimerkein. Tiedän että tuollaista ihan varmana on, siitä pitäisi puhua ja niitä konkreettisia epäkohtia saisi osoitella ihan sormella, jotta hölmömpikin älyäisi, mitä ihan tarkalleen pitää korjata. Usein ihan hyvää tarkoittavakin tulee huomaamattaan käsitelleeksi maahanmuuttajia vaikkapa "resurssina" tai jotenkin holhottavana, ihan vain ajattelemattomuuttaan. (Ja vaikkapa tässäkin keskustelussa näyttää esiintyvän ihan hysteeristä poliittista korrektiutta, joka sekään ei toden totta oikeasti hyödytä maahanmuuttajia.)

Olen hyvinkin paljon miettinyt, miksi maahanmuutajilla ei ole omaa ääntä keskustelussa, mutta en nyt sanoisi kuitenkaan, ainakaan enää, että "ei ikinä", sillä tiedän, että monet tiedotusvälineet tekevät kovasti töitä saadakseen sen ns. toisenkin osapuolen keskusteluun (vaikka tässä on kyllä usein paljon enemmän kuin kaksi osapuolta). Esimerkkinä vaikkapa A-studio.

Joanna Palmén
Rönsy

RiikkaLotta. Arvostan arkipäivän ammattilaisten asiantuntemusta ja mielipidettä, mutta huomauttaisin, että tilanne on kyllä uusi opettajillekin, ja ei kai missään Suomen koulussa vielä ole edes sellaista tilannetta, johon tällaista kiintiöt jotenkin vaikuttaisivat. Minusta tällä tavoitellaan sen ehkäisemistä, että jossain koulussa ei olisi kantasuomalaisia lapsia enää ollenkaan tai yksi tai kaksi tai kolme. Kohta 1 on oikein hyvä pointti, jota pitäisi sitten miettiä. Uskon että tähän olisi löydettävissä joku ratkaisu, eikä minusta yhtään haittaisi, jos koulukiintiöasia ohjaisi sitten jonkun verran myös kuntien asuntopolitiikkaa, ts sitä, mihin kaupungin vuokra-asuntoja rakennetaan ja mihin vasta maahantulleita sijoitetaan. Kohta 2: anteeksi anteeksi anteeksi anteeksi. Tämä oli mulle itsestäänselvä määrittely tässä yhteydessä, kun kerran jo tokassa kappaleessa puhun kielen oppimisesta. En huomannut sitä heti kirjoittaa auki. Pidän kyllä aika saivarteluna tätä "miettisit ensin niin ei tarvii paikkailla" -puhetta. Mä olen miettinyt näitä asioita todella paljon. Kohta 3: Niin se vaan menee valitettavasti kaikissa maahanmuutto-caseissa läpi historian ja maailman, että ensimmäinen sukupolvi ei integroidu eikä opi kieltä yhtä hyvin kuin toinen, joka käy koulunsa siinä uudessa asuinmaassa (ks. vaikka ruotsinsuomalaiset). Ilman muuta vanhempienkin, tai siis kaikkien, kielitaitoon on panostettava, mutta koululaisiin on vain miljoona kertaa helpompi panostaa, kun he ovat siellä koulussa joka päivä ja kun he ovat vielä mitä parhaimmassa kielenoppimisiässä.

JanisaIsabella (Ei varmistettu)

On aika, että mamu tänne kirjoittaa. Olen 21-vuotias suomalainen nainen joka kasvoi Suomessa (pikku lapsena), Sveitsissä ja Yhdysvalloissa ja opiskelen tällä hetkellä täällä Suomessa yliopistolla. Olen siis koko elämän aikana ollut maahanmuuttaja, myös Suomessa, missä monen mielestä en ole "oikea" suomalainen (koska asuin 16 vuotta ulkomaailla).
Jos suomalais vanhemmat ottavat lapsensa pois koulusta, missä on muutamaa maahanmuuttajaa...niin ei se ongelma kyllä synny mamuista, vain niistä suomalaisista jotka ovat vielä niin rasisteja ja ignorantteja. Tai mitäs yks mamu siihen voi jos yks perussuomalainen pelkää mamuja ja ei halua, että sen lapsi opiskelee niiden kanssa? Ei mitään. Ei se auta, että ongelmaa "hoidetaan" pinnalta (mamukiintiö, hahaha), pitää katsoa sen juuria ja tuo on se asenne mamuja vastaan. Pitää näyttää mitäs hyötyjä tulee kansainvälisestä ympäristöstä, edelleen lapsille. Täällä tarvitsetaan asennen muutosta jos todellakin on suomalaisi vanhempia olemassa, ketkä pelkävät ja uskovat, että mamut tuovat pelkästään haittaa yhteiskunnalle.
Pinnalisilla ratkaisulla ei ole minkäänlaista järkeä, se oikea ongelma on niiden asenne, ketkä pelkävät mamuja, sitä vasten pitää jotain tehdä.
Itse kävin suuriman osan koulua Sveitsissä, mamuja on siellä noin 25% koko väestöstä. Mun luokassa olin minä, yks puol-marokkolainen, albaniasta, norjalainen ja yks afghanilainen, ja loput 20 olivat sveitsiläisiä...arvatkaapas mitä? Ei mikään sveitsiläinen äiti tai isä ollut "Hui, siellä on mamuja mun lasten koulussa! Ei mun laps kyllä tuonne saa mennä!" Ja KAIKKI oppivat kunnon Saksaa ja kaikki saivit hyvän koulutuksen. Sveitsissä on 10 kertaa enemmän mamuja kuten Suomessa, siellä ei käytetä mamukiintiötä ja kaikkea toimii siellä hyvin, niin miksi täällä pitäis alkaa käyttää?
Itse kirjoitit, että Ruotsin ongelma johti siitä, että ruotsalais vanhemmat eivät lähettäneet lapsia kouluihin, missä oli mamuja, niin itse jo kirjoitat, että ongelma ei ole mamut, vain noiden ruotsalais vanhempien asenne. Miksi ei sitä muuttamaan?

Pahoittelen kirjoitusvirheitä tekstissäni, en ole koskaan käynnyt koulua täällä ja nyt vasta opin sen kieliopin ja kaiken täällä yliopistossa. Toivottavasti saa silti selvää.

ps. Ei KAIKKI suomalaiset ja ruotsalaiset ole rasisteja ja ignorantteja, pelkästään ne, ketkä eivät suostu lähettämään lapsensa kouluun missä on mamuja.

Joanna Palmén
Rönsy

Kiitos JanisaIsabella kommentista. En ole missään vaiheessa sanonut että mamut ovat ongelma, mä yritän tässä ratkoa ongelmia, joita mamut mahdollisesti Suomessa voi tulevaisuudessa kohdata, eli sitä, että eivät saa mahdollisuutta oppia kaikkea sitä, minkä suomea puhuva lapsi peruskoulussa yleensä oppii. Ja ongelmahan on nimenomaan joidenkin kantasuomalaisten asenne - korjataan ihmeessä se, jos mahdollista, mutta kun täällä on jo menossa se ilmiö, jossa kantasuomalaiset ottavat lapsensa pois tietyistä kouluista. Siitä tulee aika herkästi alaspäin johtava kierre, jossa niitä asenteita on entistä vaikeampi korjata. Jos nyt kovin helppoa ei näytä olevan nytkään.

Kirjoitan tähän nyt vielä tikkukirjaimilla, että kaikki tulevat kommentoijat ymmärtävät: OLEN MAMUJEN PUOLELLA.

Salamatkustaja
Salamatkustaja

Onpa täällä mielenkiintoinen keskustelu käynnissä. Joanna, kiitos hyvästä nostosta!  Ja voi tätä monitulkintaisuuden määrää... Oh well. Mutta tässä mun kantani asiaan. Mä olen mamu - suomalainen, joka asuu ulkomailla. Meillä on lapsi, 2 vee, joka aloitti päiväkodissa. Täällä Reykjavikissa asuu melko paljon ulkomaalaisia, etenkin Puolasta, Thaimaasta ja Tanskasta muuttaneita. Päiväkodissa työskentelee paljon ulkomaalaisia, siis meitä mamuja.  Jotta mun lapsi oppisi puhumaan kunnolla tätä paikallista molotusta, mä ainakin koen sen tärkeäksi, että siellä päiväkodissa on töissä myös islantia äidinkielenään puhuvia lastentarhanohjaajia ja että missään ryhmässä ei ole pelkästään mamu-ohjaajia - eli siis tälläisiä kuin minä, jotka eivät puhu islantia kunnolla. Minusta on myös hyvä, että päiväkodissa lapset pyritään jakamaan ryhmiin, joissa mamuja ei työnnetä kaikkia yhteen ryhmään, vaan ryhmissä on eri kansalaisuuksia - siis eri äidinkieltä puhuvia mamu-lapsia ja islantia ensisijaisena äidinkielenään puhuvia lapsia. Kun oma skidi menee joskus kouluun, mä haluan että tilanne olisi sama myös siellä. Kieltä ei ihan oikesti opi kunnolla, jos sitä ei kuule oikein puhuttuna ollenkaan.

JanisaIsabella (Ei varmistettu)

Mitäs on niiden mamujen kanssa ketkä ovat jo asuneet ehkä 10 vuotta Islannissa ja puhuvat sitä kuten omana äidinkielenä? Heillä on ehkä enään pieni aksentti, yks "ongelma" mistä ei kukaan, joka on oppinut vieraan kielen murrosiän jälkeen, aikuinen pääse pakoon. Äitini puhuu sujuvasti Saksaa, osaa kaikki kielioppi säännät ja myös sanavarastonsa on isompi kuten monen Saksalaisen, mutta hänella on askentti, siitä ei pääse eroon. Onko semmoinen sitten myös mamu-hoitaja? Minun mielestä ei.
Ja lapset oppivat kielen vanhempien ja toisien lapsien kautta. Minä lyön vetoa, että nuo islantilaiset lapset tuolla lastentarhassa eivät puhu vielä mitään kunnon islantia, kuten sun lapsi ei vielä puhu 2 vuotiana kunnon suomea...niin nyt se ainakin tulee oppimaan sen kehittyvän islannin taidon noista muista lapsista. Ei siinä myöskään auta, että tarhanhoitajat korjavat lasten kieltä, ei se sitä kautta tule oppimaan, sen pitää itse selvittää miten kieli toimii. Sit kuin sen kaverit tulevat siihen vaiheeseen, että he alkavat käyttämään kunnon kielioppia, niin sun lapsi sit tulee mukaan matkimaan.
Minulla meni just noin Sveitsissä, alotin siellä 3v päiväkodin, leikin sveitsiläisien ja ulkomaailaisen lapisen kanssa ja mun Sveitsin-Saksa ja Saksa eivät olet vielä niin hyviä kunnes alotin koulun. Siellä ne muut lapset alkoivat myös oppia kunnon Saksaa, niin mäkin opin heidän kanssa ja 3. luokasta etenpääin olin aina paras Saksan puhuja koko luokasta, kunnes kirjoitin ylioppilaaksi. Sveitsin-Saksaa puhun niin sujuvast, että ei kukaan minua usko jos sanon, että en ole Sveitsiläinen.

Joanna Palmén
Rönsy

JanisaIsabella, jos sun luokalla on neljännes tai viidennes muun kuin saksanpuhujia, opit varmasti kunnon saksan, tai sveitsinsaksan. Tai vaikka koulussa ei olisi, niin jos ympärillä muuten on. Mutta jos luokallasi ei ole yhtään tai on yksi saksan äidinkielinen puhuja, eikä muussakaan elinympäristössä ole oikein syntyperäisiä tai muuten täydellisiä (ehkä ei edes opettajat), niin et opi.

En tunne Sveitsiä hyvin, mutta käsittääkseni siellä ulkomaalaiset eivät ole keskittyneet erityisemmin tietyille asuinalueille, ja maahanmuuttajat siellä suurilta osin tulevat länsimaista. Hyvä että siellä ollaan avoimia, mutta siitä ei kyllä ihan suoraan voi vetää vertauksia Suomeen. Suomalaisten asenneongelmat ovat ikävä kyllä aika valikoivia kansalaisuuden suhteen.

Turhautunut (Ei varmistettu)

Eikö kukaan oikeasti osaa lukea itse pointtia? Kysymys on sekä maahanmuuttajien että suomalaisten kielitaidon turvaamisesta. Asia ei mitenkään liity rasismiin, maahanmuuttokritiikkiin tai ylipäätään minkään ryhmien erottelusta. Suurin osa kommenteista on osastoa "kiintiöinti ei ole ratkaisu", mutta mitään perusteluja tai vaihtoehtoja ei esitetä. Asioille ei uskalleta tehdä mitään, koska ihmisten erilaisia lähtökohtia ei saisi mitenkään mainita. Yhtä hedelmätöntä kuin kaikki muukin maahanmuuttoon liittyvä keskustelu ja rasistikivillä heittely.

Vierailijakala (Ei varmistettu)

Minua kiinnostaisi, onko mikään maa ottanut käyttöön tällaisia kiintiöitä kouluihin. Näin saataisi tietää miten kiintiöt käytännössä ratkaisevat ongelmia, jos ratkaisevat.

Joanna Palmén
Rönsy

Joo, muakin kiinnostaisi. Selvitän ehkä jos jaksan ja ehdin OTO:na, mutta muuten kas tässä juttuaihe jollekin tarmokkaalle toimittajalle.

Tää on ollu tosi kiinnostava keskustelu, jossa on käynyt konkreettisesti ilmi, kuinka vaikeaa on keskustella.

A.Saxén (Ei varmistettu)

Sallikaa esitellä itseni. Olin ihmisoikeuksissa NGO:n kanssa Genevessä 7v. ajan

Mamukiintitöitä voi ja tulee/kin vastustaa. Sen voi rinnastaa positiiviseen sortoon.

Voimme ottaa Yhdysvallat esimerkkinä. Mistä olen jo aiemmin, as to blacks, now they have civil rights, every opportunity to move out and move up, yet they don't. But some still don't.

Niin, ne kiintiöthän otettiin alunpitäen parantaakseen värillisten asemaa, helpottaakseen mahiksiaan.

Käsittelen samaa kirjassani (mutta hyvän maun takia en aio sitä mainostaa tässä. Saatan, jos saan, ottaa Joanaan yhteyttä s-postitse myöh.)
To get and keep people off welfare, for them to stay off it can
be such a source of pride. It must be."

Itse asiassa tuota valitessani .. se jatkuu käsittelemään maatamme (kyllä) sekä sos.turvajärjestelmää. Nimittäin sen tehottomuutta à la työkkàrit sun muut. Ynnä eläkepommi. Mutta näinhän se on. Me ollaan kaikki samassa veneessä.

Nuoret (ts. sukupolveni) ovat fiksuja, kv, kovaa työtä tekeviä. Ei maan taloutta saada kasvuun jos ihmisiä rangaistaan sen sijaan ett saisivat nauttia työnsä hedelmistä.

Tämä aivan sama koskee mamuja. Ei he halua almuja. He haluaa pärjätä omillaan. Kyllä työtä tekee jos siitä maksetaan. Ja, mä en ainakaan..mieluummin tekisin vastapalveluna jotain, töitä saamani rahan eteen. Mamut taasen, jos he tuntevat etteivät joudu tekemään mitään saamansa paikan, saamiensa ansioiden eteen .. se lamaannuttaa.

Ylpeys.

A.Saxén (Ei varmistettu)

Ylpeys. Ja aikaansaanti.

Se on vähän niinku tää globaalitalous .. pelikenttä sama kaikille. siis työläisille. Ei, en tarkoita tuolla nyt miten ahneet ay-liikkeet voisivat kahmia lisää itselleen tai riippumattomuudesta puhu .. en reilusta kaupastakaan. Vaan että kaikilla tulee olla samat edellytykset, ja rimat, duunissa, ja koulussa.

Marjanna (Ei varmistettu)

Vaikka koululla onkin tärkeä rooli kielenoppimisessa ja varsinkin tiettyjen tekstilajien omaksumisessa, se ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa kieltä opitaan. Mielestäni on hiukan yksinkertaistavaa ajatella, että kunhan vaan jokaisella luokalla on riittävästi kantasuomalaisia, niin kyllä maahanmuuttajatkin sitten oppivat kielen ja integroituvat. Viittasitkin yhdessä kommentissasi ruotsalaisiin lähiöihin, joissa "oppilaiden ihan oikeasti ainoa kantaruotsalainen kontakti oli opettaja. Kaikki muut ihmiset, joita he arjessaan tapasivat, koulukavereista kaupanmyyjiin, puhuivat huonoa ruotsia." Näin ollenhan tarvittaisiin ruotsinkielisiä muuallekin kuin vain luokkatovereiksi: kaupanmyyjiksi, naapureiksi jne, ja kyse on tällöin isommasta ongelmasta kuin pelkästään siitä, ettei samalla luokalla ole kantaruotsalaisia: yhteiskunnan eriytymisestä ja ns. ghettoutumisesta. Sitä, kuten totesitkin, pitää pyrkiä estämään, mutta ratkaisuja siihen kannattaa ehkä hakea muualta kuin mistään koululuokkien mamukiintiöistä, sillä niillä ongelmat tuskin ratkeavat. Siksi juuri näistä koulukiintiöistä keskustelu on mielestäni osittain ehkä haluttomuuttaa ottaa käsittelyyn ongelmien todellisia syitä.

Toisen kielen oppimisesta ja monikielisyydestä on olemassa paljon tutkimustietoa, jota toivottavasti hyödynnetään, kun tällaisista asioista tehdään päätöksiä.

Joanna Palmén
Rönsy

Marjanna, ihan totta. Mulla on tässä se vähän pessimistinen lähtökohta, että eriytymisskehityksen estäminen asuntopolitiikalla ei onnistu. Jos se onnistuu, niin kiintiöt ovat tietenkin turhia, koska silloin niissä ei tule ns rajat vastaan. Ja sitten toisaalta ihan vaan se suomenkielinen kaupanmyyjä ei riitä, vaan pitäisi syntyä luontevia vapaaehtoisia ihmissuhteita, no siis ystävyyksiä, joissa kieltä sitten käytettäisiin monipuolisesti. Lapset ovat hyviä ja ennakkoluulottomia solmimaan niitä, siksi koulu on minusta aika keskeinen ympäristö. Harrastukset ja pihapiiri jne toki myös.

A. Saxén, ei ole kyse almuista vaan tasavertaisista mahdollisuuksista pärjätä koulun jälkeen yhteiskunnassa.

Vierailijakala (Ei varmistettu)

Hyvä pontti Marjannalta. Joannan kommenttiin: Lapset ovat suurimmaksi osaksi ennakkoluulottomia, mutta minkälaisen viestin lähetämme lapsille asettamalla kouluhin mamukiintiöitä? Lisäksi, lapset ei suinkaan ystävysty kaikkien kanssa. Entä jos jollain lapsella on maahanmuuttajataustainen kaveri, joka ei sitten pääse samaan kouluun, koska kiintiö on täynnä. Miten lapsi tähän suhtautuu? Lapsiha leikkii koulussa pääosin samojen kavereitten kanssa, jotka asuu lähellä (naapurit, pihanaapurit etc.))

reijjo (Ei varmistettu)

Oma veikkaukseni siihen miksi korkeakoulutetut vastustavat kiintöitä on se, että he ja heidän lapsensa eivät ole ikinä tekemisissä näiden "varsinaisten" maahanmuuttajien kanssa. He usein asuvat Etelä-Helsingissä, Espoossa, yms. vaurailla alueilla, missä ei ole minkäänlaisia monikulttuurisia ongelmia/konflikteja. Kouluissa, joissa heidän lapset käyvät voi toki olla maahanmuuttajia, mutta nämä ovat usein esimerkiksi suurlähettiläiden sekä muiden hyvin toimeentulevien maahanmuuttajien lapsia. Tälläisessä paikassa se kuuluisa monikulttuuri voi olla jossain määrin olla "rikkaus".

Päinvastaisesti lähiössä asuvalla perheellä voi olla hyvinkin erilainen käsitys maahamuuttajista rikkautena, mikäli lapsen luokasta puolet koostuu pakolaisista, ja kulttuurierot ja kieliongelmat ovat arkipäivää.

Kukaan näistä korkeakoulutetuistakaan ei tosipaikan tullen lastaan haluaisi tuollaiseen paikkaan. Se on vain helppo huudella muita suvaitsemattomiksi rasisteiksi, sekä korostaa monikulttuurisuutta, mikäli ainoat oikeat kokemukset maahamuuttajista rajoittuvat esimerksi naapurissa asuvaan saksalaisperheeseen, sekä Hesarin maahanmuuttoa käsitteleviin artikkeleihin.

A.Saxén (Ei varmistettu)

Pelkäsinkin, Joanna, sanovasi juuri tuota sillä nyt tästä tuli .. no, joo, olispa tullutkin kumpi tuli ensin, kana vai muna -kysymys.
Mutt tää ei olekaan ympäri mennään yhteen tullaan vaan noidankehä

aluksi avustamme heitä. päàsevät kouluun. passivoituvat koskaan heitä ollaan aina tuuduteltu (niinku muu[nkaltaise]t mamut jotka nostattavat Kelalta €5,000 ja käyvät Somaliassa lomalla. Todella satunnainen ja lyhyt ulkomaanmatka) .. milloin vaarana on ghettoutuminen niinkuin mitä näemme Ranskassa.

eli lopputulos on aivan sama.

Anders Chydenius sanoi sen parhaiten. Mitä enemmän yhteiskunnassa toisilla on tilaisuus elää toisten työstä ja mitä vähemmän toiset saavat itse nauttia työnsä hedelmistä, sitä enemmän ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi, ja molemmat haluttomiksi.

jos haluamme todella auttaa heitä annamme heille .. ollen ottamatta pois. Rasismi ei ole cool. Ei ole myöskään omiensa yli tarpominen, tai antaa tehdä niin. Jos haluaa pärjätä täällä täytyy joko olla täältä tai olla .. pistänyt läpi saman tulikasteen.

On tietysti myös se vaara etteivät saa töitä. Niinku moni meistä. Mutta silloin olisivat yx meistä. Ja eikö tämä ole se pointti.

loppupeleissä, he haluavat vain olla yksi meistä. Eivät taatusti tulleet odottaen erityiskohtelua (ja jos niin tekivät jo lähtökohta on väärä ..jolloin voisi kts. Suomen sos.turvaa ..no, Suomen kansalaisille)

Täytyy pitää mielessä ett' on niitäkin keitä .. ennenkun ovat tulleet kolkuttamaan meidän ovelle on joku muu tullut kolkuttamaan heidän ovelle. Se otetaan huomioon. Mutta milloin loppuu tuutiminen milloin ..

eli, ei. Pelisäännöt samat kaikilla. Miksi yksi mamu (ja tämä muuten kuulostaa arvoa alentavalta, tuo mamu) muttei suomalainen? Tännehän he haluaa.

En usko että he haluaa heitä säälittävän, vaan tuntea itsens ihmisiksi.

Ina
Inahdus

joannalle irrallinen välikommentti: sun juttu imagessa oli musta tosi hyvä ja kiinnostava, toiv mahdollisimman moni lukee sen tämän keskustelun taustaksi!

 

Joanna Palmén
Rönsy

Vierailijakala, joo okei, mutta menee aika mitä triviaaliksi. En usko että lapset tajuaa mistään kiintiöistä yhtään mitään, ja oli mullakin pienenä kaveri joka ei tullutkaan samaan kouluun, ja se tuntui tosi kurjalta. Tää ei varmasti olis ainoa syy minkä takia joku ei pääse samaan kouluun/luokalle kaverin kanssa. Ja aina on vaara että joku ei saa kavereita, olivat ne sitten minkä maalaisia tahansa.

A. Saxen: "Aluksi avustamme heitä. Pääsevät kouluun." No totta hitossa pääsevät.

Kiitos Ina! Vinkkaan vaikka tänne, jos saadaan juttu nettiin lähiaikoina.

Rejjjo, musta on hyvä, että lapset oppivat koulussa tuntemaan ihmisiä eri yhteiskuntaluokista ja taustoista, niin suomalaisista kuin ulkomaalaisistakin, ja toimimaan kaikkien kanssa. Ei tule sitten yllätyksenä myöhemmässä elämässä, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin mä ite.

Vierailija (Ei varmistettu)

I have a dream that my four little children will one day live in a nation where they will not be judged by the color of their skin, but by the content of their character. Martin Luther King

Joanna Palmén
Rönsy

Kaunis ja kannatettava sitaatti, mutta kun sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla jää sellainen maku suuhun, että se on maahanmuuttajien lasten vika, jos joku lapsi ei opi kieltä. Jos puhutaan oikeudesta hyvään oppimisympäristöön niin onhan niitä häirikkölapsia kantaväestön keskuudessa myös. Miksei mieluummin puhuta kielikiintiöstä? Tällöin lapset pistetään luokkiin kielitason mukaan.

Nyt tulee sellainen fiilis ettei maahamuuttajalapset muka osaa suomenkieltä aloitessaan koulun. Tämä ei ihan pidä paikkansa, sillä vain pieni vähemistö maahanmuuttajalapsista ei osaa suomenkieltä lainkaan. Lisäksi on aka absurdia lähteä tällaiseen vain sen perusteella, että joidenkin vanhempien mielestä heidän lapsensa eivät opi, jos luokassa on 2liikaa" maahanmuuttajalapsia. Eikö olisi parempi ensin tutkia mistä oppimisvaikeudet johtuvat ja sen mukaan sitten ryhtyä toimiin.

Joanna Palmén
Rönsy

Et oo vissiin lukenut tätä kommenttiketjua.

Vierailija (Ei varmistettu)

no en ole. Luin uutisen ja sen perusteella tein vastasin sitten. Mitä vikaa kielikiintiössä on? Ymmärrän kyllä, että tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajia integroitumaan paremmin ja tarkoitus on hyvä, mut "mamukiintiö" kertoo jostakin aivan muusta. Se on suorastaan discriminoiva.

Okei, puhut siis maahanmuuttavien, suomen kieltä osaamattomien lasten integroitumisesta. Kerro siis onko näiden lasten tietoja tilastoitu? Eli mikä on siis näiden kieltä osaamattomien maahanmuuttavien lasten määrä suunnilleen, joka oikeuttaisi laajamittaisen kiintiön ottamisen kouluihin? Nythän sä oletat automaattisesti, että suurinosa maahamuuttajataustaisista lapsista kuuluu tähän ryhmään ja jos näin on niin silloin kiintiö olisi oikeutettu. Ja kuten aiemmin sanoin, muttet reagoinu, suurinosa mamulapsista osaa kieltä kun aloittavat koulun.

Vierailija (Ei varmistettu)

Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-1164423/Italy-wants-30-cap-numbe...

Artikkelista lainattu, "Filippo Miraglia, of the immigrant charity ARCI, said: 'This proposal is unconstitutional and impractical. Who decides how and where to move the "excess" immigrant students?'"

Mielestäni mamukiintiöt on epäkäytännöllisiä esimerkiksi yllä olavasta syystä johtuen. Siinä saattaa käydä niin ettei vanhemmat päästä lapsiaan kouluun, jolloin integroitumista ei siis tapahdu.

Joanna Palmén
Rönsy

No olisi kuitenkin huomaavaista jos lukisit kommenttiketjun ensin ja kysyisit vasta sitten, mua kun alkaa jo väsyttää samojen asioiden toistaminen.

Kielikiintiö passaa ihan yhtä hyvin, ja sitähän siis tarkoitan, kuten ketjusta käy ilmi. Mamukiintiösanaa on käytetty mediassa, siksi käytin sitä, vaikka tarkempi olisi toki kielikiintiö.

Ja toivottavasti ketjusta käy myös ilmi, että ei ole ajatus tällä vähentää jotain häiriköintiä tai vastaavaa, ei. Ja etten tarkoita suomalaislasten kielen oppimista vaan nimenomaan muualta tulleiden, joilla on oikeus oppia hyvää suomea tai ruotsia koulussa ja koulun sosiaalisissa tilanteissa.

En tiedä tilastoista, enkä oleta automaattisesti mitään niiden kieltä osaamattomien osuudesta. Kun tämä nimenomaan koskee niitä kieltä osaamattomia, ei muita. Ja siis sellaista tilannetta, jossa juuri maahan muuttaneiden asuinalueet eriytyvät pahasti. Toivottavasti niin ei käy, mutta olen vähän pessimistinen. Kieltä osaamattomien kokonaismäärällä tai osuudella kaikista ei siis ole väliä, vaan sillä, ettei mihinkään yksittäiseenkään kouluun syntyisi tilannetta, jossa siellä ei pysty oppimaan kunnolla kieltä.

Eikä mikään tietty määrä mielestäni "oikeuttaisi" kiintiöitä vaan edellyttäisi niitä, siis edelleen jotta myös maahanmuuttaville lapsille suotaisiin samat mahdollisuudet kuin muille.

Joanna Palmén
Rönsy

Kiitos linkistä, mielenkiintoista. Mutta jos mä nyt oikein tulkitsin tota artikkelia, niin ne oli kyllä kantaitalialaisvanhempia, jotka oli kieltäytyneet päästämästä lapsiaan kouluun, kun siellä oli liikaa mamuja, mikä nyt siis on täysin naurettavaa mutta ei liity mitenkään kiintiöihin. Ja tuo sitaatin antanut Filippo Miraglia (joka on jonkun hyväntekeväisyysjärjestön työntekijä, mikä ei tarkoita että se on automaattisesti ehdoton tämän asian asiantuntija) esittää ihan hyvän kysymyksen, mutta en uskoisi että se on mitenkään raktaisematon kysymys. Eiköhän siihen joku päättäjä ja järjestelmä löydetä.

Sinänsä musta 30 prosentin kiintiö kuulostaa äkkiseltään tarpeettoman ja myös epärealistisen pieneltä.

Suomi (Ei varmistettu)

Ensimmäiseksi pitäisi saada pakkoruotsi pois kouluista niin sen jälkeen voitasiin paneutua tähän mamukiintiö ongelmaan suomen kielen kannalta. Mamuiksi itse henkilökohtaiseksi lasken kaikki ei Suomea puhuvat henkilöt.

Pages

Kommentoi